http://www.autozeitung.de/index.php?page=3er-vergleichstest&action=detail&id=614&tb=8¤t=2
http://www.autozeitung.de/index.php?page=3er-vergleichstest&action=detail&id=614&tb=7¤t=1
Alfa GTA pieksee Hondan kunnolla kiihtyvyysmittauksissa sekä myöskin vetositkeydessä.
Molemmat autot ovat etuvetoisia ja 6-vaihteisia.
Alfan tehopainosuhteeksi tulee 5,66 kg/hv
Hondan tehopainosuhteeksi tulee 6,15 kg/hv
Eli melko lähellä ovat toisiaan, tosin Alfalla pieni etu.
Mikä näitä autoja sitten todella erottaa?
Se on VÄÄNTÖ !!!
Alfassa 300 Nm 4800 r/min
Hondassa 196 Nm 5900 r/min
Alfalle 0-100 km/h 6,5s, 0-120 8,5s
Hondalle 0-120 km/h 7,4s, 0-120 9,9s
Eli Honda jää vain lisää vauhdin kasvaessa.
Sitkeydessä Honda on myöskin paperia.
Kaikki tämä Alfan suuremman ja vääntävämmän moottorin ansiosta.
Tehopainosuhteiden ero ei ole niin suuri, että se selittäisi asian.
Autojen erot tehopainosuhteessa on 8%
Kiihtyvyyserot (0-120km/h) 14% !!!!!!!!!
Nämä ajat ovat melko vertailukelpoisia koska ne on tehty samoissa oloissa samassa testissä joten älkää Honda-pojut taas tuoko esille niitä Type R kiihtyy 5,8s jne... jne....
Type R : heikko vääntö ?
39
2276
Vastaukset
- tehi
Miksei ketään vääntömies ole kommentoinut tätä vertailua?
Citroën C2 1.4i VTR 54 kW 125 Nm 1113 kg
0-100 12,2 s
Audi A2 1.4 TDI 55 kW 195 Nm 1065 kg
0-100 12,3 s
Siinä huonommin vääntävä painavampi ja vielä kilowatin heikkotehoisempi auto pesee vääntävämmän turbodieselin.- realisti
Tapahtuiko tämä samassa testissä ja testiolosuhteissa ?
Jos ei, tulokset eivät vakuuta ketään sellaista joka haluaa tietää asioiden todellisen laidan.
Kiihtyvyys eri vaihteilla olisi myös kiva tietää.
Pärjääkö se heikkovääntöisempi siinäkin, fysiikan lakien vastaisesti ? - huomauttaja
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000012260241
Tylyä tekstiä käytännön elämästä moottorien parista. - tehi
realisti kirjoitti:
Tapahtuiko tämä samassa testissä ja testiolosuhteissa ?
Jos ei, tulokset eivät vakuuta ketään sellaista joka haluaa tietää asioiden todellisen laidan.
Kiihtyvyys eri vaihteilla olisi myös kiva tietää.
Pärjääkö se heikkovääntöisempi siinäkin, fysiikan lakien vastaisesti ?Kyllähän sen huomaa kun näitä testejä katsoo, että kiihtyvyyteen vaikuttaa pääasiassa tehopainosuhde. Nopeuden kasvaessa ilmanvastuksen kasvaminen rupeaa tosin suosimaan tehokkaampia autoja. Se on sama onko vääntöä enemmän tai vähemmän. Näissä vaikuttaa kanssa paljon miten vaihdevälit ja välitykset on saatu sopimaan kiihdytettävään nopeuteen saakka.
- jeps
huomauttaja kirjoitti:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=95&conference=583&posting=22000000012260241
Tylyä tekstiä käytännön elämästä moottorien parista.Mitä tuohon kommentoida kuin, että tietämätön kirjoittelee. Teholla se auto kiihtyy, vääntöä kerrotaan ja jaetaan vaihteistolla.
- huomauttaja
jeps kirjoitti:
Mitä tuohon kommentoida kuin, että tietämätön kirjoittelee. Teholla se auto kiihtyy, vääntöä kerrotaan ja jaetaan vaihteistolla.
Vaikuttaa siltä, että et ymmärrä lukemaasi.
