Miksi kypsytätte akvoja niin vaikeasti?

Näetkö silmilläsi vedessä olevat ionit? Miten tällaiset pari erilaista vesisoppaa eroaa toisistaan?

a) pH 7, NO2- 0,3 mg/l NO3- 10 mg/l GH 15 dH KH 7 dH

b) pH 7, NO2- 0 mg/l NO3- 13 mg/l GH 3 dH KH 2 dH

c) pH 7, NO2- 0,3 mg/l NO3- 13 mg/l GH 3 dH KH 2 dH


Huomaatko veden väristä, sameudesta tai kirkkaudesta eron?

Entä kasveissa?

Entä kaloissa?

Miten pitäisi tulkita? Mistä tiedät, mikä vedessä on vikana? Onko vedessä nitraattia vai nitriittiä liikaa, onko vesi liian kovaa tai pehmeää?

Ei ne vesitestit turhaan ole - ainakaan minä en pysty silmilläni sanomaan vettä katsoessani sisältääkö se nitriittiä, ammoniakkia tai kuinka kovaa se on.

ville-j kirjoitti:

Näetkö silmilläsi vedessä olevat ionit? Miten tällaiset pari erilaista vesisoppaa eroaa toisistaan?

a) pH 7, NO2- 0,3 mg/l NO3- 10 mg/l GH 15 dH KH 7 dH

b) pH 7, NO2- 0 mg/l NO3- 13 mg/l GH 3 dH KH 2 dH

c) pH 7, NO2- 0,3 mg/l NO3- 13 mg/l GH 3 dH KH 2 dH


Huomaatko veden väristä, sameudesta tai kirkkaudesta eron?

Entä kasveissa?

Entä kaloissa?

Miten pitäisi tulkita? Mistä tiedät, mikä vedessä on vikana? Onko vedessä nitraattia vai nitriittiä liikaa, onko vesi liian kovaa tai pehmeää?

Ei ne vesitestit turhaan ole - ainakaan minä en pysty silmilläni sanomaan vettä katsoessani sisältääkö se nitriittiä, ammoniakkia tai kuinka kovaa se on.

Lue lisää

Kuinka usein käyt lääkärissä? Vaikka tunnet itsesi terveeksi, voit olla sairas. Jo pelkästään verestäsi voidaan testata satoja asioita, ja taatusi jokin arvo heittää suosituksista. Tutkitko juomaveden kaiken maailman testeillä, entä syömäsi ruuat? Entäpä ilma jota hengität?

Jos kaloja ei kuole eikä niissä näy mitään sairauden tai puutostilojen merkkejä, kalat uiskentelee tyytyväisenä ja käyttäytyvät lajilleen tyypillisesti, kasvit voi hyvin, vesi on kirkasta, levänkasvu on normaalia, vesi ei haise, jne. Miksi tällöin pitäisi tehdä jotain testejä, että jos siellä sattuukin jokin arvo heittämään? Luuletko että lämpimän veden kalat, joita suurin osa on, elelee ns. normien mukaisissa pitoisuuksissa. Uskotko todellakin, että luonnonvesistöissä pitoisuudet ovat stabiileja?

Kun kalat ovat tottuneet tiettyihin oloihin/pitoisuuksiin, niiden muuttaminen voi olla liian stressaavaa, puhumattakaan tiettyjen kalalajien huonohkosta kyvystä omaksua muuttuvat pitoisuudet. Pitoisuuksien muuttaminen voi pahimmissaan altistaa sairauksille ja jopa kuolemalle.

Miksiköhän usein juuri näillä testien tekijöillä ja kirjaimellisesti jonkin ohjenuoran noudattajilla tuntuu olevan ongelmia, kuten outoja kalakuolemia? Omassa lähipiirissäni on kolme akvaarioharrastajaa eikä kukaan harrasta näitä testejä eikä kellään ole ollut ongelmia akvaarion kanssa.

akvaarioharrastaja kirjoitti:

Kuinka usein käyt lääkärissä? Vaikka tunnet itsesi terveeksi, voit olla sairas. Jo pelkästään verestäsi voidaan testata satoja asioita, ja taatusi jokin arvo heittää suosituksista. Tutkitko juomaveden kaiken maailman testeillä, entä syömäsi ruuat? Entäpä ilma jota hengität?

Jos kaloja ei kuole eikä niissä näy mitään sairauden tai puutostilojen merkkejä, kalat uiskentelee tyytyväisenä ja käyttäytyvät lajilleen tyypillisesti, kasvit voi hyvin, vesi on kirkasta, levänkasvu on normaalia, vesi ei haise, jne. Miksi tällöin pitäisi tehdä jotain testejä, että jos siellä sattuukin jokin arvo heittämään? Luuletko että lämpimän veden kalat, joita suurin osa on, elelee ns. normien mukaisissa pitoisuuksissa. Uskotko todellakin, että luonnonvesistöissä pitoisuudet ovat stabiileja?

Kun kalat ovat tottuneet tiettyihin oloihin/pitoisuuksiin, niiden muuttaminen voi olla liian stressaavaa, puhumattakaan tiettyjen kalalajien huonohkosta kyvystä omaksua muuttuvat pitoisuudet. Pitoisuuksien muuttaminen voi pahimmissaan altistaa sairauksille ja jopa kuolemalle.

Miksiköhän usein juuri näillä testien tekijöillä ja kirjaimellisesti jonkin ohjenuoran noudattajilla tuntuu olevan ongelmia, kuten outoja kalakuolemia? Omassa lähipiirissäni on kolme akvaarioharrastajaa eikä kukaan harrasta näitä testejä eikä kellään ole ollut ongelmia akvaarion kanssa.

Lue lisää

Mä näänkin pointtina sen että, kun akvaario harrastusta aloitellaan hankkimalla akvaariota niin perehdyttäisiin pakollisiin faktoihin jotka akvaristi harrastajan PITÄÄ tietää eikä hankita vaan akva ja sinne liutaa kalaa jotka ei sovellu keskenään toistensa kanssa.

Myös vesi kemian opetteleminen on syytä opetella sillä missään juomavedessä kalat eivät selviydy.

Kyllä tähän harrastuksen muotoon kuuluu aikas paljon vastuuta mikä on aivan erilaista kuin muiden lemmikkien hoitamisessa eteen tulevat seikat.

Sen kun kaikki akvaarioista kiinnostuneet harrastajat sisäistäisivät niin eipä täällä juurikaan keskusteltaisi kalan hoidon ongelmista vaan kalojen hyvin voinnista sekä onnistuneista kutujuhlista, ;)

Toi maalais järkikin on aikas vaikea käyttää jos ei ole minkäänlaiset perus periaatteet akvaarion hoidosta hanskassa, netti on nykyään tietoa tulvillaan, eikä täällä turhaan niitä hyväksi todettuja saitteja jatkuvasti viljellä.

Oon toisaalta samaa mieltä tuosta liiasta puistokemisti syndroomasta mutta antaa kunkin taaplata tyylillään kunhan kaikki oppisivat ja jaksaisivat opiskella edes perus asiat kunnolla niin kaloilla olisi paremmat mahkut elää omistajan hoidossa. Jotkut jaksaa ja viitsii perehtyä kalojen hoitamiseen ihan eri sykkeellä kuin me tavikset ja heidänkin tulisi ymmärtää ettei kaikki tuo megaperehtyminen ole harrastajalle pakollista. Sitä perustietämystä perään kuulutan!

On tää oikeasti vaativa harrastus, ei oo heleppoo akvaristin elämä.

patu kirjoitti:

Mä näänkin pointtina sen että, kun akvaario harrastusta aloitellaan hankkimalla akvaariota niin perehdyttäisiin pakollisiin faktoihin jotka akvaristi harrastajan PITÄÄ tietää eikä hankita vaan akva ja sinne liutaa kalaa jotka ei sovellu keskenään toistensa kanssa.

Myös vesi kemian opetteleminen on syytä opetella sillä missään juomavedessä kalat eivät selviydy.

Kyllä tähän harrastuksen muotoon kuuluu aikas paljon vastuuta mikä on aivan erilaista kuin muiden lemmikkien hoitamisessa eteen tulevat seikat.

Sen kun kaikki akvaarioista kiinnostuneet harrastajat sisäistäisivät niin eipä täällä juurikaan keskusteltaisi kalan hoidon ongelmista vaan kalojen hyvin voinnista sekä onnistuneista kutujuhlista, ;)

Toi maalais järkikin on aikas vaikea käyttää jos ei ole minkäänlaiset perus periaatteet akvaarion hoidosta hanskassa, netti on nykyään tietoa tulvillaan, eikä täällä turhaan niitä hyväksi todettuja saitteja jatkuvasti viljellä.

Oon toisaalta samaa mieltä tuosta liiasta puistokemisti syndroomasta mutta antaa kunkin taaplata tyylillään kunhan kaikki oppisivat ja jaksaisivat opiskella edes perus asiat kunnolla niin kaloilla olisi paremmat mahkut elää omistajan hoidossa. Jotkut jaksaa ja viitsii perehtyä kalojen hoitamiseen ihan eri sykkeellä kuin me tavikset ja heidänkin tulisi ymmärtää ettei kaikki tuo megaperehtyminen ole harrastajalle pakollista. Sitä perustietämystä perään kuulutan!

On tää oikeasti vaativa harrastus, ei oo heleppoo akvaristin elämä.

Lue lisää

vaikeaa on juu akvaristin elämä. hankin juuri 600 litraisen akvaarion 200 litraisen tilalle ja nyt jatkuvasti nitraatti arvot koholla. muuten vesi on liuskatestin mukaan ihan ok. kaloja on kuollut mutta kasvit näyttää viihtyvän. kolme kuukautta olen yrittänyt kypsyttää akvaariota. vettä olen vaihdellut useaan kertaan. pakko oli laittaa kalat akvaariooon, koska vanhassa akvaariossani oli kaloja. tilanne on hankala.

... jatkuvasti.

Satunnaisesti silloin tällöin pääsääntöisesti juuri ennen kun oon vaihtamassa akvan vettä tai jos kaloissa huomaan jotain normaalista poikkeavaa.
Säännölliset hoitorutiinit pitää veden stabiilina kaloille ja sopiva kalasto ei kuormita vettä normaalia enempää viikon aikana.

Kyllä noi testerit on aikuisten oikeesti hyvä mittari kalojen hyvin voinnin kannalta. Eihän sitä koskaan voi tietää mitä akvaan vahingossa lurahtaa...

Kuitenkin akvaristin päämäärä on kait pitää kaloistaan niin hyvää huolta kuin on mahdollista.

Kalojen vesi vaatimukset ovat aivan toisenlaiset kuin että ne selviytyisivät tavallisessa raana vedessä koko elin kaarensa.

Typpikierto
Akvaarioharrastuksessa typpikierto tarkoittaa yksinkertaistaen käytännössä sitä biologista prosessia, jossa kalojen jätöksistä, ruoantähteistä ja lahoavista kasvinosista akvaarioveteen muodostunut kaloille hyvin myrkyllinen ammoniakki (NH3) muuttuu muiksi vähemmän vaarallisiksi yhdisteiksi. Tätä prosessia suorittavat akvaarion kaikilla pinnoilla elävät hitaasti lisääntyvät ns. hyvät bakteerit. Vastaperustetussa akvaariossa tämä hyvien bakteerien kanta on aluksi hyvin pieni, jolloin on vaarana, että ruokinnan seurauksena akvaarioon muodostuu erinäisiä kaloille haitallisia ja tappavan myrkyllisiä pitoisuuksia typpiyhdisteitä. Tämän vuoksi akvaario tulee kypsyttää ennen kalojen hankintaa.

