Luin sanan tai kaksi,
silmät väsymykseen asti.
Kauniita sanoja näin,
peräkkäin.
Sydän kulki omia polkujaan,
ajatukset omiaan.
Mitä mahdoit sinä ajattella,
sillä ja sillä sanalla?
Kuka sinä olit?
Mitä sinä tahdoit?
Kesti kauan,
niin kauan,
liian kauan,
ymmärtää,
ystävää.
Nyt kun olet mennyt,
haluaisin, että olisit jäänyt.
silmät väsymykseen asti.
Kauniita sanoja näin,
peräkkäin.
Sydän kulki omia polkujaan,
ajatukset omiaan.
Mitä mahdoit sinä ajattella,
sillä ja sillä sanalla?
Kuka sinä olit?
Mitä sinä tahdoit?
Kesti kauan,
niin kauan,
liian kauan,
ymmärtää,
ystävää.
Nyt kun olet mennyt,
haluaisin, että olisit jäänyt.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Mielummin hetki kanssasi kuin
koko elämä ilman sinua.
Olen tuulen suhinaa
puissa ja joka paikassa.
Olen varjojen suopinaa
hämärissä nurkissa.
Olen siellä ja täällä odottamatta
-etsimässä luovuttamatta.
Olen eksynyt rakkaus.
Minä etsin kaikkea
kaikkialta,
katson oikealta,
kuuntelen,
odotan,
mutta mitään ei näy
ja minä pelkään,
pimeää.
Jos liian nopeasti kuljet
etkä ennätä pysätyä,
niin kuuloaistin suljet
ja hukkuu vaisu sävelmä.
Se sävelmä joka soittaa
mieltä rauhoittaa koittaa
ja kertoa yrittää salaisuuden
-mukana aamun uuden
varjot pois katoaa.
Tuhansia ajatuksia,
pieniä askelia
tuskin kuultavin äänin,
hellin sydämin
herkistyn hiljaiseen sävelmään
ja avaan oven elämään.
Ajatusten virrassa kulkien
miettien mahdollisuutta.
Harhakuvia pois sulkien
edeten kohti tilaisuutta
-otan varovaisen askelen.
Hiljaisin,
kuiskaus pehmein,
tuskin kuultavin
ja kaikesta
tulee mahdollista,
ajatuksin.
Ajatusten voimaa
sanoiksi pehmeiksi puettua.
Tuntemusta roimaa
sielun silmin luettua.
Sanaksi tuotettu,
ajateltu.
lempeän kevyt
hyvin lyhyt
yksi unelmain.
Varjoihin hukkunut,
kesän nukkunut
yksi näin.
ääni arka
supisee itsekseen.
Ei uskalla parka
toimia edukseen.
Aikako opettaa,
kannattako luopua.
Tunne lopettaa
-vaiko siitä juopua.
Jos luovut
voitko olla kuulematta
tai näkemättä?
Jos juovut
voitko olla tuntematta
tai aistein aistimatta?
Jos luovun
teen sen tietäen
surun ja Ikävän määrän.
Kun juovun
ei ole aistia
mikä jäisi tuntumatta.
nainen kuin eteläntuuli,
pehmeä hymyhuuli
surusi kuuli,
omakseen luuli
ja meni pois.
Sanoisin että vikaa on sähköpuolessa, laita laturiin ja koeta alusta uudelleen. Jonkin moista vahinkoa on kyllä jo tapahtunut ja joku siitä joutuu maksamaan. Kyllä harmittaa että se ei heti sytyttänyt tuoltakin oisi vältytty.
Miten sähköpuolen voi laittaa laturiin? Nyt en kyllä ihan ymmärtänyt, suomennatko ;-)
Täälä verstaalla ei muilta nuo kielenkääntö hommat onnistukko Juusolta ja se on sorsametällä nyt. Juuso se on eikä Joshua de Anghelis vaikka joskus niin väittääkin. Sytytys ongelmiahan mie vähän ounastelin ja sehän varmemmalta näyttääki. Turha sitä on sitten pyörittää ja yrittää saada toimimaan, kun ne virrakki loppu(siitä). Merkit kun on sellaiset että niistä ei aina tule otettua vaaria vaikka hyvä ois, mutta sitä olettaa jo turhankin paljon tällä kokemuksella ja laiskuuttakin siinä on seassa. Menen muuten uimaan töiden jälkeen, en rahaan tai paskaan vaan veteen niin kuin olettaa saattaakin. Eihän näissä hommissa rahaa niin paljon saa että uida vois ja paskassa saa uida työajallakin. Mutta mie sanon sen että jälkiviisautta kannattee välttää ja ajatella mitä tekee. Pomo se sannooki että "huollot kun hoietaan ennakkoon niin tuommosilta jälki ongelmilta vältytään ja Reinokin säästyy turhalta pähkäilyltä". Tuo soppii niin kansanautollekki kuin hienommallekki limusiinille.