Kuvittele kaksi moottoria joissa on sama huipputeho, mutta toisessa on kaikki nykyaikaiset lisäsysteemit joilla voidaan lisätä ala- ja keskikierrosten vääntöä:
-säätyvä imunokka
-pituudeltaan säätyvä imusarja
Moottorit voivat olla siis täysin samoja, mutta em. eroin varustettuja.
Väitätkö todella, että samanlaiseen autoon asennettuna niiden kiihtyvyysajat olisivat täsmälleen samat huolimatta siitä tosiseikasta, että toisessa on enemmän vääntöä ?
Autoahan EI VOI kiihdyttää huipputehon kierroksilla kuin vain hetkittäin. Muina aikoina ainoastaan lähestytään tätä kierroslukua. - perille
huomauttaja kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että et ymmärrä lukemaasi.
Kuvittele kaksi moottoria joissa on sama huipputeho, mutta toisessa on kaikki nykyaikaiset lisäsysteemit joilla voidaan lisätä ala- ja keskikierrosten vääntöä:
-säätyvä imunokka
-pituudeltaan säätyvä imusarja
Moottorit voivat olla siis täysin samoja, mutta em. eroin varustettuja.
Väitätkö todella, että samanlaiseen autoon asennettuna niiden kiihtyvyysajat olisivat täsmälleen samat huolimatta siitä tosiseikasta, että toisessa on enemmän vääntöä ?
Autoahan EI VOI kiihdyttää huipputehon kierroksilla kuin vain hetkittäin. Muina aikoina ainoastaan lähestytään tätä kierroslukua.että käytettävissä oleva TEHOALUE PARANEE!!!!!!
- perillä
Ihan turha yrittää verrata diesel ja bensa autoa makuultaan lähdettäessä. Dieselin huomattavasti kapeampi käytettävissä oleva kierrosalue heikentää tulosta huomattavasti lisäämällä. Katsopa tulokset vaikkapa välille 60-100, missä vaihteen vaihto ei pelaa niin suurta osaa.
- idealisti
Miksi mukana ollut Seat sitten ei kulje edes Hondan mukana, vaikka siinä on sitä vääntöä 280 Nm.
- realisti
Miksei kulje mukana ?
suunnilleen samat arvot löytyvät.
Opettele lukemaan taulukoita.
Tosin Seatin välityksistä ei ole tietoa.
Alfa ja Honda ovat enemmän vailla kompromissejä; tehty vain kulkemaan - samat??
realisti kirjoitti:
Miksei kulje mukana ?
suunnilleen samat arvot löytyvät.
Opettele lukemaan taulukoita.
Tosin Seatin välityksistä ei ole tietoa.
Alfa ja Honda ovat enemmän vailla kompromissejä; tehty vain kulkemaanSuunnnilleen samata arvot? Mutta onhan seatissa n 30% enemmän vääntöä. Miksi se on hitaampi?
- idealisti
realisti kirjoitti:
Miksei kulje mukana ?
suunnilleen samat arvot löytyvät.
Opettele lukemaan taulukoita.
Tosin Seatin välityksistä ei ole tietoa.
Alfa ja Honda ovat enemmän vailla kompromissejä; tehty vain kulkemaan-- Alfa ja Honda ovat enemmän vailla kompromissejä; tehty vain kulkemaan --
Tuollainen väite massatuotantoon tarkoitetuista hieman piristetyistä perheautoista osoittaa että vielä on runsaasti alkeellistakin tietoa, joka ei jostain syystä ole etsiytynyt kirjoittajan haltuun.
- väännöllä mitään tee
esim. 100 kiloinen ihminen vääntää polkupyörän
n. 25cm polkusinkammella helposti 250 Nm
joka pelkkänä vääntönä on kova sana.
Mutta, mutta. Teho jää alhaisista kierroksista
johtuen niin pieneksi ettei
taida kisoissa pärjätä edes mopolle joka
vääntää ehkä 10 Nm.- tehi
Itse moottorissa suuri vääntömomentti tuli tarpeettomaksi kun keksittiin vaihdelaatikko. Höyryjunan moottori on tosi vääntävä. Kampiakseli pyörittää suoraan vetäviä pyöriä.
- tehi
tehi kirjoitti:
Itse moottorissa suuri vääntömomentti tuli tarpeettomaksi kun keksittiin vaihdelaatikko. Höyryjunan moottori on tosi vääntävä. Kampiakseli pyörittää suoraan vetäviä pyöriä.
