Vaimolla oli pikkujoulut viikko sitten. Yhtäkkiä töissä on taas vitun kiire, tekstiviestejä lähtee "parhaalle kaverille". Lukaisin sitten yks yö kaikki tekstarit sen puhelimesta. Kannattais välillä pyyhkiä.. Nyt tiedän ihan kaiken siitä jätkästä ja vähän liikaakin. Nimen, osoitteen, pituuden, painon, lempiasennon, suosikki futisjoukkueen jne jne..
Ollaan siis naimisissa ja 2 lasta.
Toisella miehellä on myös perhe ja yksi lapsi.
Ovat käsittääkseni eroamassa.
Nyt hyvät lukijat, haluan kuulla esimerkkejä miten ero hoidetaan mahdollisimman kivuliaasti.
Myös lainopilliset vinkit otetaan vastaan.
Parhaimmat ehdotukset palkitsen rahalla.
Ps. Tarkoitus on ratkaista asia ilman väkivaltaa ja rikoksia.
Kylmää kyytiä... Kysymys
Idiootti
74
10871
Vastaukset
- jokatapauksessa
Ei sinun edes tarvitse mitään tehdä, itsestäänkin erosta tulee vaikea ja satuttava, teille kummallekkin, sinuna olisin fiksu ja suojasin lapset siltä kaikelta paskalta mitä teille kohta tulee niskaan, he ovat syyttömiä tähän tapahtumaan. Kivuliain kai tulis vaimolles jos vaatisit lapset itsellesi.
- ja todisteet
nauhoita kaikki keskustelut.
Lapsille perusturva ja itse huolehtimaan sillä ei "parhaat kaverit" huolla ja hoida lapsia. Ne hoitaa vain äitejä. - selma
Ja kaikki asiat viranomaisteitä. Textarit ja
muu todistusaineisto talteen , jos ilmenee
haukkumista ja loukkaamista ja sitten
rikosilmoitus kunnianloukkauksesta. - Idiootti
Unohtui tuossa painottaa, että vaimolla on siis suhde työkaverinsa kanssa, joka alkoi pikkujouluissa. Suhteen salaamisessä käytetään työnantajan tietojärjestelmiä, puhelimia, chättejä, sähköpostia ja kannettavaa. Puhumattakaan siitä, että työnantaja maksaa tästä viestittelystä palkkaa, saamatta rahoilleen vastinetta...
- idiootti on se toinen os...
lohduttaudu sillä, että tuo suhde on vaan hetken huuma ja arki tulee siihenkin. Antaa moisen tollon mennä ja olla, katuu taatusti tuota vielä rankasti.
Paras "kosto" on mielestäni, se että sinä kasaat itsesi, alat elämään... nauttia elämästä. Ei se helppoa ole, ei todellakaan, mutta jostain pitää aloittaa. Ja vihan voi myös kääntää voimaksi, pusket vaan raivon avulla eteenpäin vaikka kuinka sattuis.
Voimia ja auringonsäteitä :)
- neuvo
Rauhoitu.
Anna asioiden kulkea jonkin aikaa omalla painollaan.
Seuraat vain sivusta ja älä anna, jos mahollista tunteiden kuohua. Be cool.
Muista: Paha saa aina palkkansa.- Idiootti
Ajatukset on synkkiä.. Olen tiennyt vajaan viikon. Soitin juuri juristille ja selvittelin asiaa huoltajuudesta.
Samoilla tulilla tilasin huoneistokeskuksen tädin arvioimaan taloamme. Vaimo on juuri silloin sopivasti työmatkalla.
Ajattelin soittaa esimiehelle ja pyytää sairaslomaa, keskittymiskyky työasioihin on nolla. - naisena sanoisin
Idiootti kirjoitti:
Ajatukset on synkkiä.. Olen tiennyt vajaan viikon. Soitin juuri juristille ja selvittelin asiaa huoltajuudesta.
Samoilla tulilla tilasin huoneistokeskuksen tädin arvioimaan taloamme. Vaimo on juuri silloin sopivasti työmatkalla.
Ajattelin soittaa esimiehelle ja pyytää sairaslomaa, keskittymiskyky työasioihin on nolla.Eniten sattuu jos toinen kykenee ns kylmästi hoitamaan asiat antamatta tunteiden kuohua näkyvästi. Ei helppoa. Mutta muista lapset ja heidän paras joka kääntees! Saikku on varmasti paikallaan...mutta ihmettelin tuota "pyydän esimieheltä", eihän siihen ny pomon lupaa tarvita. Ja lekuri ihan varmasti toteaa saikun tarpeelliseksi.
Pidä huolta itsestäsi. Anna itsellesi lupa tuntea kaikki tunteet mitä eteen tulee. Ja käsitellä ne. - minnam
Idiootti kirjoitti:
Ajatukset on synkkiä.. Olen tiennyt vajaan viikon. Soitin juuri juristille ja selvittelin asiaa huoltajuudesta.
Samoilla tulilla tilasin huoneistokeskuksen tädin arvioimaan taloamme. Vaimo on juuri silloin sopivasti työmatkalla.
Ajattelin soittaa esimiehelle ja pyytää sairaslomaa, keskittymiskyky työasioihin on nolla.kertonut vielä vaimollesi, että tiedät? Pidä huolta lapsista, kuten täällä jo aiemmin mainittiinkin, heitä ei pidä sekoittaa tähän.
- annu
Ja itkun kans on pyytämässä takas.
Kun nousuhumala laskee ja huomaa että
vieressä onkin korsaava rökäle. - sellaista,
mitä mahdollisesti myöhemmin joudut perumaan tai katumaan. Tässähän on kyseessä kahden perheen kriisi. MInä ottaisin yhteyttä tähän vaimosi ihastuksen kohteeseen tai ainakin hänen vaimoonsa, kuinkahan varmaa on, että he ovat muka eroamassa? Koska teillä on pienet lapset, kannattaisi avioliiton eteen kuitenkin yrittää kaikkensa.
- ero takana
Pöhköjä juttuja täällä on kuten esimerkiksi neuvo ottaa yhteyttä kolmanteen osapuoleen tai tämän puolisoon.
Ensinnä: tietääkö vaimosi että tiedät? Ja haluaako hän erota, vai oletko eroamassa omalla päätökselläsi?
Ero on vaimosi ja sinun välinen asia, jossa lapset joutuvat ikävään välikäteen. Nykyisin avioero ei ole rikos, eikä uskottomuuskaan. Liittoja on monenlaisia, ja eroja myös. Teille nyt näyttää käyvän niin, että vaimosi on hakenut sisältöä elämäänsä syystä tai toisesta aidan takaa, ja tämä luonnollisesti ei sinua miellytä. Teillä on ongelma, ja kirjoituksesi perusteella ilmeisesti et usko että se on ratkaistavissa muuten kuin eroamalla.
Jos näin todella on - ja voi hyvin olla! - kerrot vaimollesi erosuunnitelmista, mietit itse miten haluaisit asioiden tulevaisuudessa eronne jälkeen olevan, ja kuuntelet vaimon ajatukset myös. Omaisuus menee aina erossa tasan, varat ja velat, mikäli avioehtoa ei ole. Huoltajuudesta voi sopia joko niin että toinen on yksinhuoltaja, tai (kuten yleensä nykyään) sovitaan yhteishuoltajuudesta. Riitely ei ole kenenkään etu, ja kaikkein vähiten lasten. Oli vaimosi millainen paskapää idiootti tällä hetkellä mielestäsi tahansa, hän on lasten ainoa ja rakkain äiti ja tulee sellaisena pysymään. Samoin sinä olet lastesi ainoa ja rakkain isä, ja teidän molempien mielenrauha ja kyky sopia lapsiin liittyvistä asioista keskenänne on lapsillenne ensiarvoisen tärkeää.
Sille että kaikkeen tähän liittyy paljon aikuisten pahaa mieltä ei voi mitään. Elämä koulii. Hae apua, pura tuntojasi puhumalla ja vaikka tänne kirjoittelemalla. Loppujen lopuksi avioerot vain tapahtuvat, syyllisten hakeminen on vähän turhaa - vaikka sitäkin tulee tehtyä siinä harkinta-aikana varsinkin.
Oma tarina: mies narahti salasuhteesta, laitoin eron melko samantien. Hoidettiin ositus nopeasti, mies osti asunnon puolikkaan minulta, otin itse lisälainan ja hankin mieleiseni asunnon. Lapset olivat niin isoja että päättivät asumisestaan itse. (yli 12-vuotias saa päättää). Kaikki oli vaikeaa ja itkuista mutta minua ainakin auttoi tiukka pyrkimys hoitaa asiat asioina ja tunteet pähkiä taas erikseen. Nyt kaksi vuotta erosta, ja täytyy sanoa, että elän elämäni onnellisimpia aikoja, mitä en mitenkään olisi voinut pari vuotta sitten uskoa.- sama äskeinen
Et tarvitse mitään nauhoituksia tai todistuskappaleita. Saat eron siksi että haluat eron, joten kaikki nauhoittaminen y.m. vakoilu on turhaa energian haaskuuta ja itsensä kiusaamista. Keskitä voimasi järjellisiin ja tarpeellisiin asioihin sekä oman itsesi uudestaan kasaamiseen palasista ehjäksi - tarvitset voimasi näihin.
- saman kokenut
sama äskeinen kirjoitti:
Et tarvitse mitään nauhoituksia tai todistuskappaleita. Saat eron siksi että haluat eron, joten kaikki nauhoittaminen y.m. vakoilu on turhaa energian haaskuuta ja itsensä kiusaamista. Keskitä voimasi järjellisiin ja tarpeellisiin asioihin sekä oman itsesi uudestaan kasaamiseen palasista ehjäksi - tarvitset voimasi näihin.
Nyt on jo tunteet laantunu, mutta kyllä se sieltä muistin lokeroista aina esiin tulee kun näitä lukee.
Juristin juttusille ilman muuta mikäli et pysty vedättämään muijaas osituksessa, ja kaikki jutut paperille todistajien kera.
Missään et jeesaa, no eipä varmaan tee mielikään, pidä ittes ainakin ulkoisesti tyynenä ja toimi vitun asiallisesti, älä provosoidu.
Mitään kostokeikkaa ei tähän saumaan, jos juitsaat asiat hyvin, hyvitys tulee alta puolen vuoden kun naises tajuu tapahtuneen.
Muksujen suhteen harkintaa.
Kostoksi et niitä itsellesi yritä ottaa hintaan mihin tahansa, ei ole meinaan sitten jatkossa yyhoonakaan helppoa.
Siinä kuviossa järki mukaan ja lasten etu ensisijalle, oli se sitten huoltajuus sitten jatkossa kumman tahansa.
Jos sen jätkän näät, älä vedä lättyyn, tarjoo mielummin vaikka bisset. Se teki vaan sen minkä melko moni muukin äijä tekis, akkas suo tässä jallitti.
Koko homma pähkinän kuoressa on.
Toimi niin että varmistat mahdollisimman hyvän lopputuloksen itsesi kannalta, ei MITÄÄN väliaika raportteja muijalles mitä teet ja suunnittelet.
Ja kaiken ton skeidan keskellä, MUISTA LASTESI ETU. - idiootti
saman kokenut kirjoitti:
Nyt on jo tunteet laantunu, mutta kyllä se sieltä muistin lokeroista aina esiin tulee kun näitä lukee.
Juristin juttusille ilman muuta mikäli et pysty vedättämään muijaas osituksessa, ja kaikki jutut paperille todistajien kera.
Missään et jeesaa, no eipä varmaan tee mielikään, pidä ittes ainakin ulkoisesti tyynenä ja toimi vitun asiallisesti, älä provosoidu.
Mitään kostokeikkaa ei tähän saumaan, jos juitsaat asiat hyvin, hyvitys tulee alta puolen vuoden kun naises tajuu tapahtuneen.
Muksujen suhteen harkintaa.
Kostoksi et niitä itsellesi yritä ottaa hintaan mihin tahansa, ei ole meinaan sitten jatkossa yyhoonakaan helppoa.
