Petteri Snell kertoi maanantaina Ylen MOT-ohjelmassa harkitsevansa Suomen valtion haastamista uudelleen EY-tuomioistuimeen.
Miksi vasta harkitsee? Pannaan kolehti kiertämään, jos se on siitä kiinni.
Snell sanoi, ettei hallinto-oikeus ole hänen tietääkseen ottanut kantaa yhteenkään merkittävään uuden autoverolain aikaiseen valitukseen. Tiesikö Snell näistä puheena olleista viidestä vai ei? Jos HO on nyt katsonut tullin arvonmäärityksen periaatteessa oikeaksi, ei kai se enää tee päätöksiä jossa kumoaa aiemmat kantansa. Tai sitten valittajat eivät ole osanneet, toivottavasti, tuoda esille asiaan liittyviä EU- ja kilpailuoikeudellisia ongelmia. Olisi kannattanut maksaa juristille.
Oliko Siilinin valitus muuten aikanaan ensimmäinen lajissaan, vai oliko se ensimmäinen, joka oli riittävän huolellisesti laadittu? Nytkö tässä täytyy odottaa vielä toista vuotta korkeimman oikeuden päätöksiä, joka voi vielä taas pyytää ennakkolausuntoa EY-tuomioistuimelta. Viivytystaktiikka puree ja toimii hyvin.
Tuulilasi-lehti kirjoittaa ansiokkaasti autoveroasioista, mutta enimmäkseen sinne näköjään kopioidaan byrokratian tuottamaa tekstiä. Tutkivalle journalismille olisi töitä, että tiedettäisiin missä tässä tosiasiallisesti mennään. MOT-ohjelma oli hyvä, mutta raapaisi vain pintaa. Mihin jäi kilpailuviraston kanta suomalaisten markkinoiden suojelemisesta tullin käyttämän arvonmääritystavan avulla?
Edellistäkään autoveroalennusta ei tehty hyvän tahdon varassa vaan siksi, että EU totesi vanhan autoverolain yhteisölainsäädännön vastaiseksi. Saman on tapahduttava nytkin. Ilmaston nimissä Suomi alentaa teollisuuden sähköveroja ja ostaa sille päästöoikeuksia, ihan niin kuin Sonerakin osti ilmaa Saksasta, on varmaan valmis kieltämään saunojen ja takkojen lämmittämisen puulla ja talojen lämmittämisen öljyllä, mutta ei ikinä alenna autoveroa.
Kylmä-Kalle on oikeassa, valitettavasti.
Miksi vasta harkitsee? Pannaan kolehti kiertämään, jos se on siitä kiinni.
Snell sanoi, ettei hallinto-oikeus ole hänen tietääkseen ottanut kantaa yhteenkään merkittävään uuden autoverolain aikaiseen valitukseen. Tiesikö Snell näistä puheena olleista viidestä vai ei? Jos HO on nyt katsonut tullin arvonmäärityksen periaatteessa oikeaksi, ei kai se enää tee päätöksiä jossa kumoaa aiemmat kantansa. Tai sitten valittajat eivät ole osanneet, toivottavasti, tuoda esille asiaan liittyviä EU- ja kilpailuoikeudellisia ongelmia. Olisi kannattanut maksaa juristille.
Oliko Siilinin valitus muuten aikanaan ensimmäinen lajissaan, vai oliko se ensimmäinen, joka oli riittävän huolellisesti laadittu? Nytkö tässä täytyy odottaa vielä toista vuotta korkeimman oikeuden päätöksiä, joka voi vielä taas pyytää ennakkolausuntoa EY-tuomioistuimelta. Viivytystaktiikka puree ja toimii hyvin.
Tuulilasi-lehti kirjoittaa ansiokkaasti autoveroasioista, mutta enimmäkseen sinne näköjään kopioidaan byrokratian tuottamaa tekstiä. Tutkivalle journalismille olisi töitä, että tiedettäisiin missä tässä tosiasiallisesti mennään. MOT-ohjelma oli hyvä, mutta raapaisi vain pintaa. Mihin jäi kilpailuviraston kanta suomalaisten markkinoiden suojelemisesta tullin käyttämän arvonmääritystavan avulla?
Edellistäkään autoveroalennusta ei tehty hyvän tahdon varassa vaan siksi, että EU totesi vanhan autoverolain yhteisölainsäädännön vastaiseksi. Saman on tapahduttava nytkin. Ilmaston nimissä Suomi alentaa teollisuuden sähköveroja ja ostaa sille päästöoikeuksia, ihan niin kuin Sonerakin osti ilmaa Saksasta, on varmaan valmis kieltämään saunojen ja takkojen lämmittämisen puulla ja talojen lämmittämisen öljyllä, mutta ei ikinä alenna autoveroa.
Kylmä-Kalle on oikeassa, valitettavasti.
Vastaukset 11
Vanhimmat
kK on oikeassa vain osittain.
HAO:n mielestä menetelmä on hyväksyttävä, mutta lopputulos ei, jos verovelvollinen voi esittää näyttöä alemmasta arvosta. Tällöin verotusarvoa korjataan alaspäin. Selityksenä on tilastolliseen mallinnukseen kuuluva hintahajonta.
Keppo:
kK on oikeassa vain osittain.
kK:
?????
