En ymmärrä miksi väännöstä puhutaan niin paljon. Vaikka moottorissa olisikin vääntöä paljon sitä voidaan lisätä ja vähentää vaihteiston avulla, joten on vain välityksistä kiinni miten suuri vääntö on pyörännavalla.
Miksi puhua väännöstä ?
Kekko
332476
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Vääntö on se, joka vie autoa eteenpäin ja vähentää vaihtamistarvetta.
Ymmärsinkö oikein, että tarkoitit nimen omaan alavääntöä, kun puhuit vaihtamistarpeesta? Alaväännöllä ei tee autossa yhtään mitään! Alakierroksia tarvitaan vain nopeuden ylläpitämiseen ja siihen riittää pienikin teho ja sitä kautta vääntö.
Olennaista on, että vääntöä löytyy kierrosalueelta, jota käytetään kiihdytykseen. Taloudellisesti järkevän kokoisella koneella auto kiihtyy yleensä siedettävästi vasta 3000-5000 kierroksella, joten täältä sen parhaan väännön ja taloudellisimman tehon on löydyttävä!
Samantehoisillakin autoilla voi olla aivan erilainen vääntökäyrä. Se kummalla vääntöä on enemmän alakierroksilla on huomattavasti mukavampi ajettava. Mahdollisimman suurella kierrosalueella tasainen vääntökäyrä on mukavan ajamisen avaintekijä.
Teho se on joka autoa liikuttaa. Puhuisit tasaisen vääntökäyrän sijaan pulleammasta tehokäyrästä! Jos vääntö on hyvä alakierroksilla, niin tehokin on.
Teho = momentti(vääntö) * kierrosnopeus
Siinä sinulle mäntti kunnon kaava.
Jos kykenet käytännön ajatteluun, ymmärrät varmaan, että mutkasta irtoaa parhaimmin se auto jolla on eniten tarjottavanaan vääntömomenttia vetäville pyörille.
Koko ajan ei voida ajaa huippukierroksilla(suurin teho) vaan kiihdyttäminen t a p a h t u u
läpi kierroslukualueen esim. 4000--->6000 kierrosta.
Se jolla on enemmän vääntöä käytettävissään ko. kierroslukualueen alapäässä, kiihtyy paremmin vaikka huipputehot 6000 kierroksella olisivat samat !
Menikö perille mäntti ?
Yleensä siinä vääntävässä moottorissa (diesel) käyttökelpoinen kierroslukualue on 2000-4000 välillä, ja pienempivääntöisessä samantehoisessa 4000-6000 välillä. Mitä eroa noilla on vetopyöriin kohdistuvalla väännöllä jos molemmissa moottoreissa teho on noilla kierrosalueilla sama? Pienempivääntöisessä on luonnollisesti tiuhempi välitys
Itsehän et ymmärrä edes kaavaa jonka juuri laitoit.
Jos kykenet teoreettiseen ajatteluun, ymmärrät varmaan että parhaiten mutkasta irtoaa se, jonka moottori antaa sillä hetkellä eniten tehoa. Teho kertoo sulle kuinka nopeasti energia muuttuu liike-energiaksi.
Vääntö on verrannollinen tehoon kaavan mukaan jonka laitoit, mutta kannattaisi ymmärtää myös mitä se kaava sanoo! Jos pistät moottorin kylkeen vaihteen, pyörälle menevä vääntö ja kierrosnopeus muuttuvat kääntäen suhteessa toisiinsa, mutta teho on sama!
Eli, jos autoja kiihdyttää rivissä ja tiedät mikä kone sillä hetkellä antaa eniten tehoa, tiedät että myös se auto kiihtyy sillä hetkellä parhaiten.
Mutta jos autoja kiihdyttää rivissä, ja tiedät vain sen hetkiset väännöt, et voi sanoa paskaakaan mikä niistä kiihtyy parhaiten. Pitäisi nimittäin tuntea vielä vahidevälitys!
Että revi siitä pelle!!!
Äläpä kiemurtele.
Otetaan hyvä käytännön esimerkki.
Samassa autossa kokeillaan erilaisia nokka-akseleita ja nokkien ajoituksia.