Siinä kuviossa järki mukaan ja lasten etu ensisijalle, oli se sitten huoltajuus sitten jatkossa kumman tahansa.
Jos sen jätkän näät, älä vedä lättyyn, tarjoo mielummin vaikka bisset. Se teki vaan sen minkä melko moni muukin äijä tekis, akkas suo tässä jallitti.
Koko homma pähkinän kuoressa on.
Toimi niin että varmistat mahdollisimman hyvän lopputuloksen itsesi kannalta, ei MITÄÄN väliaika raportteja muijalles mitä teet ja suunnittelet.
Ja kaiken ton skeidan keskellä, MUISTA LASTESI ETU.Kiitoksia rohkaisevista sanoista.
Menin melkein suoraa päätä työterveyshenkilön juttusille. Sain puhua ammattilaisen kanssa ja olo hieman helpotti. Hän "määräsi" 3 päivää sairaslomaa, syynä äkillinen stressireaktio. Otin vastaan sen hetken epäröityäni.
Soitin myös esimiehelle ja selitin tilanteen. Hänelle täytyy antaa 10 pistettä asian käsittelemisestä.
huoh.. Nyt täytyy nostaa kulissit pystyyn kun V tulee kohta töistä. - sinäkin.
Mutta jos haluaa aiheuttaa tuskaa ja sekaannusta toisessa osapuolessa, kannattaa ottaa yhteyttä vaikka miehen vaimoon. MInulle kävi niin, mieheni salarakkaan mies soitti minulle ainakin 3 kertaa ja kertoi tuskallisia yksityiskohtia...meinasin romahtaa ja exäni sai osakseen ansaitsemaansa kohtelua. Syyllisyys oli hänellä niin kova, että sain avioerossa rahallisesti kaiken, mitä vaan keksin pyytää.
- KOKEILTU
Älä viestitä mammalle mitenkään että tiedät asiasta. Ala siirtää omaisuutta omiin nimiin erillaisilla teko syillä, juristilta saa ohjeita. Kun talous on käsissäsi ilmoitat että nyt voitkin lähteä kävelemään. Itselläni toimi, mamma nussi jotain turkkilaista kebab lähettiä, tein 3kk paperitöitä että omaisuus oli itsellä ja potkaisin mamman pihalle, meillä ei kyllä ollut lapsia.
Jos avioehdottoman avioeron ositus, ei sillä ole merkitystä kenen nimissä omaisuus on, mukana osituksessa ja tasinkoon vaikuttamassa.
Vaan jos toinen ei tiedä tätä, tai keksi kysyä vaikka täältä, niin hyvinkin voi onnistua moinen ositus.
"leikitään" että lapset eivät koskaan saa tietää, mitä olet tehnyt.
1)KUN VAIMO TULEE TYÖMATKALTA KOTIIN , NIIN PIDÄ HUOLI, ETTÄ HÄNEN TAVARANSA (vaatteet ym.) OVAT VALMIIKSI PAHVILAATIKOIHIN SULLOTTUNA(vaihtoehtoisesti jätesäkkeihin).
2)ole tyynen rauhallinen, ja puhu ihan rauhallisesti ääntäsi korottamatta VAIKKA HENKI MENIS. ÄLÄKÄ MISSÄÄN TAPAUKSESSA NÄYTÄ RAIVOASI. (tiedän. super vaikeeta. ite en siihen kyennyt, vaan kävin päälle kuin yleinen syyttäjä. se pännii vieläkin.)
3) hinnalla millä hyvänsä hoida lasten huoltajuus itsellesi (lasten menetys on kauheinta mitä voi olla) ja VAADI niistä elatusapua.
aluks se voi olla onnellinen, et pääsee kaikista "velvollisuuksista", mutta ei mee kauaakaan, kun se jo ikävöi niitä kauheesti (jos on normaali?) ja ehkä myös sinua.
(ei mitään pehmoiluja. vaimon pitää niistä maksaa, vaikka et rahaa tarvitsiskaan).
4)jos ei ole avioehtoa, niin vaadi kaikki omaisuus puoliksi. siis ihan kaikki. jos vaimolla on esim. jotain "perintökaluja", niin ne täytyy myydä ja rahat on pantava puoliks tai sitten ne sahataan ja puolikkaat jaetaan.
5)ÄLÄ missään tilanteessa kerro YHTÄÄN MITÄÄN tekemisiäsi,menemisiäsi tai tulemisiasi.
siis sinun ja lasten.
älä ole "tavoitettavissa". kun esim. soittaa, niin älä vastaa, ja sitten kun vastaat, niin sano, että et kuullut/huomannut, että joku on soittanut.
6) aina kun on "vaimon" vuoro pitää lapsia, niin "unohda" koska, milloin,miksi, mistä ja minne lapset on pitänyt "toimittaa".
7) vaimolle jokin rakas tavara voi "vahingossa" tipahtaa maahan ja hajota.
8)äläkä missään vaiheessa vaan mee tarjoamaan mitään kaljoja jollekkin ukolle, vaan jos joudutte joskus nenät vastakkain, niin oo kun se olis ilmaa. kato vaan kylmästi sitä.
syy on ihan yhtä paljon siinä kuin vaimossaskin.
jos ei oo tyytyväinen puolisoonsa, niin kyllä tilit pitäis tehdä selväks ensin puolison kanssa, ja vasta sen jälkeen alkaa suhteeseen jonkun kanssa. se olis reilua. mut kun ei ne oo olleet reiluja sulle, niin miks sit sun pitäis olla niille "reilu"?
9) pane niin paljon kapuloita rattaisiin kuin mahdollista. puhu vaimolle kuin "vähäjärkiselle".
10) älä suostu mihinkään asioihin "helposti", vaan tee kaikista asioista yhtä "kädenvääntöä".
nää on nyt tällaisia hätäisesti koottuja juttuja.
jos jostain syystä jatkatte yhdessä, niin ajattele positiivisesti: revenge is mine!!!
ja kun aika on kypsä (kun eukko luulee, et kaikki on hyvin, ja menneet on menneitä), niin ilman tunnontuskia nai vaikka koko maan kaikkia halukkaita naisia.
jokatapuksessa toivon sulle voimia jaksaa tosi paskamaisessa tilanteessa.
p.s. olis kiva kuulla joskus miten oot pärjäillyt ja miten "hoidit" asiat kun vaimo tuli "työmatkalta".No olihan neuvoja :-))
1&2) => ja ilmeisesti tarkoitus saada hänet muuttamaan kodistaan (yhteisestä). Ei onnistu, ellei itse niin valitse tehdä.
3) => Lasten huoltajuus mieluiten yhteishultajuus ja järkevät tapaamiset (vaikka vuoro viikot, jso toimii)... ensisijaiseksi vanhemmaksi(lähivenhemmaksi) sopivin, eli mikä lasten etu.
4) => Nyt meni metsään ja pahasti. Avioehdottomassa avioerossa niin velat kuin omaisuuskin mukana, ja lopuksi tasingolla arvoltaan tasataan nettovarallisuudet yhtä suuriksi. OMISTUSSUHTEET (tai velkavastuut) eivät muutu, eli perintöpiironkin on ja pysyy alkuperäisen omaisuutena, mutta sen ARVO on mukana osituksessa (eli puoleen sen arvosta on tasingon kautta oikeutettu).
5) => en oikein tajunnut tuota, mutta varmaan siihen joku viisaus liittyy.
6) => Ja tuoko jotenkin lapsenetu tai viisas vinkki!? Noin kun menettelee, huomaa pian tapaavansa lapsiaan valvotuissa tapaamisissa sossussa... ja syystäkin.
7) => No jos kovin systemaattisesti alkaa vahinkoja tavaroille sattumaan, niin voipi ruveta rytisemään toisenkin hyllyissä. Lapsellinen lähestyminen ja neuvo puoleltasi.
8) => No tuo on ihan OK ajatus
9&10) => Ja loppupelissä mitä hyötyä kenellekkään on tehdä ilmankin vaikeasta eroamisesta vielä hankalampi, turha kaatunutta maitoa on itekä ... ja ellei muuten jaksaa käyttäytyä, niin edes lasten vuoksi- galeina
..kun toimii niin kärsii kaikki. Myös petetty. Ja ennenkaikkea LAPSET. Kiusatkaa nyt sitten aikuiset toisianne niin paljon kun sielu sietää jos ei muuhun pysty mutta kunhan keksitte sellaiset keinot, ettei lapset kärsi yhtään ylimääräistä. Ja kun oikein tarkasti miettii niin sellaisia keinoja ei juuri ole. Jos äiti/isä voi huonosti - voi lapsikin..
- eronnut äiti
EI TODELLAKAAN TOTEUDU MOISILLLA IDIOOTTIMAISILLA OHJEILLA.lapsethan siinä heittopussiksi joutuvat ja hämmentyvät vielä lisää kun "unohdellaan" viedä. Lapsille kerrottava selvästi koska mennään ja minne. Lapset tarvitsevat erityistä turvaa, rakkautta ja huolenpitoa erotilanteessa.
M36 kirjoitti:
No olihan neuvoja :-))
1&2) => ja ilmeisesti tarkoitus saada hänet muuttamaan kodistaan (yhteisestä). Ei onnistu, ellei itse niin valitse tehdä.
3) => Lasten huoltajuus mieluiten yhteishultajuus ja järkevät tapaamiset (vaikka vuoro viikot, jso toimii)... ensisijaiseksi vanhemmaksi(lähivenhemmaksi) sopivin, eli mikä lasten etu.
4) => Nyt meni metsään ja pahasti. Avioehdottomassa avioerossa niin velat kuin omaisuuskin mukana, ja lopuksi tasingolla arvoltaan tasataan nettovarallisuudet yhtä suuriksi. OMISTUSSUHTEET (tai velkavastuut) eivät muutu, eli perintöpiironkin on ja pysyy alkuperäisen omaisuutena, mutta sen ARVO on mukana osituksessa (eli puoleen sen arvosta on tasingon kautta oikeutettu).
5) => en oikein tajunnut tuota, mutta varmaan siihen joku viisaus liittyy.
6) => Ja tuoko jotenkin lapsenetu tai viisas vinkki!? Noin kun menettelee, huomaa pian tapaavansa lapsiaan valvotuissa tapaamisissa sossussa... ja syystäkin.
7) => No jos kovin systemaattisesti alkaa vahinkoja tavaroille sattumaan, niin voipi ruveta rytisemään toisenkin hyllyissä. Lapsellinen lähestyminen ja neuvo puoleltasi.
8) => No tuo on ihan OK ajatus
9&10) => Ja loppupelissä mitä hyötyä kenellekkään on tehdä ilmankin vaikeasta eroamisesta vielä hankalampi, turha kaatunutta maitoa on itekä ... ja ellei muuten jaksaa käyttäytyä, niin edes lasten vuoksieli jos haluaa tehdä eron "kivuliaaks" puolisolleen.
nyt ei puhutakkaan "järkierosta" tai "lapsista".
ja lapsellinen saa ja pitää ollakkin, jos siltä tuntuu.
ei aina tartte olla niin aikuista ja viisasta.
mä pystyn varsin hyvin kuvittelemaan tilanteen, jossa vitutus menee kaiken muun (myös järjen) edelle.anna2 kirjoitti:
eli jos haluaa tehdä eron "kivuliaaks" puolisolleen.
nyt ei puhutakkaan "järkierosta" tai "lapsista".
ja lapsellinen saa ja pitää ollakkin, jos siltä tuntuu.
ei aina tartte olla niin aikuista ja viisasta.
mä pystyn varsin hyvin kuvittelemaan tilanteen, jossa vitutus menee kaiken muun (myös järjen) edelle.Elämässä on osa-alueta joissa fantasiointi ja villit ajatukset jopa rohkaistavia ja etenkin suotavia ... minusta eron vaikeuttaminen ei kuulu niihin, mutta kukin tyylillään.