Korjaan: Kiertokanki pyörittää suoraan vetäviä pyöriä
- realisti
tehi kirjoitti:
Itse moottorissa suuri vääntömomentti tuli tarpeettomaksi kun keksittiin vaihdelaatikko. Höyryjunan moottori on tosi vääntävä. Kampiakseli pyörittää suoraan vetäviä pyöriä.
Tottahan väännöllä on merkitystä.
Ns. teholastujen kohdalla tapahtuu usein niin, että vääntömomentin rajoitukset poistetaan voimansiirron riskillä ja autojen ns. ajettavuus paranee huomattavasti. Myös kiihtyvyys paranee.
Gti-lehdessä aikoinaan ollut 1,8T VW-konetta lastutettiin eri valmistajien moottorinohjausohjelmilla. Huipputehojen kasvu oli marginaalista verrattuna julmettuihin huippuvääntöjen kasvuihin.
Usein näihin autoihin joudutaan vaihtamaan kytkinasetelma vahvempaan.
Lopputuloksena siis se, että tehoa oli paljon käytössä jo alemmilla kierroksilla.
Miten tämä voisi olla yhdentekevää ?
Moottorisuunnittelusta voisi sanoa vielä sen verran, että eräs suunnittelun hyvyyden mitta on saavuttaa suuri vääntömomentti.
Sehän on sen merkki, että palotilan täytös on mahdollisimman hyvä ja itse palotapahtuma on onnistunut.
Vapaastihengittävien moottorien hyvyyttä mitataan myöskin vääntö/litratilavuus tilastoilla eikä ainoastaan teho/litratilavuus.
Eräs maailman tunnetuimpia turbo-spesialisteja on ruotsalainen Saabin moottorisuunnittelija Per Gillbrand joka on aina painottanut laaja-alaisen moottorin merkitystä eli moottorin joka antaa paljon tehoa laajalla kierroslukualueella.
Mikään vaihteistokikkailu ei korvaa tällaista moottoria.
Kuvittele esim. minkälainen ajettava olisi Hondan Type R ilman muuttuvia venttiiliajoitusohjauksia.
Kiihtyvyys ja ajettavuus huononisi roimasti moottorin alakierroslukualueen ajettavuuden ja vedon romahdettua täysin. Vain huipputehon kapealla alueella moottori olisi entisensä.
Sillä alueella ei ole mahdollista koko ajan kiihdyttää.
Tulee notkahduksia.
Kaikki nykyiset keinot kuten esim. muuttuva venttiiliajoitus, -avautuma, muuttuva imusarjan pituus jne. keskittyvät väännön lisäämiseen alemmilla kierroksilla.
Turhaanko?
Omia kokemuksiani on ollut niinkin yksinkertainen asia kuin sytytysennakon roima lisääminen.
Kiihdytysympyröissä varsinkin kuplavolsun koneista otataan ulos reilu sytytysennakko jota arkiajossa ei uskaltaisi käyttää nakutusvaaran vuoksi.
Tämä reilu sytytysennakko lisää vääntöä roimasti, mutta ei mitenkään huipputehoa.
Kiihtyvyysajat kuitenkin paranevat selvästi.
Eihän sitä autoa voinut koko ajan huipputehon kierroksilla kiihdyttää vaan homma meni suurinpiirtein 4000:sta 6000:een kierrokseen ja sitten taas isompaa pykälää pesään.
Kriittisintä on veto juuri siinä 4000:n tienoilla, siihen saatiin lisää voimaa/vääntöä ja siis tehoa sytytysennakkoa lisäämällä. - tehi
realisti kirjoitti:
Tottahan väännöllä on merkitystä.
Ns. teholastujen kohdalla tapahtuu usein niin, että vääntömomentin rajoitukset poistetaan voimansiirron riskillä ja autojen ns. ajettavuus paranee huomattavasti. Myös kiihtyvyys paranee.
Gti-lehdessä aikoinaan ollut 1,8T VW-konetta lastutettiin eri valmistajien moottorinohjausohjelmilla. Huipputehojen kasvu oli marginaalista verrattuna julmettuihin huippuvääntöjen kasvuihin.