Huomioi, että kypsyttäminen ei tarkoita veden seisottamista tyhjänpanttina ennen kalojen hankintaa. Bakteerit eivät lisäänny itsekseen, vaan tarvitsevat sopivaa ravintoa lisääntyäkseen. Myöskään vedenparannusaineella ei ole mitään tekemistä akvaarion kypsyttämisen kanssa. Vanhan veden siirrollakaan ei ole merkittävää hyötyä akvaarion kypsyttämisessä, sillä hyvät bakteerit elävät akvaarion kaikilla pinnoilla, ei avovedessä.

Kaloille akvaarion vesi on kuin ihmisille hengitettävä ilma. Siksi jokaisen akvaarioita harrastavan tulisi tietää perusasiat akvaarionhoidon kannalta tärkeistä vesiarvoista. Akvaarion vesi on mahdollista säätää omalle kalastolleen sopivaksi, mutta helpoimmalla pääsee, kun ottaa valmiiksi omaan hanaveteensä sopivia kalalajeja. Oman paikkakuntasi vesiarvotiedot saat paikalliselta vesilaitokselta soittamalla. Monilla vesilaitoksilla on nykyään myös omat internet-sivustonsa, joilla kyseiset vesiarvot on mainittu. Valtaosassa Suomea hanavesi on pehmeää ja lievästi emäksistä, mutta koska pehmeän veden puskurointikyky on heikko, veden pH putoaa akvaario-oloissa neutraaliin tai lievästi happaman puolelle. Kaivovedestä testit kannattaa suorittaa säännöllisesti oikeassa laboratoriossa.

NO2- eli nitriitti
Nitriittitesti on tarpeellinen kypsytettäessä akvaariota. Se on kaloille myrkyllinen typpiyhdiste, jota ei kypsässä akvaariossa saisi esiintyä lainkaan kotikonstein mitattavia määriä. Nitriitti aiheuttaa jo pieninäkin pitoisuuksina kalakuolemia. Nitriitin esiintyminen jo valmiiksi kypsässä akvaariossa kertoo siitä, että akvaarion bakteeritoiminta ja typpikierto on häiriintynyt. Syynä voi olla esimerkiksi lääkekuuri tai jokin radikaali hoitovirhe. Mikäli nitriittiä esiintyy kypsässä akvaariossa, tee ensiapuna runsaita vedenvaihtoja kunnes nitriitti on saatu poistettua vedestä ja mahdollisesti evakuoi kalat toiseen toimivaan akvaarioon. Tämän jälkeen selvitä itsellesi syy, miksi nitriittipiikki ylipäätään pääsi iskemään, jotta jatkossa pystyisit välttämään sen.

NO3- eli nitraatti
Nitraatti on typpikierron lopputuote. Kohtuullisina pitoisuuksina nitraatti ei ole vaarallista kaloille ja se on jopa tarpeellista kasvien kasvulle. Vähäkalaisessa reheväkasvuisessa kasvialtaassa nitraatista voi tulla pulaakin. Sopiva nitraattipitoisuus on 5 - 15 mg/l. Nykysuositusten mukaisilla vedenvaihdoilla nitraattipitoisuus pysyy yleensä rajojen sisällä. Tätäkin arvoa kannattaa kuitenkin silloin tällöin mittailla ja seurata. Jos arvo tuppaa toistuvasti nousemaan yli suositusten, on hyvä tarkistaa vedenvaihtojen määrä ja tiheys sekä altaan kuormitus eli kalaston ja ruokinnan määrä. Hyvin suurina pitoisuuksina nitraattikin on haitallista, varsinkin vielä kasvaville kalanpoikasille.




Akvaarion hoito

Päivittäin
Tarkista, että tekniikka pelaa ja kalat käyttäytyvät normaalisti. Ruoki aikuiset kalat 2-3 kertaa päivässä, keskenkasvuisia useammin. Valojen päivittäistä sytytystä ja sammuttamista varten kannattaa hankkia ajastin.

Viikottain
Vaihda 1/2 - 3/4 akvaariovedestä. Vedenvaihdon voi useimmiten suorittaa suoraan letkulla hanasta. Käytä tarvittaessa vedenparannusainetta. Karsi liiat kasvit ja huonokuntoiset lehdet sekä puhdista laseista levät. Jos sinulla on sorapohja, lappoa se samassa yhteydessä. Monet suosittelevat kaloille paastopäivää kerran viikossa. Älä kuitenkaan paastota, jos sinulla on keskenkasvuisia kaloja. Lisää kasveille nestemäistä lannoitetta.

Harvoin
Puhdista suodattimet. Sopiva puhdistusväli oikein akvaarioon mitoitetulle sisäsuodattimelle on 2-3 viikkoa ja ulkosuodattimelle 3-4 kk. Puhdista mahdolliset kalkkijäämät kansilaseista. Tarkista silikonisaumojen kunto säännöllisesti. Pohjalannoita kasveja tarpeen mukaan.

Ei koskaan
Varsinaisia suursiivoja ei ole koskaan syytä tehdä.


Kalaston suunnittelu
Kalaston huolelliseen suunnitteluun tulee panostaa. Ota ensin selvää käytettävissä olevan talousveden vesiarvoista ja saatavilla olevien kalojen vesiarvovaatimuksista. Monet ns. pehmeän veden lajit menevät hyvin myös keskikovassa vedessä. Sen sijaan toisinpäin eli kovan veden kaloja ei juurikaan kannata yrittää pitää pehmeässä vedessä. Huomioi myös lämpötilavaatimukset. Vääränlaisissa vesioloissa kalat altistuvat sairauksille, loistartunnoille ja jäävät lyhytikäisiksi.

Kalastoa suunnitellessa on vesiarvojen lisäksi tarkistettava miten mikäkin laji tulee toimeen keskenään tai lajitovereidensa kanssa luonteensa puolesta. Huomioi eri kalalajien vaatimukset akvaarion koolle, sisustukselle ja virtauksille. Eri kalalajien vaatimukset ravinnon laadun suhteen täytyy myös ottaa huomioon. Älä ylikansoita allasta. Valmiit kalojen tilantarvelaskukaavat ovat korkeintaan suuntaa antavia. Uudehkossakin suomalaisessa akvaariokirjallisuudessa on kalojen tilanvaatimuksissa päivitettävää. Tarkista aina useammasta lähteestä kalan vaatimukset.

Parvikaloja ei saa pitää yksinään tai liian pienessä parvessa. Vain jos alkuperäinen parvi on kotiakvaariossa vähitellen vanhuuttaan kuollut yksittäisen parvikalan ympäriltä, sen pitäminen yksinään elämänsä loppuun asti yksin on hyväksyttävää.

Kalostoksilla
Älä tee heräteostoksia. Ota aina ennen ostopäätöstä selvää kyseisestä lajista ja sen yhteensopivuudesta muuhun jo olemassa olevaan tai suunniteltuun kalastoon. Älä luota sokeasti akvaariokaupan myyjän tietoihin. Tarkista aina useammasta lähteestä kalan vaatimukset.

Älä osta isoksi kasvavaa kalaa pieneen altaaseen. Osa akvaariokaupoissa myytävistä kaloista on söpöjä pieninä, mutta niistä kasvaa hyvin nopeasti tavalliseen kotiakvaarioon sopimattomia hirmuja. On väärin väittää, että kala jotenkin säätelisi kasvuaan joutuessaan elämään pienessä tilassa. Se saattaa kylläkin kääpiöityä huonojen olosuhteiden vuoksi.

Suuri osa kaupan kaloista tulee kalanviljelylaitoksilta tai toisilta harrastajilta. Ne ovat keskimäärin paremmin sopeutuneet akvaarioelämään, kuin luonnosta tulleet. Toisaalta niiden mukana saattaa saada kalanhoitoaineille erittäin vastustuskykyisiä tauteja.

Tarkista kalan kunto ennen ostopäätöstä. Älä osta sairaita kaloja tai altaasta, jossa on sairaita tai lääkitys päällä. Kalan vatsa ei saa olla kuopalla eikä uloste pitkää, venyvää ja rihmamaista. Kiinnitä huomiota kalan hengitystahtiin, uintiasentoon, silmiin ja ihoon. Valitse itse haluamasi kalat ja seuraa, että saat oikean määrän haluamiasi kaloja ja että ne ovat kunnossa vielä haavimisen jälkeenkin.


Lääkintä ja lopettaminen
Useimmiten suurin syy kalojen huonovointisuuteen ja sairastumiseen on kalojen hoitajassa. Oireilun taustalla on jonkinlainen virhe hoitorutiineissa tai on tarjottu kalalle vääränlaiset ja stressaavat elinolosuhteet. Useimmiten paras lääke onkin päivittää omia tietojaan ja korjata hoito, kalasto sekä olot asianmukaisiksi.

Jos päädytään lääkitsemään kaloja erilaisilla hoitoaineilla, niin on aina otettava selvää mitä lääkitsee ja miksi. Älä lääkitse turhaan. Vääränlaiset ja toistuvat turhat lääkitykset rasittavat kalaa ja akvaarion biologista tasapainoa. Jonkinlainen kalojen hoitoainevarasto on hyvä olla olemassa valmiiksi kotona ja ainakin valkopilkkutautilääkepullo tulisi löytyä jokaiselta akvaarioharrastajalta.

Parantumattomasti sairas ja selvästi kärsivä kala on syytä lopettaa. Paras tapa lopettaa kala on katkaista sen niska veitsellä/saksilla nopeasti. Kalojen lopettamiseen voi käyttää myös bentsokaiinia, MS-222:ta ja eugenolia (neilikkaöljyä). Kalaa ei saa lopettaa keittämällä, jäädyttämällä tai heittämällä elävää kalaa vessanpönttöön.

teksti on kopioitu .. http://www.akvaariopalsta.net/keskustelu/arkisto1.php .. linkistä




myös seuraavalla saitilla kannattaa käydä lukaisemassa ennen kuin hätäpäissään toimii nimim. "itse ostin" menetelmien mukaan, akvaarion hoitoon ei ole oiko polkuja jos haluaa antaa hoidettaville kaloille niiden vaativan huolenpidon ja täys pitkän elin kaaren. Kalojen sairaudet johtuvat 80% hoitajan virheistä ja loput siitä että on joko tuotu karanteenamaton kala akvaarioon joka on sairas ja tartuttaa sairautensa muihin kaloihin tai sitten kala vanhuuttaan ei pysty immuniteetillaan pitämään kytevää sairautta poissa, nämä hoitajan pitäisi huomioida ja tehdä johto pätökset kalojen sa kohtalosta ajoissa ettei sairas kala tartuta muita akvaarion kaloja aikaa myöden.






Koko

Kalan koko aikuisena määrää pitkälti sen, sopiiko kala akvaarioon vai ei. Leväbarbin maksimipituus on siinä 15cm ja siten koon puitteissa menisi kyllä pienempääkin kuin 200 litraa, mutta vilkkautensa takia ei pieniin akvaarioihin kannata laittaa. Siis yksin koko ei määrää kalan sopivuutta akvaarioon.

Pieniä kaloja, kuten neontetra, menee jo pieneenkin akvaarion kymmeniä, vaikka ns. "sentti per litra" käytännöt näyttävätkin toista. Alla osviittaa siihen, kuinka akvaarion tilavuus vaikuttaa kalojen hankkimiseen.