Kun lapsia mukana sopassa, niin kyllä tarvitsee olla "aikuinen ja viisas" vaikka sitten vituttaisikin... tai edes yrittää ja saada sille TUKEA.- Olet harvinaisen
anna2 kirjoitti:
eli jos haluaa tehdä eron "kivuliaaks" puolisolleen.
nyt ei puhutakkaan "järkierosta" tai "lapsista".
ja lapsellinen saa ja pitää ollakkin, jos siltä tuntuu.
ei aina tartte olla niin aikuista ja viisasta.
mä pystyn varsin hyvin kuvittelemaan tilanteen, jossa vitutus menee kaiken muun (myös järjen) edelle.idiottimainen ihminen yleensäkin viestiesi perusteella. Et vain näiden älynväläystesi osalta.
- pännii
Olet harvinaisen kirjoitti:
idiottimainen ihminen yleensäkin viestiesi perusteella. Et vain näiden älynväläystesi osalta.
Anna2? Niin olet lapsellinen, että taidat olla vielä keskenkasvunen? Matilta tulee harvinaisen älykästä tekstiä asiasta kuin asiasta. Olisipa kaikilla, tai edes useimmilla edes rahtunen tuosta viisaudesta... ;)
Ihan totta, miksi sitä eroa pitää pitkittää ja vaikeuttaa. Pääset nopeammin elämään omaa uutta elämääsi, kun ajattelet coolisti ja pysyt järkevänä. Tietysti pettäminen vituttaa, ketäpä ei vituttaisi. Mutta se menee ohi, kun on ensin saanut purkaa pahimman raivonsa. Kuten tämä alkuperäinen kirjoittaja "Idiootti" on jo huomannut, että se helpottaa ajan myötä. - väärä
pännii kirjoitti:
Anna2? Niin olet lapsellinen, että taidat olla vielä keskenkasvunen? Matilta tulee harvinaisen älykästä tekstiä asiasta kuin asiasta. Olisipa kaikilla, tai edes useimmilla edes rahtunen tuosta viisaudesta... ;)
Ihan totta, miksi sitä eroa pitää pitkittää ja vaikeuttaa. Pääset nopeammin elämään omaa uutta elämääsi, kun ajattelet coolisti ja pysyt järkevänä. Tietysti pettäminen vituttaa, ketäpä ei vituttaisi. Mutta se menee ohi, kun on ensin saanut purkaa pahimman raivonsa. Kuten tämä alkuperäinen kirjoittaja "Idiootti" on jo huomannut, että se helpottaa ajan myötä.nimimerkki tuossa jutussa, se olikin M36, se viisas kirjoittelija. :))
- ettet koskaan suostu X si
ehdotukseen.
Muijasi on huora joka jakaa persettään kuin aamulehteä.
Lapset otat tietenkin itsellesi,muija joutuu maksamaan el/apua tuloistaan kumminkin 28% vähintään 360: euroa/per,lapsi.
Heitä muijasi asunnosta veks,,siihen menee aikaa 16,minuuttua ja 8,kpl jätesäkkejä mitkä
nostat oven ulkopuolelle.
Minä voin tulla jeesaamaan ovien lukkojen uudelleen sarjoituksessa eikä maksa mitään
teen sen puhtaasti ystävänpalveluksesta.Kirjoitit: "Lapset otat tietenkin itsellesi,muija joutuu maksamaan el/apua tuloistaan kumminkin 28% vähintään 360: euroa/per,lapsi."
Lapset eivät ole irtaimistoa, niitä ei saada tai oteta ... riippumatta miksi erottu, niin lasten asiat ja tapaamiset sekä elarit sovitaan niin että heille vähiten tuskaa jo ilmankin vakeassa tilanteessa.
Ja elarikaavasi on vähintäänkin omintakeinen, mikä ei perustu mitenkään lapsen tarpeisiin tai kummankaan vanhemman maksukykyyn ... eli ei mee noin.
- näin nopeasti?
Oletko ihan hullu? Teillä on avioliitto, kaksi pientä lasta ja aiot erota VIIKKO sen jälkeen, kun saat tietää vaimosi uskottomuudesta? Täällä saamasi neuvot ovat kyllä olleet jotain ihan uskomatonta, huh huh. Eihän mikään avioliitto kestäisi paria viikkoa pitempää, jos kaikki eroaisivat tuolla tahdilla.
Hyvinä ja pahoina päivinä, terveenä ja sairaana, eikös niin? Nyt on se paha päivä. Olen itse eronnut, pettänyt, tullut petetyksi ja taas naimisissa. Oman kokemukseni perusteella väitän, että pikkujouluseksillä työkaverin kanssa ei välttämättä ole mitään tekemistä rakkauden kanssa. Olen itse sortunut ihan samaan, huonon itsetunnon ja mieheni välinpitämättömyyden takia. Huomiota oli haettava muualta, kun sitä ei kotoa saanut.
Mieheni antoi anteeksi, avioliitto jatkuu parannetulla painoksella ja rakkaus on vain lisääntynyt.
Jos aikoo olla tosissaan naimisissa, niin tippa suvaitsevaisuutta ei ole haitaksi. Hän ei ole se prinsessa, joka kuvittelit hänen olevan. Todennäköisesti hänkin on huomannut sinussa muutamia puutteita, joiden takia työkaveri alkoi tuntua vastustamattomalta. Se ei ole maailmanloppu, kuitenkaan. Ehkä on vielä joitain syitä, miksi haluaisit jatkaa avioliittoa vaimosi kanssa? Ehkä hänkin haluaa jatkaa? Teillä on ymmärtääkseni kaksi aika isoa asiaa siellä, miksi kannattaa vielä yrittää. Niin isoa asiaa, että kannattaa yrittää vielä toisen ja kolmannenkin kerran.
Hyvää jatkoa sinulle ja perheellesi! Älä nyt näin helposti anna periksi. Elämässä tulee todennäköisesti, ikävä kyllä, vielä isompiakin murheita vastaan kuin vaimosi seikkailu vieraassa sängyssä. Silloin teillä on toivottavasti toisistanne tukea, kun todella sitä tarvitsette.- myöntää
kyllä sinulla on asiaa ja oikein kirjaimet järjestyksessä. Siis todella mukavaa luettavaa vastapainoksi kaikelle kostolle mitä tähän elämäntilanteeseen on tullut. Kiitos.
- is noble
Tuossa on Järkitekstiä 100%.
Kosto ja viha on ensimmäisenä mielessä kun totuus pompsahtaa esille, tiedän sen omasta kokemuksestani. Tunteet ottaa vallan ja järkevä toiminta on tuntematon käsite.
Kuitenkin, jos yhteistä tahtoa on, nyt olisi oivallinen tilaisuus puhdistaa pöytä ja keskustella sivistyneesti siitä mitä kumpikin oikeasti elämältään jatkossa haluaa. Vaikka puolison sivusuhteen paljastuminen onkin rankka paikka (molemmille), niin ei se elämä siihen lopu.
Jos ero on se ratkaisu, niin se on tehtävä, mutta senkin voi hoitaa sivistyneesti ja ilman ylimääräistä vouhkaamista ja asioiden mahdollisimman hankalaksi tekemistä (mitä hyötyä siitä loppupeleissä on kellekään???).
Mutta voi syntyä sellainenkin ratkaisu (kuten mulle kävi vaimon kanssa vähän samanlaisen tilanteen jälkeen kuin mitä tässä on käyty läpi), että molemminpuolista halua yhteisen elämän jatkamiseen löytyy. Alkaa uusi entistä parempi elämä OMAN siipan kanssa.
Jokainen tekee virheitä elämässään, ei niitä jälkeenpäin saa millään mahdilla tekemättömiksi vaikka kuinka haluaisi. On kuitenkin omasta suhtautumisesta kiinni, antaako tapahtuneiden virheiden (omien tai puolison virheiden) pilata elämänsä vuosikausiksi vai ottaako niistä opiksi.
Anteeksiantaminen näinkin vaikeassa tilanteessa osoittaa suurta henkistä vahvuutta ja ymmärrystä ja kyllä se pettäjä-puolisokin sitä osaa arvostaa jatkossa, on se sen verran kasvattava kokemus kelle tahansa. - upeesti
kirjoitettu, kiitos noista sanoista.
- Idiootti
upeesti kirjoitti:
kirjoitettu, kiitos noista sanoista.
Pahin on takana, koska olo tuntuu huomattavasti paremmalta. Ollaan keskusteltu asioista ja tehty sitä oikeastaan vähän väliä koko viikonlopun. Sanottu suoraan mikä ärsyttää ja mikä on hyvää. Oli se sitten toisen persoonassa, käytöksessä tai sukulaisissa.
Nyt kun miettii taaksepäin, niin pystyy ihan selvästi näkemään ne virheet mihin ollaan sorruttu: liian vähän yhteistä aikaa, liian tiukka lastenhoitojärjestely (ei hoitopaikkaa, vuorotellaan töissä/kotona 06:00-12:00/12:00-18:00). Riittää sammuttamaan minkä tahansa positiivisen ajatuksen ennen pitkää..
Mustasukkaisuus voi olla se, mikä hiertää edelleen. En tiedä. Riippuu pitkälle vaimon käytöksestä.
Mutta jos ei luota, niin ei voi elää yhdessä. Tein siis päätöksen luottaa.
Kiitoksia kaikille kommentteja lähettäneille. Tämä on ollut suuri apu minulle ja toivottavasti myös muillekin. Sanoisinpa, että terapeuttista.
Ps. Kyllä.. myös seksielämässä menee taas lujaa...
- mitään
Tätä kostonhimon määrää! Pääsivät oikein mässäilemään luvallasi.
Hei, tuossa tilassa, missä nyt olet ei pidä tehdä yhtään mitään! Ei mitään ratkaisuja, isoja varsinkaan. Ja tämä ratkaisu on yksi suurimmista!
Kadut lähes varmasti, jos menet hutkimaan ennen tutkintaa. Lapsille on SHOKKI, jos yhtäkkiä heidän elämänsä mullistetaan täysin.
Mieti, millaisissa fiiliksissä itse nyt olet. Lapset eivät tiedä mitään mistään, eikä tällaisia asioita heille myöskään niin vain selvitetä. Heidän olonsa tulee siis olemaan vielä kauheampi kuin omasi, jos menet tuosta vain toimimaan.
Hengitä syvään ja kelaa pitkään, kuittaileeko tämä tapaus kaiken hyvän, mitä teillä on koskaan ollut vaimosi kanssa... Mieti kauan ja rauhassa. Erota ehdit ihan varmasti myöhemminkin.
Kosto on aika paska lähtökohta... oikeasti. Jos vielä mietittyäsi ja keskusteltuasi vaimosi kanssa olet sitä mieltä, että yhteiselo puretaan, teidän on tultava keskenänne toimeen lasten asioiden takia mieluiten hyvin ja pakostakin jollakin tavalla.
Vasta kun pääset kostoajatuksista voit ihan oikeasti ajatella lasten parasta. Ja lapset ovat elämäsi tärkein kiintopiste. Heidän tulevaisuutensa on sinun ja vaimosi käsissä, kunnes omat siivet alkavat kantaa. Teidän tehtävänne on antaa lapsille parhaat mahdolliset eväät elämään. Älä kosta heille, he ovat syyttömiä! - kostoa kokeillut
Ota nyt ensiksi aikalisä. Seuraavaksi aloita keskustelut vaimosi kanssa. Me ihmiset tehdään virheitä, ja itsesi takia olisi hyvä puida tuo teidän kriisi ennen mitään konkreettisia toimia.
Kosto taas syö miehen, usko kun sanon että se on lattapään tapa toimia. Itse tein omassa kriisissä kaiken päin peetä, kun lähdin sille tielle. Ensin kävin vetäsee käenpoikaa leukaperiin, putosi kuin filmeissä, mutta oikeassa elämässä itseltä murtui kämmenselän luut, eikä leikkauksesta huolimatta kuntoon tullut koskaan. Kun olen käsityö ammatissa, on siitä päivättäistä haittaa töissä. Onneksi kaveri ei haastanut käräjille. Siinä olikin sitten hieno lähtökohta alkaa keskustelut vaimon kanssa, ero tuli ja vaikea sellainen.