Usein näihin autoihin joudutaan vaihtamaan kytkinasetelma vahvempaan.
Lopputuloksena siis se, että tehoa oli paljon käytössä jo alemmilla kierroksilla.
Miten tämä voisi olla yhdentekevää ?
Moottorisuunnittelusta voisi sanoa vielä sen verran, että eräs suunnittelun hyvyyden mitta on saavuttaa suuri vääntömomentti.
Sehän on sen merkki, että palotilan täytös on mahdollisimman hyvä ja itse palotapahtuma on onnistunut.
Vapaastihengittävien moottorien hyvyyttä mitataan myöskin vääntö/litratilavuus tilastoilla eikä ainoastaan teho/litratilavuus.
Eräs maailman tunnetuimpia turbo-spesialisteja on ruotsalainen Saabin moottorisuunnittelija Per Gillbrand joka on aina painottanut laaja-alaisen moottorin merkitystä eli moottorin joka antaa paljon tehoa laajalla kierroslukualueella.
Mikään vaihteistokikkailu ei korvaa tällaista moottoria.
Kuvittele esim. minkälainen ajettava olisi Hondan Type R ilman muuttuvia venttiiliajoitusohjauksia.
Kiihtyvyys ja ajettavuus huononisi roimasti moottorin alakierroslukualueen ajettavuuden ja vedon romahdettua täysin. Vain huipputehon kapealla alueella moottori olisi entisensä.
Sillä alueella ei ole mahdollista koko ajan kiihdyttää.
Tulee notkahduksia.
Kaikki nykyiset keinot kuten esim. muuttuva venttiiliajoitus, -avautuma, muuttuva imusarjan pituus jne. keskittyvät väännön lisäämiseen alemmilla kierroksilla.
Turhaanko?
Omia kokemuksiani on ollut niinkin yksinkertainen asia kuin sytytysennakon roima lisääminen.
Kiihdytysympyröissä varsinkin kuplavolsun koneista otataan ulos reilu sytytysennakko jota arkiajossa ei uskaltaisi käyttää nakutusvaaran vuoksi.
Tämä reilu sytytysennakko lisää vääntöä roimasti, mutta ei mitenkään huipputehoa.
Kiihtyvyysajat kuitenkin paranevat selvästi.
Eihän sitä autoa voinut koko ajan huipputehon kierroksilla kiihdyttää vaan homma meni suurinpiirtein 4000:sta 6000:een kierrokseen ja sitten taas isompaa pykälää pesään.
Kriittisintä on veto juuri siinä 4000:n tienoilla, siihen saatiin lisää voimaa/vääntöä ja siis tehoa sytytysennakkoa lisäämällä.Näinhän se on, mutta tässä tekstissä nimenomaan puhutaan alakierrosten tehosta. Vääntökäyrästä puhuminen johtaa helposti harhaluuloihin. Parempi olisi puhua auton tehokäyrästä suorituskykyä vertailtaessa. Vääntökäyrä kertoo moottorin kyvystä polttaa polttoainetta mahdollisimman suurella paineella eri kierroksilla. Suurin vääntö on sillä kierrosluvulla, millä polttoaineen palaminen sylinterissä tuottaa suurimman paineen mäntään.
- ammattilainen
realisti kirjoitti:
Tottahan väännöllä on merkitystä.
Ns. teholastujen kohdalla tapahtuu usein niin, että vääntömomentin rajoitukset poistetaan voimansiirron riskillä ja autojen ns. ajettavuus paranee huomattavasti. Myös kiihtyvyys paranee.
Gti-lehdessä aikoinaan ollut 1,8T VW-konetta lastutettiin eri valmistajien moottorinohjausohjelmilla. Huipputehojen kasvu oli marginaalista verrattuna julmettuihin huippuvääntöjen kasvuihin.
Usein näihin autoihin joudutaan vaihtamaan kytkinasetelma vahvempaan.
Lopputuloksena siis se, että tehoa oli paljon käytössä jo alemmilla kierroksilla.
Miten tämä voisi olla yhdentekevää ?
Moottorisuunnittelusta voisi sanoa vielä sen verran, että eräs suunnittelun hyvyyden mitta on saavuttaa suuri vääntömomentti.
