Keskipakovoima

Blondi

Mistä keskipakovoima aiheutuu? Tiedän kyllä miten se ilmenee.

13

9960

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mekaanikko

      (Yksinkertaistetaan sen verran että puhutaan vain pistemäisestä kappaleesta ympyräradalla; samankaltainen asia on kuitenkin yleisessäkin tapauksessa)

      Ympyräradalla liikkeessä olevalla kappaleella on kiihtyvyyskomponentti kohti ympyrän keskipistettä. Sitä usein sanotaankin keskihakuiskiihtyvyydeksi. Tämän kiihtyvyyden aiheuttaa kappaleen tuennan(esim. naru) kappaleeseen kohdistama tukivoima. Kappaleeseen ei siis kohdistu mitään mystistä "keskipakoisvoimaa". Kappale vain noudattaa Newtonin I lakia (F = ma tässä tapauksessa)

      Ja mistäkö se kiihtyvyys sitten tulee? Lasketaan tilanteessa jossa pyörimisnopeus(n) on vakio. Silloin se on helppo osoittaa laskemallakin (yksinkertaista vektorianalyysia).

      kpleen etäisyys keskipisteestä(säde):
      r

      kulmanopeus:
      ω = n / (2π)
      (π on pii vaikka tässä merkistössä vähän oudolta näyttääkin)

      kpleen paikkavektori:
      r(t) = [rcos(ωt),rsin(ωt)]

      Kuten tiedetään keskimääräinen nopeus on siirtymä jaettuna siirtymään kuluneella ajalle. Hetkellinen nopeus saadaan kun aika valitaan "miten pieneksi tahansa". Tällöin nopeus on paikan derivaatta ajan suhteen ja kiihtyvyys nopeuden derivaatta ajan suhteen. r ja ω ovat siis vakioita kuten olen pohjustanut.

      kpleen nopeusvektori:
      v(t) = r´(t) = [-rωsin(ωt),rωcos(ωt)]

      kpleen kiihtyvyysvektori:
      a(t) = v´(t) = [-rω²cos(ωt),-rω²sin(ωt)]

      Nopeusvektori on siis ympyrän tangentin suuntainen ja kiihtyvyysvektori ympyrän säteen suuntainen.

      Kiihtyvyyden resultantti on yhtäkuin kiihtyvyysvektorin pituus. (seuraavat ´:t ovat vain täytettä jotta saan neliöjuuren näkymään kuten haluan)
      ´´ ´ ´ ´ ´____________________________
      |a(t)| = √{-rω²cos(ωt)}² {-rω²sin(ωt)}²

      {muistetaan: sin²(x) cos²(x) = 1}

      → |a(t)| = rω²

      Ympyräradalla liikkuvan kappaleen kiihtyvyys on siis rω² kohti ympyrän keskipistettä! Jos kulmanopeus ω tuntuu vieraalta niin:

      ω = v/r → |a(t)| = v²/r (vakio kehänopeus v)

      Niinpä blondikielellä ilmaistuna kappaleeseen kohdistuu keskipakovoima mv²/r

      (edelleen kuitenkin korostan että kappaleeseen ei kohdistu mitään mystistä "keskipakovoimaa", siihen vaikuttaa ihan tavallinen tukivoima.)

      • mekaanikko

        {ω = 2πn} , eikä {ω = n / (2π)}


    • Helpointa...

      Yksinkertaisten selitysten ystävänä...

      Ajatus voidaan esittää näin: Ajattele istuvasi autossa joka kiihdyttää suoraan eteenpäin. Painaudut istuintasi vasten. Sinuun ei varsinaisesti vaikuta mikään voima joka kiskoo sinua taaksepäin, vaan auto on kiihtyvässä liikkeessä ja sinut sidottu siihen. Massasi inertia yrittää vastustaa tätä.

      Kun auto on päässyt tasaiseen vauhtiin, kuvittele penkkisi kääntyvän yhdeksänkymmentä astetta niin, että seuraavassa kaarteessa katsot suoraan kaarteen sisäreunaan. Nyt auto tulee vakionopeudella kaarteeseen. Jälleen sinä painaudut penkkisi selkänojaan ja jälleen samasta syystä. Nyt autolla on keskihakuvoima, eli laskennallinen kiihtyvyys kaarevan radan keskipistettä kohti ja massasi vastustaa tätä.

      • liike

        Liikkeessä oleva kappale säilyttää suuntansa, ellei siihen vaikuta ulkopuolinen voima.


      • No kysy pois vaan
        liike kirjoitti:

        Liikkeessä oleva kappale säilyttää suuntansa, ellei siihen vaikuta ulkopuolinen voima.

        ... Se on keskesikiihtyvyys joka on olemassa.


      • Rantanplan
        No kysy pois vaan kirjoitti:

        ... Se on keskesikiihtyvyys joka on olemassa.

