Kun uskovaiseksi tekeytynyt pyrkii ärsyttämään niitä jotka eivät usko, koettaa tämä hyödyntämään uskovista esitettyjä stereotypioita. Jotkut ateisteista, jotka tämän tekeytymisen huomaavat, tekeytyvät itse vuorostaan tyhmiksi ja pyrkivät alleviivaamaan uskovaisissa niitä ominaisuuksia mitä uskovaksi tekeytynyt alkujaan yrittikin.
Typerän käyttäytymisen lisäksi tässä kiusaa se huono kuva, minkä ateistit itsestään näin antavat. Suoraan sanottuna, moni meistä pystyisi paljon parempaan. Mikäli yksilön ateismi on perusteltavissa, sen täytyy olla rationaalista.
Järjen ja havaintojen selittävyys ei tietenkään koskaan tule vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, mutta maltillisen ateistinen lähtökohta on ajatella, ettei fysikaalinen maailma tarvitse jumalaoletusta, vaan luonnontieteiden tuntemusta.
Tieteelliseen maailmankuvaan nojautuva ateismi ei silti kieltäydy vuoropuhelusta toisella tavalla ajattelevien eli uskovien kanssa. Näin pelkästään jo siksi, että aiemmin mainittu ateistinen lähtökohta ei pyri ateismiin sen enempää kuin jumaluuksien etsimiseen, mutta on avoin uudelle.
Lähetyskäskyn omaksuneiden uskovien harmiksi tämä ateistinen avoimuus tarkoittaa silloin avoimuutta kaikkiin "rajatieteisiin", uskontoihin ja mystiikkaan. Ajatus nimittäin on, että mikäli tiede olisi määritellyt itsensä täydellisesti, se olisi määritellyt absoluuttisesti myös sen mitä tulee löytämään todellisuudesta, kuin myös sen mitä ei tule.
Tiede siis itse määrittelee sokeat pisteensä. Ateistit ja uskovaiset tekevät näin myös, joten eri näkökantoja tarvitaan. Näistä näkemyksistä kävisin mielelläni keskustelua. Asiallisesti.
Typerän käyttäytymisen lisäksi tässä kiusaa se huono kuva, minkä ateistit itsestään näin antavat. Suoraan sanottuna, moni meistä pystyisi paljon parempaan. Mikäli yksilön ateismi on perusteltavissa, sen täytyy olla rationaalista.
Järjen ja havaintojen selittävyys ei tietenkään koskaan tule vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, mutta maltillisen ateistinen lähtökohta on ajatella, ettei fysikaalinen maailma tarvitse jumalaoletusta, vaan luonnontieteiden tuntemusta.
Tieteelliseen maailmankuvaan nojautuva ateismi ei silti kieltäydy vuoropuhelusta toisella tavalla ajattelevien eli uskovien kanssa. Näin pelkästään jo siksi, että aiemmin mainittu ateistinen lähtökohta ei pyri ateismiin sen enempää kuin jumaluuksien etsimiseen, mutta on avoin uudelle.
Lähetyskäskyn omaksuneiden uskovien harmiksi tämä ateistinen avoimuus tarkoittaa silloin avoimuutta kaikkiin "rajatieteisiin", uskontoihin ja mystiikkaan. Ajatus nimittäin on, että mikäli tiede olisi määritellyt itsensä täydellisesti, se olisi määritellyt absoluuttisesti myös sen mitä tulee löytämään todellisuudesta, kuin myös sen mitä ei tule.
Tiede siis itse määrittelee sokeat pisteensä. Ateistit ja uskovaiset tekevät näin myös, joten eri näkökantoja tarvitaan. Näistä näkemyksistä kävisin mielelläni keskustelua. Asiallisesti.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ateistit eivät kykene asialliseen keskusteluun?
Mistä johtuu ateistien kyvyttömyys käsitellä asioita ennakkoluulottomasti ja asiallisesti. Mihin on kadonnut ateistein älykkyys?
"Ateistinen avoimuus tarkoittaa silloin avoimuutta kaikkiin "rajatieteisiin", uskontoihin"
Tällaista en ole koskaan yhdessäkään ateistien kommenteissa havainnut. Aivan päinvastoin. Ateistien viesteissä ilmenee voimakas ahdasmielisyys, rajautuminen vain yhteen kapeaan idelogiaan. Näytä minulle ateisti joka suhtautuu avoimesti uskontoon..
Minusta näyttää, että viestisi on malliesimerkki uskovaksi tekeytyvästä.
