luudutus

minulla ainakin toi elämiseen laatua,jos niin voi sanoa.Tuskin enää täällä tallaisin jos ei olisi leikattu.Aikaa tuosta on kohta kolme vuotta..muuta vaihtoehtoa ei ollut,se oli oljenkorsi mulle.Olet varmaan oikeassa toimenpidettä vältetään,jos on vaihtoehtoja ja asia muuten hoidettavissa.

Mitiskellä saa kovasti,miten toivun tästä operaatiosta.
Kova on ollut kipukoulu ennen leikkausta,mutta nyt se sitä vasta onkin.Tuossa mietin noita "muita lisäongelmia leikkauksen jälkeen"olen samaa mieltä toistaiseksi kanssasi,koska molemmat lonkat menivät kipeemmäksi ja jäykäksi ja kosketusaroiksi ja ne todella alkoivat leikkauksen jälkeen(oikeassa lonkassa oli toki ongelmaa jo ennen leikkausta mutta tilanne on huomattavasti pahentunut)
Toivon että aika parantaa!Minullakaan ei enään vaihtoehtoja ollut,oli pakko leikata,nyt kyllä mietin kaikkea kuulemaani luudutusleikkauksista"varsinkin lannerangan alueelle"ettei leikkaus välttämättä paranna,tilanne voi mennä pahemmaksikkin".Nyt ainakin näyttää siltä että kohdallani on käynyt juuri tuo huonompi vaihtoehto.Minulle on aikaisemmin tehty paljon leikkauksia vatsan alueelle ja mm.jouduttu tukkimaan paljon verisuonia lanteen alueelta,kipupoliklinikan ylilääkäri oli tullut siihen tulokseen,että juuri tällä verenkierrolla on osasyynsä näihin vaivoihin.Tiedä häntä,aika näyttää,mutta kärsivällisyys taitaa loppua ennenkuin kivut.Lääkitykset on samat kuin ennen leikkausta,mutta vain vahvempana kuin ennen.Toki leikkauksesta ei vielä ole kulunut kuin pari kuukautta,mutta ei lupaavalta näytä.Itkua,kipua ja unettomuutta...sitä ainakin leikkaus on tähän asti tuonut...aika näyttää mitä muuta se tuo tullessaan...Mutta iloista joulunodotusta kaikille kipuineen,iloineen ja suruineen

Inkku kirjoitti:

Mitiskellä saa kovasti,miten toivun tästä operaatiosta.
Kova on ollut kipukoulu ennen leikkausta,mutta nyt se sitä vasta onkin.Tuossa mietin noita "muita lisäongelmia leikkauksen jälkeen"olen samaa mieltä toistaiseksi kanssasi,koska molemmat lonkat menivät kipeemmäksi ja jäykäksi ja kosketusaroiksi ja ne todella alkoivat leikkauksen jälkeen(oikeassa lonkassa oli toki ongelmaa jo ennen leikkausta mutta tilanne on huomattavasti pahentunut)
Toivon että aika parantaa!Minullakaan ei enään vaihtoehtoja ollut,oli pakko leikata,nyt kyllä mietin kaikkea kuulemaani luudutusleikkauksista"varsinkin lannerangan alueelle"ettei leikkaus välttämättä paranna,tilanne voi mennä pahemmaksikkin".Nyt ainakin näyttää siltä että kohdallani on käynyt juuri tuo huonompi vaihtoehto.Minulle on aikaisemmin tehty paljon leikkauksia vatsan alueelle ja mm.jouduttu tukkimaan paljon verisuonia lanteen alueelta,kipupoliklinikan ylilääkäri oli tullut siihen tulokseen,että juuri tällä verenkierrolla on osasyynsä näihin vaivoihin.Tiedä häntä,aika näyttää,mutta kärsivällisyys taitaa loppua ennenkuin kivut.Lääkitykset on samat kuin ennen leikkausta,mutta vain vahvempana kuin ennen.Toki leikkauksesta ei vielä ole kulunut kuin pari kuukautta,mutta ei lupaavalta näytä.Itkua,kipua ja unettomuutta...sitä ainakin leikkaus on tähän asti tuonut...aika näyttää mitä muuta se tuo tullessaan...Mutta iloista joulunodotusta kaikille kipuineen,iloineen ja suruineen

Lue lisää

Hei!

Koeta kestää. Minut jäykistettiin vajaa vuosi sitten. Kävely parantui huomattavasti ja kivut vähenivät. Jäykistysleikkaukseen kuuluu kivut, jotka kirurgin mukaan voivat kestää vielä parikin vuotta leikkauksen jälkeen. Välillä on parempia, välillä huonompia aikoja. Arvet kinnaavat ja verenkierto lonkkien alueella voi olla jumissa pahastikin. Luulen, että osuit oikeaa verenkierron vaikeuksissa. Minulla on ollut syvä laskimotukos suoliluun alueella noin kymmenen vuotta sitten. Nyt olin jo syksyn työssä ja se meni melko hyvin. Tuli ensimmäiset liukkaat ja olin liukastua työpaikan pihassa. Sain pidettyä itseni juuri ja juuri pystyssä, mutta alaselkä kramppasi tosi pahasti. Kramppi ei lauennut ja viikon verran ihmettelin jalan värin vaihteluita. Sitten menin akuttivastaanottoon ja löytyi syvä laskimotukos lantion alueelta. Nyt toipuminen on käynnissä ja voin jo hieman astua jalalla. Minua mietityttää kyllä monesti, että mikä on syy ja mikä on seuraus. Veritulppakipu muistuttaa paljon oireita, joita minulla oli ennen leikkausta eli kovaa kipua ja katkokävelyä. Tuntuu, että taas on lähtökuopissa ja kärsivällisyys on koetuksella. En tiedä pitäisikö seuraavaksi yrittää verisuonten toiminnan kartoitukseen. Kuntoutumista on vain jatkettava. Pääsin jo melko hyvään kuntoon kävelemällä ja jumppaamalla, kipulääkkeetkin melkein jäivät, mutta nyt on palattu Tramaliin. Helpolla ei päästetä. Toivon voimia sinulle. Tunnen ihmisiä, jotka ovat saaneet paljon apua jäykistysleikkauksesta ja myös niitä, jotka edelleen sinnittelevät sairaslomalla ja eläkejonossa kipujen kanssa. Ei ole hätäisen hommaa tämä, toivoa ei kuitenkaan saisi menettää.

Tara