Sehän on sen merkki, että palotilan täytös on mahdollisimman hyvä ja itse palotapahtuma on onnistunut.
Vapaastihengittävien moottorien hyvyyttä mitataan myöskin vääntö/litratilavuus tilastoilla eikä ainoastaan teho/litratilavuus.
Eräs maailman tunnetuimpia turbo-spesialisteja on ruotsalainen Saabin moottorisuunnittelija Per Gillbrand joka on aina painottanut laaja-alaisen moottorin merkitystä eli moottorin joka antaa paljon tehoa laajalla kierroslukualueella.
Mikään vaihteistokikkailu ei korvaa tällaista moottoria.
Kuvittele esim. minkälainen ajettava olisi Hondan Type R ilman muuttuvia venttiiliajoitusohjauksia.
Kiihtyvyys ja ajettavuus huononisi roimasti moottorin alakierroslukualueen ajettavuuden ja vedon romahdettua täysin. Vain huipputehon kapealla alueella moottori olisi entisensä.
Sillä alueella ei ole mahdollista koko ajan kiihdyttää.
Tulee notkahduksia.
Kaikki nykyiset keinot kuten esim. muuttuva venttiiliajoitus, -avautuma, muuttuva imusarjan pituus jne. keskittyvät väännön lisäämiseen alemmilla kierroksilla.
Turhaanko?
Omia kokemuksiani on ollut niinkin yksinkertainen asia kuin sytytysennakon roima lisääminen.
Kiihdytysympyröissä varsinkin kuplavolsun koneista otataan ulos reilu sytytysennakko jota arkiajossa ei uskaltaisi käyttää nakutusvaaran vuoksi.
Tämä reilu sytytysennakko lisää vääntöä roimasti, mutta ei mitenkään huipputehoa.
Kiihtyvyysajat kuitenkin paranevat selvästi.
Eihän sitä autoa voinut koko ajan huipputehon kierroksilla kiihdyttää vaan homma meni suurinpiirtein 4000:sta 6000:een kierrokseen ja sitten taas isompaa pykälää pesään.
Kriittisintä on veto juuri siinä 4000:n tienoilla, siihen saatiin lisää voimaa/vääntöä ja siis tehoa sytytysennakkoa lisäämällä.sinä nyt, nimimerkki "realisti", ollenkaan kärryillä asioista?
Kuvittelet, että sytytysennakkoa reilusti lisäämällä sitä kaipaamaasi vääntöä muka löytyisi.
Kumma juttu, kun valmistaja ei ole mokomaa hoksannut eikä siihen löydy vahvistusta dynamometrinkaan tuloksista.
Jospa alkaisit realistiksi tai lopettaisit virheelliset kuvittelusi. Joku tietämätön saattaa tuhota autonsa sinua uskomalla. Siitäkö sinä orgasmisi saat?
- jakauma vaikuttaa
aika paljon eri akselien kesken, alfa on etupainoisemi josta on hyötyä etuvetoisessa autossa. Myös renkaat vaikuttaa jonkinverran.
- huh...
Paljo tuo gta maksaa uutena? Voi olla aika paljon hinta eroa type-r:ään että vertaile vaan.
- realisti
Tämä ei ollut hintavertailu vaan suorituskykyvertailu.
Jos et sattunut huomaamaan.
On myös oleellista tuoda esiin miten Type R:n suorituskykyä aina liioitellaan.
GTA on Alfan perinteiden mukaan tehty urheilullinen katuauto.
Type R on pelkkä helisevä lelu. - vähenee
realisti kirjoitti:
Tämä ei ollut hintavertailu vaan suorituskykyvertailu.
Jos et sattunut huomaamaan.
On myös oleellista tuoda esiin miten Type R:n suorituskykyä aina liioitellaan.
GTA on Alfan perinteiden mukaan tehty urheilullinen katuauto.
Type R on pelkkä helisevä lelu.Jos siihen laitetaan 30000 euroa lisää. Vertaile vaan lisää ja osta se alffa.
- Scuore
vähenee kirjoitti:
Jos siihen laitetaan 30000 euroa lisää. Vertaile vaan lisää ja osta se alffa.