        Jotenkin tulee mieleen, että juuri tätä väitettä tässä haettiinkin =)


      • Blondi
        Rantanplan kirjoitti:

        Jotenkin tulee mieleen, että juuri tätä väitettä tässä haettiinkin =)

        Perinteisesti ajatellaan kappaleen, jonka keskipakovoimaa mittaillaan liikkuvan suhteessa maailmankaikkeuteen. Tai lähemmin suhteessa maahan. Eli tarkastelu näkökulma on universaalinen.
        Jos tarkastelu kulmaa vaihdetaan siten, että arvioidaan ympäristön muutosta suhteessa kappaleeseen, Siten että ajatellaan kappale staattiseksi eli pysymään paikoillaan, ja universumi pyörimään sen ympäri, Nousee kysymys, mikä tai mitkä voimavaikutukset repivät kappaleen osia erisuuntiin.
        Ajatusta voi lähestyä jakamalla kokonaisuus osiin, siten että kuvitellaan ensin k.o. kappale tyhjiöön, ilman ympäristöä. Silloinhan sillä ei voine olla mitään keskipakovoimaksi kutsuttavaa erisuuntiin repivää voimaa, koska kappale ei voi pyöriä suhteessa mihinkään. Miksi sitten kun kappaleelle kuvitellaan tila/materia, joka pyörii sen ympåärillä, kappaleelle kehittyy tämä niinkutsuttu keskipakovoima...
        Oliko vaikeesti ilmaistu...?


      • Rantanplan
        Blondi kirjoitti:

        Perinteisesti ajatellaan kappaleen, jonka keskipakovoimaa mittaillaan liikkuvan suhteessa maailmankaikkeuteen. Tai lähemmin suhteessa maahan. Eli tarkastelu näkökulma on universaalinen.
        Jos tarkastelu kulmaa vaihdetaan siten, että arvioidaan ympäristön muutosta suhteessa kappaleeseen, Siten että ajatellaan kappale staattiseksi eli pysymään paikoillaan, ja universumi pyörimään sen ympäri, Nousee kysymys, mikä tai mitkä voimavaikutukset repivät kappaleen osia erisuuntiin.
        Ajatusta voi lähestyä jakamalla kokonaisuus osiin, siten että kuvitellaan ensin k.o. kappale tyhjiöön, ilman ympäristöä. Silloinhan sillä ei voine olla mitään keskipakovoimaksi kutsuttavaa erisuuntiin repivää voimaa, koska kappale ei voi pyöriä suhteessa mihinkään. Miksi sitten kun kappaleelle kuvitellaan tila/materia, joka pyörii sen ympåärillä, kappaleelle kehittyy tämä niinkutsuttu keskipakovoima...
        Oliko vaikeesti ilmaistu...?

        Siis kysymyksellä ei ollutkaan tarkoitus vain herättää kielipoliisit julistamaan: "Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa!"

        Tosiaan pyöriminen ei ole suhteellista samalla tavalla kuin suoraviivainen nopeus. Tämä tietysti siksi että pyöriminen on kiihtyvää liikettä, ja kiihtymistä yleensäkin vastustaa inertia. Keskipakoisvoima tosiaan esiintyy vain koordinaatistossa, joka pyörii kiintotähtiin nähden...

        Tämä inertia ja se, mihin sitä kiihtyvyyttä pitää verrata on ollut vakavammankin pohdinnan alla jo pitkään fysiikassa. Machin periaate on yksi varhaisimmista ehdotuksista, mutta se on muotoiltu vain sanallisesti, eikä ole siten kovin tyydyttävä vastaus. Osapuilleen se menee niin, että koko maailmankaikkeuden hiukkaset vaikuttavat (jotenkin) hiukkaseen, joka kiihdyttää niihin nähden.

        Mekanismia ei ole löydetty, mutta eräs moderni ehdotus on, että on olemassa ns. Higssin kenttä, jonka synnyttää Higssin hiukkaseksi kutusutut skalaarihiukkaset. Higssin hiukkasia ollaan yritetty etsiä, ja etsintä jatkuu edelleen...


      • Rantanplan
        Rantanplan kirjoitti:

        Siis kysymyksellä ei ollutkaan tarkoitus vain herättää kielipoliisit julistamaan: "Keskipakoisvoimaa ei ole olemassa!"

        Tosiaan pyöriminen ei ole suhteellista samalla tavalla kuin suoraviivainen nopeus. Tämä tietysti siksi että pyöriminen on kiihtyvää liikettä, ja kiihtymistä yleensäkin vastustaa inertia. Keskipakoisvoima tosiaan esiintyy vain koordinaatistossa, joka pyörii kiintotähtiin nähden...

        Tämä inertia ja se, mihin sitä kiihtyvyyttä pitää verrata on ollut vakavammankin pohdinnan alla jo pitkään fysiikassa. Machin periaate on yksi varhaisimmista ehdotuksista, mutta se on muotoiltu vain sanallisesti, eikä ole siten kovin tyydyttävä vastaus. Osapuilleen se menee niin, että koko maailmankaikkeuden hiukkaset vaikuttavat (jotenkin) hiukkaseen, joka kiihdyttää niihin nähden.

        Mekanismia ei ole löydetty, mutta eräs moderni ehdotus on, että on olemassa ns. Higssin kenttä, jonka synnyttää Higssin hiukkaseksi kutusutut skalaarihiukkaset. Higssin hiukkasia ollaan yritetty etsiä, ja etsintä jatkuu edelleen...

