Teho ratkaisee

Ei tuossa ole mitään järkeä. Mitenkähän laskit?

Mainio esimerkki siitä, että moottorin teholla ei ole mitään vaikutusta suorituskykyyn ellei sitä tehoa saada siirretyksi pyörien kautta tiehen.

Toinen esimerkki, jos vetopyörien tiehen välittämä teho on keskimäärin 100 kW, niin kokonaispainoltaan 1000 kg auto kiihtyy 0...100 n. 4 sekunnissa.

Auton kiihtyvyyteen vaikuttaa vetopyörien tiehen siirtämä voima ja se tuotetaanko se moottorilta kierroksilla tai väännöllä ei asiaan vaikuta joten puheet Teho vs vääntö on vain asiaa ymmärtämättömien pulinaa.

fysiikan laki kirjoitti:

Mainio esimerkki siitä, että moottorin teholla ei ole mitään vaikutusta suorituskykyyn ellei sitä tehoa saada siirretyksi pyörien kautta tiehen.

Toinen esimerkki, jos vetopyörien tiehen välittämä teho on keskimäärin 100 kW, niin kokonaispainoltaan 1000 kg auto kiihtyy 0...100 n. 4 sekunnissa.

Auton kiihtyvyyteen vaikuttaa vetopyörien tiehen siirtämä voima ja se tuotetaanko se moottorilta kierroksilla tai väännöllä ei asiaan vaikuta joten puheet Teho vs vääntö on vain asiaa ymmärtämättömien pulinaa.

Lue lisää

ja väärin on tuo sinunkin esimerkkisi. Opetelkaa fysiikan alkeita edes vähän ennenkuin nolaatte itsenne täysin.

TÄYSIN väärin kirjoitti:

ja väärin on tuo sinunkin esimerkkisi. Opetelkaa fysiikan alkeita edes vähän ennenkuin nolaatte itsenne täysin.

Näytäppä sitten missä meni vikaan, ja mikä on oikea tulos, ettet vaan ole itse se joka munaa julkisesti itseään.

täysin pielessä! kirjoitti:

Ei tuossa ole mitään järkeä. Mitenkähän laskit?

Jo maalaisjärjellä: Jos 1500 kg ja 100 kw tehoinen auto kiihtyy 0...100 km/h 10 s niin
keskimääräinen teho on VARMASTI alle 100kw kun moottori ei mitenkään voi yli sen pyöriä ja vaihteiden vaihdot ja maksimitehon alla ollaan väkisinkin osa aikaa. Eli tuo väitteeni yllä on jo sillä perusteella suuruusluokaltaan oikea.

Ja kun lasketaan perusmekaniikan (onnistuu jo lukion tiedoilla):

Liike-energialle E = 1/2 mv2
Teholle P = E/t => E = Pt

Pt = 1/2 mv2
P = 1/2 mv2/t
kun m = 1500 kg
v = 100 km/h = 27,7 m/s
v2 = 771,6 m2/s2
t=10s
P = 0.5 * 1500 kg * 771,7 m2/s2 / 10 s = 57,8 kw

fysiikan lakeja kirjoitti:

Jo maalaisjärjellä: Jos 1500 kg ja 100 kw tehoinen auto kiihtyy 0...100 km/h 10 s niin
keskimääräinen teho on VARMASTI alle 100kw kun moottori ei mitenkään voi yli sen pyöriä ja vaihteiden vaihdot ja maksimitehon alla ollaan väkisinkin osa aikaa. Eli tuo väitteeni yllä on jo sillä perusteella suuruusluokaltaan oikea.

Ja kun lasketaan perusmekaniikan (onnistuu jo lukion tiedoilla):

Liike-energialle E = 1/2 mv2
Teholle P = E/t => E = Pt

Pt = 1/2 mv2
P = 1/2 mv2/t
kun m = 1500 kg
v = 100 km/h = 27,7 m/s
v2 = 771,6 m2/s2
t=10s
P = 0.5 * 1500 kg * 771,7 m2/s2 / 10 s = 57,8 kw

Lue lisää

ilmanvastusta, vierintävastusta eikä voimansiirron kitkahäviöitä.

Oi voi. Yrittäkää edes jotain parempaa.

fysiikan laki kirjoitti:

Näytäppä sitten missä meni vikaan, ja mikä on oikea tulos, ettet vaan ole itse se joka munaa julkisesti itseään.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000012180289

fysiikan lakeja kirjoitti:

Jo maalaisjärjellä: Jos 1500 kg ja 100 kw tehoinen auto kiihtyy 0...100 km/h 10 s niin
keskimääräinen teho on VARMASTI alle 100kw kun moottori ei mitenkään voi yli sen pyöriä ja vaihteiden vaihdot ja maksimitehon alla ollaan väkisinkin osa aikaa. Eli tuo väitteeni yllä on jo sillä perusteella suuruusluokaltaan oikea.