Leimasit ateistit moninaisesti, älykkyyden, kyvykkyyden ja ahdasmielisyyden tuomioin. Pyritkö tekemään pahaa ateisteille, uskoville, keskustelijoille, vai ainoastaan itsellesi?
Siltä varalta, että kysymyksesi onkin vilpitön, vastaan vielä. Sanoit: "Ateistien viesteissä ilmenee voimakas ahdasmielisyys, rajautuminen vain yhteen kapeaan idelogiaan. Näytä minulle ateisti joka suhtautuu avoimesti uskontoon.."
Sellaisen ateistin esittäminen lienee helpompaa kuin aidosti uskovan, mikäli mittarina käytetään raamattuun pohjautuvaa sanontaa "usko siirtää vuoria". Moinen materian siirto kun on edelleen tieteiskirjallisuutta.
Toinen tapa vastata sinulle on kysymys: Millä edellytyksin toinen ihminen on avoin erilaisille ajatuksille? Vasta sitten, kun tämä on omaksunut sinun tapasi ajatella? Haluan sinun huomaavan, että käyttäessäsi argumenttia toisen ajatussuunnan kaikkien edustajien ahdasmielisyydestä, kerrot samalla lukeutuvasi samaan kastiin.
Ateistien usein karsastama tuputtaminen pohjaa toisinaan uskon asioiden tarjoilemisena tietona. "Tiesitkö, että Jeesus elää!", on uskovan suusta pöljän kuuloista. Sama pätee tietysti kaikkiin uskon asioihin, olipa esittäjänä kuka vain. Keskustelun kannalta on hedelmällisempää huomioida joitakin itsestään selvyyksiä:
- Jokaisella täällä keskustelevalla on jo entuudestaan jonkinlainen maailmankuvallinen käsitys.
- Jeesuksesta on kuultu ja jokaisella Suomessa asuvalla on mahdollisuus lukea se halutessaan.
- Ateismi kuuluu uskontoon ja uskonto ateismiin, vaikka poikkeuksiakin on. Tälläkin foorumilla ateismi on uskonto ja uskomukset -palstan alaisuudessa.
jos sait sen käsityksen että olisin leimannut. Pyrin kyllä välttämään laimaamista. Kerroin vain omista havainnoistani ja kokemuksistani. Tiedän myös että en ole ainut. Jopa jotkin ateistit itsekin ihmettelevät sitä mihin on kadonnut(yleisellä tasolla) ateistien älykkyys.
En myöskää tahdo, sen enempää uskiksille, kuin ateisteillekaan pahaa. Esitin vain huoleni ateistien älykkyyden katoamisesta(yleisellä tasolla). En siis missään nimessä tarkoittanut viestiäni henkilökohtaisesti ketään vastaan.
"Sellaisen ateistin esittäminen lienee helpompaa kuin aidosti uskovan, mikäli mittarina käytetään raamattuun pohjautuvaa sanontaa "usko siirtää vuoria"."
"Usko siirtää vuoria" -on metafora. Konkreettisesti ilmaistuna se tarkoittaa uskoa mahdottomaan, tai siihen mikä näyttää mahdottomalta. Näin ilmaistuna, sellaisia uskovia jo onkin paljon helpompi löytää.
Mutta nyt on sinun vuorosi: Näytä minulle ateisti joka suhtautuu avoimesti uskontoon.
>>Näytä minulle ateisti joka suhtautuu avoimesti uskontoon.
"Olen pahoillani, jos sait sen käsityksen että..."
(En loukkaantunut, koska näen tämänlaatuisen keskustelun muodostuvan asiakysymyksistä, en henkilökysymyksistä.)
Anteeksi pyytäminen on vastuun ottamista virheellisestä toiminnasta, pahoillaan olo ei. Jos haluat kertoa omista kokemuksistasi, sano se.
""Usko siirtää vuoria" -on metafora."
Näin minäkin sen tulkitsen, vaan oliko myös ylösnousemus?
"Mutta nyt on sinun vuorosi: Näytä minulle ateisti joka suhtautuu avoimesti uskontoon."
Toivon, että vuoro ei vaihdu tähän toteamukseesi metaforasta sillä silloin voisin minäkin vastata sinulle samoin, ja keskustelu polkisi paikallaan.