Kalan pituus = tarvitsema tila 1 sentti / x litraa

2-5 cm = 1 cm / 0,5 litraa
5-8 cm = 1 cm / 1 litra
8-12 cm = 1 cm / 2 litra
12- = 1 cm / vähintään 5 litraa

Siten lehtikala tarvitsee ainakin 75 litraa tilaa ja tällöin 200-litraiseen akvaarioon voi hankkia vain kaksi lehtikalaa. Myöskään lehtikalaa ei voi laittaa 75 litran akvaarioon, sillä lehtikala evineen tarvitsee vähintään 45-50 cm korkean akvaarion. Neontetra taas tarvitsee litran vettä ja 50-litraiseen akvaarioon voi laittaa parinkymmenen neontetran parven.

Kalan pituus ilmoitetaan joko SL tai TL -pituutena. SL on kuononkärjestä pyrstöevän tyveen ja TL vastaavasti kuononkärjestä mukaan lukien pyrstöevä.

On syytä huomata, että em. kaltaiset taulukot eivät siis todellisuudessa kerro akvaarion fyysisestä koosta mitään. Taulukko kuitenkin antaa hyvät eväät siihen, ettei akvaariota ns. ylibuukata, jolloin akvaarion biologinen ja mekaaninen suodatus ei enää pysy mukana ja vesi huononee. Vedestä voi myös loppua ylibuukkauksen seurauksena happi. Taulukko ei kuitenkaan myöskään kerro, millä tavalla kaloja tulisi akvaariossa pitää; vilkkaat kalat vaativat luonnollisesti enemmän tilaa kuin paikallaan möllöttävät. Siksi onkin tärkeää tuntea kala tarkoin ennen sen ostoa. Vilkkaille kaloille, kuten leväbarbi, akvaarion pituus on tärkeää, korkeille kaloille - esim. lehtikalat, kiekkokalat - akvaarion korkeus on avainasemassa akvaariota ostettaessa tai kaloja hankittaessa jo olemassa olevaan akvaarioon.

Taulukkoa, joka huomioisi nämä kaikki seikat, on mahdotonta tehdä. Kalalista, jossa kalan yhteydessä olisi mainittu akvaarion suositeltu minimikoko, voisi auttaa, mutta työ on vaativaa ja aikaa vievää, jotta tuollaisen saisi tehtyä. Siinäkin olisi omat ongelmansa, listasta ei suoranaisesti käy ilmi, kuinka monta kalaa minkäkin kokoiseen akvaarioon voisi laittaa ja miten kaloja keskenään voisi yhdistellä. Ainoa keino tähän on aloittelijalla ottaa itse mahdollisimman paljon selvää kaloista, joita aikoo akvaarioon hankkia. Pahin moka, minkä aloittelija voi tehdä, on hankkia ensin kalat ja vasta sitten etsiä niistä tietoa.

Edellä oleva teksti on kopioutu hyvällä tarkoituksella harrastajien luettavaksi ja lisä titetoa saa seuraavalta saitilta .. http://kotisivu.mtv3.fi/water_world/hoitosivu.htm


"Itse ostin" on luultavasti tehnyt kaikki mahdolliset kalojen hoitoa koskevat virheet ylikansoitusta myöden joten en suosittele ottamaa hänen kirjoituksestaan vaaria vaan hyvänä esimerkkinä siitä miten EI lemmikkeinä pidettäviä kaloja tulisi hoitaa.

patu kirjoitti:

Kuitenkin akvaristin päämäärä on kait pitää kaloistaan niin hyvää huolta kuin on mahdollista.

Kalojen vesi vaatimukset ovat aivan toisenlaiset kuin että ne selviytyisivät tavallisessa raana vedessä koko elin kaarensa.

Typpikierto
Akvaarioharrastuksessa typpikierto tarkoittaa yksinkertaistaen käytännössä sitä biologista prosessia, jossa kalojen jätöksistä, ruoantähteistä ja lahoavista kasvinosista akvaarioveteen muodostunut kaloille hyvin myrkyllinen ammoniakki (NH3) muuttuu muiksi vähemmän vaarallisiksi yhdisteiksi. Tätä prosessia suorittavat akvaarion kaikilla pinnoilla elävät hitaasti lisääntyvät ns. hyvät bakteerit. Vastaperustetussa akvaariossa tämä hyvien bakteerien kanta on aluksi hyvin pieni, jolloin on vaarana, että ruokinnan seurauksena akvaarioon muodostuu erinäisiä kaloille haitallisia ja tappavan myrkyllisiä pitoisuuksia typpiyhdisteitä. Tämän vuoksi akvaario tulee kypsyttää ennen kalojen hankintaa.

Huomioi, että kypsyttäminen ei tarkoita veden seisottamista tyhjänpanttina ennen kalojen hankintaa. Bakteerit eivät lisäänny itsekseen, vaan tarvitsevat sopivaa ravintoa lisääntyäkseen. Myöskään vedenparannusaineella ei ole mitään tekemistä akvaarion kypsyttämisen kanssa. Vanhan veden siirrollakaan ei ole merkittävää hyötyä akvaarion kypsyttämisessä, sillä hyvät bakteerit elävät akvaarion kaikilla pinnoilla, ei avovedessä.

Kaloille akvaarion vesi on kuin ihmisille hengitettävä ilma. Siksi jokaisen akvaarioita harrastavan tulisi tietää perusasiat akvaarionhoidon kannalta tärkeistä vesiarvoista. Akvaarion vesi on mahdollista säätää omalle kalastolleen sopivaksi, mutta helpoimmalla pääsee, kun ottaa valmiiksi omaan hanaveteensä sopivia kalalajeja. Oman paikkakuntasi vesiarvotiedot saat paikalliselta vesilaitokselta soittamalla. Monilla vesilaitoksilla on nykyään myös omat internet-sivustonsa, joilla kyseiset vesiarvot on mainittu. Valtaosassa Suomea hanavesi on pehmeää ja lievästi emäksistä, mutta koska pehmeän veden puskurointikyky on heikko, veden pH putoaa akvaario-oloissa neutraaliin tai lievästi happaman puolelle. Kaivovedestä testit kannattaa suorittaa säännöllisesti oikeassa laboratoriossa.

NO2- eli nitriitti
Nitriittitesti on tarpeellinen kypsytettäessä akvaariota. Se on kaloille myrkyllinen typpiyhdiste, jota ei kypsässä akvaariossa saisi esiintyä lainkaan kotikonstein mitattavia määriä. Nitriitti aiheuttaa jo pieninäkin pitoisuuksina kalakuolemia. Nitriitin esiintyminen jo valmiiksi kypsässä akvaariossa kertoo siitä, että akvaarion bakteeritoiminta ja typpikierto on häiriintynyt. Syynä voi olla esimerkiksi lääkekuuri tai jokin radikaali hoitovirhe. Mikäli nitriittiä esiintyy kypsässä akvaariossa, tee ensiapuna runsaita vedenvaihtoja kunnes nitriitti on saatu poistettua vedestä ja mahdollisesti evakuoi kalat toiseen toimivaan akvaarioon. Tämän jälkeen selvitä itsellesi syy, miksi nitriittipiikki ylipäätään pääsi iskemään, jotta jatkossa pystyisit välttämään sen.

NO3- eli nitraatti
Nitraatti on typpikierron lopputuote. Kohtuullisina pitoisuuksina nitraatti ei ole vaarallista kaloille ja se on jopa tarpeellista kasvien kasvulle. Vähäkalaisessa reheväkasvuisessa kasvialtaassa nitraatista voi tulla pulaakin. Sopiva nitraattipitoisuus on 5 - 15 mg/l. Nykysuositusten mukaisilla vedenvaihdoilla nitraattipitoisuus pysyy yleensä rajojen sisällä. Tätäkin arvoa kannattaa kuitenkin silloin tällöin mittailla ja seurata. Jos arvo tuppaa toistuvasti nousemaan yli suositusten, on hyvä tarkistaa vedenvaihtojen määrä ja tiheys sekä altaan kuormitus eli kalaston ja ruokinnan määrä. Hyvin suurina pitoisuuksina nitraattikin on haitallista, varsinkin vielä kasvaville kalanpoikasille.




Akvaarion hoito

Päivittäin
Tarkista, että tekniikka pelaa ja kalat käyttäytyvät normaalisti. Ruoki aikuiset kalat 2-3 kertaa päivässä, keskenkasvuisia useammin. Valojen päivittäistä sytytystä ja sammuttamista varten kannattaa hankkia ajastin.

Viikottain
Vaihda 1/2 - 3/4 akvaariovedestä. Vedenvaihdon voi useimmiten suorittaa suoraan letkulla hanasta. Käytä tarvittaessa vedenparannusainetta. Karsi liiat kasvit ja huonokuntoiset lehdet sekä puhdista laseista levät. Jos sinulla on sorapohja, lappoa se samassa yhteydessä. Monet suosittelevat kaloille paastopäivää kerran viikossa. Älä kuitenkaan paastota, jos sinulla on keskenkasvuisia kaloja. Lisää kasveille nestemäistä lannoitetta.

Harvoin
Puhdista suodattimet. Sopiva puhdistusväli oikein akvaarioon mitoitetulle sisäsuodattimelle on 2-3 viikkoa ja ulkosuodattimelle 3-4 kk. Puhdista mahdolliset kalkkijäämät kansilaseista. Tarkista silikonisaumojen kunto säännöllisesti. Pohjalannoita kasveja tarpeen mukaan.

Ei koskaan
Varsinaisia suursiivoja ei ole koskaan syytä tehdä.


Kalaston suunnittelu
Kalaston huolelliseen suunnitteluun tulee panostaa. Ota ensin selvää käytettävissä olevan talousveden vesiarvoista ja saatavilla olevien kalojen vesiarvovaatimuksista. Monet ns. pehmeän veden lajit menevät hyvin myös keskikovassa vedessä. Sen sijaan toisinpäin eli kovan veden kaloja ei juurikaan kannata yrittää pitää pehmeässä vedessä. Huomioi myös lämpötilavaatimukset. Vääränlaisissa vesioloissa kalat altistuvat sairauksille, loistartunnoille ja jäävät lyhytikäisiksi.

Kalastoa suunnitellessa on vesiarvojen lisäksi tarkistettava miten mikäkin laji tulee toimeen keskenään tai lajitovereidensa kanssa luonteensa puolesta. Huomioi eri kalalajien vaatimukset akvaarion koolle, sisustukselle ja virtauksille. Eri kalalajien vaatimukset ravinnon laadun suhteen täytyy myös ottaa huomioon. Älä ylikansoita allasta. Valmiit kalojen tilantarvelaskukaavat ovat korkeintaan suuntaa antavia. Uudehkossakin suomalaisessa akvaariokirjallisuudessa on kalojen tilanvaatimuksissa päivitettävää. Tarkista aina useammasta lähteestä kalan vaatimukset.

Parvikaloja ei saa pitää yksinään tai liian pienessä parvessa. Vain jos alkuperäinen parvi on kotiakvaariossa vähitellen vanhuuttaan kuollut yksittäisen parvikalan ympäriltä, sen pitäminen yksinään elämänsä loppuun asti yksin on hyväksyttävää.

Kalostoksilla
Älä tee heräteostoksia. Ota aina ennen ostopäätöstä selvää kyseisestä lajista ja sen yhteensopivuudesta muuhun jo olemassa olevaan tai suunniteltuun kalastoon. Älä luota sokeasti akvaariokaupan myyjän tietoihin. Tarkista aina useammasta lähteestä kalan vaatimukset.

