Missäs kohtaa raamatussa olikan Lutsifeerin lankeaminen?
Lutsifeerin lankeaminen
Ali-Tohtori
8552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eipä taia sitä Luzihveerin lankiamusta Raamatusta sinänsä löytyä, mutta monet ovat kuitenkin näkevinään sen kohdissa Jes.14:12-15 ja Hes.28:13-17, jotkut myös jakeessa 1Moos.6:2.
Huomionarwoista on, että tunnetussa englantilaisessa King James -käännöksessä jakeessa Jes.14:12 lukee: "How art thou fallen from heaven, O Lucifer, son of the morning!"
Eli saadaan se Lusiferin lankeemus Raamatusta näkymään kun pistetään se näkymään, mutta minusta tuntuu, ettei sitä siellä oikeasti ole.
Kiitos vastauksesta.
Mistä tuossa Jesajan 14:12-15 kirjan kohdassa sitten mahdetaan puhua?
Entä Hesekielin kirjan kohta, kuka kerubi?
Niin uskomatonta kuin se onkin, niin Raamattu ei samaista Luciferia ja saatanaa. Tarina langenneesta enkelistä onkin vain myöhemmin keksittyä tarua, joka on haluttu nähdä Jesajan kirjassa, joka kertoo vain vaikutusvaltaisesta syrjäytetystä Balylonian kuninkaasta.
Mietin itsekin jokin aika sitten tätä Lucifer-juttua ja löysin hyvän kirjoituksen aiheesta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000005293636
luku 14 jo alkaa:"4 sinä virität tämän pilkkalaulun Baabelin kuninkaasta ja sanot: "Kuinka on käskijästä tullut loppu, tullut loppu ahdistuksesta!" Babelin kuningasta siinä nälvitään.
Voitaisiinko ajatella langenneella "Enkelillä" vain viitattavan Aadamiin ja hänen heittämiseensä alas maan päälle.
Näin saisimme turhan mystiikan pois kokonaan päiväjärjestyksestä.
Näin voidaan ajatella oikeaksi käyttää samaa "aamuruskon poika" nimitystä molemmista sekä Aadamista että Jeesuksesta, jotka mainitaan molemmat Jumalan pojiksi.
Jeesuksen vertaus tuhlaajapojastakin (Aadamin suku) saisi näin uuden ilmeen.
Jeesushan nimitti Pietariakin tuolla "langenneen" nimellä.
Näin löydämme muitakin viittauksia eri tilanteista eri puolilta Paavalinkin kirjeitä.
Onhan tuo oma vihollisemmekin juuri tuo "lihallinen minä" meillä jokaisella, joka on meidän vastustajamme.
Psalmit puhuessaan vihollisesta saa näin myös sellaisen merkityksen jolla väkivalta selitty pois tämän "hengellisen" merkityksen avulla.
Kadotus myös tulisi meidän ruumiillisen "perkeleen" osaksi ja Jumalan meille lainaama "henki" olisi jäänyt jäljelle "pelastuen" lopuksi jokaisen kohdalla, tietysti noudattaen siitä kerrottuja edellytyksiä.
14. Sillä tapahtuu, niinkuin tapahtui, kun mies matkusti muille maille: hän kutsui palvelijansa ja uskoi heille omaisuutensa;
15. yhdelle hän antoi viisi leiviskää, toiselle kaksi ja kolmannelle yhden, kullekin hänen kykynsä mukaan, ja lähti muille maille.
16. Se, joka oli saanut viisi leiviskää, meni kohta ja asioitsi niillä ja voitti toiset viisi leiviskää.
17. Samoin kaksi leiviskää saanut voitti toiset kaksi.
18. Mutta yhden leiviskän saanut meni pois ja kaivoi kuopan maahan ja kätki siihen herransa rahan.
19. Pitkän ajan kuluttua näiden palvelijain herra palasi ja ryhtyi tilintekoon heidän kanssansa.
20. Silloin tuli se, joka oli saanut viisi leiviskää, ja toi toiset viisi leiviskää ja sanoi: 'Herra, viisi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset viisi leiviskää minä olen voittanut'.
21. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
22. Myös se, joka oli saanut kaksi leiviskää, tuli ja sanoi: 'Herra, kaksi leiviskää sinä minulle uskoit, katso, toiset kaksi leiviskää minä olen voittanut'.