Meni pari vuotta katkeruudessa, kunnes hyvä ystävä sai minut järkiin. Katkeruus ja kosto syä ennenkaikkea sen tekijän itsensä, elämänlaatu oli huonoa, ja muutkin sen näkivät. Hakeuduin terapiaan, jossa opin antamaan anteeksi, ja se anteeksianto antaa mahdollisuuden nimenomaan sille antavalle osapuolelle itselleen. Pääsee elämään nykyisyyttä, koska kostohan lukitsee kostajan siihen elettyyn aikaan. Eikä se kosto toteutuessaan edes anna mitään hyvänolon tunnetta. Joten se on huonoin vaihtoehto, mitä ihminen voi tehdä.
Sinullekaan ero ei välttämättä, edes ole se ainoa vaihtoehto. Voihan olla että se on asian puinnin jälkeenkin sinun vaihtoehto, mutta kunhan ensireaktiosi ja suurin katkeruus ja nöyryytys hiukan asettuu, niin toivottavasti kykenet tekemään sen ihmismäisesti. Ei tarvitse alentua samalle paskatasolle kun ne jotka ovat paskatempun tehneet. Elämää on tämän jälkeenkin, ja silloin on paremmat mahikset jos on itsekunnioitus tallella.- Hieno kirjoitus
Elämänmakuinen, rehti ja viisas kommentti. Kosto ei todellakaan ole ratkaisu, koska ihminen jää kostonsa vangiksi, siitä saatu mahdollinen hyvänolontunne ei kauan kestä. Se on tyypillinen ensi vaiheen reaktio ja useimmille onneksi fantasia, joka jää toteuttamatta. Päänsä sisällä voi riehua vaikka kuinka, mutta oikeasti kostamaan ei kannata ruveta: lasku jää itselle maksettavaksi.
- raukkis
Lähetä sopivana ajankohtana sille äijälle vaimosi puhelimesta kiihkeä viesti ja pyydät sen heti heti vaimosi luo teille kotiin, laita "muistutukseksi" osoite. Sitten paukkaset vaimosi puhelimen lattiaan että oho sorry kun hajosi.... Sitten vaan odottelet kun karpaasi ilmestyy oven taakse ja vaadit hiukka selvityksiä. Muka tietämättömänä. Niin, ja tietystikin viet eron käräjille ja vaadit lapset ynnä kivuliaat elatusavut.
... kun ei KUKAAN täällä kommentoiva tunne tilannetta enempää kuin mitä "hieman" subjektiivinen osapuoli kertoo (mihin hänellä toki oikeus, enkä yhtään vähättele hänen tuskaansa .. joitakin saamiaan neuvoja KYLLÄ)
Ehdotukseesi sitten ... mutta mitäpä jos tuollaisen tempun jälkeen vaimo keksii kysyä netissä neuvoja miten tekee mielestään kyttäävän ja kostonhaluisen miehen eron mahdollisimman vaikeaksi siellä oikeudessa ... vinkeissä saattaa löytyä sanoja "henkinen alistaminen, mustasukkaisuus, kyttääminen, uhkailu, väkivalta, insesti..."
JA voi luoja mikä soppa on käsissä, missä lasten lisäksi mies saattaakin olla yllättäen TODELLA altavastaajana.
Kyllä keinovalikoimakseen kannattaa ottaa jotakin AIVAN muuta ja erilainen lähestyminen kuin sinun heittämaäsi ... raukkis.- raukkis
M36 kirjoitti:
... kun ei KUKAAN täällä kommentoiva tunne tilannetta enempää kuin mitä "hieman" subjektiivinen osapuoli kertoo (mihin hänellä toki oikeus, enkä yhtään vähättele hänen tuskaansa .. joitakin saamiaan neuvoja KYLLÄ)
Ehdotukseesi sitten ... mutta mitäpä jos tuollaisen tempun jälkeen vaimo keksii kysyä netissä neuvoja miten tekee mielestään kyttäävän ja kostonhaluisen miehen eron mahdollisimman vaikeaksi siellä oikeudessa ... vinkeissä saattaa löytyä sanoja "henkinen alistaminen, mustasukkaisuus, kyttääminen, uhkailu, väkivalta, insesti..."
JA voi luoja mikä soppa on käsissä, missä lasten lisäksi mies saattaakin olla yllättäen TODELLA altavastaajana.
Kyllä keinovalikoimakseen kannattaa ottaa jotakin AIVAN muuta ja erilainen lähestyminen kuin sinun heittämaäsi ... raukkis.sille että kumpikin puoliso hakee neuvoja netistä on aika huono. Mutta jos vaikka hakisikin niin ei saamien neuvojen noudattaminen ole helppoa. Kaikki ihmiset eivät pysty ilkeilemään ja laskelmoimaan vaikka kuinka neuvottais ja tekis mieli. Jotukut pystyy vaan polkemaan jalkaa ja päivittelemään "himputin himputti". Mut aloittaja on kai jo päässyt asiassa eteenpäin.
- raukkis
Roudaat vaimosi sen miehen luo, ja toivot että sen perhe on paikalla myös. Älä kerro etukäteen mihin menette. Lähtekää vaikka "muka iihanalle yllärille" ja sidot sen silmät. Siinä sitten kerrot kaiken. Äläkä paljasta että mistä tiedät.
- Se on näin
- aina uudestaan
siis joka kerran niin toisenkin. Myös luottamus pettää ym.
Se on aina epäselvää varsinkin kun on yks "aloitus" jo alla. Pettämis kynnys on just niin alhaalla kuin se on ja jos itse olet kaikissa tilanteissa uskollinen ei voi mitään kun kaipaa sit ämyös kumppanilta. Toinen vain suksii toisen syliin kun on pikku kivi kengässä tai surullisen kuuluistati "ärsyttää" ninkuin kolme vuostiasta.- sinä sen
tiedät, että suksii toisen syliin kun pikku kivi jne., Hyvimpä tunnut tuntevan ventovieraan ihmisen.
- tätä asiaa
sinä sen kirjoitti:
tiedät, että suksii toisen syliin kun pikku kivi jne., Hyvimpä tunnut tuntevan ventovieraan ihmisen.
keskimäärin 100 000 eroa vuodessa ja yleinen ilmapiiri sekä valtava määrä virallista ja epävirällista tukikoneistoa ja kirjallisuutta asiasta on. Lisäksi myös lakeja säädetään että ei tarttis lapsia syntyäkkään kai kohta kuin "keinohedelmöityksillä" joten viittaan osittain edelliseen että ei ihan kaikkea tarvitse tuntea koska todellisuuden näkeminen auttaa. Näin: pikkujouluaikaan.
- Idiootti
Elämä on.. raskasta.
..Pahin epätoivo on ainakin hetkeksi väistynyt, kun olen puuhaillut päivän lasten kanssa.
Joku mainitsi jotain anteeksiannosta, pystyn jopa ajattelemaan tätäkin vaihtoehtona. Mutta ensin täytyy tunnustaa ja pyytää anteeksi, ennenkuin on mitään anteeksiannettavaa.
Sillä välin olen turvannut selustaani..
Paras ajatus tuli muuten yhdeltä ystävältäni.. kiertokirje tarkoin valituille henkilöille, jossa totuus kerrotaan. Mahdollisimman laaja ja paljastava. Lähetettynä tietysti ? osoitteesta.
Myönnän, että olen säälittävä ja pikkumainen.. En osaa käsitellä tätä.
Yritän toimia järkevästi mahdollisimman pitkään, eli olla coolisti.... nimittäin siinä kiertokirjeessä?
En ymmärrä miksi tahdot pestä likapyykkinne "julkisesti" ja ilmeisesti vetää läjä tuttujanne ja sukulaisia perhekriisiinne osallisiksi?
Oletkos ajatellut että sen jälkeen puolisosi voi hyvinkin laatia oman vastineensa, mikä ei välttämättä ole sinua kohtaan kovin mairitteleva (ja ainahan voi asioita värittää) -- käytäpä mielikuvitustasi, ja mieti muutama siirto "eteenpäin" ennenkuin toteutat tuon "kuningasajatuksen".
Voisit hyvinkin onnistua "mustamaalamaan" puolisosi lähipiirissään (tai sitten ... kun kunnia menee, niin maine kasvaa) ... mutta entä sitten, luuletko oikeasti että se erostanne tekee yhtään helpompaa ja siihen liittyviä asioiden järjestämisiä.
Ja luulen tuolla tempulla mahdollisesti saamasi "kostolohdutuksenkin" kääntyvän itseäsi vastaan ... jos/kun saat ruikuttavan ja katkeran "vasikan" maineen, toisin kuin jos otat "härkää sarvista" ... eli:
Ja tuo tunnustaminen sitten ... oletko itse ajatellut tunnustaa että olet urkkinut hänen kännykkäänsä, mikä muuten laitonta toisin kuin pettäminen.
Mitäs jos ottaisit asian puheeksi vaimosi kanssa, kerrot miten asia selvisi. Puhu tuntemuksistasi, ja kuuntele myös häntä. Koettakaa selvittää syyt pettämiseen, ja onko mitään edellytyksiä yrittää korjata suhde ... millä edellytyksillä, onko molemmilla tahtoa, tuntuuko että jaksatte ponnistella ... vai asiallinen eroko parasta kaikille.
Tapahtunut mikä tapahtunut -- fiksu aikuinen koettaa tehdä kokonaistilanteesta parhaan mahdollisen niillä "korteilla" mitä nyt on käsissä ... EI niin että pohtii miten toista kostoksi eniten satuttaa, siinä kun saattaa itse saada siipeensä vielä rankemmin ... ja ne syyttömät lapset joutuvat kärsimään loppupelissä eniten.
Älä ole idiootti.- Idiootti
M36 kirjoitti:
... nimittäin siinä kiertokirjeessä?
En ymmärrä miksi tahdot pestä likapyykkinne "julkisesti" ja ilmeisesti vetää läjä tuttujanne ja sukulaisia perhekriisiinne osallisiksi?
Oletkos ajatellut että sen jälkeen puolisosi voi hyvinkin laatia oman vastineensa, mikä ei välttämättä ole sinua kohtaan kovin mairitteleva (ja ainahan voi asioita värittää) -- käytäpä mielikuvitustasi, ja mieti muutama siirto "eteenpäin" ennenkuin toteutat tuon "kuningasajatuksen".
Voisit hyvinkin onnistua "mustamaalamaan" puolisosi lähipiirissään (tai sitten ... kun kunnia menee, niin maine kasvaa) ... mutta entä sitten, luuletko oikeasti että se erostanne tekee yhtään helpompaa ja siihen liittyviä asioiden järjestämisiä.
Ja luulen tuolla tempulla mahdollisesti saamasi "kostolohdutuksenkin" kääntyvän itseäsi vastaan ... jos/kun saat ruikuttavan ja katkeran "vasikan" maineen, toisin kuin jos otat "härkää sarvista" ... eli:
Ja tuo tunnustaminen sitten ... oletko itse ajatellut tunnustaa että olet urkkinut hänen kännykkäänsä, mikä muuten laitonta toisin kuin pettäminen.
Mitäs jos ottaisit asian puheeksi vaimosi kanssa, kerrot miten asia selvisi. Puhu tuntemuksistasi, ja kuuntele myös häntä. Koettakaa selvittää syyt pettämiseen, ja onko mitään edellytyksiä yrittää korjata suhde ... millä edellytyksillä, onko molemmilla tahtoa, tuntuuko että jaksatte ponnistella ... vai asiallinen eroko parasta kaikille.
Tapahtunut mikä tapahtunut -- fiksu aikuinen koettaa tehdä kokonaistilanteesta parhaan mahdollisen niillä "korteilla" mitä nyt on käsissä ... EI niin että pohtii miten toista kostoksi eniten satuttaa, siinä kun saattaa itse saada siipeensä vielä rankemmin ... ja ne syyttömät lapset joutuvat kärsimään loppupelissä eniten.
Älä ole idiootti.Minusta on myös alkanut tuntua tältä, että löisin kortit pöytään ja kertoisin miten asia tuli minulle ilmi ja mitä siitä ajattelen.
Mutta menetänkö tässä jonkun etulyöntiaseman, jos paljastan, että tiedän?
