Mikäli olen oikein ymmärtänyt, adventistit pitävät neljättä, sapatinpyhittämiskäskyä, tärkeimpänä Siinailla annetuista kymmenestä käskystä - jonkinlaisena Jumalan sinettinä.
Huomioiden tosin, Paavalin sanoin, että "monessa me hairahdumme", uskallan kuitenkin olla eri mieltä käskyjen priorisoinnista, mikäli nyt sellaista ylipäänsä voidaan tehdä.
Tärkein käsky käsittääkseni on ensimmäinen käsky, eli: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi,......Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." (2.Moos.20:2,3.) Käsittäisin niin ,että jos tämä käsky ei ole "voimassa", ei muilla käskyilläkään ole kovin paljon merkitystä.
Huomioiden tosin, Paavalin sanoin, että "monessa me hairahdumme", uskallan kuitenkin olla eri mieltä käskyjen priorisoinnista, mikäli nyt sellaista ylipäänsä voidaan tehdä.
Tärkein käsky käsittääkseni on ensimmäinen käsky, eli: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi,......Älä pidä muita jumalia minun rinnallani." (2.Moos.20:2,3.) Käsittäisin niin ,että jos tämä käsky ei ole "voimassa", ei muilla käskyilläkään ole kovin paljon merkitystä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hei Epiktetos,
Ymmärrän, että tuollainen näkemys helposti syntyy, kun adventistina puhumme sapatista, mutta se ei itse asiassa pidä paikkaansa.
Uskomme, että kaikki 10 käskyä ovat yhtä tärkeitä. Teksti on kuitenkin Raamatussa hepreankielessä kirjoitettu muinaiseen liittoasiakirjamalliin, jossa oli tärkeää mainita liiton tekijän nimi, arvonimi ja hallintoalue. Ilman näitä liitto ei olisi voimassa. 10 käskyssä nämä elementit löytyvät sapattikäskystä (Jumala, teki, taivaan ja maan jne). [Jumala / Luoja / maailmankaikkeus]
Olen yrittänyt muuten opettaa seurakunnissa, että 10 käskyä ei ala lain julistuksella, vaan armon julistuksella. Jos tekstin lukee huolellisesti, niin *Jumala sanoo pelastaneensa kansansa* (armo) ja vasta sitten tulevat liiton määräykset (laki). Samoin hepreankielinen teksti voidaan kääntää kahdella eri tavalla suomeksi. Kaikki kohdat "älä tee" voidaan kääntää myös sanoilla "et tule tekemään". Eli siis esim. "Älä pidä muita jumalia" voitaisiin kääntää yhtä hyvin sanoilla "et tule pitämään muita jumalia". Ero on siinä, että ensimmäisessä käännösvaihtoehdossa tekijänä on ihminen itse, mutta jälkimmäisessä Jumala ihmisessä, koska luettelo olettaa tekijäksi niitä edeltävän tekijän, joka on Jumala. Tai kuten - yllätys :) - eräs katolinen teologi huomautti, vaikka tekstissä ei ole sitä sanaa, niin asia voidaan implisiittisesti ymmärtää siten, että "Minä pelastin teidät - SIKSI - et tule pitämään muita jumalia jne". Olenkin sanonut, että hepreaa osaavalle tässä on yksi teksti, jossa viitataan epäsuorasti uudestisyntymiseen.
Timo Flink
Hei Timo
Kiitos valaisevasta huomautuksesta Valitettavasti hepreaa taitamattomana olen sanakirjojen ja kommentaarien varassa mitä alkukielen merkitysten ymmärtämiseen tulee. Jotenkin vain olen mieltänyt ensimmäisen käskyn yhteyden palavassa pensaassa Moosekselle puhuneeseen Jumalaan, joka ilmoittaa, Mooseksen tivatessa hänen nimeään "Minä olen se, joka minä olen." tai "Minä olen se, joka minä tulen olemaan" (tulevaisuudessakin). Samallahan Jumala ilmoittaa olevansa myös isien, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, - siis Jumala myös menneisyydessä.
Rauhaa ja kiitos
Kyllä jokainen käsky on täsmälleen yhtä tärkeä.
Jaak 2:10-12.
Lepopäiväkäsky korostuu ehkä sen vuoksi, että se on jäänyt niin vähälle huomiolle kristikunassa.