Älä osta isoksi kasvavaa kalaa pieneen altaaseen. Osa akvaariokaupoissa myytävistä kaloista on söpöjä pieninä, mutta niistä kasvaa hyvin nopeasti tavalliseen kotiakvaarioon sopimattomia hirmuja. On väärin väittää, että kala jotenkin säätelisi kasvuaan joutuessaan elämään pienessä tilassa. Se saattaa kylläkin kääpiöityä huonojen olosuhteiden vuoksi.

Suuri osa kaupan kaloista tulee kalanviljelylaitoksilta tai toisilta harrastajilta. Ne ovat keskimäärin paremmin sopeutuneet akvaarioelämään, kuin luonnosta tulleet. Toisaalta niiden mukana saattaa saada kalanhoitoaineille erittäin vastustuskykyisiä tauteja.

Tarkista kalan kunto ennen ostopäätöstä. Älä osta sairaita kaloja tai altaasta, jossa on sairaita tai lääkitys päällä. Kalan vatsa ei saa olla kuopalla eikä uloste pitkää, venyvää ja rihmamaista. Kiinnitä huomiota kalan hengitystahtiin, uintiasentoon, silmiin ja ihoon. Valitse itse haluamasi kalat ja seuraa, että saat oikean määrän haluamiasi kaloja ja että ne ovat kunnossa vielä haavimisen jälkeenkin.


Lääkintä ja lopettaminen
Useimmiten suurin syy kalojen huonovointisuuteen ja sairastumiseen on kalojen hoitajassa. Oireilun taustalla on jonkinlainen virhe hoitorutiineissa tai on tarjottu kalalle vääränlaiset ja stressaavat elinolosuhteet. Useimmiten paras lääke onkin päivittää omia tietojaan ja korjata hoito, kalasto sekä olot asianmukaisiksi.

Jos päädytään lääkitsemään kaloja erilaisilla hoitoaineilla, niin on aina otettava selvää mitä lääkitsee ja miksi. Älä lääkitse turhaan. Vääränlaiset ja toistuvat turhat lääkitykset rasittavat kalaa ja akvaarion biologista tasapainoa. Jonkinlainen kalojen hoitoainevarasto on hyvä olla olemassa valmiiksi kotona ja ainakin valkopilkkutautilääkepullo tulisi löytyä jokaiselta akvaarioharrastajalta.

Parantumattomasti sairas ja selvästi kärsivä kala on syytä lopettaa. Paras tapa lopettaa kala on katkaista sen niska veitsellä/saksilla nopeasti. Kalojen lopettamiseen voi käyttää myös bentsokaiinia, MS-222:ta ja eugenolia (neilikkaöljyä). Kalaa ei saa lopettaa keittämällä, jäädyttämällä tai heittämällä elävää kalaa vessanpönttöön.

teksti on kopioitu .. http://www.akvaariopalsta.net/keskustelu/arkisto1.php .. linkistä




myös seuraavalla saitilla kannattaa käydä lukaisemassa ennen kuin hätäpäissään toimii nimim. "itse ostin" menetelmien mukaan, akvaarion hoitoon ei ole oiko polkuja jos haluaa antaa hoidettaville kaloille niiden vaativan huolenpidon ja täys pitkän elin kaaren. Kalojen sairaudet johtuvat 80% hoitajan virheistä ja loput siitä että on joko tuotu karanteenamaton kala akvaarioon joka on sairas ja tartuttaa sairautensa muihin kaloihin tai sitten kala vanhuuttaan ei pysty immuniteetillaan pitämään kytevää sairautta poissa, nämä hoitajan pitäisi huomioida ja tehdä johto pätökset kalojen sa kohtalosta ajoissa ettei sairas kala tartuta muita akvaarion kaloja aikaa myöden.






Koko

Kalan koko aikuisena määrää pitkälti sen, sopiiko kala akvaarioon vai ei. Leväbarbin maksimipituus on siinä 15cm ja siten koon puitteissa menisi kyllä pienempääkin kuin 200 litraa, mutta vilkkautensa takia ei pieniin akvaarioihin kannata laittaa. Siis yksin koko ei määrää kalan sopivuutta akvaarioon.

Pieniä kaloja, kuten neontetra, menee jo pieneenkin akvaarion kymmeniä, vaikka ns. "sentti per litra" käytännöt näyttävätkin toista. Alla osviittaa siihen, kuinka akvaarion tilavuus vaikuttaa kalojen hankkimiseen.

Kalan pituus = tarvitsema tila 1 sentti / x litraa

2-5 cm = 1 cm / 0,5 litraa
5-8 cm = 1 cm / 1 litra
8-12 cm = 1 cm / 2 litra
12- = 1 cm / vähintään 5 litraa

Siten lehtikala tarvitsee ainakin 75 litraa tilaa ja tällöin 200-litraiseen akvaarioon voi hankkia vain kaksi lehtikalaa. Myöskään lehtikalaa ei voi laittaa 75 litran akvaarioon, sillä lehtikala evineen tarvitsee vähintään 45-50 cm korkean akvaarion. Neontetra taas tarvitsee litran vettä ja 50-litraiseen akvaarioon voi laittaa parinkymmenen neontetran parven.

Kalan pituus ilmoitetaan joko SL tai TL -pituutena. SL on kuononkärjestä pyrstöevän tyveen ja TL vastaavasti kuononkärjestä mukaan lukien pyrstöevä.

On syytä huomata, että em. kaltaiset taulukot eivät siis todellisuudessa kerro akvaarion fyysisestä koosta mitään. Taulukko kuitenkin antaa hyvät eväät siihen, ettei akvaariota ns. ylibuukata, jolloin akvaarion biologinen ja mekaaninen suodatus ei enää pysy mukana ja vesi huononee. Vedestä voi myös loppua ylibuukkauksen seurauksena happi. Taulukko ei kuitenkaan myöskään kerro, millä tavalla kaloja tulisi akvaariossa pitää; vilkkaat kalat vaativat luonnollisesti enemmän tilaa kuin paikallaan möllöttävät. Siksi onkin tärkeää tuntea kala tarkoin ennen sen ostoa. Vilkkaille kaloille, kuten leväbarbi, akvaarion pituus on tärkeää, korkeille kaloille - esim. lehtikalat, kiekkokalat - akvaarion korkeus on avainasemassa akvaariota ostettaessa tai kaloja hankittaessa jo olemassa olevaan akvaarioon.

Taulukkoa, joka huomioisi nämä kaikki seikat, on mahdotonta tehdä. Kalalista, jossa kalan yhteydessä olisi mainittu akvaarion suositeltu minimikoko, voisi auttaa, mutta työ on vaativaa ja aikaa vievää, jotta tuollaisen saisi tehtyä. Siinäkin olisi omat ongelmansa, listasta ei suoranaisesti käy ilmi, kuinka monta kalaa minkäkin kokoiseen akvaarioon voisi laittaa ja miten kaloja keskenään voisi yhdistellä. Ainoa keino tähän on aloittelijalla ottaa itse mahdollisimman paljon selvää kaloista, joita aikoo akvaarioon hankkia. Pahin moka, minkä aloittelija voi tehdä, on hankkia ensin kalat ja vasta sitten etsiä niistä tietoa.

Edellä oleva teksti on kopioutu hyvällä tarkoituksella harrastajien luettavaksi ja lisä titetoa saa seuraavalta saitilta .. http://kotisivu.mtv3.fi/water_world/hoitosivu.htm


"Itse ostin" on luultavasti tehnyt kaikki mahdolliset kalojen hoitoa koskevat virheet ylikansoitusta myöden joten en suosittele ottamaa hänen kirjoituksestaan vaaria vaan hyvänä esimerkkinä siitä miten EI lemmikkeinä pidettäviä kaloja tulisi hoitaa.

Lue lisää

kommenteistasi huolimatta ihan onnellisia. Ü Kukaan ei ole valittanut ahtaudesta eikä muustakaan. Välillä tuo teidän intoilu kaiken suhteen saa ihan huvittavia piirteitä. Ü Tosin en todellakaan kehoita tekemään niin kuin minä, sillä kyllä kaloista pitää vähän katsoa mitä laittaa ja kuinka paljon ja jos ei sitä osaa niin siitä ei hyvää seuraa. Ei sinne voi mitä hyvänsä puskea, mutta niille mitä hankkii pitää varmistaa että elinolosuhteet ovat miellyttävät. Ja ilmeisesti kirsikkatetroille on ainakin olleet koska ovat jossain välissä kerenneet taas kutea. (Olispa joskus varaa ostaa kutuallas.)

Leväbarbit (4 kpl) innostuivat myös kuhertelemaan, mutta tuskin pääsivät loppuun asti kuitenkaan. En oikein tiedä miten eli mihin kutevat.. kaikkea kyllä löytyy.. mutta ehkä jokin ratkaiseva osa puuttuu. Tai saattoivathan ne kuteakin, koska en seurannut niitä niin tarkkaan. Harmittaa vain, että poikasia näkyy harvoin, koska kutu tulee yleensä heti jonkun toimesta syötyä.

Niin ja unohtui mainita ensimmäisessä tekstissä, että lämmitinkin hajosi jo monta kk sitten, eikä ole ollut varaa ostaa uutta. Kalat eivät tosin näytä siitä piittaavan. Sekin on tietysti suuri synti kun en ole ostanut uutta, mutta jos se ei kaloja haittaa niin ei pitäisi sitten haitata minuakaan.

Tätä kyllä ihmettelen: Parvikaloja ei saa pitää yksinään tai liian pienessä parvessa. Vain jos alkuperäinen parvi on kotiakvaariossa vähitellen vanhuuttaan kuollut yksittäisen parvikalan ympäriltä, sen pitäminen yksinään elämänsä loppuun asti yksin on hyväksyttävää.

En ymmärrä miten voi olla hyväksyttävää pitää parvikalaa yksikseen, jos muut ovat kuolleet. Itse en ainakaan sellaiseen pystyisi. Se olisi minun mielestäni eläinrääkkäystä. Kyllä sillä pitää ainakin yksi kaveri olla jonka kanssa polskia. Tuollainen teksti on minun mielestäni sairasta.. Ja jos parvi pienenee, niin pitäähän siihen uusia kaloja ostaa tilalle. Kyllä vähintään 2 kalaa pitää olla jos parvikala on ja mielummin enemmän eli 4-5. Näyttävämpää tietysti jos olisi enemmän, mutta joku raja akvaarion tilavuudellakin on. Suurin osa parvikaloista luuhaa kuitenkin ihan muualla kuin parvessa (paitsi säikähtäessään) joten ei ne laskeskele että kuinka monta heitä on, kunhan hädän hetkellä näkevät toisen samanlaisen johon liittyä.