Kostoajatukset alkaa tosiaan olemaan jo tiessään. Niin moni teistä on jo varoittanut lähtemästä sille tielle.
Oikeasti olen väsynyt pitämään tätä sisällä ja miettimään eri vaihtoehtoja. Ainoat konkreettiset asiat seuraavat vasta, kun olen keskustellut vaimon kanssa kaikki asiat läpi. Ja se taitaa olla nyt seuraavana edessa.
Huomiseen.. - "hyvinkin"
Idiootti kirjoitti:
Minusta on myös alkanut tuntua tältä, että löisin kortit pöytään ja kertoisin miten asia tuli minulle ilmi ja mitä siitä ajattelen.
Mutta menetänkö tässä jonkun etulyöntiaseman, jos paljastan, että tiedän?
Kostoajatukset alkaa tosiaan olemaan jo tiessään. Niin moni teistä on jo varoittanut lähtemästä sille tielle.
Oikeasti olen väsynyt pitämään tätä sisällä ja miettimään eri vaihtoehtoja. Ainoat konkreettiset asiat seuraavat vasta, kun olen keskustellut vaimon kanssa kaikki asiat läpi. Ja se taitaa olla nyt seuraavana edessa.
Huomiseen..olla että kun kortit on pöydällä niin vaimo ei ylläty ollenkaan vaan laittaa tarvittvat toimet vireille joita hän on halunnutkin toimillaan. Tapahtumathan vaikuttaa että ovat vain oireita ja itse asia järjestynee kun se on saatu "täten " tietoon.
Ota huomioon että nainen voi vain haluta sinun päättävän sen mitä itse ei voi tai kykene. Näyttää coolimalta ja on pääkin pölkylle kun suku kysyy,,
että tietämättä maailman menoa.. Idiootti kirjoitti:
Minusta on myös alkanut tuntua tältä, että löisin kortit pöytään ja kertoisin miten asia tuli minulle ilmi ja mitä siitä ajattelen.
Mutta menetänkö tässä jonkun etulyöntiaseman, jos paljastan, että tiedän?
Kostoajatukset alkaa tosiaan olemaan jo tiessään. Niin moni teistä on jo varoittanut lähtemästä sille tielle.
Oikeasti olen väsynyt pitämään tätä sisällä ja miettimään eri vaihtoehtoja. Ainoat konkreettiset asiat seuraavat vasta, kun olen keskustellut vaimon kanssa kaikki asiat läpi. Ja se taitaa olla nyt seuraavana edessa.
Huomiseen..Hyvä että seillä alkaa järki tulemaan mukaan alkushokin jälkeen ajatuksiisi... nyt olet oikeilla jäljillä.
Äläkä ymmärrä väärin, en mitenkään ole tahtonut tai yrittänyt vähätellä tuskaasi, mutta vastuutonta olisi minun tai muidenkaan täällä "heittää bensaa liekkeihin" tietäen että samassa saatat itseäsi satuttaa lisää... lasistasi puhumattakaan.
Koetin tosiaan miettiä mitä voisit menettää ottamalla asian asialliseti puheeksi -- en keksinyt.
Sen kyllä tulin pohtineeksi, että varaudu jo valmiiksi siihen, että sua tullaan syyttämään kyyläämisestä ja kännyn vakoilusta ... sinuna ottaisin vastuun siitä väärinteosta (jota se on) heti alkuun, ja hän toivottavasti tekee samoin omastaan, silti ne eivät toisiaan kumoa tai tehtyä tekemättömäksi "nollaa". Vinkki, ota syy omastasi heti niskoillesi (pyydä vaikka anteeksi, kerro miksi teit niin) ja yritä niin riisua vaimosi aseista nostaa tuota "pääosaan" keskustelussanne -- mielestäni se ei sitä kuitenkaan ole.
Mitä oikeastaan tarkoitat "etulyöntiasemalla", minkä suhteen? Jos eroatte, nämä ovat hoidettavia asioita:
avioerohakemus (yhdessä tai erikseen)
ositus ja erottelu (laki siitä melko selkeä)
lasten huoltajuus (yhteishuoltajuus ellei painavia syitä miksi ei, teillä ei ole) ja kuka ensisijainen huoltaja ... mieluiten TE sovitte kuka ja mikä lapsille parasta
lasten tapaamiset ... mahdollisimman laajat, mutta tilanteen mukaan ... riippuu teistä ja etenkin lapsista.
elarit ... oikeudenmukaiset suuntaan ja toiseen, vanhempien maksukyvyn mukaan jaettu ja lasten elatuksen tarpeen mukaan määritetty
Mihinkään näistä ei vaikuta onko vaimosi pettänyt sinua vai ei, tai miksi toinen tai molemmat tahtovat avioeroa (paitsi jos väkivaltainen, päihteinen, tms. vakavasti oirehtiva perhe). Aviorikosta ei laki ole tuntenut enää pariinkymmeneen vuoteen.
Loppuun positiivisia ajatuksia ... kun otat asian puheeksi ... etkä yritä yhtä väärää korjata toisella (kosto ajattelu) vaan hakea ratkaisua ... voi tulemana olla jotain hyvää lopulta (suhke kuntoon kovalla työllä), kostollahan pelkästään rikot ja tuhoat myös mahdollisuudet "asialiseen eroon" mikä loppupelissä parasta kaikille ellei yhdessäeläminen kerta kaikkiaan toimi.
Jaksamista !- siipeen saanut
Idiootti kirjoitti:
Minusta on myös alkanut tuntua tältä, että löisin kortit pöytään ja kertoisin miten asia tuli minulle ilmi ja mitä siitä ajattelen.
Mutta menetänkö tässä jonkun etulyöntiaseman, jos paljastan, että tiedän?
Kostoajatukset alkaa tosiaan olemaan jo tiessään. Niin moni teistä on jo varoittanut lähtemästä sille tielle.
Oikeasti olen väsynyt pitämään tätä sisällä ja miettimään eri vaihtoehtoja. Ainoat konkreettiset asiat seuraavat vasta, kun olen keskustellut vaimon kanssa kaikki asiat läpi. Ja se taitaa olla nyt seuraavana edessa.
Huomiseen..Itse olen ollut samassa tilanteessa, ja vaikka toisen puhelintietojen selaus on jonkinmoinen rikos, niin asia lähtee tilanteesta jossa toista epäillään keskinäisen lupauksen rikkomisesta. Asiasta joka voi muuttaa asianosaisten sivilisäädyn.
Itse kerroin katsoneeni puh.tiedot, eikä se tosiaan noussut mitenkään ykkösaiheeksi, niinkuin ei pitäisikään. Tosin petturi puolustautuu ja koittaa väistellä ja kieltää tekojaan, siinä silloin tartutaan epäolennaisiin seikkoihin, koska kiinnijoutuminen on samanlainen shokki, kun petoksen paljastuminen sinulle. Mutta mikäli löytyy kykyä ja halua jatkaa, tulee totuuskin asioista esiin prosessin aikana.
Sinänsä en kykene tuossa tilanteessa näkemään kummallakaan mitään etulöyntiasemaa, koska kyse on keskinäisestä kriisistä, ei mistään kilpailusta kuka on parempi, tai voittaa jotain. Koska mikäli ero tulee, ei siinä ole voittajia.
Toki petetty on asemassa, jossa selitystä sopimuksen rikkomiseen vaaditaan, ja petturin asemassa se olisi annettava, ja anteeksipyyntöä anottava, mikäli molemmat haluavat jatkaa.
Sinuna löisin kortit pöytään mahdollisimman nopeasti, koska et itseksesi pysty asiassa juuri etenemään, ennenkuin saat vaimolatasi jonkinmoista palautetta. - jaa napilla
M36 kirjoitti:
Hyvä että seillä alkaa järki tulemaan mukaan alkushokin jälkeen ajatuksiisi... nyt olet oikeilla jäljillä.
Äläkä ymmärrä väärin, en mitenkään ole tahtonut tai yrittänyt vähätellä tuskaasi, mutta vastuutonta olisi minun tai muidenkaan täällä "heittää bensaa liekkeihin" tietäen että samassa saatat itseäsi satuttaa lisää... lasistasi puhumattakaan.
Koetin tosiaan miettiä mitä voisit menettää ottamalla asian asialliseti puheeksi -- en keksinyt.
Sen kyllä tulin pohtineeksi, että varaudu jo valmiiksi siihen, että sua tullaan syyttämään kyyläämisestä ja kännyn vakoilusta ... sinuna ottaisin vastuun siitä väärinteosta (jota se on) heti alkuun, ja hän toivottavasti tekee samoin omastaan, silti ne eivät toisiaan kumoa tai tehtyä tekemättömäksi "nollaa". Vinkki, ota syy omastasi heti niskoillesi (pyydä vaikka anteeksi, kerro miksi teit niin) ja yritä niin riisua vaimosi aseista nostaa tuota "pääosaan" keskustelussanne -- mielestäni se ei sitä kuitenkaan ole.
Mitä oikeastaan tarkoitat "etulyöntiasemalla", minkä suhteen? Jos eroatte, nämä ovat hoidettavia asioita:
avioerohakemus (yhdessä tai erikseen)
ositus ja erottelu (laki siitä melko selkeä)
lasten huoltajuus (yhteishuoltajuus ellei painavia syitä miksi ei, teillä ei ole) ja kuka ensisijainen huoltaja ... mieluiten TE sovitte kuka ja mikä lapsille parasta
lasten tapaamiset ... mahdollisimman laajat, mutta tilanteen mukaan ... riippuu teistä ja etenkin lapsista.
elarit ... oikeudenmukaiset suuntaan ja toiseen, vanhempien maksukyvyn mukaan jaettu ja lasten elatuksen tarpeen mukaan määritetty
Mihinkään näistä ei vaikuta onko vaimosi pettänyt sinua vai ei, tai miksi toinen tai molemmat tahtovat avioeroa (paitsi jos väkivaltainen, päihteinen, tms. vakavasti oirehtiva perhe). Aviorikosta ei laki ole tuntenut enää pariinkymmeneen vuoteen.
Loppuun positiivisia ajatuksia ... kun otat asian puheeksi ... etkä yritä yhtä väärää korjata toisella (kosto ajattelu) vaan hakea ratkaisua ... voi tulemana olla jotain hyvää lopulta (suhke kuntoon kovalla työllä), kostollahan pelkästään rikot ja tuhoat myös mahdollisuudet "asialiseen eroon" mikä loppupelissä parasta kaikille ellei yhdessäeläminen kerta kaikkiaan toimi.
Jaksamista !Katselin ketjua ja heitin tuon edellisen tuohon ajtuksen edelle korttien levityksestä ja olen edelleen kannallasi sillä aloittaja varmaankin arvioi kovinkin omista lähtökohdistaan kun ei ole pyykit vielä narulla.
En usko että viestejäsi hän ymmärtää väärin sillä niissä on paljonperää. Etupuoletakin katsottuna. - kortit esille
Idiootti kirjoitti:
Minusta on myös alkanut tuntua tältä, että löisin kortit pöytään ja kertoisin miten asia tuli minulle ilmi ja mitä siitä ajattelen.
Mutta menetänkö tässä jonkun etulyöntiaseman, jos paljastan, että tiedän?
Kostoajatukset alkaa tosiaan olemaan jo tiessään. Niin moni teistä on jo varoittanut lähtemästä sille tielle.
Oikeasti olen väsynyt pitämään tätä sisällä ja miettimään eri vaihtoehtoja. Ainoat konkreettiset asiat seuraavat vasta, kun olen keskustellut vaimon kanssa kaikki asiat läpi. Ja se taitaa olla nyt seuraavana edessa.
Huomiseen..vaan rohkeasti. Et voi menettää mitään "etulyöntiasemaa". Näytät vain vaimolle, että tiedät tilanteen, turha kiemurrella. Sitten vasta pääset eteen päin, kun kuulet vaimon kannan asiaan.
- Idiootti
Nostin sitten eilen kissan pöydälle.
Vaimo tuli eilen illalla kotiin työmatkalta. Laitoimme lapset nukkumaan ja keskustelimme asiasta nelisen tuntia.