Ja kun lasketaan perusmekaniikan (onnistuu jo lukion tiedoilla):

Liike-energialle E = 1/2 mv2
Teholle P = E/t => E = Pt

Pt = 1/2 mv2
P = 1/2 mv2/t
kun m = 1500 kg
v = 100 km/h = 27,7 m/s
v2 = 771,6 m2/s2
t=10s
P = 0.5 * 1500 kg * 771,7 m2/s2 / 10 s = 57,8 kw

Lue lisää

ja katso tuleeko sama keskimääräinen teho. Ymppää sitten mukaan ilmanvastus ja vierintävastus. Tehohäviöistä varmaan löytyy juttua netistä.

tuosta kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000012180289

Lue lisää

Mitäs jos otat sen laskimen käteen ja arvaamisen sijaan laskisit jotain itsekin, niin huomaisit että kyllä siinä on mukana ilmanvastus, ja vähän muutakin.
Linkissä olevat muut häviöt ei edes kuulu tähän joukkoon kuten tarkkana havaitsijana totesit että puhuttiin vetopyörien tiehen siirtämästä tehosta, joka jo pitää sisällään voimansiirron ym. häviöt

Odottelen edelleen saivartelujen sijasta näyttöä laskujen vitheellisyydestä !

fysiikan laki kirjoitti:

Mitäs jos otat sen laskimen käteen ja arvaamisen sijaan laskisit jotain itsekin, niin huomaisit että kyllä siinä on mukana ilmanvastus, ja vähän muutakin.
Linkissä olevat muut häviöt ei edes kuulu tähän joukkoon kuten tarkkana havaitsijana totesit että puhuttiin vetopyörien tiehen siirtämästä tehosta, joka jo pitää sisällään voimansiirron ym. häviöt

Odottelen edelleen saivartelujen sijasta näyttöä laskujen vitheellisyydestä !

Lue lisää

Vain tuo "Hyvä pointti" on kirjoittamani, ja vastaan siitä.
Muiden kirjoituksia, niiden vastauksia ym. on turha käyttää keppihevosena tai sotkea sekaan.

fysiikan laki kirjoitti:

Mitäs jos otat sen laskimen käteen ja arvaamisen sijaan laskisit jotain itsekin, niin huomaisit että kyllä siinä on mukana ilmanvastus, ja vähän muutakin.
Linkissä olevat muut häviöt ei edes kuulu tähän joukkoon kuten tarkkana havaitsijana totesit että puhuttiin vetopyörien tiehen siirtämästä tehosta, joka jo pitää sisällään voimansiirron ym. häviöt

Odottelen edelleen saivartelujen sijasta näyttöä laskujen vitheellisyydestä !

Lue lisää

"Jos 1500 kg ja 100 kw tehoinen auto" ja toisekseen vierintävastus ja ilmanvastus puuttuvat laskuistasi kokonaan. Siis olet laskenut vain liike-energian muutoksen.

fysiikan laki kirjoitti:

Vain tuo "Hyvä pointti" on kirjoittamani, ja vastaan siitä.
Muiden kirjoituksia, niiden vastauksia ym. on turha käyttää keppihevosena tai sotkea sekaan.

siis?

No nyt katson elokuvaa ja tarkistan laskemalla tuon "Hyvä pointti" väitteesi jossain vaiheessa.

fysiikan laki kirjoitti:

Mitäs jos otat sen laskimen käteen ja arvaamisen sijaan laskisit jotain itsekin, niin huomaisit että kyllä siinä on mukana ilmanvastus, ja vähän muutakin.
Linkissä olevat muut häviöt ei edes kuulu tähän joukkoon kuten tarkkana havaitsijana totesit että puhuttiin vetopyörien tiehen siirtämästä tehosta, joka jo pitää sisällään voimansiirron ym. häviöt

Odottelen edelleen saivartelujen sijasta näyttöä laskujen vitheellisyydestä !

Lue lisää

näin:

P=F*v

keskimääräinen teho on 100 kW (eli siis nopeudella 0 km/h teho on 0 kW ja nopeudella 100 km/h 200 kW)

Jos jätetään ilmanvastus pois sekä kulkuvastus

saadaan kiihdytysajaksi 3.9 s joka on noin 4 sekuntia. Eli ei ole otettu huomioon kulku- ja ilmanvastusta.

laskettuna kirjoitti:

näin:

P=F*v

keskimääräinen teho on 100 kW (eli siis nopeudella 0 km/h teho on 0 kW ja nopeudella 100 km/h 200 kW)

Jos jätetään ilmanvastus pois sekä kulkuvastus

saadaan kiihdytysajaksi 3.9 s joka on noin 4 sekuntia. Eli ei ole otettu huomioon kulku- ja ilmanvastusta.

Lue lisää

Liike-energian mukaan 1000 kg 0...100 km/h 4 sekunnissa vaatii keskimääräisen tehon 96.5 kW.

Jos laitteen ilmanvastuskerroin (cv) x poikkipinta-ala (A) on 0.6 ja ilmanvastus 1/2*cv*A*Ti*v^2 (Ti=tiheys), niin Newtonin liikeyhtälöön ympättynä se vaatii vajaan 2 kW.n keskimääräisen tehon, eli sopii vielä mainiosti 100 kW.n sisään.

huomioon kirjoitti:

ilmanvastusta, vierintävastusta eikä voimansiirron kitkahäviöitä.