Ja mitä tulee tuohon "hätäpäissään" niin sellainen ei kuulu minun tyyliini. Ü Ja tuo lopputeksti eli... "Itse ostin" on luultavasti tehnyt kaikki mahdolliset kalojen hoitoa koskevat virheet ylikansoitusta myöden joten en suosittele ottamaa hänen kirjoituksestaan vaaria vaan hyvänä esimerkkinä siitä miten EI lemmikkeinä pidettäviä kaloja tulisi hoitaa."... oli oikein hauska. Ü

Eikö sun pitäisi ensin tulla kysymään kaloiltani että kunka he voivat ennen kuin tuollaisia kirjoitait. Ü Vaikka ei minua haittaa vaikka noin kirjoititkin, sillä monet ihmiset kirjottavat kaikenlaista, koska luulevat tietävänsä jotain, vaikka eivät itseasiassa tiedä mistään mitään. Ü Luulen että sinäkin toistelet vain toisten tekemiä kirjoituksia, jotka he ovat jostakin ottaneet, minkä joku toinen on taas kirjoittanut. Eli oletko koskaan tutkinut esim. ihan perinpohjin, että pitääkö kirjoittamasi tieto varmasti paikkaansa? Mistä TIEDÄT että leväbarbi ei halua olla alle 200 l. akvaariossa vilkkautensa takia? Oletko kysynyt sitä koskaan häneltä itseltään? Minulla on 120 l akvaario ja siellä on 4 11 senttistä leväbarbia enkä ole huomannut että heillä olisi mitään valittamista. (Tietysit jos rikas olisin niin ostaisin heti 300 litran akvaarion ja siihen vastaavasti PALJON kaloja, mutta en valitettavasti ole rikas.) Kalat ovat nyt vähän päälle vuoden enkä ole huomannut, että olisivat mitenkään erityisen vilkkaita. Paitsi kuhertelu ja ruoka-aikana ja säikähtäessään. Yleensä köllivät leppoisasti lehtien ja juurakoiden päällä, paitsi silloin kun kun eivät ole ruokaa vaatimassa. Ja ihmeellisesti ne näyttää talon tavoille oppineen. Minähän nousen ylös miten milloinkin 8-14 välillä ja vaikka ramppaan ilkosillani vessaan useamman kerran ennen varsinaista ylösnousua, niin barbit eivät koskaan tule ruinaan ruokaa ennen kuin tietävät että "nyt se on noussut ylös ihan oikeasti". Eli kun alan laittaan vaatteita päälle, niin kaikki neljä barbia hyökkäävät lasille ja rupeavat kerjäämään ruokaa. Minusta ne ovat jotenkin ihmeellisä.

No kuitenkin.. siinä olet oikeassa että ei kannata tehdä niin kuin minä.. monessa asiassa voi mennä pieleen enkä ota vastuuta siitä jos joku ylikansoittaa akvaarionsa väärällä tavalla. Mitään hapenpuutetta en ole koskaan nähnyt, mutta väärät kalat keskenään eivät sovi yhteen. Itselläni ei ole koskaan sellaista erehdystä sattunut, koska valitsen kalani tarkkaan, joskin moni kala jonka ei pitäisi tulla toimeen toisen kanssa, syystä tai toisesta, on sitä kuitenkin tehnyt.

Että sillä viissiin.. kiitos kuitenkin pitkästä hoito-ohjeesta. En tosin tule niitä (kaikenmaailman testeineen ja litkuineen) noudattamaan, koska nykyiselläkin tavalla kaikki sujuu hyvin. On turha muuttaa totuttuja tapoja vain sen vuoksi, että joku kirja niin neuvoo. Mutta aloittelijat.. ottakaa neuvoista vaarin. Jos jokin menee mönkään, niin voitte ainakin puolustautua sillä, että teitte kaikki oikein vaikka kaikki ei hyvin olisi mennytkään.

kalani ovat kirjoitti:

kommenteistasi huolimatta ihan onnellisia. Ü Kukaan ei ole valittanut ahtaudesta eikä muustakaan. Välillä tuo teidän intoilu kaiken suhteen saa ihan huvittavia piirteitä. Ü Tosin en todellakaan kehoita tekemään niin kuin minä, sillä kyllä kaloista pitää vähän katsoa mitä laittaa ja kuinka paljon ja jos ei sitä osaa niin siitä ei hyvää seuraa. Ei sinne voi mitä hyvänsä puskea, mutta niille mitä hankkii pitää varmistaa että elinolosuhteet ovat miellyttävät. Ja ilmeisesti kirsikkatetroille on ainakin olleet koska ovat jossain välissä kerenneet taas kutea. (Olispa joskus varaa ostaa kutuallas.)

Leväbarbit (4 kpl) innostuivat myös kuhertelemaan, mutta tuskin pääsivät loppuun asti kuitenkaan. En oikein tiedä miten eli mihin kutevat.. kaikkea kyllä löytyy.. mutta ehkä jokin ratkaiseva osa puuttuu. Tai saattoivathan ne kuteakin, koska en seurannut niitä niin tarkkaan. Harmittaa vain, että poikasia näkyy harvoin, koska kutu tulee yleensä heti jonkun toimesta syötyä.

Niin ja unohtui mainita ensimmäisessä tekstissä, että lämmitinkin hajosi jo monta kk sitten, eikä ole ollut varaa ostaa uutta. Kalat eivät tosin näytä siitä piittaavan. Sekin on tietysti suuri synti kun en ole ostanut uutta, mutta jos se ei kaloja haittaa niin ei pitäisi sitten haitata minuakaan.

Tätä kyllä ihmettelen: Parvikaloja ei saa pitää yksinään tai liian pienessä parvessa. Vain jos alkuperäinen parvi on kotiakvaariossa vähitellen vanhuuttaan kuollut yksittäisen parvikalan ympäriltä, sen pitäminen yksinään elämänsä loppuun asti yksin on hyväksyttävää.

En ymmärrä miten voi olla hyväksyttävää pitää parvikalaa yksikseen, jos muut ovat kuolleet. Itse en ainakaan sellaiseen pystyisi. Se olisi minun mielestäni eläinrääkkäystä. Kyllä sillä pitää ainakin yksi kaveri olla jonka kanssa polskia. Tuollainen teksti on minun mielestäni sairasta.. Ja jos parvi pienenee, niin pitäähän siihen uusia kaloja ostaa tilalle. Kyllä vähintään 2 kalaa pitää olla jos parvikala on ja mielummin enemmän eli 4-5. Näyttävämpää tietysti jos olisi enemmän, mutta joku raja akvaarion tilavuudellakin on. Suurin osa parvikaloista luuhaa kuitenkin ihan muualla kuin parvessa (paitsi säikähtäessään) joten ei ne laskeskele että kuinka monta heitä on, kunhan hädän hetkellä näkevät toisen samanlaisen johon liittyä.

Ja mitä tulee tuohon "hätäpäissään" niin sellainen ei kuulu minun tyyliini. Ü Ja tuo lopputeksti eli... "Itse ostin" on luultavasti tehnyt kaikki mahdolliset kalojen hoitoa koskevat virheet ylikansoitusta myöden joten en suosittele ottamaa hänen kirjoituksestaan vaaria vaan hyvänä esimerkkinä siitä miten EI lemmikkeinä pidettäviä kaloja tulisi hoitaa."... oli oikein hauska. Ü

Eikö sun pitäisi ensin tulla kysymään kaloiltani että kunka he voivat ennen kuin tuollaisia kirjoitait. Ü Vaikka ei minua haittaa vaikka noin kirjoititkin, sillä monet ihmiset kirjottavat kaikenlaista, koska luulevat tietävänsä jotain, vaikka eivät itseasiassa tiedä mistään mitään. Ü Luulen että sinäkin toistelet vain toisten tekemiä kirjoituksia, jotka he ovat jostakin ottaneet, minkä joku toinen on taas kirjoittanut. Eli oletko koskaan tutkinut esim. ihan perinpohjin, että pitääkö kirjoittamasi tieto varmasti paikkaansa? Mistä TIEDÄT että leväbarbi ei halua olla alle 200 l. akvaariossa vilkkautensa takia? Oletko kysynyt sitä koskaan häneltä itseltään? Minulla on 120 l akvaario ja siellä on 4 11 senttistä leväbarbia enkä ole huomannut että heillä olisi mitään valittamista. (Tietysit jos rikas olisin niin ostaisin heti 300 litran akvaarion ja siihen vastaavasti PALJON kaloja, mutta en valitettavasti ole rikas.) Kalat ovat nyt vähän päälle vuoden enkä ole huomannut, että olisivat mitenkään erityisen vilkkaita. Paitsi kuhertelu ja ruoka-aikana ja säikähtäessään. Yleensä köllivät leppoisasti lehtien ja juurakoiden päällä, paitsi silloin kun kun eivät ole ruokaa vaatimassa. Ja ihmeellisesti ne näyttää talon tavoille oppineen. Minähän nousen ylös miten milloinkin 8-14 välillä ja vaikka ramppaan ilkosillani vessaan useamman kerran ennen varsinaista ylösnousua, niin barbit eivät koskaan tule ruinaan ruokaa ennen kuin tietävät että "nyt se on noussut ylös ihan oikeasti". Eli kun alan laittaan vaatteita päälle, niin kaikki neljä barbia hyökkäävät lasille ja rupeavat kerjäämään ruokaa. Minusta ne ovat jotenkin ihmeellisä.

No kuitenkin.. siinä olet oikeassa että ei kannata tehdä niin kuin minä.. monessa asiassa voi mennä pieleen enkä ota vastuuta siitä jos joku ylikansoittaa akvaarionsa väärällä tavalla. Mitään hapenpuutetta en ole koskaan nähnyt, mutta väärät kalat keskenään eivät sovi yhteen. Itselläni ei ole koskaan sellaista erehdystä sattunut, koska valitsen kalani tarkkaan, joskin moni kala jonka ei pitäisi tulla toimeen toisen kanssa, syystä tai toisesta, on sitä kuitenkin tehnyt.

Että sillä viissiin.. kiitos kuitenkin pitkästä hoito-ohjeesta. En tosin tule niitä (kaikenmaailman testeineen ja litkuineen) noudattamaan, koska nykyiselläkin tavalla kaikki sujuu hyvin. On turha muuttaa totuttuja tapoja vain sen vuoksi, että joku kirja niin neuvoo. Mutta aloittelijat.. ottakaa neuvoista vaarin. Jos jokin menee mönkään, niin voitte ainakin puolustautua sillä, että teitte kaikki oikein vaikka kaikki ei hyvin olisi mennytkään.

Lue lisää

Kun en viitisi itse samaa asiaa jatkuvasti jokaiselle kirjoittaa kun ei tunnu menevän kaaliin niin ei sitten mene, en voi asialle mitää mutta se on fakta että alan harrastajat eivät noita luonnehdintoja kaloista aivan turhaa tee.

"Välillä tuo teidän intoilu kaiken suhteen saa ihan huvittavia piirteitä."
- Se nyt on niin että kalojakin kuuluu hoitaa yhtä huolellisesti kuin muitakin lemmikeitä eikä vähätellä niitä kokonsa ja "halpuutensa" vuoksi.
Kun kalaa ei voi ns. inhimillistää niin kuin esim. koiraa tai kissaa ei sillä ole väliä minkälaisessa vedessä se siä akvassa polskuttelee.

"Ja ilmeisesti kirsikkatetroille on ainakin olleet koska ovat jossain välissä kerenneet taas kutea."
- vankeudessa esiintyy myös paniikki kutemista kun vesi arvot ovat surkeat, ei kutu ole tae hyvistä oloista, vesi arvot sen sijaan ovat suuntaa antava mittari jotka on jokaiselle kalalle maailman laajuisesti määriteltyjä.

"Tätä kyllä ihmettelen: Parvikaloja ei saa pitää yksinään tai liian pienessä parvessa."
- sama täällä, mutta moni harrastaja ajatelee tässä vaiheessa vaihtaa kalastoa joksikin muuksi kuin mitä se edellinen jo osittain menehtynyt laji edusti. Onko sitten järkevämpää hankkia uusia nuoria kaloja jo toden näköisesti kohta kuolevan kaveriksi??? Usein kun parvi on hankittu ovat kalat pääsääntöisesti saman ikäisiä.

"Suurin osa parvikaloista luuhaa kuitenkin ihan muualla kuin parvessa (paitsi säikähtäessään) joten ei ne laskeskele että kuinka monta heitä on, kunhan hädän hetkellä näkevät toisen samanlaisen johon liittyä."
- tämähän se juuri onkin parvi kalan idea hakea suuresta parvesta turvaa ahdingon hetkellä, ja muuna aikana pysytellä laajemmassa alueessa kuin tiiviinä parvena ravintoa etsiskellen ja kalan elämää viettäen.