Pystyin pitämään tunteeni suhteellisen hyvin kurissa ja kuuntelemaan mitä vaimolla oli sanottavanaan.
Tekstiviestit olivat kuulemma vain harmitonta ajanvietettä ja oli kuulemma mukava tunne, kun joku on kiinnostunut niinkin kovasti. Hivelee siis itsetuntoa kivasti, kun saa mieheltä kehuja ja muuta sellaista.
Kerroin vaimolle tietäväni siitä miehestä ihan kaiken ja myös mitä olin sairaassa mielessäni sen varalle kehitellyt. Ei voitu kuin nauraa yhdessä koko asialle. Tosin muutama lasi viiniä panee naurattamaankin.
Mutta se varsinainen ongelma ei siis ole toinen mies. Vaan se on pikemminkin oire huonosta parisuhteesta. Saimme tämän tekstiviestiasian puhuttua syrjään. Mutta huonoon suhdeasiaan emme päässeet paneutumaan. Tosin, ei vaimolla ole kuulemma mitään kiinnostusta sitä alkaa taas jauhamaan samaa..
Olemme siis jonkinlaisessa pattitilanteessa. Minä olen syvässä kriisissä ja vaimo vain on yhdessä lasten takia. Hirvittävää kuultavaa.. En enää oikein itsekään tiedä mitä tekisin.
Olen kuitenkin varannut ajan työterveyslääkärille ja toivon pääseväni ammattilaisen juttusille.
Nyt tuntuu siltä, että asia on lipsahtanut käsistäni jo aikaa sitten ja vasta nyt tajuan sen.
Voi olla että pakkaan laukut ja lähden vähäksi aikaa pois kotoa. Saa nähdä.- ollapa
tuossa tilanteessa täälläkin päässä.
Textarit sun muut tuttua juttua melläkin, ratkaiseva keskustelu edelleen käymättä. Tai siis keskusteltu on, mutta koko juttu tuntui menevän ohi, ei saatu siitä kiinni konkreettisesti, että oltais tultu tuohon ratkaisuvaiheeseen. Nyt on puhumattomuuskausi menossa, aviosiippa kun haluaa miettiä asioita!
Lähtö vois olla oiva ratkaisu. Sais miettiä hetken rauhassa toisen häiritsemättä. ... nimittäin harkinta alkaa, mitä tahtoo elämältä, kenen kanssa, ja millä "ehdoilllla" ... minkä muututtava, minkä tahdotte pitää, vai onko parmepi "eri-teille" ... ja sama mietintä teillä molemmilla edessä...
Jos päätätte yrittää korjata, kovasti on työsarkaa ... vaatii jaksamista, osaamista, HALUA, ja ehkä ulkopuolista apuakin ... unohtamatta anteekisantoa ja oppimista virheistä.
Toivon kaikkea hyvää teille, ja tolkkua menoon.- asiaan
Aika huolestuttavaa tietoa olet saanut vaimosi taholta siitä mitä mieltä hän on teidän suhteesta, jos siis yhdessä vain lasten takia. Ja etenkin jos et edes aavistellut minkään olevan niin pahasti metsässä teillä.
On se kumma kun puolisot eivät voi puhua ajoissa siitä kivestä mikä kengässä hiertää. Kaksi ihmistä jotka asuvat saman katon alla ja ovat ainakin jossain vaiheessa olleet toisilleen maailman tärkeimmät ihmiset, eivät pysty selvittämään ongelmiaan niiden varhaisessa vaiheessa kun olisi melko helppo korjata tilannetta. Annetaan vain kaiken kasautua ja sitten koko p-pato laukeaa kauhein seurauksin.
Mutta enhän minä mikään ole ketään neuvomaan, sillä oman naisen kanssa kävi lähes samalla lailla, ei saanut sanottua ajoissa mikä mättää. Sitten olikin isompi revohka edessä asioita selvittäessä, ja jumalaton v..tutus ja murhe kun tajusi missä jamassa ollaan.
Neuvon että otat nyt etäisyyttä asiaan, ei se enää hosumalla korjaannu. Etit kämpän jostain ja muutat muutamaksi ajaksi sinne miettimään asioita, ja samalla vaimokin pystyy kelaamaan omalta kohdaltaan juttunsa. Hyvä vaihtoehto on myös jättää koko soppa vähäksi aikaa jäähtymään ja ottaa viikon parin irtiotto esim. lähteä matkalle yksin.
Aina nämä tällaiset elämän nollakohdat pysäyttää kun tietää ettei mikään enää ole kuin ennen. Suhtautuminen toiseen on muuttunut lopullisesti ja peruuttamattomasti. Tällaisesta revohkasta saattaa olla loppuviimeksi hyötyäkin, suhde voi vielä pelastua ja alkaa ikäänkuin uudelleen ja entistä parempana. Näin ymmärtäisin omalla kohdallani olevan oman vaimonin kanssa, mutta vielä on liian varhaista sanoa lopputulemasta mitään.
Mutta et ole yksin ongelminesi, meitä on täällä kuule PALJON jotka tahkoaa samojen asioiden parissa, vaikka eihän se paljon taida sinua lohduttaa. Jokaisella oma sotansa sodittavana, sen sitten voittaa tai häviää?
- kosta
itse en ensin uskonut ,petyin itkin ,raivosin lopulta en jaksanut yksin hain apua .lopulta tajusin meitä liian kilttejä ihmisiä petetään aina.kun voisi säätää lain pettäjät omaan pieneen kuntaansa keskenään . tekisivät oman haaremin .uskolliset eläisivät toisaalla .se kosto homma ota kaunis ei nuori nainen kokoa itsesi ja tee se teidän sängyssä teidän yhteisessä kodissa jätä vielä stringit lattialle. vaatii kyllä luonnetta.
- Idiootti
Vaimo on tätä mieltä:
- Hän nyt vain sattuu olemaan tämän luontoinen, ilkeä ja paha, että flirttailee ja salailee asioita
- Ihmiset eivät muutu: Toista ei pysty muuttamaan, eikä itse pysty muuttumaan
- Mitään aihetta kriisiin ei ole, olen kuulemma kehittänyt tämän ihan omassa päässäni ja saan varmaan kohta potkutkin töistä
- Hänen mielestään asia on nyt käsitelty ja nyt palataan takaisin harmaaseen paska-arkeen
- Minun pitäisi nyt lopettaa valittaminen, koska häiritsen hänen yöuniaan ja töiden tekemistä
Minusta tuntuu ihan kynnysmatolta. Vaimo saa nyt tehdä siis mitä huvittaa, eikä ole tilivelvollinen minulle. eikä ole kuulemma koskaan ollutkaan. Tuntuu käsittämättömältä, että tätä ei pystytä keskustelemalla ratkaisemaan. Lopputulos on kuulemma aina sama; mikään ei muutu, samaa paskaa se on kuitenkin ja niin varmaan kaikilla muillakin.
Tuntuu, että tästä ei ollut mitään hyötyä minulle. Vaimo osaa nyt pimittää paremmin viestinsä ja säästää töihin kaikki viestittelyt ja poistaa viestit. On muuten vaihtanut puhelimen suojakoodinkin, etten enää pääse urkkimaan. Koska pitäähän ihmisellä joitan yksityisyyttä olla. Noh, omaa puhelintani hän saa kyllä vapaasti selata..
Tuntuu myös siltä, että sitä rangaistaan, joka sattuu välittämään toisesta enemmän suhteessa. Jos olet valmis yrittämään vielä, mutta toiselle on "ihana sama" , niin ei se kovin hyvältä tunnu.- että hakeudutte
yhdessä perheterapiaan. Se on totta, että toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta omaa käyttäytymistään kyllä voi. Rakastaminen on TAHDON asia. Parisuhteesta ovat kumpikin samalla tavalla vastuussa. Olen luullut, että asioista vaikeneminen ja salaaminen ovat vain miesten ominaisuuksia, mutta näköjään on samanlaisia naisiakin. Meillä mies kärähti kerran ja sen jälkeen meni tietokone salasanojen taakse ja kännykkää hän piti aina mukanaan. Toisen kärähtämisen jälkeen hain eroa. Parisuhteessa on tärkeintä avoimuus ja rehellisyys, se on sitä luottamusta. Sellaiseen parisuhteeseen ei pudä jäädä, joka syö sinua sisältäpäin. Jos ei vaimosi suostu yhteiseen ulkopuolisen asiantuntijan käyttämiseen kannattaa sinun hakeutua yksin ammattiauttajalla. Avioero on todella raskas asia ja sen käsittelyssä auttaa suuresti ulkopuolinen apu.
- Idiootti
että hakeudutte kirjoitti:
yhdessä perheterapiaan. Se on totta, että toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta omaa käyttäytymistään kyllä voi. Rakastaminen on TAHDON asia. Parisuhteesta ovat kumpikin samalla tavalla vastuussa. Olen luullut, että asioista vaikeneminen ja salaaminen ovat vain miesten ominaisuuksia, mutta näköjään on samanlaisia naisiakin. Meillä mies kärähti kerran ja sen jälkeen meni tietokone salasanojen taakse ja kännykkää hän piti aina mukanaan. Toisen kärähtämisen jälkeen hain eroa. Parisuhteessa on tärkeintä avoimuus ja rehellisyys, se on sitä luottamusta. Sellaiseen parisuhteeseen ei pudä jäädä, joka syö sinua sisältäpäin. Jos ei vaimosi suostu yhteiseen ulkopuolisen asiantuntijan käyttämiseen kannattaa sinun hakeutua yksin ammattiauttajalla. Avioero on todella raskas asia ja sen käsittelyssä auttaa suuresti ulkopuolinen apu.
Kysäisin vaimolta, että mentäiskö perheterapiaan, niin tuhahti vaan, ettei hän usko terapiaan.
Itse olen kyllä henkisesti siinä jamassa, että jollekin on pakko puhua. En tiedä mihin saakka kaveritkaan jaksavat tukea. Tähän asti kyllä upeasti.
Ensi viikolle ajattelin varata ajan työpaikkalääkärille, joka toivottavasti antaa lähetteen psykologille.
Vituttaa muuten suunnattomasti, että minä olen se johon tämä koskee eniten. Muut osapuolet porskuttaa mukavasti omassa pikku maailmassaan.
Vaimo muuten sanoi, että jos taitan hiuskarvankaan sen toisen äijän päästä, tai se saa kuulla, että jotain epämääräistä on tapahtunut sille, niin se pakkaa kassit. - suojaus päällä
Muuten on vaikea ymmärtää hänen suhtautumista. Mutta vaikka kyse olisikin vain psyykkeen suojamekanismeista, niin noita ongelmia on vaikea kotona ratkoa. Mikäli vaimosi asenne on tuo jatkossakin, ei kyse ole mistään parisuhteesta, vain sopimuksesta jakaa asuntoa.
Pariterapia olisi nyt paikallaan, vaan ei siitä ole apua mikäli toinen ei näe syytä sille.
näin nähtynä sinulla ei hyviä vaihtoehtoja ole. - tiukkana vain!
Aika pahalta kuulostaa tuo vaimosi asenne. Näyttäisi siltä että hän on ottanut etäisyyttä jo hyvän aikaa sitten sinuun, valitettavasti.
Nimittäin, jos hänellä olisi tunnetta sinua kohtaan vielä jäljellä (kuten sinulla vielä häntä kohtaan mikäli ymmärsin oikein), viimeistään tässä tilanteessa hänen pitäisi tulla vastaan teidän kriisin selvittämisessä. Yksin et pysty pelastamaan liittoa, vaikka kuinka haluaisit. Hänen olisi osallistuttava talkoisiin myös, mutta ei häntä siihen voi pakottaa jos ei itse ole halukas.
On varmasti sinulla pakka sekaisin tämän takia, mutta nyt ei auta jäädä hyssyttelemään yhtään tilannetta. Neuvon että laitat ns. kovan kovaa vastaan ja selvität perinpohjin teidän suhteenne laadun ja mikä on sen tulevaisuus. Kovin keino on erouhkaus ja myös sen toteuttaminen, ellei tilanne korjaannu. Jos myönnyt ja annat vain anteeksi tilanteessa johon et todellakaan ole syypää, niin nainen saa tästä vain vettä myllyynsä ja alkaa kohdella sinua vieläkin huonommin ja arvottomammin. Ei kenenkään sellaiseen kohteluun tarvitse suostua!