Hyvin tyypillistä kisahommissa:
Joillakin nokilla saadaan runsaasti voimaa moottorin yläkierroksille.
Joillakin nokilla saadaan laajalle alueelle vääntöä jolloin puhutaan ns. vääntönokasta.
Sitten on myöskin mahdollista laittaa liian kireät nokat jotka aiheuttavat tehokuopan tehokäyrään vaikka huipputehoa irtoaisikin entiseen malliin.
Testiajossa lähdetään kiihdyttämään esim. 5000...7000 väli kolmosella. Kakkosta ei voi käyttää koska kierrokset menevät heti tappiin.
Se moottori joka on varustettu maltillisella nokka-akselilla, kiihdyttää takuuvarmasti nopeammin kuin se johon vaihdettiin ylikireä nokka vaikka huipputehot olisivat suunnilleen samoilla kierroksilla samat.
Tämä on varmaa.
Siksi en ymmärrä väitteitä joissa esitetään, että väännöllä ei olisi merkitystä
"Se kummalla vääntöä on enemmän alakierroksilla on huomattavasti mukavampi ajettava." tuollainen kapeakierrosalueinen dieseli on varsin vittumainen ajeltava vaihteitakin saa vaihdella kokoajan
-Jos pistät moottorin kylkeen vaihteen, pyörälle menevä vääntö ja kierrosnopeus muuttuvat kääntäen suhteessa toisiinsa, mutta teho on sama!
Taitaa kaatua sun jutut omaan näppäryyteen. Lauseesi tarkoittaa juuri sitä, että vääntö liikuttaa autoa. Jos kaksi samanlaista autoa kiihdyttää vierekkäin ja toisella on isompi vaihde, niin pyörille tulee molemmissa autoissa sama teho, lauseesi mukaan. Kuitenkin sille autolle, jolla on pienempi vaihde, välittyy vääntöä enemmän pyörille, ja se kiihtyy nopeammin.
Ymmärrät kai, että teho on voiman johdannainen, ei toisin päin. Massan kiihdyttämiseen riittää pelkkä voima, tehoa ei tarvitse tietää. Mietipä vaikka jotain esinettä, jonka tiputat kädestäsi. Eikö tippuvan esineen kiihtymisen saa aikaan nimenomaan maan massan aiheuttama voima, vai osaatko ilmoittaa maapallon hevosvoimat, jolla se kiihdyttelee vapaita kappaleita?
Ohitukseenkin voit lähteä huoletta isoimmalla vaihteella. Toisin kuin sillä sun 1.3 DX corollalla, jolla saat seuloa läpi koko vaihteiston ennen kuin pääset edes traktorista ohitse.
jolla on tehoa enemmän käytettävissä. Väännöllä ei ole merkitystä.
Jos omena tippuu puusta maapallolla, se kiihtyy tietyllä nopeudella, koska siihen vaikuttaa tietty VOIMA. Jos omena tippuu kuussa, jossa siihen omenaan vaikuttaa siis pienempi VOIMA, se kiihtyy hitaammin. Voidaan siis todeta, että kiihtymisen 'nopeuteen' vaikuttaa voima. Ei siis edelleenkään tarvitse tietää kuinka monta hevosvoimaa (siis TEHOA) kuu kehittää ja silti voidaan laskea kiihtyvyys. Joten tehosta viis, se ei ole kiihtyvyyden määrittelyssä olennaista. Kaiken kiihtyvyyden pohjalla on aina voima ja lisäksi kaikkiin kappaleisiin vaikuttaa samat fysiikan lait, oli kyseessä auto tai omena.
katsos kun tehosta se voimakin syntyy.
Voimalla tehdään työtä ja työn määrä aikayksikössä on teho. Eli siis teho on seurausta voimasta, eikä toisinpäin.
Miten noin yksinkertaisesta asiasta saadaan niin monimutkainen, että siihen pitää sotkea kuut ja omenatkin?