Ei valmisteta 156:sta enää kutoskoneilla. Odotetaan vaan 159 GTA:ta. Se on todellinen urheiluauto tyyliin Audi RS 4. Luvattu tulevan yli 400 hv. Tehtaalta ei tosin ole vuotanut tuleeko tuo Maseratin V8:lla vai Alfan 3.2 V6 turbolla. Harmi vain, että vuoteen 2007 menee ennenkuin 159 Gta:ta näemme.
- Alfa foor evöör
vähenee kirjoitti:
Jos siihen laitetaan 30000 euroa lisää. Vertaile vaan lisää ja osta se alffa.
http://www.fast-autos.net/alfaromeo/alfaromeo33t.html
Tällaisia tehtiin jo 60-luvulla.
Kisaversiossa oli potkua paljon enemmän.
Ei olisi Typerällä pärjätty edes liki 40-vuotta vanhalle vapaastihengittävälle parilitraiselle Alfalle ! - Pekka.
Alfa foor evöör kirjoitti:
http://www.fast-autos.net/alfaromeo/alfaromeo33t.html
Tällaisia tehtiin jo 60-luvulla.
Kisaversiossa oli potkua paljon enemmän.
Ei olisi Typerällä pärjätty edes liki 40-vuotta vanhalle vapaastihengittävälle parilitraiselle Alfalle !Ko.pirssejä on valmistettu kaikki 18 kappaletta... Eli mikään sarjatuotantoauto ei ole sitten kyseessä. Typerän saat kaupasta rahalla tosin kuin moisen italian ihmeen.
Todella järkevää vertailla alle kaksikymmentä autoa sisältänyttä piensarjaa jostain katukäyttöön muutetusta kilpa-autosta pienen perheauton tehokkaampaan versioon.
En ole mikään Honda-fani mutta rajansa tyhmyydelläkin.
- jeps
Miksei alfa kulje esim F1:n mukana? Molemmissa on suunnilleen saman verran vääntöä? F1:ssä noin 300-330nm ja vajaa 900hv. Täytyy kyllä todeta se, että F1;ssä on vetävillä pyörillä enemmän vääntöä kuin alfassa, vaihteistolla katos.
Miksi otat siis esille teho-paino suhteen, vaikka korostat väännön merkitystä?- realisti
Tehopainosuhde kertoo mihin autolla on mahdollisuuksia teoriassa.
Huipputeho määrää huippunopeuden.
Hyvä alavääntö määrittelee kiihtyvyyden alemmilla kierroksilla. Sama asia kuin "pullea" tehokäyrä. Tehokäyrähän muodostui... niin kyllähän sinä tiedät.
F1-moottoreissa on parhaimmillaan liki 400 Nm vääntöä, mutta kuten huomaat, ne autot painavat vain 550 kiloa.
Auttaa kiihdyttelyssä.
F1 kiihtyy huonosti verrattuna samantehoisiin kiihdytysautoihin. Tästä on olemassa todisteaineistoa.
Miksi Alfan pitäisi 1400-kiloisena kiihtyä yhtä hyvin kuin 550-kiloinen F1 ? - jeps
realisti kirjoitti:
Tehopainosuhde kertoo mihin autolla on mahdollisuuksia teoriassa.
Huipputeho määrää huippunopeuden.
Hyvä alavääntö määrittelee kiihtyvyyden alemmilla kierroksilla. Sama asia kuin "pullea" tehokäyrä. Tehokäyrähän muodostui... niin kyllähän sinä tiedät.
F1-moottoreissa on parhaimmillaan liki 400 Nm vääntöä, mutta kuten huomaat, ne autot painavat vain 550 kiloa.
Auttaa kiihdyttelyssä.
F1 kiihtyy huonosti verrattuna samantehoisiin kiihdytysautoihin. Tästä on olemassa todisteaineistoa.
Miksi Alfan pitäisi 1400-kiloisena kiihtyä yhtä hyvin kuin 550-kiloinen F1 ?Ymmärrät siis varmasti, että teholla se auto kiihtyy, jos sallit ilmaisun.
F1 oli karkea esimerkki suunnilleen saman vääntöisten autojen suorituskyvyn eroista. Tuo esiin tehon merkityksen. - ilmanvastuskerroin
realisti kirjoitti:
Tehopainosuhde kertoo mihin autolla on mahdollisuuksia teoriassa.
Huipputeho määrää huippunopeuden.