Tunnen vain yhden sunnuntainviettäjäpariskunnan joilla on lepopäivän oikea henki ja tavat.
Eikö se ole hiukan niin että jos kirkkoonkin mennään, niin sitten on päälle autonpesut, käydään asuntonäyttelyissä, valmistellaan seuraavaa työviikkoa, siivotaan, jne, jne?
Ehkä sen korostuminen johtuu näistä asioista.
Periaatteessa emme tuomitse tai syytä viikonpäivistä tässä, mutta vietämme Raamatullisen viikon 7 päivää, jonka Jumala itse on pyhittänyt.
Tuo sunnuntaille muutos tuli lailla voimaan vuonna
7.3.321 jkr.
Lepopäviäasia vaatii perehtymistä, ja asiat siinä ovat varsin laajat teologiassa ja historiassa, ja tietoa voit löytää mm.
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Kirkkomme opettaa:
- JOKAINEN VIETTÄÄ OMANTUNTONSA MUKAISEN LEPOPÄIVÄN!
Jumalan siunausta
jari laurila
lepopäivän todella erotti arjesta. Navettatyöt ja aivan pakolliset tehtiin, mutta heinätöihin ei sunnuntaina menty, vaikka olisi ollut otollinen sää.
Nykyään, kun käydään muualla töissä, joutuu tekemään kotitöitä jopa sunnnuntaina, vaikka on kaikenlaiset koneet.
Muistelen kaiholla, kuinka pukeudettiin eri vaatteisiin ja vietettiin pyhäpäivää. Syötiin paremmin ja vanhemmillakin oli aikaa perheelle.
Rauhaa ja kiitos
Minusta juuri tuo perheen kanssa olo ja jumalanpalvelus ovat juhlia kerran viikossa, vaikka en perheellinen ole.
Ehkä tulevaisuudessa olen?
Ihminen on niin kiireinen usein.
Jumalan siunausta
jari laurila
on käsittääkseni oikea, monet hengelliset opettajat ovat siihen yhtyneet, tässä eräs: /36 "Opettaja, mikä on suurin käsky laissa?"
37 Niin Jeesus sanoi hänelle: "'Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi'.
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, tämän vertainen, on: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'.
40 Näissä kahdessa käskyssä riippuu kaikki laki ja profeetat." /
Juuri Rakkaudesta luojaansa nää Adventistit pitävät tään Sapatin, eivätkä he ole unohtaneet
rakkautta lähimmäisiinsäkään, joten he ovat ihan oikeilla jäljillä
xxx-Juuri Rakkaudesta luojaansa nää Adventistit pitävät tään Sapatin, eivätkä he ole unohtaneet
rakkautta lähimmäisiinsäkään, joten he ovat ihan oikeilla jäljillä--xxx
Adventistin tuntee siitä että hänen puheenssa on joko sapatti, sapatti tai advetisti, adventisti, adventisti.
Nämä kaksi sanaa ovat jompikumpi joka toisessa lauseessa.
Ylläoleva lainaus on juuri tyyppiesimerkki.
Tosiaan, itsestäänhän he aina puhuvat!
Ja tämä meidän Paavi on uusi välimies Jeesuksen luo. Hänhän on Jumalan pojan viransijainen, mutta ei nää Advetistit usko tätä meidän uuden liiton muotoamme. vaan he riippuvat kiini tämän
Taivaan Jahve jumalan säädöksissä ja vielä vievät meiltä pois Jeesuksenkin, kun he ei usko
ään varajumalan valtuuksiin. Tää on ikavää kun he ei voi yhtyä meidän ennemistön pääajatukseen
uudesta liitosta Aurinko päivän merkeissä. tää
on surullista.
Olet tainnut lukea liian paljon E. Whiten kirjallisuutta. Suosittelen sinua pitämään "sapattia" lukemisen suhteen. Etkös usko jos sanotaan että uskovat ei pidä sunnuntaita minään epäjumalan palveluspäivänä. Vaan uskovat pitävät sitä Jeesuksen ylönousemuspäivän kunniaksi. Jos paavi pitää itseään Jumalan pojan vertaisena, on se hänen ongelmansa, eikä meidän. Tärkeintähän on kuinka me itse kukin arvostamme ja palvomme Jeesusta.