Oi voi. Yrittäkää edes jotain parempaa.

Eikä renkaiden pitoa, poppikoneiden ja ilmastoinnin syömää tehoa jne.

Alunperin oli kyse moottoreiden ominaisuuksista, joten nuo muut voidaan olettaa samoiksi eri moottoreilla. Lisäksi vaikkapa esimerkiksi ilmanvastuksen (kasvaa nopeuden neliöön) viemä keskimääräinen teho on loppujen lopuksikin aika pieni, veikkaisin alta 10 kw (siis keskimäärin).

fysiikan laki kirjoitti:

Liike-energian mukaan 1000 kg 0...100 km/h 4 sekunnissa vaatii keskimääräisen tehon 96.5 kW.

Jos laitteen ilmanvastuskerroin (cv) x poikkipinta-ala (A) on 0.6 ja ilmanvastus 1/2*cv*A*Ti*v^2 (Ti=tiheys), niin Newtonin liikeyhtälöön ympättynä se vaatii vajaan 2 kW.n keskimääräisen tehon, eli sopii vielä mainiosti 100 kW.n sisään.

Lue lisää

enää mahdukkaan (4 kW).

P(kesk)=0.5*0,002*1500 kg*9.81*27.8 = 4 kw

0.02 on vierintävastuskerroin

Ilmanvastuksen vaatiman tehon sain selvästi suuremmaksi kuin sinä.

fysiikan lakeja kirjoitti:

Eikä renkaiden pitoa, poppikoneiden ja ilmastoinnin syömää tehoa jne.

Alunperin oli kyse moottoreiden ominaisuuksista, joten nuo muut voidaan olettaa samoiksi eri moottoreilla. Lisäksi vaikkapa esimerkiksi ilmanvastuksen (kasvaa nopeuden neliöön) viemä keskimääräinen teho on loppujen lopuksikin aika pieni, veikkaisin alta 10 kw (siis keskimäärin).

Lue lisää

tehohäviö on noin 20 kW. Siihen kun lisätään vierintävastus ja ilmanvastus päästään 85 % "käyttöasteeseen". Alkaa kuullostaa järkevältä. Lisäksi vaihtaminen vie aikaa ja loppu riippuu moottorin tehokäyrästä. Vaaditaan hiukan tehokkaampikin kone kiihdyttämään tuo auto 10 sekunnissa 0-100 km/h mutta varmaan riittänee 105 kW.

ei sitten kirjoitti:

enää mahdukkaan (4 kW).

P(kesk)=0.5*0,002*1500 kg*9.81*27.8 = 4 kw

0.02 on vierintävastuskerroin

Ilmanvastuksen vaatiman tehon sain selvästi suuremmaksi kuin sinä.

Lue lisää

Eiköhän lie selvää sinullekin että keskimäärin 7 m/s^2 kiihtyvyyteen ei normaalioloissa pääse kuin 4-vetoisella, ja edelleen palaan siihen, että tien pintaan välittyvä teho pitää sisällään myös vierintävastuksen..

Vierintävastuslaskelmasi ei siis ole esimerkkini tapauksessa aktuelli, eikä edes ole esittämästäni väitteestä.

Jos olet eri mieltä ilmanvastuslaskuista, niin asiahan selviää kun laitat ne näkyviin, jotta voin oikaista mahdollisen virheeni.

fysiikan laki kirjoitti:

Eiköhän lie selvää sinullekin että keskimäärin 7 m/s^2 kiihtyvyyteen ei normaalioloissa pääse kuin 4-vetoisella, ja edelleen palaan siihen, että tien pintaan välittyvä teho pitää sisällään myös vierintävastuksen..

Vierintävastuslaskelmasi ei siis ole esimerkkini tapauksessa aktuelli, eikä edes ole esittämästäni väitteestä.

Jos olet eri mieltä ilmanvastuslaskuista, niin asiahan selviää kun laitat ne näkyviin, jotta voin oikaista mahdollisen virheeni.

Lue lisää

lopuksi vähän kaksipiippuinen juttu. Siihenhän kuuluu laakerien aiheuttamat häviöt ja renkaan muodonmuutostyöhön kuluva energia. Kaksivetoisessa autossa ei vetävien pyörien vierintävastus pitäisi siis ottaa ainakin huomioon.

Kyllä mainittuun kiihtyvyyteen päästään kaksivetoisellakin. Tehollinen kitkakerroin voi olla yli yhden.

Ilmanvastukselle sain arvon 2.626 W ilmantiheydellä 1.225 kg/m3.

Mutta kyllä myönnän, että ajatuksesi noin 4:stä sekunnista keskimääräisellä 100 kW:n teholla kiihdytettynä pitää paikkansa. Äkkiä lukemalla ja enempiä miettimättä tuntuu hurjalle. Sitten kun alkaa laskemaan huomaa, että siihen tarvitaankin moottoritehoiltaan vähintää 310 heppainen auto.