Tiukkana nyt vaan, ei mitään lepsuiluja. Meni sitten syteen tai saveen. Näytä sille, ettet ole mikään marjanpoimija! Ja jos sinun liittosi menee persiilleen, niin ilman muuta käyt "kuittaamassa" kalavelat vaikkapa pitämällä juttutuokio sen toisen miehen emännän kanssa... kärsikööt sitten muutkin välillä! - olen täysin
että hakeudutte kirjoitti:
yhdessä perheterapiaan. Se on totta, että toista ihmistä ei voi muuttaa, mutta omaa käyttäytymistään kyllä voi. Rakastaminen on TAHDON asia. Parisuhteesta ovat kumpikin samalla tavalla vastuussa. Olen luullut, että asioista vaikeneminen ja salaaminen ovat vain miesten ominaisuuksia, mutta näköjään on samanlaisia naisiakin. Meillä mies kärähti kerran ja sen jälkeen meni tietokone salasanojen taakse ja kännykkää hän piti aina mukanaan. Toisen kärähtämisen jälkeen hain eroa. Parisuhteessa on tärkeintä avoimuus ja rehellisyys, se on sitä luottamusta. Sellaiseen parisuhteeseen ei pudä jäädä, joka syö sinua sisältäpäin. Jos ei vaimosi suostu yhteiseen ulkopuolisen asiantuntijan käyttämiseen kannattaa sinun hakeutua yksin ammattiauttajalla. Avioero on todella raskas asia ja sen käsittelyssä auttaa suuresti ulkopuolinen apu.
..ainakin siinä, että RAKASTAMINEN on tahdon asia. Rakkaudessa ja erityisesti rakastamisessa liikutaan herkällä tunnealueella ja minun on vaikea uskoa (uskotella)että voi aidosti rakastaa kun vain tahtoo.Ei se voi mennä on/off.
Jos noin olisi niin ei kuuluisi valituksia miltää puolelta. Esimerkkejä voi itsekukin etsiä rakastamisen vaikeudesta niin kumppaniin kuin eron jälkeen vaikka uuden kumppanin lapsiin jne..
Sen uskon, että voi rakastua uudelleen samaan ihmiseen, mutta ei sekään tapahdu "tahtomalla" vaan se tunne vain "syntyy" automaattisesti tai sisäsyntyisesti vapaasti ja tahtomattaan. - tuntuu
Idiootti kirjoitti:
Kysäisin vaimolta, että mentäiskö perheterapiaan, niin tuhahti vaan, ettei hän usko terapiaan.
Itse olen kyllä henkisesti siinä jamassa, että jollekin on pakko puhua. En tiedä mihin saakka kaveritkaan jaksavat tukea. Tähän asti kyllä upeasti.
Ensi viikolle ajattelin varata ajan työpaikkalääkärille, joka toivottavasti antaa lähetteen psykologille.
Vituttaa muuten suunnattomasti, että minä olen se johon tämä koskee eniten. Muut osapuolet porskuttaa mukavasti omassa pikku maailmassaan.
Vaimo muuten sanoi, että jos taitan hiuskarvankaan sen toisen äijän päästä, tai se saa kuulla, että jotain epämääräistä on tapahtunut sille, niin se pakkaa kassit.minustakin ja tilannekin on miltei kopio teidän tilanteesta. Minuun sattuu tämä tilanne, mies menee eteen päin höyryten, mistään välittämättä.
Olen alkanut mennä omia menojani, en kerro, missä käyn. Mies utelee menoistani, en kerro kaikkea. En anna lukea viestejäni enää, poistan heti, kun olen lukenut. Tekstailen ahkerasti tutuille. Mies ihmettelee. Maistakoon omia lääkkeitään. Olen ihan viattomilla asioilla kuitenkin. Jokaisella pitää olla salaisuuksia, mutta mitään väärää en halua mennä tekemään. Kuten kostoa yms. Sehän olisi aika lapsellista. Osoittaisi vain oman pikkumaisuuden. Kyllä se onni joskus osuu omallekin kohdalle. - päätettävä
Idiootti kirjoitti:
Kysäisin vaimolta, että mentäiskö perheterapiaan, niin tuhahti vaan, ettei hän usko terapiaan.
Itse olen kyllä henkisesti siinä jamassa, että jollekin on pakko puhua. En tiedä mihin saakka kaveritkaan jaksavat tukea. Tähän asti kyllä upeasti.
Ensi viikolle ajattelin varata ajan työpaikkalääkärille, joka toivottavasti antaa lähetteen psykologille.
Vituttaa muuten suunnattomasti, että minä olen se johon tämä koskee eniten. Muut osapuolet porskuttaa mukavasti omassa pikku maailmassaan.
Vaimo muuten sanoi, että jos taitan hiuskarvankaan sen toisen äijän päästä, tai se saa kuulla, että jotain epämääräistä on tapahtunut sille, niin se pakkaa kassit.Ei nainen tarvii "terapia" apua yhteisiin aisoihinne koska niitä ei hänen mielestä kuvauksien mukaan ole siis yhteisiä asioita. Varmuudella tuntenet että on ja niin oikeasti onkin mutta siksi ei ns: apu kelpaa koska siellähän avautuisi asiat ja vastuutakin joutuis ottamaan.
Pelko on pahin vihollinen aina ja kaikessa ja sillä haliitaan toisia kakessa täällä eli alistamalla ja epätietoisuudella sekä uhkaamalla.
Rooli ei ole kellekkään helppo ei sille alistjallekkaan sillä se potkii nilkoille häntäkin joskus.
Kassien pakkammisesta tulee ajatus että se päätös olisi varmaan oikea sinullekkin siksi että toinen päättäisi sen ja se vastuu on "riski" kasvattaa myös häntä. (tapahtuiskohan se pakkaus)
Myös kuulostaa että saisit kamalasti tulevasiuutta itselle kun hän päättäisi ja valitsisi.
Kostoa ei tarvitse vaan kunnioitusta sille että kun arvostat itseäsi niin arvosta toistakin ja anna mennä ja samaan tuskaan jos vain vähänkin viittaa siihen että lähtee. Maailma on naisia täynnä ja heitä jotka kykenevät arvioimaan sinunkin arvomaailmat paremmin. Myös se flirtti tyyppisyys on ja pysyy ja taas siihen flirttiin menijöitä on valtavati että se ei lopu. Ihan hyviä neuvoja olet saanut jo tähän avaukseesi (mukavaa vaihtelua edellisiin) ... jotain lisään tai säestän silti.
Tuskin hänkään ilkeä ja läpeensä mätä "pahis" ole, vaikka saattaakin rypeä itsesyytöksissä eikä sen huomaamista sulle soisi ... kovettaa siis itseään ja rakentaa puolustusasemia. Ikävämpi juttu.
Eivät ihmiset tosiaan muutu, mutta voivat vaikuttaa tapaansa käyttäytyä ja oppia virheistään ... tehdä valintoja ja ottaa niistä vastuu, eikä elää vaistojen varassa ... se meidät (mm.) erottaa eläimistä.
Jos sinulla on kriisi tämän sotkun vuoksi, niin silloin perhe on kriisissä ... ja perheen haettava apua ... eikähän asia todellakaan ole käsitelty ennen sitä. Toista ei voi terapiaan pakottaa, mutta ottanee vastuun siitä valinnastaan.
Haluatko muuten itse palata "paska arkeen", ellet, niin sitten teet jotain ... yksin tai kaksin. Ei välttämättä huonompi ajatus ole hakea avioeroa, siinähän ensin harkinta-aika ... JOLLOIN harkitaan -- ja lopullinen ero voidaan jättää hakematta. Ehkä se herättäisi puolisosi asian vakavuuteen ... ja lopuksi, tilannetta vaan huonontaisi jos sotkuun otat muita (etenkään sitä työtoveriaan) ... anna sen sällin olla ja pestä omat likapyykkinsä aikanaan.
Varaudu ajatukseen, että puolisosi ei tahdo enää elää kanssasi ... ehkä han tahtoi jäädä kiinni... kun ei muuten riittänyt rohkeutta erota. Myönnän, ikävä ajatus ... mutta valitettavan mahdollinen.- rakastumisesta,
olen täysin kirjoitti:
..ainakin siinä, että RAKASTAMINEN on tahdon asia. Rakkaudessa ja erityisesti rakastamisessa liikutaan herkällä tunnealueella ja minun on vaikea uskoa (uskotella)että voi aidosti rakastaa kun vain tahtoo.Ei se voi mennä on/off.
Jos noin olisi niin ei kuuluisi valituksia miltää puolelta. Esimerkkejä voi itsekukin etsiä rakastamisen vaikeudesta niin kumppaniin kuin eron jälkeen vaikka uuden kumppanin lapsiin jne..
Sen uskon, että voi rakastua uudelleen samaan ihmiseen, mutta ei sekään tapahdu "tahtomalla" vaan se tunne vain "syntyy" automaattisesti tai sisäsyntyisesti vapaasti ja tahtomattaan.et rakastamisesta...ja näillä kahdella asialla on suuri ero! Rakastumisen huuma menee ohi muutamassa vuodessa. Jos haluaa pitkää parisuhdetta, se vaatii sitoutumista ja tahtomista. Vihkikaavassakin kysytään: tahdotko sinä rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä...kysymys ei kuulu: tykkäisitkö olla tämän kanssa kimpassa niin kauan kuin se tuntuu kivalta. Samaan kumppaniin voi kyllä rakastua aina uudestaan, mutta silloin onkin takana paljon halua ja tahtoa sitoutua ja pysyä yhdessä. Ja suhde tarvitsee kummankin haluamista.
- ollut minulle apua:
Idiootti kirjoitti:
Kysäisin vaimolta, että mentäiskö perheterapiaan, niin tuhahti vaan, ettei hän usko terapiaan.
Itse olen kyllä henkisesti siinä jamassa, että jollekin on pakko puhua. En tiedä mihin saakka kaveritkaan jaksavat tukea. Tähän asti kyllä upeasti.
Ensi viikolle ajattelin varata ajan työpaikkalääkärille, joka toivottavasti antaa lähetteen psykologille.
Vituttaa muuten suunnattomasti, että minä olen se johon tämä koskee eniten. Muut osapuolet porskuttaa mukavasti omassa pikku maailmassaan.
Vaimo muuten sanoi, että jos taitan hiuskarvankaan sen toisen äijän päästä, tai se saa kuulla, että jotain epämääräistä on tapahtunut sille, niin se pakkaa kassit.Vastuullani ei koskaan ole:
Antaa mitään, mitä en halua antaa.
Uhrata eheyttäni kellekään.
Tehdä enemmän kuin mihin minulla on aikaa.
Ehdyttää voimiani toisten vuoksi.
Kuunnella huonoja neuvoja.
Pitää yllä epäreilua suhdetta.
Olla kuka tahansa muu kuin juuri se, mikä olen.
Sopeutua järjettömiin vaatimuksiin.
Olla 100% täydellinen.
Mennä joukon mukana.
Hyväksyä ylivoimaisia vaatimuksia.
Antaa elämän kulkea ohitse.
Minun ei koskaan pidä hylkäämisen pelossa kenenkään hyväksi luopua siitä, mitä olen. - antavuus
M36 kirjoitti:
Ihan hyviä neuvoja olet saanut jo tähän avaukseesi (mukavaa vaihtelua edellisiin) ... jotain lisään tai säestän silti.
Tuskin hänkään ilkeä ja läpeensä mätä "pahis" ole, vaikka saattaakin rypeä itsesyytöksissä eikä sen huomaamista sulle soisi ... kovettaa siis itseään ja rakentaa puolustusasemia. Ikävämpi juttu.