Toivotan sinulle Hyvää Jeesuksen ylösnousemus päivää! Verraton ja mitä ihanin päivä! Jeesus Elää!
En voinut olla kysymättä, että mihin Raamatun esittämään kehotukseen "pitämään tahi pidän" on esitetty tuo sunnuntai / ylösnousemuspäivä ja sanasi painottaa, kunniaksi.
Kehotetaanko sitä viettämään missä ja miksi?
Miksi uskovia kehotetaan näin tekemään?
Siis nyt ymmärrä sana, että tämä on uskovalle sanasi mukaan erotettu päivä. Perustele.
Nyt olet tärkeän asian selittäjä.
Kyselit painotustani... enemmän painottaisin siihen suuntaan että jokainen vietettävä päivä olisi Jumalalle kunniaksi ja kiitokseksi.
Minusta sunnuntai ei ole korvaamassa Jumalan ja Israelin kansan välisen liiton merkkiä sapattia, joka on lauantaina. Mutta joka haluaa ja kokee lauantain sapatin itselleen oikeaksi pitäköön sen ja kiittäköön Herraa päivästään. Samaa asia sunnuntai viettäjien kohdalla. Kunhan kaikki tehdään hyvällä omalla tunnolla ja taivaallisen Isämme kunniaksi.
Sunnuntai on kalenterimme mukaan ns. virallinen viikko lepopäivä ja pyhäpäiväksi nimetty. Historia kertoo kylläkin, ettei sunnuntai ole raamatullinen sapatinpäivä, vaan paavin valtuudella julistettu kristittyjen pyhäpäiväksi. Onhan toki sunnuntai myös Jeesuksen ylösnousemus päivä, eikä siksi ole ollenkaan huono valinta pyhäpäivän vietolle. Alkuseurakuntahan otti tavakseen viettää sunnuntaita 'Herran päivänä',jumalanpalveluspäiväksi.
Mooseksen lain mukainen(Israelin kansan) sapatti on lauantaina, en kuitenkaan näe sapatin ja sen määräysten koskevan meitä Uudessa liitossa olevia pakanakristittyjä, kuin siinä merkityksessä että muistaisimme levätä kerran viikossa, ettemme rasittuisi liialta työltä
(levon kannalta ja Jumalan palvelus päivä).
En muuten näe sitovuutta sapatin pitämiselle siinä muodossa kuin sinä sen näet(osana Mooseksen lakiliittoa).
Room.14:
5. Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma.
6. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.
7. Sillä ei kukaan meistä elä itsellensä, eikä kukaan kuole itsellensä.
Tässä huomaan että Paavalin mukaan itse päivän paikka viikossa ei kuitenkaan ole enää tärkeätä, vaan saadaan olla aika vapaita sen valinnan suhteen.
Arkkipiispa Kaila.
Meidän on pakko tässä Room. kirjeen kohdassa ajatella päästopäiviä, joita askeetit pitivät joko enemmän tai vähemmän. Apostoli ei ankarasti tuomitse erikoisten päivien pitäjiä vaan sanoo jae 6,
Näin Kaila, Roomalaiskirje s.188
Ehkäpä tämä ei puhu tästä lepopäivästä lainauksesi.
Arkkipiispa Kaila.
Meidän on pakko tässä Room. kirjeen kohdassa ajatella paastopäiviä, joita askeetit pitivät joko enemmän tai vähemmän. Apostoli ei ankarasti tuomitse erikoisten päivien pitäjiä vaan sanoo jae 6,
Näin Kaila, Roomalaiskirje s.188
Ehkäpä tämä ei puhu tästä lepopäivästä lainauksesi.
tuli nuo ää.kköset edelliseen tekstiin paastopäivät sanaan.
Jos ajatellaan sapattikäskyä itsessään on se laki käsky ja sen kirjaimellinen noudattaminen avaisi tien josta olisi ankarat seurauksetkin luettavissa. Ja voidaan huomata että sapatti on Israelin (juutalaisten)ja Jumalan välinen keskinäinen merkki. Jota ei UT:ssa uskoville enää siiretty kuuluvaksi samalla tavalla.