Mikä oli muuten tarkka arvosi ilmanvastuksen vaatimalle teholle? Minulla on siis 2.143 W ilman tiheydellä 1 kg/m3.

loppujen kirjoitti:

lopuksi vähän kaksipiippuinen juttu. Siihenhän kuuluu laakerien aiheuttamat häviöt ja renkaan muodonmuutostyöhön kuluva energia. Kaksivetoisessa autossa ei vetävien pyörien vierintävastus pitäisi siis ottaa ainakin huomioon.

Kyllä mainittuun kiihtyvyyteen päästään kaksivetoisellakin. Tehollinen kitkakerroin voi olla yli yhden.

Ilmanvastukselle sain arvon 2.626 W ilmantiheydellä 1.225 kg/m3.

Mutta kyllä myönnän, että ajatuksesi noin 4:stä sekunnista keskimääräisellä 100 kW:n teholla kiihdytettynä pitää paikkansa. Äkkiä lukemalla ja enempiä miettimättä tuntuu hurjalle. Sitten kun alkaa laskemaan huomaa, että siihen tarvitaankin moottoritehoiltaan vähintää 310 heppainen auto.

Mikä oli muuten tarkka arvosi ilmanvastuksen vaatimalle teholle? Minulla on siis 2.143 W ilman tiheydellä 1 kg/m3.

Lue lisää

Ilmantiheydellä 1 kg/m^3 ja Cw*A = 0.6 sain keskimääräiseksi tehoksi 4 s ja tasainen kiihtyvyys = 1620 W.
Huomasit varmaan että ilmanvastukseen tarvittava teho muuttuu nopeuden kolmanteen potenssiin.

Kaksivetoisilla tosiaan pitäisi ottaa huomioon ei-vetävien pyörien vierintävastus ja mahd. kitkavastukset unohtamatta sitä että renkaan vanteen pyörintäenergian lisääminen vaatii vierintävastuksen luokkaa olevan tehon.
Nelivetoisuus taitaa kuitenkin olla normaalioloissa ainoa vaihtoehto vaikka renkaan kitkakerroin olisi 1 niin yli 70% painon pitäminen vetopyörillä on jo rajallisten vehkeiden ominaisuuksia.

Tarvittavan moottoritehon arviointi on sitten kokonaan eri asia

Anekdoottina vois mainita vaikka tollanen kevyt kiihdytyslaite, jossa on riittävän suurimassainen moottori voidaan muutamalla pollella saada pyörimään esim 10000 r , ja pelkkä inertiaenergia riittää nytkäyttämään laitteen satasen vauhtiin.

harmainta aavistusta.
Mutta voima se on , joka jyllää.

teho ratkaisee. Vaikka pistäisi kuinka tiukkaan momenttiin pyörän mutterit niin auto ei liiku. Auto ei liiku momentilla vaan teholla.

Niinpä niin. Suuri kulmanopeus merkitsee kykyä tehdä paljon työtä vaikkei vääntömomentti olisikkaan suuren suuri. Siis hyvä kiihtyvyys ja suorituskyky on tehosta kiinni joka taas saadaan aikaan kohtuullisella väännöllä ja korkealla käyntinopeudella.

oli vaan viisas mies.
Yrittävät selittää muuta , mutta totuus on se, että voima se on joka jyllää.

jokohan JJH ymmärtää asian. Ymmärtääköhän muuttaa tuota profiiliaan?

Luuletko tosiaan että ilman puhaltaminen ei vaadi lainkaan tehoa, vaikka kone onkin paikoillaan ?

myös paikallaan rääkättävän lentokoneen moottorista.

Otetaan turbiinin akseli, mitataan siihen kohdistuva vääntömomentti ja lasketaan kuinkako monta kierrosta minuutissa se pyörii. Sitten vain kalkuloidaan teho, niin kas kummaa onpas iso luku.

Turbiinin akseliin ei muuten kohdistu kovinkaan suurta vääntömomenttia tehoon nähden, koska sen kierrosluku on hitonmoinen.

TC-94 kirjoitti:

myös paikallaan rääkättävän lentokoneen moottorista.

Otetaan turbiinin akseli, mitataan siihen kohdistuva vääntömomentti ja lasketaan kuinkako monta kierrosta minuutissa se pyörii. Sitten vain kalkuloidaan teho, niin kas kummaa onpas iso luku.

Turbiinin akseliin ei muuten kohdistu kovinkaan suurta vääntömomenttia tehoon nähden, koska sen kierrosluku on hitonmoinen.

Lue lisää

dokumentti, jossa määritellään jollekkin suihkumoottorille sen tuottama teho. Tottakait moottori tuottaa tehoa vähintäänkin itsensä pyörittämiseen ja lämpötehoakin syntyy, mutta keskustelun tarkoituksena on ymmärtääkseni ajoneuvon liikuttamisen tuotettava teho.

ihmettelijä kirjoitti:

Luuletko tosiaan että ilman puhaltaminen ei vaadi lainkaan tehoa, vaikka kone onkin paikoillaan ?

Laitappa esille joku dokumentti, jossa kerrotaan suihkumoottorin tuottama teho. Oletetaan, että kone on kiitsan päässä jarruja vasten hana pohjassa.

yksikin kirjoitti:

dokumentti, jossa määritellään jollekkin suihkumoottorille sen tuottama teho. Tottakait moottori tuottaa tehoa vähintäänkin itsensä pyörittämiseen ja lämpötehoakin syntyy, mutta keskustelun tarkoituksena on ymmärtääkseni ajoneuvon liikuttamisen tuotettava teho.