Hyvä alavääntö määrittelee kiihtyvyyden alemmilla kierroksilla. Sama asia kuin "pullea" tehokäyrä. Tehokäyrähän muodostui... niin kyllähän sinä tiedät.
F1-moottoreissa on parhaimmillaan liki 400 Nm vääntöä, mutta kuten huomaat, ne autot painavat vain 550 kiloa.
Auttaa kiihdyttelyssä.
F1 kiihtyy huonosti verrattuna samantehoisiin kiihdytysautoihin. Tästä on olemassa todisteaineistoa.
Miksi Alfan pitäisi 1400-kiloisena kiihtyä yhtä hyvin kuin 550-kiloinen F1 ?on noin kolme kertaa suurempi kuin normaalin henkilöauton. Siinä yksi syy "huonoon" kiihtyvyyteen.
- realisti
jeps kirjoitti:
Ymmärrät siis varmasti, että teholla se auto kiihtyy, jos sallit ilmaisun.
F1 oli karkea esimerkki suunnilleen saman vääntöisten autojen suorituskyvyn eroista. Tuo esiin tehon merkityksen.Jokainen täysjärkinen kiihdytyskisoja harrastanut ja moottoreita virittänyt tietää, että kiihdyttelyssä tarvitaan helvetisti vääntöä huipputehon ohella
ajattele sitä 900-heppaista F1-moottoria 1500-kiloisen jenkin pellin alla.
Ajattele sitten, että siellä jenkin pellin alla onkin 8-litrainen 900-heppainen jenkki-V8.
Jokainen täyspäinen ymmärtää, että sillä 8-litraisella häivytään horisonttiin sen kierroskoneen vielä yrittäessä päästä suurimman tehon alueelle.
Miten tämä vielä pitäisi selittää, että se MENEE PERILLE ?????? - Erkki
realisti kirjoitti:
Jokainen täysjärkinen kiihdytyskisoja harrastanut ja moottoreita virittänyt tietää, että kiihdyttelyssä tarvitaan helvetisti vääntöä huipputehon ohella
ajattele sitä 900-heppaista F1-moottoria 1500-kiloisen jenkin pellin alla.
Ajattele sitten, että siellä jenkin pellin alla onkin 8-litrainen 900-heppainen jenkki-V8.
Jokainen täyspäinen ymmärtää, että sillä 8-litraisella häivytään horisonttiin sen kierroskoneen vielä yrittäessä päästä suurimman tehon alueelle.
Miten tämä vielä pitäisi selittää, että se MENEE PERILLE ??????ja vastoin fysiikan lakeja. Se formulan moottori kiihdyttää suunnilleen yhtänopeasti kiihdytysautoakin kun välitykset pistetään sopivat.
Miksi ihmeessä pitää puhua vastoin fysiikan lakeja? - realisti
Erkki kirjoitti:
ja vastoin fysiikan lakeja. Se formulan moottori kiihdyttää suunnilleen yhtänopeasti kiihdytysautoakin kun välitykset pistetään sopivat.
Miksi ihmeessä pitää puhua vastoin fysiikan lakeja?Jos hiukankaan olet perehtynyt kiihdutysurheiluun, on siinä tärkeää, että auto pamautetaan hirveällä vääntöpotkulla liikkeelle jotta kiihtyvyyskäyrästä saadaan lähes pystysuora ensin alkuun.
Mitä pulleampi käyrä, sitä edullisempi lopputulos ajan kannalta. Matkahan oli rajallinen.
Tämä on ihan perusjuttuja.
Katsos, käytäntö on jotain muuta kuin teoriaa.
On vanha juttu kiihdutyshommissa, että loppunopeudesta voidaan päätellä auton huipputeho, mutta KIIHDYTYSAJASTA voidaan päätellä lisäksi alustan toimivuus ja se KUINKA PALJON POTKUA tulee jo lähtöviivalla käyttöön.
On hyvin tyypillistä että seuraavia aikoja nähdään:
isomoottorinen remmiahdettu jenkki:
9 sek ja loppunopeus 210 km/h esim. 500 HV
pienimoottorinen turboahdettu euro
9 sek ja loppunopeus 235 km/h esim. 700 HV
Siinä eurovehkeessä on jopa enemmän huipputehoa, mutta se ei saa sitä heti kaikkea välittömästi asvalttiin niinkuin se remmiahdettu jenkki jossa on jo tyhjäkierroksilla käsittämättömästi vääntöä.