Keppo:
HAO:n mielestä menetelmä on hyväksyttävä, mutta lopputulos ei, jos verovelvollinen voi esittää näyttöä alemmasta arvosta. Tällöin verotusarvoa korjataan alaspäin. Selityksenä on tilastolliseen mallinnukseen kuuluva hintahajonta.
kK:
Tämähän on juuri se asia, mitä olen yrittänyt täällä moneen kertaan takoa lukijoitten ja mahdollisten valittajien päähän. Siis Tullin toteuttama verojärjestelmä ja siihen liittyvä arvonmääritysmenetelmä ovat oikeita ja hyväksyttäviä. Absoluuttista arvoa autolla ei (edes uudella) ole. Arvo asettuu tietyyn enemmän tai vähemmän epämääräiseen hintahaarukkaan. Mitä harvinaisemmasta autosta on kyse, sitä suurempi tuo haarukka on.
Kyse on siitä, miten valittaja pystyy näyttämään, ettei tullin käyttämä hyväksyttävä menetelmä ole jossain tapauksessa tuottanut oikeaa arvoa. Jotka ovat kirjoituksiani lukeneet muistavat varmasti nmämä jutut. Siis olen HAO:n kanssa täsmälleen samaa mieltä noin yleisesti.
Epäselväksi on vielä jäänyt noissa kahdessa ratkaistussa tapauksessa, että miksi verotusarvoja niissä loppujenlopuksi muutettiin. Oliko osoitettu, että tulli on tulkinnut omaa järjestelmäänsä väärin, vai oliko osoitettu, että järjestelmä on tuottanut (erikoinen auto tms.) tässä tapauksessa väärän arvon ? Ja mitkä muut asiat, kuin vakuutusyhtiön lunastushinta ja toisessa myyntihinta riittivät osoittamaan tullin virheen.
selityksiä kuin myyntihinta ja lunastushinta. Siis kaikki joilla on ko. kuitti tallessa voivat vaatia nyt liikaverot takaisin. Tähän loppui venkoilu.
muita:
Siis kaikki joilla on ko. kuitti tallessa voivat vaatia nyt liikaverot takaisin.
kK:
Käytännössähän tämä tarkoittaisi autokauppiaita. Asia ei voi olla niin, että kauppiaat voivat itse määrätä verotusarvonsa.
Kaikki joilla on nyt kuitti autonsa TODLLISESTA arvosta , ovat oikeutettuja palautukseen. Autokauppiaathan(maahantuojat) ovat nytkin käytännössä päättäneet verot, jopa muiden tuomien verot! Tässä taas esimerkki tästä mielettömästä verohölmöilystä, josta kansanedustajatkin ovat vielä autuaan tietämättömiä.
Mikäli asia olisi siten, kuin nyt on annettu ymmärtää, että pian maahantuonnin jälkeen tapahtuva myynti tai vakuutusyhtiön lunastus oikeuttaisi käyttämään niissä syntynyttä arvoa verotusarvona, johtaisi se täysin sattumanvaraiseen verotukseen. Sama koskee tietenkin tavarantarkastajan tai muun asiantuntijan arviota.
Noin puolet tuontiautoista tuodaan heti alunperin myytäväksi, jolloin niihin ei esim. saa 3 kk ajolupaa. Näitä siis verotettaisiin eri perusteella kuin muita yksityisten omaan käyttöön tuotuja autoja. Verojärjestelmähän ei tietenkään voi perustua tällaisiin sattumavaraisiin tapahtumiin, vaan yleinen vähittäismyyntiarvo on haettava yhteneväisellä tavalla sekä tullissa että valitusasteissa. Ja nimenomaan tämän vuoksi on olemassa käsite YLEINEN vähittäismyyntiarvo, erotuksena verotettavan auton yksilöllisestä myynti- tai lunastusarvosta.
Mikäli HAO on perustanut verotusarvon yksinomaan esim. vakuutusyhtiön lunastushintaan, joka ei ole yhtään enemmän absoluuttinen arvo, kuin tullinkaan arvo, ollaan kyllä hakoteillä ja tilanne muodostuu kestämättömaksi.
Kaikkia poikkeavia arvoja voi tietenkin käyttää näyttönä siitä, että tullin arvonmuodostuksessa on tapahtunut jokin virhe. Mutta verotusarvon määritys ei voi tapahtua muulla yksittäisellä perusteella, kuin tullin järjestelmässä. Näinhän asian täytyy olla.
Muutetussa verotustapauksessa oli perusteellinen näyttö siitä, että tullin systeemi oli tässä yksittäisessä tapauksessa tuottanut liian korkean arvon. OK
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=auto_ja_verotus&article=124094&page=1
Tässä tapauksessa auton toteutunut kauppahinta on ollut alempi kuin tilastolliseen arvonmääritykseen perustunut verotusarvo. Kauppahinta ei kuitenkaan ole poikennut tilastollisesta hinta-arviosta merkittävästi keskimääräistä hintahajontaa enempää eikä asiassa muutoinkaan ole ilmennyt, ettei kyseistä kauppaa olisi tehty normaalien markkinaehtojen vallitessa. Tähän nähden hallinto-oikeus katsoo, että valittajan ajoneuvon yleinen vähittäismyyntiarvo on veropäivänä 22.5.2003 kyseisen kauppahinnan ja autoon tehtyjen korjausten perusteella arvioituna 39 000 euroa.
Siis ensin todetaan ettei ole poikennut keskimääräisestä hintahajonnasta (GH), MUTTA kuitenkaan se ei ole kelvannut?
Toinen keissi on vakuutusyhtiön lunastushinta. Eikö silloin vakuutusyhtiön senhetkinen lunastushinta-arvio olisi kelvollinen osoitus todellisesta auton arvosta?
mä annan heti kympin ! onko muita ?
Satanen hyvän asian puolesta, kunhan menee perille. Pannaanko kuori Snellin byrooseen?
Ylennetään se jumalaksi... mä annan heti ääneni