Lue lisää

kai nyt ymmärrät, että ilman tehoa ei liiku minkäänlainen kapine?

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suihkumoottorit/moottorin_polttoaineen_saatojarjestelma.html

yksikin kirjoitti:

dokumentti, jossa määritellään jollekkin suihkumoottorille sen tuottama teho. Tottakait moottori tuottaa tehoa vähintäänkin itsensä pyörittämiseen ja lämpötehoakin syntyy, mutta keskustelun tarkoituksena on ymmärtääkseni ajoneuvon liikuttamisen tuotettava teho.

Lue lisää

Suihkumoottorin ja potkuriturbiinin teho riippuu moottorin lävitse virtaavan ilman massavirtauksesta: kun moottorin lävitse virtaavan ilman massavirtaus lisääntyy, moottorin teho kasvaa ja päinvastoin.

Eli koneen ei tarvitse liikkua ollenkaan, vaikka turbiini tuotta jo helevetisti tehoa. Esim hävittäjiä pidetään paikoillaan lentotukialuksella ja voin kertoa että tehoa on käytössä PALJON, kun katapultti laukaistaan. Teho ei vain riitä ennen katapultin laukaisua liikuttamaan konetta, mutta ilmaa sitäkin enemmän.

Kyllähän auotnkin moottori tuottaa tehoa paljonkin, jos autolla poltetaan kumia paikoillaan. Tällöin auto ei liiku, mutta rengas palaa. Aivan kuten lentokonetta pidetään paikoillaan ja turbiinit pyörivät.


http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suihkumoottorit/moottorin_polttoaineen_saatojarjestelma.html

suihkumottorin teho kirjoitti:

Suihkumoottorin ja potkuriturbiinin teho riippuu moottorin lävitse virtaavan ilman massavirtauksesta: kun moottorin lävitse virtaavan ilman massavirtaus lisääntyy, moottorin teho kasvaa ja päinvastoin.

Eli koneen ei tarvitse liikkua ollenkaan, vaikka turbiini tuotta jo helevetisti tehoa. Esim hävittäjiä pidetään paikoillaan lentotukialuksella ja voin kertoa että tehoa on käytössä PALJON, kun katapultti laukaistaan. Teho ei vain riitä ennen katapultin laukaisua liikuttamaan konetta, mutta ilmaa sitäkin enemmän.

Kyllähän auotnkin moottori tuottaa tehoa paljonkin, jos autolla poltetaan kumia paikoillaan. Tällöin auto ei liiku, mutta rengas palaa. Aivan kuten lentokonetta pidetään paikoillaan ja turbiinit pyörivät.


http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suihkumoottorit/moottorin_polttoaineen_saatojarjestelma.html

Lue lisää

Edelleen pyydän todistetta paikoillaan olevan suihkumoottorin tehosta. Miksihän sitä ei mahdeta missään ilmoittaa, jos se on kerta niin oleellinen tieto? Työntövoima rules?

Ps. 'sivultasi': roottorin nopeuden säätö on tarkin menetelmä moottorin läpi menevän massavirtauksen ja sitä kautta työntövoiman säätämiseksi

todistaa? kirjoitti:

Edelleen pyydän todistetta paikoillaan olevan suihkumoottorin tehosta. Miksihän sitä ei mahdeta missään ilmoittaa, jos se on kerta niin oleellinen tieto? Työntövoima rules?

Ps. 'sivultasi': roottorin nopeuden säätö on tarkin menetelmä moottorin läpi menevän massavirtauksen ja sitä kautta työntövoiman säätämiseksi

Lue lisää

että suihkukone lentää ilman tehoa? Paikallaan ollessa suihkumoottorin teho kuluu sen köyden (vai millä se onkaan kiinni venyttämiseen) ja ilmavirtauksen kitkoihin.

todistaa? kirjoitti:

Edelleen pyydän todistetta paikoillaan olevan suihkumoottorin tehosta. Miksihän sitä ei mahdeta missään ilmoittaa, jos se on kerta niin oleellinen tieto? Työntövoima rules?

Ps. 'sivultasi': roottorin nopeuden säätö on tarkin menetelmä moottorin läpi menevän massavirtauksen ja sitä kautta työntövoiman säätämiseksi

Lue lisää

Siis paikallaan olevan suihkuturbiinin tehoa ei ilmoiteta? Miksi pitäisi. Pitäisikö autoissa ilmoittaa paikallaan olevan auton teho, kun autoa pidetään paikoillaan ja poltetaan kumia?

Äläkä nyt sotke voimaa ja vääntöä. Vääntö ei ole voiman synonyymi.