14. Siis pitäkää sapatti, sillä se on teille pyhä. Joka sen rikkoo, rangaistakoon kuolemalla; sillä kuka ikinä silloin työtä tekee, hävitettäköön kansastansa. 15. Kuusi päivää tehtäköön työtä, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti, levon päivä, Herralle pyhitetty. Kuka ikinä tekee työtä sapatinpäivänä, rangaistakoon kuolemalla. 16. Ja pitäkööt israelilaiset sapatin, niin että he viettävät sapattia sukupolvesta sukupolveen ikuisena liittona. 17. Se on oleva ikuinen merkki minun ja israelilaisten välillä; sillä kuutena päivänä Herra teki taivaan ja maan, mutta seitsemäntenä päivänä hän lepäsi ja hengähti." (2Ms 31:14-17)
Mielestäni sapattikäskyn noudattaminen ei kuulu Jeesuksen seuraajille, siis uskoville. Jos joku välttämättä haluaa viettää sapattia, hän on velvollinen silloin täyttämään koko VT:n lain. Jos ei täytä, hän on lainrikkoja. Tästähän avautuisi aikamoinen taakka.
10. Sillä kaikki, jotka perustautuvat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia; sillä kirjoitettu on: "Kirottu olkoon jokainen, joka ei pysy kaikessa, mikä on kirjoitettuna lain kirjassa, niin että hän sen tekee". (Gal.3:10)
Paavalin mukaan näistä sapatti ja muistakin lain noudattamis tavoista ei tule tuomita enää uudenliiton uskovia.
"16. Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta, älköön myös minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta,
17. jotka vain ovat tulevaisten varjo, mutta ruumis on Kristuksen.
18. Älköön teiltä riistäkö voittopalkintoanne kukaan, joka on mieltynyt nöyryyteen ja enkelien palvelemiseen ja pöyhkeilee näyistään ja on lihallisen mielensä turhaan paisuttama
19. eikä pitäydy häneen, joka on pää ja josta koko ruumis, nivelten ja jänteiden avulla koossa pysyen, kasvaa Jumalan antamaa kasvua.
20. Jos te olette Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ikäänkuin eläisitte maailmassa, sallitte määrätä itsellenne säädöksiä:
21. "Älä tartu, älä maista, älä koske!"
22. - sehän on kaikki tarkoitettu katoamaan käyttämisen kautta - ihmisten käskyjen ja oppien mukaan?
23. Tällä kaikella tosin on viisauden maine itsevalitun jumalanpalveluksen ja nöyryyden vuoksi ja sentähden, ettei se ruumista säästä; mutta se on ilman mitään arvoa, ja se tapahtuu lihan tyydyttämiseksi." (Kol.2:16-23)
tutkivasta tuomiosta. Ellenin vahvistamista totuuksista luopuminen voisi romahduttaa koko kirkon perustan, oppirakennelman, jolle koko kirkko on pystytetty. Seurauksena olisi taas "Suuri pettymys".
Mikäli hylkäisimme E.G. Whiten vaikutuksen kokonaan, ei olisi mitään sellaista omintakeista, jolla voisi pitää Adventtikirkkoa olemassa.
Sapatin ja tutkivan tuomion hylkääminen jättäisi kirkkomme kokonaan ilman omia tunnusmerkkejä.
Siksi niitä on syytä puolustaa vaikka ne eivät olisi tottakaan.
Sekä sapatti että pyhäkkö löytyvät Raamatusta. Eräs seurakuntalainen eräällä paikkakunnalla kysyi minulta taannoin samanlaisen kysymykse:n "Jos Adventtikirkko luopuisi pyhäköstä, jäisikö meille mitään miksi olla olemassa?" Vastasin näin: "Totta kai, opillinen kokonaisuus, jota ei muualta löydy." Tämä pitäisi paikkansa vaikka pyhäkköoppi poistettaisiin. Adventtikirkolla ei kuitekaan ole mitään syytä poistaa kumpaakaan, ei sapattia eikä pyhäkköä, koska molemmat ovat Raamatussa.
Timo Flink
Niin, sanat sapatti ja pyhäkkö löytyvät Raamatusta ja siihen se jää.
Mitä sitten Ellen väänsi noista sanoista - sitä ei Raamatusta löydy.
Kyse on Adventtikirkon opillisista näkemyksistä. Voit lukea niiden *raamatulliset* perusteet alla olevista linkeistä.
http://www.adventtikirkko.fi/opetus/sapatti.htm
http://www.adventtikirkko.fi/opetus/pyhakko.htm
Timo Flink