"Eikö sun pitäisi ensin tulla kysymään kaloiltani että kunka he voivat ennen kuin tuollaisia kirjoitait."
- en tiennytkään että kalat osaavat puhua, niiden reagoinnista ympäristöönsä pitää akvaristin vetää johto päätöksiä kalojensa hyvin voinnista, jos sulta näyttää siltä että akvassasi kaikki on OK niin se on hyvä se mutta fakta on että jos hoitajalla ei ole hajuakaa akvaarion kalattomasta kypsyttämisestä nykyisistä vesi arvoista tai sitten kalaston keskinäisestä sopivuudesta on aivan saletti että akvaariossa on 70% toden näköisyydellä jokin pielessä.

"Luulen että sinäkin toistelet vain toisten tekemiä kirjoituksia, jotka he ovat jostakin ottaneet, minkä joku toinen on taas kirjoittanut.
- näin teen juurikin siitä syystä että on nopeampaa vastata juuri kysyttyyn kysymykseen kopioimalla teksti ja antamalla siitä saitti kuin itse kirjoittaa samaa juttua päivästä toiseen kun jotkut harrastajat eivä viitsi/jaksa lukea näitä juttuja van ns. tuijottavat siihen omaan ongelmaansa niin paljon etteivät hae sitä vastausta samalta sivulta josta on taatusti keskultu viikon sisällä.

"Eli oletko koskaan tutkinut esim. ihan perinpohjin, että pitääkö kirjoittamasi tieto varmasti paikkaansa?"
- kyllä, jos täällä valehtelisi ja keksisi juttuja omasta päästään niin taatusti joku puuttuisi asiaan ja oikaisisi epä kohdat, niin on käynytkin. Kalojen parhaaksi mä näitä juttuja koitan väkästellä, ja toivon että ihmiset oppisi hoitamaan akvaarioitaa niille kuuluvalla tavalla, oiko tietä onneen ei ole.

"Mistä TIEDÄT että leväbarbi ei halua olla alle 200 l."
- mietis nyt itsekin, kala joka on erittäin nopea liikkeissään, aktiivinen parvessa vaatii taatusti akvarion pituudelta enemmän kuin 60cm tai metrin. Kaikista paras olisi sellainen akvaario juuri Leväbarbille joka olisi 60-80cm syvä, 40-60cm korkea ja 3m pitkä, parvikokona n. 10-15 kalaa.
Ei se ole kalan haluista kiinni vaan niille annetuista vaatimus tasoista. Ei Kultakalaakaan saa pitää 40l saavissa yksistään sillä se esiintyy parvissa luonnossakin. Ei evoluutiota voi noin vain tappaa ja mielivaltaisesti päättää kalan kohtalosta, jo nuo pyrstö ja silmä muunnoksetkin saa mut raivon partaalle mitä ihminen on tuolle kalalle saanut aikaiseksi ihan vaan muodin takia. Oon nähnyt livenä sellaisen aikuisen miehen kämmennen kokoisen huntupyrstöisen kultakalan 100l esittely altaassa joka todellakin olis sille kalalle aivan liian pieni, se pystyi hädin tuskin kääntymään siinä pienessä pömpelissä.
Onko se sitten asiallista kiduttaa kalaa ja estää sitä kasvamasta liian pienessä akvaariossa kalan oikeaan pituuteen asti?
Sehän on ihan sama laittaa vaikka kani saman kokoiseen kanahäkkiin koko iäkseen.
En ymmärrä mistä tää vähättely kalojen hyvin vointia kohtaan oikein johtuu, kuinka ihmiset voi olla niin välin pitämättömiä tätä harraste muotoa kohtaan???

"Minulla on 120 l akvaario ja siellä on 4 11 senttistä leväbarbia enkä ole huomannut että heillä olisi mitään valittamista. (Tietysit jos rikas olisin niin ostaisin heti 300 litran akvaarion ja siihen vastaavasti PALJON kaloja, mutta en valitettavasti ole rikas.) Kalat ovat nyt vähän päälle vuoden enkä ole huomannut, että olisivat mitenkään erityisen vilkkaita. Paitsi kuhertelu ja ruoka-aikana ja säikähtäessään. Yleensä köllivät leppoisasti lehtien ja juurakoiden päällä, paitsi silloin kun kun eivät ole ruokaa vaatimassa. Ja ihmeellisesti ne näyttää talon tavoille oppineen. Minähän nousen ylös miten milloinkin 8-14 välillä ja vaikka ramppaan ilkosillani vessaan useamman kerran ennen varsinaista ylösnousua, niin barbit eivät koskaan tule ruinaan ruokaa ennen kuin tietävät että "nyt se on noussut ylös ihan oikeasti". Eli kun alan laittaan vaatteita päälle, niin kaikki neljä barbia hyökkäävät lasille ja rupeavat kerjäämään ruokaa. Minusta ne ovat jotenkin ihmeellisä."
- tähän en viitis edes sen kummemmin kommentoidakkaan, sähän olet niille sen elin tilan antanutkin, eihän ne voikkaan tietää paremmasta.

"Jos jokin menee mönkään, niin voitte ainakin puolustautua sillä, että teitte kaikki oikein vaikka kaikki ei hyvin olisi mennytkään."
- jos näin olisi ollut, ei täällä juurikaan kyseltäisi kalojen sairauksisa vaan keskusteltaisiin kalojen hyvin voinnista ja toimivista akvaarioista, 80% aloittelevista akvaristeista ei kuitenkaan edes kypsytä akvaariotaan oikein tai sillä vaatimuksella että ymppi kanta olisi kaloille oikea ennen niiden hankkimista akvaan.

Sähän voisit kokeilla mitä kalasi sanoo jos vaikka laitat yhden kalan pelkkää raana vesi akvaarioon uimaan, saatas tietää sekin asia sitten satavarmasti. Tuskin kukaan edes puuttuu asiaan. Itse en ota vastuuta siitä asiasta mutta sulta sekin voisi onnistua.

kalani ovat kirjoitti:

kommenteistasi huolimatta ihan onnellisia. Ü Kukaan ei ole valittanut ahtaudesta eikä muustakaan. Välillä tuo teidän intoilu kaiken suhteen saa ihan huvittavia piirteitä. Ü Tosin en todellakaan kehoita tekemään niin kuin minä, sillä kyllä kaloista pitää vähän katsoa mitä laittaa ja kuinka paljon ja jos ei sitä osaa niin siitä ei hyvää seuraa. Ei sinne voi mitä hyvänsä puskea, mutta niille mitä hankkii pitää varmistaa että elinolosuhteet ovat miellyttävät. Ja ilmeisesti kirsikkatetroille on ainakin olleet koska ovat jossain välissä kerenneet taas kutea. (Olispa joskus varaa ostaa kutuallas.)

Leväbarbit (4 kpl) innostuivat myös kuhertelemaan, mutta tuskin pääsivät loppuun asti kuitenkaan. En oikein tiedä miten eli mihin kutevat.. kaikkea kyllä löytyy.. mutta ehkä jokin ratkaiseva osa puuttuu. Tai saattoivathan ne kuteakin, koska en seurannut niitä niin tarkkaan. Harmittaa vain, että poikasia näkyy harvoin, koska kutu tulee yleensä heti jonkun toimesta syötyä.

Niin ja unohtui mainita ensimmäisessä tekstissä, että lämmitinkin hajosi jo monta kk sitten, eikä ole ollut varaa ostaa uutta. Kalat eivät tosin näytä siitä piittaavan. Sekin on tietysti suuri synti kun en ole ostanut uutta, mutta jos se ei kaloja haittaa niin ei pitäisi sitten haitata minuakaan.

Tätä kyllä ihmettelen: Parvikaloja ei saa pitää yksinään tai liian pienessä parvessa. Vain jos alkuperäinen parvi on kotiakvaariossa vähitellen vanhuuttaan kuollut yksittäisen parvikalan ympäriltä, sen pitäminen yksinään elämänsä loppuun asti yksin on hyväksyttävää.

En ymmärrä miten voi olla hyväksyttävää pitää parvikalaa yksikseen, jos muut ovat kuolleet. Itse en ainakaan sellaiseen pystyisi. Se olisi minun mielestäni eläinrääkkäystä. Kyllä sillä pitää ainakin yksi kaveri olla jonka kanssa polskia. Tuollainen teksti on minun mielestäni sairasta.. Ja jos parvi pienenee, niin pitäähän siihen uusia kaloja ostaa tilalle. Kyllä vähintään 2 kalaa pitää olla jos parvikala on ja mielummin enemmän eli 4-5. Näyttävämpää tietysti jos olisi enemmän, mutta joku raja akvaarion tilavuudellakin on. Suurin osa parvikaloista luuhaa kuitenkin ihan muualla kuin parvessa (paitsi säikähtäessään) joten ei ne laskeskele että kuinka monta heitä on, kunhan hädän hetkellä näkevät toisen samanlaisen johon liittyä.

Ja mitä tulee tuohon "hätäpäissään" niin sellainen ei kuulu minun tyyliini. Ü Ja tuo lopputeksti eli... "Itse ostin" on luultavasti tehnyt kaikki mahdolliset kalojen hoitoa koskevat virheet ylikansoitusta myöden joten en suosittele ottamaa hänen kirjoituksestaan vaaria vaan hyvänä esimerkkinä siitä miten EI lemmikkeinä pidettäviä kaloja tulisi hoitaa."... oli oikein hauska. Ü

Eikö sun pitäisi ensin tulla kysymään kaloiltani että kunka he voivat ennen kuin tuollaisia kirjoitait. Ü Vaikka ei minua haittaa vaikka noin kirjoititkin, sillä monet ihmiset kirjottavat kaikenlaista, koska luulevat tietävänsä jotain, vaikka eivät itseasiassa tiedä mistään mitään. Ü Luulen että sinäkin toistelet vain toisten tekemiä kirjoituksia, jotka he ovat jostakin ottaneet, minkä joku toinen on taas kirjoittanut. Eli oletko koskaan tutkinut esim. ihan perinpohjin, että pitääkö kirjoittamasi tieto varmasti paikkaansa? Mistä TIEDÄT että leväbarbi ei halua olla alle 200 l. akvaariossa vilkkautensa takia? Oletko kysynyt sitä koskaan häneltä itseltään? Minulla on 120 l akvaario ja siellä on 4 11 senttistä leväbarbia enkä ole huomannut että heillä olisi mitään valittamista. (Tietysit jos rikas olisin niin ostaisin heti 300 litran akvaarion ja siihen vastaavasti PALJON kaloja, mutta en valitettavasti ole rikas.) Kalat ovat nyt vähän päälle vuoden enkä ole huomannut, että olisivat mitenkään erityisen vilkkaita. Paitsi kuhertelu ja ruoka-aikana ja säikähtäessään. Yleensä köllivät leppoisasti lehtien ja juurakoiden päällä, paitsi silloin kun kun eivät ole ruokaa vaatimassa. Ja ihmeellisesti ne näyttää talon tavoille oppineen. Minähän nousen ylös miten milloinkin 8-14 välillä ja vaikka ramppaan ilkosillani vessaan useamman kerran ennen varsinaista ylösnousua, niin barbit eivät koskaan tule ruinaan ruokaa ennen kuin tietävät että "nyt se on noussut ylös ihan oikeasti". Eli kun alan laittaan vaatteita päälle, niin kaikki neljä barbia hyökkäävät lasille ja rupeavat kerjäämään ruokaa. Minusta ne ovat jotenkin ihmeellisä.