Suikumoottori tuottaa paljon TODELLA PALJON tehoa myös paikoillaan olevassa lentokoneessa, jos konetta pidetään paikoillaan esim lentotukialuksen katapultissa ja koneessa on ns kaasu pohjassa. Toki teho kasvaa, kun kone saa vauhtia, koska tällöin turbiinin paine kasvaa kun ilmanvirtaus nopeutuu turbiinissa patopaineen vuoksi.

kyssäri kirjoitti:

Laitappa esille joku dokumentti, jossa kerrotaan suihkumoottorin tuottama teho. Oletetaan, että kone on kiitsan päässä jarruja vasten hana pohjassa.

Selailes vaikka jotain alkeisfysiikan kirjoja, niin sieltä löytyy kaava P =.5*A*s*v^3, joka on ilmamassan siietämiseen tarvittava teho.
Ja v = sen virtaavan ilman nopeus ja s=tiheys.

Mitään linkkejä tuskin kannattaa hakea, jos näin yksinkertainen asia ei uppoa niin tuskin ymmärrät sen enempää muustakaan lukemastasi.

suihkumoottorikin kirjoitti:

kai nyt ymmärrät, että ilman tehoa ei liiku minkäänlainen kapine?

http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suihkumoottorit/moottorin_polttoaineen_saatojarjestelma.html

Lue lisää

-Ilman tehoa ei liiku minkäänlainen kapine?

Yritäpä jo sisäistää, että kun lentokone on paikallaan moottorit pultattuna siipiin kiinni, niin niihin pultteihin ei vaikuta yhtään mitään TEHOA. Niihin vaikuttaa vain ja ainoastaa moottorin tuottama työntövoima, joka sattuu olemaan yhtä suuri kuin renkaan ja baanan välinen kitkavoima. Kun jarrut vapautetaan, niin lentokone aloittaa liikehtimisen kaavan a=F/m mukaisesti. Näetkö tässä kaavassa tehon?

Toinen esimerkki. Pudotat kädestäsi vaikkapa tennispallon. Pallon aloittaa välittömästi liikkumisen kohti maapallon keskustaa. Mikä tämän aiheuttaa, kenties maan aiheuttama vetovoima? Missä teho?

Ehkäpä nyt ymmärrät, ettei suihkumoottorien kohdalla puhuta ikinä tehosta, koska siitä tiedosta ei ole kenellekkään mitään hyötyä.

suihkumottorin teho kirjoitti:

Suihkumoottorin ja potkuriturbiinin teho riippuu moottorin lävitse virtaavan ilman massavirtauksesta: kun moottorin lävitse virtaavan ilman massavirtaus lisääntyy, moottorin teho kasvaa ja päinvastoin.

Eli koneen ei tarvitse liikkua ollenkaan, vaikka turbiini tuotta jo helevetisti tehoa. Esim hävittäjiä pidetään paikoillaan lentotukialuksella ja voin kertoa että tehoa on käytössä PALJON, kun katapultti laukaistaan. Teho ei vain riitä ennen katapultin laukaisua liikuttamaan konetta, mutta ilmaa sitäkin enemmän.

Kyllähän auotnkin moottori tuottaa tehoa paljonkin, jos autolla poltetaan kumia paikoillaan. Tällöin auto ei liiku, mutta rengas palaa. Aivan kuten lentokonetta pidetään paikoillaan ja turbiinit pyörivät.


http://www.edu.fi/oppimateriaalit/suihkumoottorit/moottorin_polttoaineen_saatojarjestelma.html

Lue lisää

-Teho ei vain riitä ennen katapultin laukaisua liikuttamaan konetta, mutta ilmaa sitäkin enemmän.

Eli koneen ollessa paikoillaan sen moottorien teho käytetään siirtämään ilma moottorin läpi? Nyt kun kone lähtee liikkeelle, niin eikö sen moottorien läpi kulje aivan yhtä paljon ilmaa? Mutta kas kummaa, nyt sekä ilma liikkuu moottorin läpi sekä itse lentokone liikkuu eteenpäin. Mistä löytyi yllättäen tämä ylimääräinen 'teho', joka jaksaa liikuttaa nyt molempia?

Ainoa mikä koneen kiihtyvyyteen vaikuttaa, on moottorien kautta itse lentokoneeseen vaikuttava voima.

meinaat? kirjoitti:

-Teho ei vain riitä ennen katapultin laukaisua liikuttamaan konetta, mutta ilmaa sitäkin enemmän.

Eli koneen ollessa paikoillaan sen moottorien teho käytetään siirtämään ilma moottorin läpi? Nyt kun kone lähtee liikkeelle, niin eikö sen moottorien läpi kulje aivan yhtä paljon ilmaa? Mutta kas kummaa, nyt sekä ilma liikkuu moottorin läpi sekä itse lentokone liikkuu eteenpäin. Mistä löytyi yllättäen tämä ylimääräinen 'teho', joka jaksaa liikuttaa nyt molempia?

Ainoa mikä koneen kiihtyvyyteen vaikuttaa, on moottorien kautta itse lentokoneeseen vaikuttava voima.

Lue lisää

kun katapultti laukaistaan.

ymmärtää kirjoitti:

-Ilman tehoa ei liiku minkäänlainen kapine?