        Siis piti kirjoittaa Higgs.


      • Rupu

        sitä kappaletta kuitenkin haluaa kiskoa eri suuntaan, kuin mihin se keskeisvoima sitä kehää kiertävää pyrkii viemään.

        Sama syy siihen on tietysti kuin massan kiihdyttämisessä yleensäkin eli hitausvoimat.

        Veikkaisin, että massa (eli hitauden aiheuttaja) syntyy hiukkaskohtaisten kenttien vuorovaikutuksesta ympäristön kenttien kanssa. Hiukkasilla sinällään ei edes tarvitse olla massaa.

        Varsinainen materiaalihiukkanen ja sen kenttä muodostavat parin. Kenttä pyrkii aina pitämään hiukkasen keskellään, jolloin tarvitaan voimaa siirtämään hiukkasta kenttänsä suhteen.

        Kenttä on edelleen vuorovaikutuksessa muiden hiukkasten kenttien kanssa, josta seuraa mm. gravitaatio.

        Helppoa tämä fysiikka, enää tarvitsisi todistaa että näin tosiaan on.


    • Selitys

      Samasta syystä kuin se, että kun kiven heittää ikkunaan, niin se menee sen läpi.

      Elikkä hitaudesta: kappale haluaa jatkaa liikettään nopeutensa ja suuntansa säilyttäen!

      Kun ajat kaarteeseen, niin autoa ja kaikki mukanaolijat haluavat jatkaa liikettään suoraviivaisesti. Tämä ilmenee keskipakovoimana.

      • Blondi

        Ei kaikkea tartte ymmärtää. Riittää että tietää mitä k.o. kaltaisessa tilanteessa yleensä tapahtuu, muttei miksi.


      • kysymys!
        Blondi kirjoitti:

        Ei kaikkea tartte ymmärtää. Riittää että tietää mitä k.o. kaltaisessa tilanteessa yleensä tapahtuu, muttei miksi.

        No hyvä! Tämä kysymys onkin jo luokkaa parempi!!!! MIKSI NIIN ON?

        Miksi kappaleet haluavat jatkaa suoraviivaista liikettään nopeutensa säilyttäen????????

        ****** MILJOONAN MARKAN KYSYMYS!! ******

        (Sekä vastaus)


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vuonna 2026 jää entistä vähemmän rahaa käteen palkansaajille

      Työttömyysvakuutusmaksu nousee 0,3 prosenttia. Työeläkemaksu nousee 7,15 prosentista 7,3 prosenttiin. Työmarkkinajärjest
      Maailman menoa
      116
      7133
    2. Suomen kansa puhunut: Purra huonoimpia ministereitä

      Kouluarvosanalla 6–, eli samaa tasoa mitä Purran oikeakin koulutodistus. Epäpätevyys on tullut huomattua Suomen talouden
      Maailman menoa
      494
      5271
    3. Mitä aiot tehdä uudenvuoden aattona

      Mitä olet suunnitellut tekeväsi uudenvuoden aattona ja aiotko ensi vuonna tehdä jotain muutoksia tai uudenvuoden lupauks
      Sinkut
      146
      3240
    4. Joulun ruokajonoissa entistä enemmän avuntarvitsijoita - Mitä ajatuksia tämä herättää?

      Räppärit Mikael Gabriel, VilleGalle ja Jare Brand jakoivat ruokaa ja pehmeitäkin paketteja vähävaraisille jouluaattoa ed
      Maailman menoa
      215
      2621
    5. Marin sitä, Marin tätä, yhyy yhyy, persut jaksaa vollottaa

      On nuo persut kyllä surkeaa porukkaa. Edelleen itkevät jonkun Marinin perään, vaikka itse ovat tuhonneet Suomen kansan t
      Maailman menoa
      38
      2307
    6. Pituuden mittaaminen

      Ihmisen pituuden mittaaminen ja puolikkaat senttimetrit. Kuuluuko ne puolikkaatkin sentit tai millit teistä ilmoittaa m
      Sinkut
      43
      1272
    7. En tiedä enää

      Pitäiskö mun koittaa vältellä sua vai mitä? Oon välillä ollut hieman mustasukkainen, myönnän. En ymmärrä miksi en saa su
      Ikävä
      77
      1232
    8. Varsinainen vetonaula tämä Pyhäjärven keskustelupalsta

      Lisää kummasti muuttohaluja, kun lukee tätä foorumia. Tosin väärään suuntaan. Marraskuuhun mennessä tämä vähäinenkin vä
      Pyhäjärvi
      68
      1168
    9. Muistattekos kuinka persujen Salainen Akentti kävi Putinin leirillä

      Hakemassa jamesbondimaista vakoiluoppia paikan päällä Venäjällä? Siitä ei edes Suomea suojeleva viranomainen saanut puhu
      Maailman menoa
      11
      1159
    10. Mitäköhän vuosi

      2026 tuo tullessaan?
      Ikävä
      111
      1133
    Aihe