Jokainen, joka on edes yläasteen fysiikan tunnilla ollut hereillä, tietää, että teho kuvaa kykyä tehdä työtä. Työ (energia) voi olla sen omenan heivaaminen puuhun tai (kasvatetaan omenan potentiaalienergiaa) tai auton kiihdyttäminen sadan kilometrin tuntivauhtiin (kasvatetaan auton kineettistä energiaa. Työn yksikkö on joule, J, ja 1 J = 1 Nm eli työ = voima * matka. Sadan gramman painoisen omenan nostaminen kahden metrin korkeudelle puuhun on työnä W = F * delta X = 9,81 m/s^2 * 0,1 kg * 2 m = 1,962 kgm^2/s^2 = 1,962 Nm = 1,962 J.
Teho, P, kuvaa sitten sitä kuinka nopeasti työ saadaan tehtyä. P = W/T eli jos omenan hommaaminen puuhun kestää kaksi sekuntia, nostajan teho on 1,962 J / 2 s = 0,981 J/s = 0,981 W. Jos jannu tempoo omppua puuhun urakalla ja nostaminen kestää vain sekunnin, hepun teho on kaksinkertainen. Samoin auto kiihtyy nopeammin vain ja ainoastaan suuremmalla teholla.
Vaan autoissapa tuppaa olemaan polttomoottori, jonka teho ei ole vakio vaan riippuu käytettävästä pyörintänopeudesta. Silläpä laskelmissa pitää käyttää kiihdytysaikavälin _keskimääräistä_ tehoa, huipputehon alueellahan ollaan vain hetki. Hommaa voi kuvata laskemalla kiihdytykseen käytettävän kierrosalueen tehokäyrän alle jäävän pinta-alan; Se auto kiihtyy nopeimmin jonka tehokäyrän pinta-ala on suurin (olettaen, että voima saadaan johdettua tiehen asti). Huipputeho ei siis ratkaise vielä mitään. Alemmilla kierroksilla tehokkaita moottoreita nyt on sitten joku keksinyt ryhtyä nimittämään hyvin vääntäviksi.
Eihän tässä nyt enää ole mitään epäselvää, eihän?
ole mitään epäselvää. Hyvin havainnollistettu. Ja aivan turhaa sanoa esim. polttomoottoreista, että se vääntö tulee ensin. Nuo kaikki suureet tulevat yhtäaikaa. "Ensimmäisenä" tulee mäntiin vaikuttava tehollinen keskipaine polttomoottorissa. Se on siellä kaavoissa ensimmäisenä (yhdessä mäntien pinta-alan kanssa) jos noinpäin lasketaan. Mikään ei ole ennen toista. Kaikki tulevat yhtäaikaa ja pelkästään teho määrää.
kuinka monta hevosvoimaa maapallossa on, että se jaksaa kiihdyttää sitä putoavaa omenaa 9,81m/s2.
pitäisi selvitä tyhmemmällekin
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000012275428
kysymykseen mitenkään.
Joo, voimahan se kappaleita kiihdyttelee, mutta tehon mittaaminen soveltuu autonmoottorille paremmin.
Voima ei kuitenkaan ole sama asia kuin momentti. Voiman momentti M = Fr eli voima kertaa voiman F vaikutussuoran kohtisuora etäisyys akselista. Tietyntehoisen (tai "-voimaisen") moottorin tuottamaa momenttia voidaan muuttaa sopivalla vaihteistolla (muuttamalla r:ää), mutta voimaa/tehoa ei saada muutettua miksikään.
Tuttavallani (ei asu Suomessa) on auto, jonka vääntökäyrä jo vakiokoneella on mukavaa luettavaa mutta vielä mukavampaa koettavaa. Mersun SL 65 Amg tarjoaa kyytiä, jossa väännöllä todellakin on osuutensa asiaan. Kone vääntää 1000Nm (1kNm) kierrosalueella 2000-4000. Jo tyhjäkäynnin tuntumassa vääntöä on kuulemma tarjolla yli 500Nm ja tehoakin yli 100kw. Liikkeelle lähdöissä väännön aistii varmasti. Ja uskokaa huviksenne, kun kaasu pohjassa käyntinopeusmittarin neula vetää tuolla parhaan väännön alueella, huomaa eron perstuntumalla normaaliin "vetoon" verrattuna. Tosin normaalia vetoakaan ei voi moittia... Huipputeho saavutetaan jossakin 5000r/min tuntumassa.
lainaus "Jo tyhjäkäynnin tuntumassa vääntöä on kuulemma tarjolla yli 500Nm ja tehoakin yli 100kw." Onko siinä tyhjäkäyntikierrokset yli 1900 r/min ?