Yritäpä jo sisäistää, että kun lentokone on paikallaan moottorit pultattuna siipiin kiinni, niin niihin pultteihin ei vaikuta yhtään mitään TEHOA. Niihin vaikuttaa vain ja ainoastaa moottorin tuottama työntövoima, joka sattuu olemaan yhtä suuri kuin renkaan ja baanan välinen kitkavoima. Kun jarrut vapautetaan, niin lentokone aloittaa liikehtimisen kaavan a=F/m mukaisesti. Näetkö tässä kaavassa tehon?

Toinen esimerkki. Pudotat kädestäsi vaikkapa tennispallon. Pallon aloittaa välittömästi liikkumisen kohti maapallon keskustaa. Mikä tämän aiheuttaa, kenties maan aiheuttama vetovoima? Missä teho?

Ehkäpä nyt ymmärrät, ettei suihkumoottorien kohdalla puhuta ikinä tehosta, koska siitä tiedosta ei ole kenellekkään mitään hyötyä.

Lue lisää

työntovoima on kuvaavampi arvo. Teho se silti liikuttaa lentokonettakin.

"Kun jarrut vapautetaan, niin lentokone aloittaa liikehtimisen kaavan a=F/m mukaisesti." Jos tuo pitäisi paikkansa niin loppunopeus olisi ääretön.

kohdalla kirjoitti:

työntovoima on kuvaavampi arvo. Teho se silti liikuttaa lentokonettakin.

"Kun jarrut vapautetaan, niin lentokone aloittaa liikehtimisen kaavan a=F/m mukaisesti." Jos tuo pitäisi paikkansa niin loppunopeus olisi ääretön.

Lue lisää

Jos mietit eteenpäin, niin arvaat, että kyseinen F on itseasiassa työntövoiman ja vastusvoiman välinen erotus eli konetta tietyllä ajanhetkellä eteenpäin vievä voima. Ei tullut sitä vain siihen rautalangasta väännettyä. Mitä suuremmaksi nopeus kiihtyy niin sitä suuremmaksi käy vastus. Jossain vaiheessa saavutetaan tasapainotila, jossa työntövoima = vastusvoima. Tällöin a=0/m -> kiihtyvyys lakkaa ja kone jää lentämään tasaista nopeutta. Kaavassa ei ole siis mitään mahdotonta.

Kaikki lentokoneen liikehdintään liittyvät asiat voidaan ratkaista työntövoiman avulla, eikä tehoa tarvitse mitenkään huomioida, koska se on täysin turhaa tietoa.

teho nousee kirjoitti:

kun katapultti laukaistaan.

Miten se katapultti liittyy koneen moottorien tehoon??? Ei todellakaan kaikki koneet lähde katapultista ja silti ne pääsee eteenpäin kun jarrut aukaistaan.

pitää paikkansa kirjoitti:

Jos mietit eteenpäin, niin arvaat, että kyseinen F on itseasiassa työntövoiman ja vastusvoiman välinen erotus eli konetta tietyllä ajanhetkellä eteenpäin vievä voima. Ei tullut sitä vain siihen rautalangasta väännettyä. Mitä suuremmaksi nopeus kiihtyy niin sitä suuremmaksi käy vastus. Jossain vaiheessa saavutetaan tasapainotila, jossa työntövoima = vastusvoima. Tällöin a=0/m -> kiihtyvyys lakkaa ja kone jää lentämään tasaista nopeutta. Kaavassa ei ole siis mitään mahdotonta.

Kaikki lentokoneen liikehdintään liittyvät asiat voidaan ratkaista työntövoiman avulla, eikä tehoa tarvitse mitenkään huomioida, koska se on täysin turhaa tietoa.

Lue lisää

P=0.5*A*Cv*roo*v^3

jossa

P=teho
A=otsapinta-ala
Cv=ilmanvastuskerroin
roo=ilmantiheys
v=nopeus

TC-94 kirjoitti:

myös paikallaan rääkättävän lentokoneen moottorista.

Otetaan turbiinin akseli, mitataan siihen kohdistuva vääntömomentti ja lasketaan kuinkako monta kierrosta minuutissa se pyörii. Sitten vain kalkuloidaan teho, niin kas kummaa onpas iso luku.

Turbiinin akseliin ei muuten kohdistu kovinkaan suurta vääntömomenttia tehoon nähden, koska sen kierrosluku on hitonmoinen.

Lue lisää

tehoa löytyy niin paljon, niin kerro samalla joku esimerkki kuinka paljon sitä itse asiassa löytyy. Et voi laskea suihkumoottorin tuottamaa tehoa akselilta. Kaikki lentokoneeseen vaikuttava voima ei kulje suihkumoottorissa akselin kautta, toisin kuten esim potkuriturbiinimoottorin kohdalla, jolloin tehon mittaaminen akselilta luonnollisesti onnistuu. Helppona esimerkkinä voit pähkäillä vaikkapa jälkipolttoa.

oikea kaava kirjoitti:

P=0.5*A*Cv*roo*v^3

jossa

P=teho
A=otsapinta-ala
Cv=ilmanvastuskerroin
roo=ilmantiheys
v=nopeus

tätä kaavaa? Ei sille ole mitään käyttöä. Pelkkä F=ma riittää hyvin. Laskepa tuolla kaavallasi paljonko on sellaisen koneen moottorien teho, joka liikkuu 1km/h, mutta motit huutaa täysillä.

käytät kirjoitti:

tätä kaavaa? Ei sille ole mitään käyttöä. Pelkkä F=ma riittää hyvin. Laskepa tuolla kaavallasi paljonko on sellaisen koneen moottorien teho, joka liikkuu 1km/h, mutta motit huutaa täysillä.