23. Hänen herransa sanoi hänelle: 'Hyvä on, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä panen sinut paljon haltijaksi. Mene herrasi iloon.'
24. Sitten myös se, joka oli saanut yhden leiviskän, tuli ja sanoi: 'Herra, minä tiesin sinut kovaksi mieheksi; sinä leikkaat sieltä, mihin et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, missä et ole eloa viskannut.
25. Ja peloissani minä menin ja kätkin sinun leiviskäsi maahan; katso, tässä on omasi.'
26. Mutta hänen herransa vastasi ja sanoi hänelle: 'Sinä paha ja laiska palvelija! Sinä tiesit minun leikkaavan sieltä, mihin en ole kylvänyt, ja kokoavan sieltä, missä en ole viskannut.
27. Sinun olisi siis pitänyt jättää minun rahani rahanvaihtajille, niin minä tultuani olisin saanut omani takaisin korkoineen.
Hesekielin kirjassa.
28:12-13.
"Sinä olit... Edenissä... "
14.
"Sinä olit niinkuin suojelevainen voideltu kerubi"
Tyyron kuningas tuskin oli koskaan Edeniä nähnytkään. Jumala käyttää Tyyron pahaa kuningasta saatanan vertauskuvana.
Raamatussa on myös kohta, jossa Herran enkeli saapuu profeetan luokse ja sanoo taistelleensa Persian kuningasta vastaan, ja olleensa vaikeuksissa, kunnes Miikael, yksi arkkienkeleistä, tuli pelastamaan Herran enkelin.
No enkeli tuskin on sotinut ihmistä vastaan vaan tässäkin tosiaan käytetään valtion kuningasta vertauskuvana itse perkeleestä.
Armo olkoon kanssanne.
"Tyyron kuningas tuskin oli koskaan Edeniä nähnytkään. Jumala käyttää Tyyron pahaa kuningasta saatanan vertauskuvana."
Mutta eikö Edenistä ja jalokivistä puhuminen sovi hyvin kuvaamaan Tyyron kuninkaan rikkautta, komeutta ja mahtavuutta? Mielestäni sekä Hes.28 että Jes.14 kertovat, kun tekstiä luetaan ilman ennakkokäsityksiä, mahtavista mutta pahoista kuninkaista joista puhuttaessa vain käytetään kuvakieltä.
"No enkeli tuskin on sotinut ihmistä vastaan vaan tässäkin tosiaan käytetään valtion kuningasta vertauskuvana itse perkeleestä."
Kenties Danielin kirjan kirjoittaja ajatteli, että merkittävä osa taistelusta käydään ns. henkimaailmassa tai jotain. Eli ihmisten sotiessa valtakuntia tai hyvyyttä ja pahuutta edustavat henkivoimat myös ovat taistelussa keskenään. Sanoihan se Paavalikin, että "meillä ei ole taistelu verta ja lihaa vastaan, vaan hallituksia vastaan, valtoja vastaan, tässä pimeydessä hallitsevia maailmanvaltiaita vastaan, pahuuden henkiolentoja vastaan taivaan avaruuksissa".
Eipähän Uusi Testamenttikaan ainakaan suoraan anna ymmärtää kyseessä olevien VT:n kohtien kertovan saatanasta. Toki saatana (tai ainakin joku vastustaja) mainitaan mm. Jobin ja Sakariaan kirjassa, mutta luulen, ettei Jesajan ja Hesekielin kirjojen kirjoittajilla ole ollut mitään tarkoitusta kuvata saatanan lankeemusta.
vaan Tyyrosta. Jälleen kannattaisi uskoa mitä kirjoittaja itse sanoo (Hes.28:12).Toorahan (Moseksen kirjat) ei Hesekielin aikaan vielä ollut joten Hesekielin allegorinen Eden-tarina on toisenlainen kuin myöhemmän Genesiksen paratiistarina.
Tyro oli kauppakaupunki, linnoitettuna saarena varma asemastaan. Vaikka esim.Ilmestyskirja sai vaikutteita Hesekieliltä, ei silti pidä taannehtivasti sijoittaa UT:n ja kristinuskon saatanaa VT:n kirjoihin joissa sitä ei ole.