No kuitenkin.. siinä olet oikeassa että ei kannata tehdä niin kuin minä.. monessa asiassa voi mennä pieleen enkä ota vastuuta siitä jos joku ylikansoittaa akvaarionsa väärällä tavalla. Mitään hapenpuutetta en ole koskaan nähnyt, mutta väärät kalat keskenään eivät sovi yhteen. Itselläni ei ole koskaan sellaista erehdystä sattunut, koska valitsen kalani tarkkaan, joskin moni kala jonka ei pitäisi tulla toimeen toisen kanssa, syystä tai toisesta, on sitä kuitenkin tehnyt.

Että sillä viissiin.. kiitos kuitenkin pitkästä hoito-ohjeesta. En tosin tule niitä (kaikenmaailman testeineen ja litkuineen) noudattamaan, koska nykyiselläkin tavalla kaikki sujuu hyvin. On turha muuttaa totuttuja tapoja vain sen vuoksi, että joku kirja niin neuvoo. Mutta aloittelijat.. ottakaa neuvoista vaarin. Jos jokin menee mönkään, niin voitte ainakin puolustautua sillä, että teitte kaikki oikein vaikka kaikki ei hyvin olisi mennytkään.

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=624&posting=22000000012496695 ... linkkeineen kaikkineen. Oletko eri miletä?

patu kirjoitti:

Kun en viitisi itse samaa asiaa jatkuvasti jokaiselle kirjoittaa kun ei tunnu menevän kaaliin niin ei sitten mene, en voi asialle mitää mutta se on fakta että alan harrastajat eivät noita luonnehdintoja kaloista aivan turhaa tee.

"Välillä tuo teidän intoilu kaiken suhteen saa ihan huvittavia piirteitä."
- Se nyt on niin että kalojakin kuuluu hoitaa yhtä huolellisesti kuin muitakin lemmikeitä eikä vähätellä niitä kokonsa ja "halpuutensa" vuoksi.
Kun kalaa ei voi ns. inhimillistää niin kuin esim. koiraa tai kissaa ei sillä ole väliä minkälaisessa vedessä se siä akvassa polskuttelee.

"Ja ilmeisesti kirsikkatetroille on ainakin olleet koska ovat jossain välissä kerenneet taas kutea."
- vankeudessa esiintyy myös paniikki kutemista kun vesi arvot ovat surkeat, ei kutu ole tae hyvistä oloista, vesi arvot sen sijaan ovat suuntaa antava mittari jotka on jokaiselle kalalle maailman laajuisesti määriteltyjä.

"Tätä kyllä ihmettelen: Parvikaloja ei saa pitää yksinään tai liian pienessä parvessa."
- sama täällä, mutta moni harrastaja ajatelee tässä vaiheessa vaihtaa kalastoa joksikin muuksi kuin mitä se edellinen jo osittain menehtynyt laji edusti. Onko sitten järkevämpää hankkia uusia nuoria kaloja jo toden näköisesti kohta kuolevan kaveriksi??? Usein kun parvi on hankittu ovat kalat pääsääntöisesti saman ikäisiä.

"Suurin osa parvikaloista luuhaa kuitenkin ihan muualla kuin parvessa (paitsi säikähtäessään) joten ei ne laskeskele että kuinka monta heitä on, kunhan hädän hetkellä näkevät toisen samanlaisen johon liittyä."
- tämähän se juuri onkin parvi kalan idea hakea suuresta parvesta turvaa ahdingon hetkellä, ja muuna aikana pysytellä laajemmassa alueessa kuin tiiviinä parvena ravintoa etsiskellen ja kalan elämää viettäen.

"Eikö sun pitäisi ensin tulla kysymään kaloiltani että kunka he voivat ennen kuin tuollaisia kirjoitait."
- en tiennytkään että kalat osaavat puhua, niiden reagoinnista ympäristöönsä pitää akvaristin vetää johto päätöksiä kalojensa hyvin voinnista, jos sulta näyttää siltä että akvassasi kaikki on OK niin se on hyvä se mutta fakta on että jos hoitajalla ei ole hajuakaa akvaarion kalattomasta kypsyttämisestä nykyisistä vesi arvoista tai sitten kalaston keskinäisestä sopivuudesta on aivan saletti että akvaariossa on 70% toden näköisyydellä jokin pielessä.

"Luulen että sinäkin toistelet vain toisten tekemiä kirjoituksia, jotka he ovat jostakin ottaneet, minkä joku toinen on taas kirjoittanut.
- näin teen juurikin siitä syystä että on nopeampaa vastata juuri kysyttyyn kysymykseen kopioimalla teksti ja antamalla siitä saitti kuin itse kirjoittaa samaa juttua päivästä toiseen kun jotkut harrastajat eivä viitsi/jaksa lukea näitä juttuja van ns. tuijottavat siihen omaan ongelmaansa niin paljon etteivät hae sitä vastausta samalta sivulta josta on taatusti keskultu viikon sisällä.

"Eli oletko koskaan tutkinut esim. ihan perinpohjin, että pitääkö kirjoittamasi tieto varmasti paikkaansa?"
- kyllä, jos täällä valehtelisi ja keksisi juttuja omasta päästään niin taatusti joku puuttuisi asiaan ja oikaisisi epä kohdat, niin on käynytkin. Kalojen parhaaksi mä näitä juttuja koitan väkästellä, ja toivon että ihmiset oppisi hoitamaan akvaarioitaa niille kuuluvalla tavalla, oiko tietä onneen ei ole.

"Mistä TIEDÄT että leväbarbi ei halua olla alle 200 l."
- mietis nyt itsekin, kala joka on erittäin nopea liikkeissään, aktiivinen parvessa vaatii taatusti akvarion pituudelta enemmän kuin 60cm tai metrin. Kaikista paras olisi sellainen akvaario juuri Leväbarbille joka olisi 60-80cm syvä, 40-60cm korkea ja 3m pitkä, parvikokona n. 10-15 kalaa.
Ei se ole kalan haluista kiinni vaan niille annetuista vaatimus tasoista. Ei Kultakalaakaan saa pitää 40l saavissa yksistään sillä se esiintyy parvissa luonnossakin. Ei evoluutiota voi noin vain tappaa ja mielivaltaisesti päättää kalan kohtalosta, jo nuo pyrstö ja silmä muunnoksetkin saa mut raivon partaalle mitä ihminen on tuolle kalalle saanut aikaiseksi ihan vaan muodin takia. Oon nähnyt livenä sellaisen aikuisen miehen kämmennen kokoisen huntupyrstöisen kultakalan 100l esittely altaassa joka todellakin olis sille kalalle aivan liian pieni, se pystyi hädin tuskin kääntymään siinä pienessä pömpelissä.
Onko se sitten asiallista kiduttaa kalaa ja estää sitä kasvamasta liian pienessä akvaariossa kalan oikeaan pituuteen asti?
Sehän on ihan sama laittaa vaikka kani saman kokoiseen kanahäkkiin koko iäkseen.
En ymmärrä mistä tää vähättely kalojen hyvin vointia kohtaan oikein johtuu, kuinka ihmiset voi olla niin välin pitämättömiä tätä harraste muotoa kohtaan???

"Minulla on 120 l akvaario ja siellä on 4 11 senttistä leväbarbia enkä ole huomannut että heillä olisi mitään valittamista. (Tietysit jos rikas olisin niin ostaisin heti 300 litran akvaarion ja siihen vastaavasti PALJON kaloja, mutta en valitettavasti ole rikas.) Kalat ovat nyt vähän päälle vuoden enkä ole huomannut, että olisivat mitenkään erityisen vilkkaita. Paitsi kuhertelu ja ruoka-aikana ja säikähtäessään. Yleensä köllivät leppoisasti lehtien ja juurakoiden päällä, paitsi silloin kun kun eivät ole ruokaa vaatimassa. Ja ihmeellisesti ne näyttää talon tavoille oppineen. Minähän nousen ylös miten milloinkin 8-14 välillä ja vaikka ramppaan ilkosillani vessaan useamman kerran ennen varsinaista ylösnousua, niin barbit eivät koskaan tule ruinaan ruokaa ennen kuin tietävät että "nyt se on noussut ylös ihan oikeasti". Eli kun alan laittaan vaatteita päälle, niin kaikki neljä barbia hyökkäävät lasille ja rupeavat kerjäämään ruokaa. Minusta ne ovat jotenkin ihmeellisä."
- tähän en viitis edes sen kummemmin kommentoidakkaan, sähän olet niille sen elin tilan antanutkin, eihän ne voikkaan tietää paremmasta.

"Jos jokin menee mönkään, niin voitte ainakin puolustautua sillä, että teitte kaikki oikein vaikka kaikki ei hyvin olisi mennytkään."
- jos näin olisi ollut, ei täällä juurikaan kyseltäisi kalojen sairauksisa vaan keskusteltaisiin kalojen hyvin voinnista ja toimivista akvaarioista, 80% aloittelevista akvaristeista ei kuitenkaan edes kypsytä akvaariotaan oikein tai sillä vaatimuksella että ymppi kanta olisi kaloille oikea ennen niiden hankkimista akvaan.

Sähän voisit kokeilla mitä kalasi sanoo jos vaikka laitat yhden kalan pelkkää raana vesi akvaarioon uimaan, saatas tietää sekin asia sitten satavarmasti. Tuskin kukaan edes puuttuu asiaan. Itse en ota vastuuta siitä asiasta mutta sulta sekin voisi onnistua.

Lue lisää

Luonnehdintoja.. itse ainakin katson tarkaan mitä kaloja ostan ja jos on vähänkään epäilystä että näykkii muita kaloja niin jätän hankkimatta. Luulisi muidenkin vähän katsovan mitä ostavat.. (jos tätä tarkoitit).

Se nyt on niin että kalojakin kuuluu hoitaa yhtä huolellisesti kuin muitakin lemmikeitä eikä vähätellä niitä kokonsa ja "halpuutensa" vuoksi. > olen ihan samaa mieltä ja itse hoidan kalojani kyllä hyvin.

Kun kalaa ei voi ns. inhimillistää niin kuin esim. koiraa tai kissaa ei sillä ole väliä minkälaisessa vedessä se siä akvassa polskuttelee. > miksi ei voi inhimillistää.. yhtä paljon kuin kissaa ja koiraakin. Ei kala ole sen kummempi kuin muutkaan eläimet. Yhtä tasavertainen. Ja kyllä minua ainakin huolestuttaa missä vedessä kalani uivat.

vankeudessa esiintyy myös paniikki kutemista kun vesi arvot ovat surkeat, ei kutu ole tae hyvistä oloista, vesi arvot sen sijaan ovat suuntaa antava mittari jotka on jokaiselle kalalle maailman laajuisesti määriteltyjä. > no juupa juu.. että sitä pitää vanhoilla pävillä kaikenlaista vielä lukea. Yleensä innostuvat kutemaan vedenvaihdon jalkeen tai ruokinnan jälkeen, joten jospa vaihtami vesi on jotenkin huonoa ja pitää jättää vaihtamatta. Sitten on tietysti nuo kiilakyljet jotka kuhertelevat toisissaan kiinni joka päivä oli vesi millaista tahansa.