Pystyisitkö selventämään, millä logiikalla sait tuollaisen käsityksen? Eiköhän senkin moottorin tyhjäkäynti liikkune siellä tuhannen tuntumassa. 500Nm:n vääntö on käytössä heti alakierroksilta lähtien. Tämän jälkeen vääntökäyrä nousee jyrkästi aina 1000Nm, 2000r/min.
http://www.mekanex.fi/t_berak/la_p_md.htm
Minä sain ainakin 500nm väännöllä 1000rpm kierroksilla tehoa noin 50 kw eli on sopivaa kysellä millä kohtaa kyseisessä autossa on tyhjäkäynti.
Se lukema on oletettu teho joka syntyy kaasu pohjassa.
Suuret moottorit potkivat kovaa jo aivan tyhjäkierroksillakin.
Kaasua painamatta ei sitten tehojakaan paljoa synny.
On vain tyhjäkäynti.
Ei kaasua painamatta sitä 500 Nm vääntöäkään synny. Kyllä siinä on kaasu pohjassa oltava jos 1000 r/min syntyy 500 Nm vääntö. Teho on silloin tosiaankin noin 50 kW.
On aika paljon mukavampi ajella autolla, jota ei tarvitse kierrättää yli 3500rpm, kuin sellaisella joka herää henkiin vasta noilla kierroksilla.
Tietenkin, jos tykkää kuunnella moottorin karjuntaa ja hämmentää laatikkoa jatkuvasti, niin mikäs siinä. Sitten kannattaa valita se kierroskone.
Automaattivaihteistolla on aina sopiva vaihde tarjolla, ohittaa sitten maantiellä tai ajaa kaupungissa. Eikä tarvitse hämmentää eikä sammu vaimoltakaan risteyksiin. Vrt. ohjaustehostin, automaatti-ilmastointi ja sähköiset ikkunannostimet ja ABS jarrut. Elämää helpottavia asioita kaikki.
Täytyy tunnustaa, etten ole ajanut kuin parilla automaatilla, mutta kyllä automaattilaatikonkin yhteyteen sopii mielestäni paremmin se isompi ja vääntävämpi moottori, kuin joku ylikireä pikkukone. Variaattori ehkä toimisi hyvin tuollaisen kierroskoneenkin kanssa. Ja harvemmin noita automaatteja kai onkaan todellisten kierroskoneiden yhteydessä.
Fysikaalinen työ saa auton liikkumaan ja teho on suure joka kertoo kyvyn tehdä työtä. Tässä asiassa ei ole mitään epäselvää.
Staattisesta vääntömomentista ei ole auton liikkumisen kannalta mitään hyötyä ei sen enempää kuin seinähirsien väliin isketystä rautakangestakaan. Moottorissa vasta liikkeen ja voiman yhdistäminen mahdollistaa työn, siis puhutaan tehosta.
Teho = Momentti * Kulmanopeus
Väntökäyrä ei ole mikään tehosta riippumaton kummajainen vaan on verrannollinen tehokäyrään. Jos tiedetään teho jollakin kierrosluvulla tiedetään myös vääntö ja tietylle vääntökäyrälle ei voi olla olemassa jotain vaihtoehtoisia tehokäyriä. Vääntökäyrän esittäminen on harhaanjohtavaa koska se ei kerron mitään voimalla aikaansaatavasta vaikutuksesta.
Myöskin puhuminen siittä että "vääntävät" moottorit toimisivat jotenkin paremmin alakierroksilla on arveluttavaa. On vain moottoreita jotka ovat tehokkaita joko alakierroksilla tai korkeilla kierroksilla. Jostain syystä alakierroksilla tehokkaita moottoreita kutsutaan "vääntäviksi", aivan kuin vääntö ja teho olisivat jotenkin toisistaan irralliset suureet.
että porukalta menee syy-seuraussuhteet noin pahasti pieleen...
pieleen.