Eikö vieläkään mene perille ?
teoria on eri kuin käytäntö. Ei voida valmistaa 12-vaihteisia laatikoita eikä ole aikaa vaihtaa kiihdytyksen aikana montaa kertaa vetoalueen kapeuden vuoksi vaan tarvitaan laajavääntöistä moottoria.
Jokainen vaihtohan hidastaa! - puppu perille
realisti kirjoitti:
Jos hiukankaan olet perehtynyt kiihdutysurheiluun, on siinä tärkeää, että auto pamautetaan hirveällä vääntöpotkulla liikkeelle jotta kiihtyvyyskäyrästä saadaan lähes pystysuora ensin alkuun.
Mitä pulleampi käyrä, sitä edullisempi lopputulos ajan kannalta. Matkahan oli rajallinen.
Tämä on ihan perusjuttuja.
Katsos, käytäntö on jotain muuta kuin teoriaa.
On vanha juttu kiihdutyshommissa, että loppunopeudesta voidaan päätellä auton huipputeho, mutta KIIHDYTYSAJASTA voidaan päätellä lisäksi alustan toimivuus ja se KUINKA PALJON POTKUA tulee jo lähtöviivalla käyttöön.
On hyvin tyypillistä että seuraavia aikoja nähdään:
isomoottorinen remmiahdettu jenkki:
9 sek ja loppunopeus 210 km/h esim. 500 HV
pienimoottorinen turboahdettu euro
9 sek ja loppunopeus 235 km/h esim. 700 HV
Siinä eurovehkeessä on jopa enemmän huipputehoa, mutta se ei saa sitä heti kaikkea välittömästi asvalttiin niinkuin se remmiahdettu jenkki jossa on jo tyhjäkierroksilla käsittämättömästi vääntöä.
Eikö vieläkään mene perille ?
teoria on eri kuin käytäntö. Ei voida valmistaa 12-vaihteisia laatikoita eikä ole aikaa vaihtaa kiihdytyksen aikana montaa kertaa vetoalueen kapeuden vuoksi vaan tarvitaan laajavääntöistä moottoria.
Jokainen vaihtohan hidastaa!hiukan varmasti häviäisi formulan koneella varustettu. Se vaan maksaa...
- 3 litran kone.
BMW 330i 2996 cm3: 300Nm/2500rpm, 190kW/6600rpm.
Alfa 3179cm3:300Nm/4800, 184/6200rpm.
Huomaa parhaimman väännön kierrosluku.- Juippi
Nuo pelkät huippuvääntöjen pyörintänopeudet eivät kerro koko totuutta, kummankin moottorin vääntökäyrä on melkoisen laakea. Alfassa huippupiste on paljon korkeammalla, mutta se ei tarkoita että esimerkiksi 3000 rundilla ero Bemariin olisi mitenkään valtava.
Hienoja laitteita kumpikin.
- pienet kisat
elikkäs kaikki te, jotka omistatte kyseisen Alfan 3,2 kneella, niin tervetuloa koittamaan. Minulle sopii rata-ajo mieluummin, kun en yleisillä teillä viitsi hurjastella. Laittakaa yhteystietoja tulemaan"
- nyt
ajokunnossa ja taitaa oma autoni olla "hiukan" liian tehokas.
- on kunnossa
nyt kirjoitti:
ajokunnossa ja taitaa oma autoni olla "hiukan" liian tehokas.
jo silloin, kun ensimmäinen tuon Alfan omistajakin ilmaantuu!
- merkitystä...
Suomen oloissa??? suurin sallittu nopeus 120km/h
Onko ne tarkoitettu liikennevaloista lähtöihin??
vaiko peniksen jatkeeksi pojille??
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mihin Ilkka Kanerva kuoli?
Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti40330728Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi
Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J4764141Sofia Belorf ja Sonja Aiello
Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?972714Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1321879Teille, Venäjällä pelottelijat
Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?5901654- 861584
Kakista se ulos nainen vihdoin viimein
Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.751561Ujostuttaa eräs aikuinen mies...
Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit591488Jos me käytäs nainen
Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?721238