Onko sitten järkevämpää hankkia uusia nuoria kaloja jo toden näköisesti kohta kuolevan kaveriksi??? Usein kun parvi on hankittu ovat kalat pääsääntöisesti saman ikäisiä. > Kyllä kalasta on vaikea mennä sanomaan milloin se kuolee. Voi hyvinkin elää vielä vuosia sen jälkeen kun muut ovat kuolleet. Itse lahjottaisin pois jos tiedän että jostakin saa sille hyvän kodin tai jos en raski pois antaa niin ostaisin kavereita. Sitten lahjottaisin nämä uudemmat pois, kun se viimeinenkin vanha kala on kuollut. Mutta yksinään en pitäisi vaikka mikä olisi.

tämähän se juuri onkin parvi kalan idea hakea suuresta parvesta turvaa ahdingon hetkellä, ja muuna aikana pysytellä laajemmassa alueessa kuin tiiviinä parvena ravintoa etsiskellen ja kalan elämää viettäen. > juu.. tarkoitukseni ei kuitenkaan ole säikytellä kalojani hengiltä..

en tiennytkään että kalat osaavat puhua, niiden reagoinnista ympäristöönsä pitää akvaristin vetää johto päätöksiä kalojensa hyvin voinnista, jos sulta näyttää siltä että akvassasi kaikki on OK niin se on hyvä se mutta fakta on että jos hoitajalla ei ole hajuakaa akvaarion kalattomasta kypsyttämisestä nykyisistä vesi arvoista tai sitten kalaston keskinäisestä sopivuudesta on aivan saletti että akvaariossa on 70% toden näköisyydellä jokin pielessä. > no minun akvaarioni on ollut kasassa jo yli vuoden joten eiköhän siihen nyt ainakin tähän mennessä ole kerennyt kertyä vaikka mitä. Ja osaavatko muutkaan eläimet puhua ja silti ihminen tietää mitä ne suurin piirtein haluaa. Elekielikin on olemassa ja kieltä sekin jos sitä vain lukea osaa.

mietis nyt itsekin, kala joka on erittäin nopea liikkeissään, aktiivinen parvessa vaatii taatusti akvarion pituudelta enemmän kuin 60cm tai metrin. Kaikista paras olisi sellainen akvaario juuri Leväbarbille joka olisi 60-80cm syvä, 40-60cm korkea ja 3m pitkä, parvikokona n. 10-15 kalaa. > kyllä minun mielestäni tuolla kalalle pitäis olla vähintään 6 m pitkä allas ja mielummin vielä pitempi, jotta se voisi täysin toteutta itseään, mutta harva taitaisi sellaista hankkia. No, mielenkiintoista nähdä sitten kun hankin isomman altaan, että liikkuvatko yhtään enempää kuin nytkään. Kyllä nämä tykkää enemmän köllötellä paikoillaan. Ehkä suuremassa parvessa liikkuvat, mutta en tiedä onko mitään ideaa hankkia suurta kalaparvea vain sen vuoksi että liikkuisivat.

Ei evoluutiota voi noin vain tappaa ja mielivaltaisesti päättää kalan kohtalosta, jo nuo pyrstö ja silmä muunnoksetkin saa mut raivon partaalle mitä ihminen on tuolle kalalle saanut aikaiseksi ihan vaan muodin takia. > täs olen kyllä ihan samaa mieltä. Hulluja on monenlaisia.

Onko se sitten asiallista kiduttaa kalaa ja estää sitä kasvamasta liian pienessä akvaariossa kalan oikeaan pituuteen asti? > juuri tuossa ydessä kohdassa luki ettei se pidä paikaansa. Näin ainakin käsitin.

Sehän on ihan sama laittaa vaikka kani saman kokoiseen kanahäkkiin koko iäkseen. > ei pidä unohtaa kettuja ja minkkejä. Se elinkeino pitäisi lopetaa koko maapallolta.

En ymmärrä mistä tää vähättely kalojen hyvin vointia kohtaan oikein johtuu, kuinka ihmiset voi olla niin välin pitämättömiä tätä harraste muotoa kohtaan??? > jaa'a.. se on se raha joka tätä maata pyörittää. Jos ei akvaariokaloista joku saisi tuntuvia voittoja ei tätäkään alaa olisi. Ihmiset saisivat käydä noukkimassa itse kalansa järvistä ja joista.

- tähän en viitis edes sen kummemmin kommentoidakkaan, sähän olet niille sen elin tilan antanutkin, eihän ne voikkaan tietää paremmasta. > no niin just : ) Kyllähän ne pieninä neljän sentin pituisina sintteinä vilesteli pitkin ja poikin akvaariota joten eiköhän ne tiedä, että liikkuakin voi jos tahtoo, ja kyllä ne tuollakin mahtuisivat hyvin liikkuumaan, mutta eihän niitä pakottaakaan voi, jos eivät liikkua halua.

jos näin olisi ollut, ei täällä juurikaan kyseltäisi kalojen sairauksisa vaan keskusteltaisiin kalojen hyvin voinnista ja toimivista akvaarioista. > eivät kaikki sairaudet johdu siitä että vesi olisi huonoa ja huonosti kypsytetty.

Sähän voisit kokeilla mitä kalasi sanoo jos vaikka laitat yhden kalan pelkkää raana vesi akvaarioon uimaan, saatas tietää sekin asia sitten satavarmasti. Tuskin kukaan edes puuttuu asiaan. Itse en ota vastuuta siitä asiasta mutta sulta sekin voisi onnistua. > viimeksi kun kävin eläinkauapassa niin sielä vaihdettiin vesiä kyllä ihan raanasta ja kait ne kalaset hengissä säilyi. Eikä raanavedessä mitään vikaa ole. Kyllä omat kalani ovat hengissä säilyneet kun olen sitä akvaarioon laittanut. Eihän minulla olisi kalan kalaa jos siitä jotain vanhinkoa olisi. Seeprakalatkin aloittivat oitis kutemisen kun altaaseen pääsivät.. tosin se nyt taisi olla sitä paniikkikutemista. Ja perhoskirjoahvenet kutivat jos päivän päätä siitä kun akvaariooni laittoin. Mistähän enää tiedän milloin kalani kutevat oikeasti ja milloin paniikista..

patu kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=102&conference=624&posting=22000000012496695 ... linkkeineen kaikkineen. Oletko eri miletä?

Lue lisää

samaa mieltä. Ei ole kokemusta kyseisistä kaloista (leväbarbeja lukuunottamatta). Pari rihmakalaa olen ajatellut ottaa, kunhan saan päätettyä että minkä niistä. En ota altaaseen kaloja jotka kasvavat suuremmaksi kuin 5 cm (poislukien leväbarbit) tai ovat vihamielisiä toisiaan tai muita kaloja kohtaan.

Omista leväbarbeista olen huomannut sen, että ovat aikas onnettomia jos niillä ei ole jokaisella omaa piilopaikka minne uida hädän hetkellä. Eli sellaiset kannatta järjestää jos näyttää siltä että tarvetta on. Vedenvaihdon yhteydessä ovat minulla ainkin kovassa käytössä.

Jos jotain erityistä halusit tietää, niin kysy. En osaa tämän kummemmin kommentoida. Voin puhua vain omasta kokemuksesta ja niin kuin sanoin niin nuo kalat ei kuulu niihin, eikä luultavasti tulee koskaan kuulumaankaan.

Mutta jos joku vain akvaarion hankkimista suunnittelee niin suosittelen kirjojen lukemista. Niin minä ainakin tein silloin kun 15 vuotta sitten hankin ensimmäisen akvaarion ja niin tein myös nyt kun hankin toisen akvaarion. Jos joku on niin laiska ettei jaksa ensin hankkia kunnollista tietoa, niin kannattaa jättää akvaarion hankkiminen sikseen.

erimieltä enkä kirjoitti:

samaa mieltä. Ei ole kokemusta kyseisistä kaloista (leväbarbeja lukuunottamatta). Pari rihmakalaa olen ajatellut ottaa, kunhan saan päätettyä että minkä niistä. En ota altaaseen kaloja jotka kasvavat suuremmaksi kuin 5 cm (poislukien leväbarbit) tai ovat vihamielisiä toisiaan tai muita kaloja kohtaan.

Omista leväbarbeista olen huomannut sen, että ovat aikas onnettomia jos niillä ei ole jokaisella omaa piilopaikka minne uida hädän hetkellä. Eli sellaiset kannatta järjestää jos näyttää siltä että tarvetta on. Vedenvaihdon yhteydessä ovat minulla ainkin kovassa käytössä.

Jos jotain erityistä halusit tietää, niin kysy. En osaa tämän kummemmin kommentoida. Voin puhua vain omasta kokemuksesta ja niin kuin sanoin niin nuo kalat ei kuulu niihin, eikä luultavasti tulee koskaan kuulumaankaan.

Mutta jos joku vain akvaarion hankkimista suunnittelee niin suosittelen kirjojen lukemista. Niin minä ainakin tein silloin kun 15 vuotta sitten hankin ensimmäisen akvaarion ja niin tein myös nyt kun hankin toisen akvaarion. Jos joku on niin laiska ettei jaksa ensin hankkia kunnollista tietoa, niin kannattaa jättää akvaarion hankkiminen sikseen.

Lue lisää

Jos olet todellakin sisäistänyt kaikki lukemasi hyvin, olet asioista auttamatta 10-20 vuotta kehityksestä jäljessä.

Parhaan tiedon saa tänä päivänä muilta harrastajilta sekä noista kohtuu hyvistä luonnehdinnoista akva harrastajien kotisivuilta.
Niitä vain tulkitaan valitettavan usein väärin ainakin akvaarion minimi koon suhteen. Hankitaan se haluttu kala kun kerran lunnetidot niin antavat ohjetta, sitten kalaa lisää saman kokoiseen akvaarioon, väärin meni, tuo minimi akvaario koko on AINOASTAAN ko. kalaa varten, muulle kalastolle pitää sitten laskea lisä litroja suurempaa akvaariota varten... moe ja joulun orotusta täältä mansen perukoilta nokian takaa jossa ei oo muuta ku mettää ja maalaisia. ;)

patu kirjoitti:

Jos olet todellakin sisäistänyt kaikki lukemasi hyvin, olet asioista auttamatta 10-20 vuotta kehityksestä jäljessä.

Parhaan tiedon saa tänä päivänä muilta harrastajilta sekä noista kohtuu hyvistä luonnehdinnoista akva harrastajien kotisivuilta.
Niitä vain tulkitaan valitettavan usein väärin ainakin akvaarion minimi koon suhteen. Hankitaan se haluttu kala kun kerran lunnetidot niin antavat ohjetta, sitten kalaa lisää saman kokoiseen akvaarioon, väärin meni, tuo minimi akvaario koko on AINOASTAAN ko. kalaa varten, muulle kalastolle pitää sitten laskea lisä litroja suurempaa akvaariota varten... moe ja joulun orotusta täältä mansen perukoilta nokian takaa jossa ei oo muuta ku mettää ja maalaisia. ;)

Lue lisää

väärin. Ü Ei ne kaikki kirjat mitä nykyään on ole vanhentuneita. Ja tuskin edes kovin paljon ne vanhatkaan. Ja olen myöskin löytänyt nettisivut, mutta siitä huolimatta osaan ajatella omillakin aivoilla. Ü

Olen toki huomannut nämä minimijutut, mutta koska ne eivät mielestäni pidä paikkaansa, niin olen tehnyt ihan niin kuin parhaaksi olen katsonut. (En kehoita silti toisia tekemään samallalailla.)

Hyvä jouluja sullekin.. : ) Mikäli saan hankittua sen suuremman akvaarion, niin kerron mitä kalat pitivät... (Veli osti juuri kilpikonnalle 350l akvan... olen kateudesta vihreä!)