Onko esim. luterilaisella oikeus olla uskoonsa tukeutuva normaali rivikristitty, vaikkapa tällainen kauneimmista joululauluista sekä kirkollisista traditioista kiinnostunut ja kiinnipitävä, kulttuuriarvoja arvostava, "sosiaalistunut ja henkisesti sokea" tyhmä sielu, jolla oma uskonomainen tavoite on armollisen epävarmuuksien varassa mutta joskus jopa korkealla.
Siis onko ihmisen oltava uskonasioissaan täysin erehtymätön, vaikka totuus ei ole vielä näkemisessä ja henkinen kuuleminenkaan ei välttämättä ”äänellisesti” toimi.
Miksi on erilaisia kristillisiä painotuksia, muista puhumattakaan, eli onko aitoa kristillisyyttä ja mahdollisesti vielä aidompaa jne.
Mittaako nämä erilaisuutta ilmentävät ominaisuudet ja seikat, positiivisesti ajateltuna, vain Pietarin-verkon eri syvyyksiä eli pakollista luonne tai kehityseroa. Negatiivisen ajattelun mukaisesti tällainen kuppikuntaisuus on pelkkää virheen ja erehdysten sirostumaa, vai miten tällaisia seikkoja voisi ymmärtää.
Siis onko ihmisen oltava uskonasioissaan täysin erehtymätön, vaikka totuus ei ole vielä näkemisessä ja henkinen kuuleminenkaan ei välttämättä ”äänellisesti” toimi.
Miksi on erilaisia kristillisiä painotuksia, muista puhumattakaan, eli onko aitoa kristillisyyttä ja mahdollisesti vielä aidompaa jne.
Mittaako nämä erilaisuutta ilmentävät ominaisuudet ja seikat, positiivisesti ajateltuna, vain Pietarin-verkon eri syvyyksiä eli pakollista luonne tai kehityseroa. Negatiivisen ajattelun mukaisesti tällainen kuppikuntaisuus on pelkkää virheen ja erehdysten sirostumaa, vai miten tällaisia seikkoja voisi ymmärtää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Monet vapaat näkemykset tai kuulemukset korostavat voimakkaan sisäisen ohjaajan ilmestymistä ja sen merkitystä, esim. mellerismit ja hypnoottiset sana & ylistysismit, ym.
Kuitenkin nämä ”viimeisimmällä ajanhermolla” olevat totuudenhenget ovat olleet keskenään kilpailevia ja toisiaan korvillekin lyöviä ennustajahenkiä, jotka ovat autoritaarisella tietämyksellään orjuuttaneet skitsofreenisesti ihmisiä, ihmisryhmiä ja mieliä, kylväen elämästä erkaannuttavia pelkoja ja katteettomaksi osoittautuneita yleistäviä odotuksia. Tällaisessa kilpailevassa toivottomuuden informaatiossa tallautuu kyllä arvokasta ja aivan oikeaakin asiaa.
Nämä lausumani ei tarkoita etten pitäisi totena tällaista mahdollisuutta. Totta kait se on mahdollista, jopa oman vaatimattoman kokemuksenikin valossa, ja sitä on tapahtunut sekä tapahtuu kaikissa uskontoryhmissä.
On sanottu että maailmassa totuuden ja epätoden informaatiolähteinä toimivat niin ”lusiferinen” yltiötietoisuus kuin jähmettävä ja pysähdyttävä taantumuksellinen henki, joten totuus on ”aina” dualistisen kaksinaisuuden paineessa.
Luojamme on antanut meille oikeuden ja velvollisuuden suunnata läpi virheiden ja selkeän vaillinaisuudenkin kautta parempaan tietoon, elämään ja valkeuteen. Selkeitä oikoteitä ja porsaanreikiä tuskin on.
"Totuudenhenki ohjaa sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä..."
ei siinä ole minkäänlaista ristiriitaa niiden ilmoitusten kanssa, jotka Jumala on ihmisen pelastumisesta antanut. Paavali oli Uuden liiton eli tämän lopun ajan, ensimmäinen ihminen, jonka Kristus Pyhän Henkensä kanssa kutsui omakseen, ja hänen kutsumisensa oli tarkoitettu esimerkiksi siitä, miten Kristus tässä lopun ajassa omansa pois maailmasta kutsuu, kouluttaa ja lähettää. Monissa kirjeissään hän tuo tämän ilmi. Tässä hänen todistuksensa Timoteukselle:
"Minä kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa, vaikka olin ollut herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä. Hän armahti minut, koska epäuskoni tähden en tiennyt, mitä tein.
Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, jonka Kristus Jeesus saa aikaan. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin.
Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on.
NÄIN OLISIN MYÖS VASTEDES ESIMERKKINÄ NIILLE, JOTKA USKOVAT HÄNEEN JA SAAVAT IKUISEN ELÄMÄN."
Täsmälleen samanlainen oli se lähtökohta, kun Kristus kirkkautensa keskelle minulle ilmestyi. Paavali otettiin kiinni kristittyjen vainoamisesta, minut aviorikoksesta. Paavalille hänen ensimmäiset sanansa olivat: "Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat", ja minulle: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi." Ja siksi minä olen täällä totuudesta kirjoittamassa, vaikka viestejäni poistetaankin.
Tuon tähän vielä mukaan tämän kansan epäuskonsa jumalan, Martti Lutherin, hän raukka syytti koko ajan vain juutalaisia Kristuksen tappamisesta, koska itse ei ollut koskaan häntä tavannut. Raamatun saksaksi käänsi, mutta ei sitä ymmärtänyt. Jos olisi ymmärtänyt, eivät köyhät talonpojat olisi olleet harhaoppisia, jotka voitiin ilman armoa ja oikeutta tappaa, vaan hänen omia veljiään, joiden puolelle hän olisi asettunut ruhtinaita ja sotilaita vastaan:
"Jokainen, joka vihaa veljeään, on murhaaja, ja te tiedätte, ettei iankaikkinen elämä voi pysyä yhdessäkään murhaajassa.
Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset antamaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta.
Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta, mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä?"
Aamos, usko jo viimeinkin, että ihmiskunta on elänyt jo 1900 vuotta Ilmestyskirjan aikaa.