Eivät ihmiset tosiaan muutu, mutta voivat vaikuttaa tapaansa käyttäytyä ja oppia virheistään ... tehdä valintoja ja ottaa niistä vastuu, eikä elää vaistojen varassa ... se meidät (mm.) erottaa eläimistä.
Jos sinulla on kriisi tämän sotkun vuoksi, niin silloin perhe on kriisissä ... ja perheen haettava apua ... eikähän asia todellakaan ole käsitelty ennen sitä. Toista ei voi terapiaan pakottaa, mutta ottanee vastuun siitä valinnastaan.
Haluatko muuten itse palata "paska arkeen", ellet, niin sitten teet jotain ... yksin tai kaksin. Ei välttämättä huonompi ajatus ole hakea avioeroa, siinähän ensin harkinta-aika ... JOLLOIN harkitaan -- ja lopullinen ero voidaan jättää hakematta. Ehkä se herättäisi puolisosi asian vakavuuteen ... ja lopuksi, tilannetta vaan huonontaisi jos sotkuun otat muita (etenkään sitä työtoveriaan) ... anna sen sällin olla ja pestä omat likapyykkinsä aikanaan.
Varaudu ajatukseen, että puolisosi ei tahdo enää elää kanssasi ... ehkä han tahtoi jäädä kiinni... kun ei muuten riittänyt rohkeutta erota. Myönnän, ikävä ajatus ... mutta valitettavan mahdollinen.kyllä täällä on kovinkin järkeviä ajatelmia tuon luetun perusteella. Tärkeä on havainto varmaan että kun tunteet ohjautuu järkevästi valintoja tekeväksi niin asian tila on paljon toisen "näköinen" . Kuitenkin niinkuin edellä sanottiin varaudu ajatukseen että toinen oikeasti haluaa provosoida itseään eri "tempiuin ja siten haastaa itsensä kokemaan tuntojen tuletusta ja jopa myrskyn silmää sillä mikä tahansa vastoin käyminen ja tunne siitä voi laukaista henkilön haatamaan itsensä taisteluun ja yleensä kovin vastustaja eli haastavin on läheinen ja nautinto tulee siitä "kivusta" mitä itselleen aiheuttaa.
Sinä et välttämättä ole osakas asiaan ollenkaan tai sitten hyvinkin paljon. Oman tontin puhdistus siitä että kunioittaa toisen "sooloiluakin" olisi merkki hälle että ole vastuuntuntoinen ja kunnioitat itseäsi.
Sitten "temppukoulua" siihenhän hän voi osallistua ja voi vaikka kehoittaa että saa tyydytyksen omaan oloonsa.
Vastuun otto itsestä vakauttaa jokaisen ennmmin tai myöhemmin. Joidnkin kohdalla pitempään toisilla ei . Mutta silloinhan jo sinun elämäsi voi olla kovinkin hyvässä mallissa.. - ero takana
ollut minulle apua: kirjoitti:
Vastuullani ei koskaan ole:
Antaa mitään, mitä en halua antaa.
Uhrata eheyttäni kellekään.
Tehdä enemmän kuin mihin minulla on aikaa.
Ehdyttää voimiani toisten vuoksi.
Kuunnella huonoja neuvoja.
Pitää yllä epäreilua suhdetta.
Olla kuka tahansa muu kuin juuri se, mikä olen.
Sopeutua järjettömiin vaatimuksiin.
Olla 100% täydellinen.
Mennä joukon mukana.
Hyväksyä ylivoimaisia vaatimuksia.
Antaa elämän kulkea ohitse.
Minun ei koskaan pidä hylkäämisen pelossa kenenkään hyväksi luopua siitä, mitä olen.Kun noin hyvin määrittelet mitä sinun ja kenenkään ei tarvitse, olisi ehkä hyvä määritellä kuitenkin myös mitä kaikkea ihmisen tarvitsee; s.o. millaisia vastuita ja velvollisuuksia ihmisellä voisi olla a) itseään b) toisia c) yhteiskuntaa ja d) viimeisenä vaan ei vähimpänä LAPSIAAN kohtaan.
- on todella vähän
ero takana kirjoitti:
Kun noin hyvin määrittelet mitä sinun ja kenenkään ei tarvitse, olisi ehkä hyvä määritellä kuitenkin myös mitä kaikkea ihmisen tarvitsee; s.o. millaisia vastuita ja velvollisuuksia ihmisellä voisi olla a) itseään b) toisia c) yhteiskuntaa ja d) viimeisenä vaan ei vähimpänä LAPSIAAN kohtaan.
ihmisen elämässä, elämä koostuu valinnoista. Viime kädessä jokainen aikuinen ihminen vastaa itse itsestään. Tietenkin lapsen maailmaan saattanut on vastuussa lapsistaan ja valintoja tehdessään pitää muistaa, että on aina vastuussa valintojensa seurauksista. Valintoja tehdessään kannattaa miettiä, mitä minä haluan elämältä, mikä mitä minä haluan olla. Saattaa äkkiä majateltuna kuulostaa kovin itsekkäältä, mutta mielestäni tärkeintä on rakastaa lähimmäistä niinkuin itseään eli itseäänkin on rakastettava. Minun elämäntilanteeni oli se, että erosin 31 avioliittovuoden jälkeen miehestäni ja lapset olivat silloin jo aikuisia. Erosin tajuttuani, että en pysty olemaan sellainen kuin mieheni halusi...hän ei hyväksynyt minua sellaisena kuin todella ole.
- paljon hyviä
neuvoja. Mietiskele nyt rauhassa, mitä teette. Toivottavasti saatte asianne selkiytymään. Paljon tarvitsette hyvää tahtoa molemmin puolin. Olet varmasti huomannut, että se kosto- ja muu suuttumiskausi meni ohi ja palaa välillä takaisin. Olet välillä aallon pohjalla ja välillä harjalla.
Saitko puhuttua sen lääkärisi kanssa asioista? Kaikkea hyvää sinulle voimia tähän kriisin selvittelyyn ja joulurauhaa. - kokemusta on
Istu alas ja mieti( kirjoita yläs ja - joka ratkaisuun, vähntään kome vaihtoehtoa ).
1 lapset mikä on heidän kohtalo, missä asuvat ja miten lapset ( heidän oikeus ja etu nro 1 ) saavat tavata molempia puolisoita. MUISTA lapsia EI SAA käyttää kapulana jolla lyödä toista osapuolta, sillä kärsiä on väärä = lapset. Yksin huolto vai yhteishuolto. Miten usein halua lapsia nähdä tai haluatko he sinun luokse asumaan. 1
Sinun luokse 2 hänen luokse 3 osan aikaa sinulla osan hänellä ( vaatii aika lähellä asumista, koulut tarhat ym )
2 Elatusmaksut, selvitä miten paljon ne ovat ( Kunnan sosiaalitoimisto auttaa )
3. Asunto. Kumpi jää nykyiseen ja kumpi etsii uuden. Huom ! lapset tarvitsevat myös tilaa
Sinä jäät hän lähtee tai hän jää ja sinä lähdet.
4 taloudellinen puoli omaisuus - velat ( kummankin erilliset ) jäännökset yhteen ja jaetaan kahdella.
Joutuuko jonpi kumpi antamaan tasinkoa ? Miten selviät jos sinä olet tasingon antaja.
5 TODELLA TÄRKEÄ mieti millaista elämä on ilman puolisoa, haluatko todellakin erota. Tee päätös yksin.
6Miten sinun tulot = oletko oikeutettu yleiseen oikeusapuun ? Selvitä.
7 käräjäoikeudesta saat hakemuksia millä haetaan eron 1 vaihe. Täytä hakemus.
8 Mieti mitkä ovat sinun ja mitkä hänen omaisuutta.
9 Miten toivoist yhteisen omaisuuden jaettavan. ( fiksua on jos molemmat ottavat omansa ja loput siten että vuorotellen saa valkata yhden tavaran.
10. Vihje molemille pitää jäädä lasten leluja vaatteita ym. ( sillä molempien luonahan ollaan )
11 Hanki lakimies ( maksaa mutta säästää loppupelissä ) ja mahdollisesti katsele uusi asunto valmiiksi tai varaudu vähintään hätämajoitukseen.
12 yhteys sosiaalitoimistoon ja miettiminen miten lapsia autetaan tarvittaessa ero shokissa. Tulee aivan varmasti, toisilla pienempi ja toisilla suurempi.
13 ÄLÄ KOSKAAN HAUKU LAPSILLE HEIDÄN ÄITIÄ SILLÄ SILLOIN SINUSTA TULEE SE PASKA. HE EIVÄT OLE SYYPÄITÄ = ÄLÄ KOSTA HEILLE.
14 Soita pankkiin jos on yhteistä lainaa ja selvitä voiko toinen otaa koko jäljelle jäävän lainan ( vastaavasti toisen laina osuuden ottaessa pitää myös omaisuutta saada vastaavalla summalla )
15 tilaa aika avioliittoneuvojalle ( 2 lasta niin se tullaa kuitenkin edellyttämään ja jonotusaika saattaa olla pitkä )
JOS KAIKEN TÄMÄN JÄLKEEN HALUAT YHÄ EROTA.
1 RAUHOITU ja järjestä lapset hoitoon. varaa riittävästi aikaa olla kahden vaimosi kanssa. Kerro mitä tiedät. faktat !!!! ei kiroilua tai uhkailua, elvinpäin. kerro jos olet jo tehnyt lopullisen päätöksen erosta ja pyydä häntä istumaan ja keskustelemaan miten sivistyneesti haetaan ero. Mäytä hakemus ja kysy allekirjoitaako hän sen vai haetko sinä yksin eroa. ( varaudu riitelyyn ym ) Näytä listaa kaikesta omaisuudesta ja siitä mikä kuuluu sinusta sinulle ja hänelle sekä mikä on yhteistä. Kerro miten ja milloin toivot lapsille asian kerrottavan.
MUISTA OLET OTTAMASSA EROA VAIMOSTA JA TEIDÄN EROSTA TULEE SITÄ HIRVEÄMPI MITÄ USEAMPI SIIHEN SOTKETAAN.
Parhaat jaksamiset, eroat tai et. Mutta vain avoimesti puhumalla ( ei huutamalla ) voit selvitä tilanteesta.
Varaudu siihen että toinen saa raivarin.... millä oikeudella kyttäät minua... katsot mun kännykkää... näin toimii ihminen silloin kun tietää tehneesä väärin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 684286
Haleja ja pusuja
Päivääsi kulta 🤗🤗💋❤️❤️❤️ kaipaan sinua Tänäänkin.. Miksikäs se tästä muuttuisi kun näin kauan jatkunut 🥺684136Onko mukava nähdä minua töissä?
Onko mukava nähdä minua töissä vai ei? Itse ainakin haluan nähdä sinut 🤭363552Oi mun haniseni
Mul on ihan törkee ikävä sua. En jaksais tätä enää. Oon odottanut niin kauan, mutta vielä pitää sitä tehdä. Tekis mieli163123Hei rakas sinä
Vaikka käyn täällä vähemmän, niin ikäväni on pahempaa. Pelkään että olen ihan hukassa😔 mitä sinä ajattelet? naiselle342792En kirjoita sulle tänne
Enään nainen. Olen kyllä kiltisti enkä ala mihinkään kuin tosirakkaudesta. Kanssasi sitten jos se on mahdollista ja pidä142562Kyllä mulla on sua ikävä
Teen muita juttuja, mutta kannan sua mielessäni mukana. Oot ensimmäinen ajatus aamulla ja viimeinen illalla. Välissä läm102324IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä.
IS:n tiedot: Toni Immonen irtisanottiin MTV:ltä Toni Immonen työskenteli pitkään MTV:llä. IS uutisoi torstaina Toni Imm211446Nainen, tunnusta että olet varattu ja tyytymätön suhteeseesi
Ja siksi pyörit täällä ikävä palstalla etsien sitä jotain jota elämääsi kaipaat. ehkäpä olet hieman surullinen, koska ta1571272Savon murteella viäntäminen asiakaspalvelussa?
Olin äsken tekemisissä puhelimitse rahoitusalan firman asiakasneuvonnassa. Tyyppi väänsi leveää savoa oikein perusteelli741049