Ylempänä esitin tavoitteeni keskustelun pysymisestä asioissa henkilöiden sijaan. Jos haluat, voin sanoa etten voi kenestäkään kertoa varmuudella onko tämä avoin vai ahdasmielinen, mutta voin ottaa kantaa yksittäisiin mielipiteisiin ja arvioida niitä laajemminkin.
Lienee selvää, että pyrkimykseni on kirjoittaa johdonmukaisesti ilman jumalahypoteesia - siis ateistisesti. Älä nyt suotta enempää peräänkuuluta "avointa ateistia", kun kerran jo aloituksessa toivoin asiakeskustelua. Jos kaikkien kohtaamiensa vastapuolen edustajien kanssa tyytyy muistelemaan ettei ole kyseisten kanssa saanut mitään hedelmällistä aikaan, tämäkin keskustelu jää yritykseksi.
Ehkäpä havainto siitä, että fundamentalistit löytyvät aina toisin ajattelevista, kertoo meille mitä (negatiivisia) mielleyhtymiä sisällytämme tuohon sanaan.
Jotta nyt pääsisimme eteenpäin, kerropa hieman uskostasi.
sinun mielestäsi avoimmuus ja asiallisuus ristiriidassa keskenään?
Mitä tarkoitat avoimesti uskontoihin (jumaluuksiin) suhtautuvalla ateistilla?'
Tarkoitan juuri sitä mitä sanon: Ateistia joka suhtautuu avoimesti uskontoon.
Onko sellaista ihmettä olemassa?
Avoimuus on asiallista. Hienotunteisuuskin on asiallista, kuten myös rehellisyys. Suorasukaisuus sen sijaan ei ole, ei myöskään perusteettomat yleistykset. Moni loukkaus ja paha tarkoitus naamioidaan avoimuuteen, rehellisyyteen ja asiallisuuteen. Yleensäkin viestin pääasia jää pimentoon, mikäli lauotaan mitä hyvänsä "totuuksia" joita mieleen tulee.
rehellisyys ei ole asiallista? Tai että valehteleminen, siksi ettei vain suinkaan loukkaisi ketään, on asiallista?
Katso
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000012204735
Vastaan vielä muutenkin. Kysyin uskostasi - et vastannut. Et valehdellutkaan, mutta olitko rehellinen Jumalan edessä, jos uskot Raamatun Jumalaan?
Olen samaa mieltä siinä, että hyssyttelevä asenne voi olla pelkuruutta, mutta se voi olla myös viisautta ja rauhantekijän rohkeutta.
"Tarkotatko että valehteleminen, siksi ettei vain suinkaan loukkaisi ketään, on asiallista?"
En. Suorasukaisuutta on faktat epäasiallisuuksista, tarpeettomuuksista, loukkaavuuksista. Kuka käskee mennä laukomaan "totuuksia"?
Moi !
Kerrankin asiallisen oloinen threadi.
Mikä on mielestäsi avointa suhtautumista tässä tapauksessa?
Vertaa vaikkapa miten suhtautuisit itse avoimesti ihmiseen joka kertoo UFO:sta.
--
"Mikä on mielestäsi avointa suhtautumista tässä tapauksessa?"
Esimerkiksi suvaitsevampi asenne uskoa ja uskovaisia kohtaan. Tai sitten: "Minusta tuntuu, että Jumala ei ole olemassa, mutta ehkä Hän saattaakin olla olemassa, kun en ole varma asiasta, saatan tulevaisuudesssa tulla vaikka uskoonkin, kukapa tietää" -asenne. joka jättäisi kaikki mahdollisdet avoimiksi.. Se olisi avoimmuutta uskontoja kohtaan
Sen sijaan ateistien yleinen raivohullu fanaattisuus, vihamielisyys, haistattelu, pilkkaaminen jne, ei todellakaan anna mitään hyvää kuvaa ateismista yleensäkään
missä ja koska kysyit uskostani. No, olen syvästi uskossa..
Muuten, luin antamasi linkin. Hyvin samanlaisia kokemuksia minullakin. Rakkaus ihmisiin, ja huoli heidän puolestaan pistää joskus tekemään "epätoivoisia" tekoja. Toisaalta, onhan se hyväkin että osaa olla luova, ja "muuntautumiskykyinen" jos vaikka siten tavoittaa enemmän sieluja,,
Olen kuitenkin teodennut parhaimmaksi ola rehellinen ja teeskentelemätön aito itseni.. Kunpa koko elämämme voisi olla läpikotaisin Rakkauden läpäisemää, niin koko elämämme olisi paras koskaan puhuttu saarna..