..on vielä meikä enemmän hämmentynyt, mutta eihän se niin tavatonta ole, kun eräs sanontakin taitaa viitata siihen, että se joka ei koskaan hämmästy, ei koe ihmeitäkään. Pitäneeköhän paikkaansa? En tiedä, kun yleensä onnistun ihmiset saamaan ymmälleen, kun minulta kysytään jotain, mihin en jostain syystä halua tai pysty vastaamaan mielestäni täydellisen ymmärrettävästi. Mutta ennen kaikkea meikä kyllä osaa tuon hämmästymisen jalon taidon todellisen hienosti.
Verstaalla, autoverstaallako? Sähkötöitä autoon vai? No, itseasiassa autot kiinnostaa, mutta jos siihen (puhun autosta) jokin vika tulee, vien sen (siis auton) oikopäätä hovi autopeltisepälleni, sillä enhän minä sentään osaa erottaa autosta mikä siinä (autossa) on vikana, jos se (auto) viiden kilometrin matkan ajon jälkeen kuumenee liikaa, eikä näkyvää syytä päältäpäin löydy - siitähän (siis autosta) voi vaikka puuttua se `rele´ sieltä joka säätää lämpöjä (tai jotain) ja jonka (siis releen) luulisi uudehkoissa autoissa olevan jo tehtaalta lähtien paikallaan, mutta voipi sitä ihminen kokea pienen yllätyksen, jos joku edellinen mekaanikko sen (releen) on sieltä (autosta) pois ottanut, ettei ostotilanteessa koeajon aikana auto ylikuumene ja vaikeuta peruuttamattomasti ostopäätökseen.
Minäkin joinakinkertoina olen peltiruttuja oikopäällä oikonut mutta vaikeampi on mielen ruttuja siloitella jos kiero on mielensä jo pienestä asti ollut sen(ison ihmisen). Kun mielen rutun runolla oikaisee niin hyvä tulee mieli oikojallekkin(sen ihmisen). Senkin voi tehdä ennen(ilman) näkyvää syytä jolloin ei korjaa vaan ehkäisee tai pitää sen(toisen) mielen hyvänä jatkuvasti. Onko se sitten fiksua vaiko pelkoa? Fiksua varmaan.
Hämmästytä älä liikenteessä mitenkään jottei ajelu vapaa saata päättyä lopputulokseen hämmästyttävämpään, ei iloiseen. Hoviseppä jos sinut tuntee niin varoitus tämä tulee myöhään sen suhteen jos suhde on jo(ihmistenvälillä). Onko mukavampaa olla kolarin syytön osapuoli vai syyllisempi jos sellaiseen joutuu vaikkei halua joutua?
Auton ostosta varoittaisin kun en muuta voi. Sanoit peruuttamattomasti? puuttuu siis pakkikin, älä osta! Kehitys menee eteenpäin, auton on joskus mentävä myös taaksepäin, kehitys toi siihen(autoon) sen pakin.
Lämpötiloista sanoisin(sen auton ajurin) Minkälaiset "releet" on päällä(siinä autossa) kun ajaa, voi lämpö nousta(kuskilla). Suosittelen kesäiset vetimet helteellä jo viileys syistä, paljastavat ei liikenteessä auta matkantekoa turvallista jottei kuumene mieli mies autoilijan.
El bimbon(sen laulun) aikoihin sain minäkin nimen el-Reino, vaikken ruotsissa olekkaan asunut ja sähköistä(sen auton) ymmärrän vain vähän mutta ehkä riittävästi. Siltikään en katuisi vaan miettisin sitä(ihmistä) jo etukäteen, jos ilmassa sähköä on eikä vain sanoja tavan vuoksi.
Jade viittaako kivisydämmeen?
Sorsat voitti 3-0.
etten häkeltyisi enää mistään,
ettei mikään koskettaisi minua
tämän päivän itkujen
ja niiden nieltyjenkin kyynelten jälkeen.
Ja minä huomaan, että
konepellin alta sinä löysit sen
mitä minä itsestäni, läheisistäni
yritin löytää
niin turhaan.
Niin paljon sinä siitä pellistä,
sen alla mutkittelevista johdoista,
säädöistä
huollon merkityksestä
tiedät
ja minä en tiedä mitään.