Lue lisää

vaikkapa huippunopeuden tai vaadittavan tehon eri nopeuksilla. Tai kiihtyvyyden.

"Laskepa tuolla kaavallasi paljonko on sellaisen koneen moottorien teho, joka liikkuu 1km/h, mutta motit huutaa täysillä" mitähän tarkoitat?
Jos esim. painetaan auton kaasu pohjaan kytkimen ollessa pohjassa moottorin kampiakseliteho on nolla.

Laske tuolla F=ma vaikka auton huippunopeus sitten.
Tuolla kaavalla ei pitkälle pötkitä. Tiesitkö, että auton kiihdyttäminen vaikka 200-300 km/h tarvitsee tehoa huomattavasti enemmän kuin 100-200 km/h.
   
      
   

laskea kirjoitti:

vaikkapa huippunopeuden tai vaadittavan tehon eri nopeuksilla. Tai kiihtyvyyden.

"Laskepa tuolla kaavallasi paljonko on sellaisen koneen moottorien teho, joka liikkuu 1km/h, mutta motit huutaa täysillä" mitähän tarkoitat?
Jos esim. painetaan auton kaasu pohjaan kytkimen ollessa pohjassa moottorin kampiakseliteho on nolla.

Laske tuolla F=ma vaikka auton huippunopeus sitten.
Tuolla kaavalla ei pitkälle pötkitä. Tiesitkö, että auton kiihdyttäminen vaikka 200-300 km/h tarvitsee tehoa huomattavasti enemmän kuin 100-200 km/h.
   
      
   

Lue lisää

niin keskustelua käytiin lentokoneiden suihkumoottoreista. Lentokoneen huippunopeuden laskeminen kaavalla on melko vaikeaa, koska et tiedä moottorien kullakin hetkellä tuottamaa tehoa. Tästä tässä ketjussa oli kaikkiaan kyse. Sen sijaan, jos välttämättä haluat selvittää laskennallisen tehon, niin yksinkertaisesti P=Fv. Moottorien työntövoiman tiedät ja nopeusmittarista näet nopeuden. Ei tarvitse pähkäillä mitään ilmantiheyksiä ja otsapinta-aloja.

huomasit kirjoitti:

niin keskustelua käytiin lentokoneiden suihkumoottoreista. Lentokoneen huippunopeuden laskeminen kaavalla on melko vaikeaa, koska et tiedä moottorien kullakin hetkellä tuottamaa tehoa. Tästä tässä ketjussa oli kaikkiaan kyse. Sen sijaan, jos välttämättä haluat selvittää laskennallisen tehon, niin yksinkertaisesti P=Fv. Moottorien työntövoiman tiedät ja nopeusmittarista näet nopeuden. Ei tarvitse pähkäillä mitään ilmantiheyksiä ja otsapinta-aloja.

Lue lisää

kaava pätee. Alunperin täällä keskusteltiin autoista.

tuokin kirjoitti:

kaava pätee. Alunperin täällä keskusteltiin autoista.

vaikuttavat sekä autoihin, että lentokoneisiin. Moottori tuottaa jokaisella tietyllä ajanhetkellä voiman x, joka kiihdyttää kulkuneuvoa suhteessa sen massaan ja vastusvoimaan

periaatteet kirjoitti:

vaikuttavat sekä autoihin, että lentokoneisiin. Moottori tuottaa jokaisella tietyllä ajanhetkellä voiman x, joka kiihdyttää kulkuneuvoa suhteessa sen massaan ja vastusvoimaan

Lue lisää

vääntömomentilla ole merkitystä.

mistähän keksit nuo kiihtyvyysarvot? Hondalla 0-100 km/h 6.6 s.

kiihtyy 0-200km/h 6,9s. Ja maksaa vähemmän kuin noi kaalivankkurit. Provosoiko?

Bemarin mennen tullen kirjoitti:

mistähän keksit nuo kiihtyvyysarvot? Hondalla 0-100 km/h 6.6 s.

kiihtyvyyden ainakin hondan sivuilta. Kai mauistat että valmistajan markkinamiehen ilmoittama ja todellinen kiihtyvyys on yleensä täysin eri asia. Todellisen testatun kiihtyvyys löytyy esim. osoitteesta www.autozeitung.de

motukka kirjoitti:

kiihtyy 0-200km/h 6,9s. Ja maksaa vähemmän kuin noi kaalivankkurit. Provosoiko?

Viiattikin, ainakin kun ajelin 850:llä 25 v. sitten.
0-100 km meni joskus vähän yli tunnissa. Kyllä hevosvoimat vaikuttaa enemmän kuin nuo vysiikan kaaviot. Etupään oli mentävä yhtä sukkelaan kun pyärät siellä takana tyänsivät. Tosi on.