Itken ja ihmettelen
Kuinka minä sen taas tein
sain kaiken rikki
vain niin
kaiken rikki
tekemättä mitään
pakenemalla ennen kuin teen mitään
olisi kai pitänyt huoltaa
eikä vaan luottaa, että toimii ilman
Nyt rikki minä
eikä siihen pelkkä pintakiilloitus riitä
ehkä joku keksii sen ihmeaineen
jolla kaikki kolhut katoaa,
vai jääkö minuun piiloon jälki,
jota ei pintavilkaisulla näe,
mutta tarkempi tutkimus osoittaa...
Jäähän se siihen peltiin, teräkseenkin,
vaikka taitava korjaaja korjaisi,
antaisin mitä vaan
jos saisin sen mitä pyysin
jos saisin anteeksi,
jos kaikki olisi taas hyvin
mutta elämä ei ole kehittynyt niin kuin auto
ei voi peruuttaa.
Elettävä on
eteenpäin
paikkailtava, kun se ennakoiva huolto jäi.
Sinä viisas mies!
Sinua minä ihailen...
Syvät sanasi koskettivat.
Syvyyden löysit siitä pellistä!
Elottomasta.
Ja kerroit
Ehkä minä huomenna
sinne korjaamolle,
jos jotain olisi tehtävissä
Onko kivisydän
ainoa mikä/minkä
Jadesta mieleesi
- saat?
*surullinen*
Sinulla kiire on huomaamattasi, lieneekö nimesi jo työmääräyksessä odottamassa ruttuja taas? Akateeminen kun en ole olen siis erehtyväinen(suhteen Jaden), sekoitinko kukan kiveen, tiedä en? Itse halusin lapsena olla kivi koska kivet ovat aina olleet, siirtää(ei liikuttaa) voi helposti, murskata vaikeampaa. Toisaalta käteni ovat aina likaiset joten en ole sinua koskenut(tarkoituksella) jos olet verstaalla käynyt siis älä välitä sanomastani, en ole kukaan kenenkään luona mutta Reino(siis ihminen) olen verstaalla. Silti teen työni(sen minkä osaan) aina yhtä hyvin, turvallisuus myös sinun huomioitu on.
Vaikka joskus on etuajo-oikeus niin väistä silti, hymyile heille sillä olet havainnut että kivirekan kanssa on turha törmätä vain saadakseen nimen kiveen sen vuoksi että olit oikeassa ja kiireesi oikeutti olemaan ajattelematta sitä(sen turhuutta). Jos aurinko ei paista niin kiiltääkö(välkehtiikö) silloin edes timantti, auton pellistä puhumattakaan.
*ei oikeutusta(ymmärsin), anteeksi surusi vuoksi*
On ahdistava kauhistus huomata että se vauhti joka tuntui niin hyvältä hetken, päättyy niin nopeasti ja niin usein, törmäykseen jonka tiesi tulevan. Uskoi aina että uusilla osilla ja pienellä okomisella kaikki on taas hyvin, teknisesti kyllä. Luoko hyvät vakuutukset harhan että vastapuoli ei kärsi vahinkoa, kaikki korvataan, kaikki on niin kuin ennen vahinkoa. Kuka haluaa tutustua siihen vastapuoleen ja siihen mitä tuli aiheutettua. Ei monikaan, katumus ei koske silloin muuhun kuin taloudellisiin asioihin. Jos törmääkin ihmiseen jonka tuntee? On pakko katsoa ja tuntea kaikkien tuska, elettävä omansa kanssa kera ymmärryksen siitä että aiheutti kaiken. Paeta ei voi, ei ostaa aikaa joka kului loppuun.
Usein verstaan pihassa käy autoja joiden kuljettajat painavat päänsä rattiin hetkeksi, eivät jää vaan kaasuttavat pois. Se kokemus mikä minulla on autoista niin voin sanoa että kaikki ei ole kunnossa. Verstaan ikkunat ovat niin likaiset etten eroita kunnolla kuljettajan kasvoja mutta eivät hekään huomaa että joku näki ja muisto heistä painui mieleen. Monesti näen sen auton myöhemmin autoliikkeen pihassa vaihdokkina, vikoineen.
Ehkä ei ole tarvis tulla verstaalle sillä toiset mallit nousevat klassikoiksi ja niiden vikojen ymmärtäminen osaksi sen arvoa. Elämän jättämät jäljet on joskus syytä jättää näkyviin maalipintaan, muistaa niiden tarina, hyväksyä ne jotka ovat koskettaneet toisia olemassa olevia. Mutta todellakin huolenpitoa(huoltoa) ei korvaa mikään. Käyttää aikaa(ei uhrata, verstaalle uhrataan) siihen ja jostain sellaisesta luopumista joka ei siihen kuulu, huolettomuus ehkä? ...tarkoitin sanoa hultamattomuus.