Ajatelkaapas, että tankattu MD-11 kiihtyy nollasta sataan n. 12 sekunnissa eli samaan tahtiin laiskahkon perheauton kanssa. Mutta painoa onkin 300 tonnia enemmän!
Nollasta kahteensataan alkaa urheiluautotkin olemaan kovilla ja nollasta kolmeensataan ei pärjää enää moottoripyörakään, kun MD-11 pistää ilmakehän todella jytisemään.
MD-11 vetäisee sellaisia jopa 10 000 km:n vetoja ja jopa n. 20 000 km vuorokaudessa vuosien ajan. Siitä ei selviydyttäisi henkilöautojen huoltoväleillä. Ilmassa ollaan lähes 20 tuntia vuorokaudessa, jotta homma kannattaa.
Suihkumoottorin teho/painosuhde, luotettavuus ja huoltoväli on aivan omaa luokkaansa verrattuna mäntämoottoreihin. Ajatelkaapas, jos autoissakin olisi suihkumoottori!
Mitäs sanotte tästä?
Autot vs. MD-11
Nyt puhuu VOIMA!
34
3569
Vastaukset
- toisaalta
vituttais jos aina ennen liikkeelle lähtöä pitäis kuluttaa pari tuntia tarkistuksiin ja suihkumoottorin lämmittelyyn.
- tarvitsee
Ei se suihkumoottorista johdu, vaan turvallisuusvaatimuksista. Samalla lailla mäntämoottorikoneita käytetään ennen nousua. Suihkumoottoriautolla voisi lähteä heti liikenteeseen.
- pilot
Eipähän olisi perässäroikkujia, kun takana olisia kilometrien turbulenssi.
Saakohan siihen sumuvalot? - nyt sutii...
Laskekaa nyt ihmeessä, että paljonko siinä on sitä vääntöä...heh
- siinä on
General Electricin CF6-80C2D1F moottorissa 273700nm vääntöä,
Pratt & Whitney PW4460 kämäset 257000nm (hävettäis lennellä)
Pratt & Whitney PW4462 275900nm - -Wille
siinä on kirjoitti:
General Electricin CF6-80C2D1F moottorissa 273700nm vääntöä,
Pratt & Whitney PW4460 kämäset 257000nm (hävettäis lennellä)
Pratt & Whitney PW4462 275900nmEi tainnut v*ttuilua tajuta...???
- sen verran että
sitroen kirjoitti:
tien voitte laskea polttoaineen kulutuksenkin...
MD11 kuluttaa kilometrillä matkustajaa kohden vähemmän polttoainetta kuin henkilöauto. Siis normaalilla kuormitusasteella, eli henkilöautossa on se 1.5 henkilöä ja MD11:ssa ne paristataa rahti.
Toki lentokoneella tehdään hirmuisen pitkiä matkoja, jolloin sitä polttoainetta kokonaisuutena palaa ihan ruhtinaallisesti. Kymmeniä prosentteja lentoonlähtöpainosta. - Njuutton
siinä on kirjoitti:
General Electricin CF6-80C2D1F moottorissa 273700nm vääntöä,
Pratt & Whitney PW4460 kämäset 257000nm (hävettäis lennellä)
Pratt & Whitney PW4462 275900nmEi suihkuturbiineista mitään VÄÄNTÖÄ ilmoiteta eikä mitata vaan TYÖNTÖVOIMA.
Newtonmetri lyhennetään Nm, ei nm. Eikä sitä kirjoiteta kiinni lukuarvoon vaan väliin tulee välilyönti tai kiinteä väli (vaikka tätä sääntöä rikotaan surutta ja paljon!)
Pratt & Whitney PW4460 -moottoreiden työntövoima on 60.000 lb eli 266,9 kN (266.900 N)
Pratt & Whitney PW4462s -moottoreiden työntövoima on 62.000 lb eli 276 kN (276.000 N)
General Electric CF6-80C2D1F -moottoreiden työntövoima on 61.500 lb eli 273,6 kN (273.600 N).
Yhdessä MD11-koneessa on kolme moottoria, jotakin em. vaihtoehdoista. Kilopondeiksi muutettuna saadaan kolmen moottorin yhteiseksi työntövoimaksi noin 80.000 kp. Konetta kiihdyttää siis samansuuruinen voima kuin minkä vaijerista riippuva 80 tonnin taakka saisi aikaan. - oleellinen
Turbiinimoottoreiden yhteydessä vääntö on oleellinen asia. Karkeasti ottaen kun laitat suihkumoottorin akselin etupäähän potkurin, saat potkuriturbiinimoottorin. Kyseisissä moottoreissa vääntö on erinomaisen tärkeässä asemassa. Mootorien tuottoa säädellään nimittäin puhtaasti väännön avulla. Ohjaamossa on mittari, joka mittaa moottorin vääntömomenttia (torque). Kun lentäjä säätää moottorin säätövipua, hän itse asiassa katsoo suoraan vääntömomenttimittarista sopivan asetuksen. Voidaan puhua siis samalla tavalla väännöstä kuin auton moottoreiden yhteydessä.
- Njuutton
oleellinen kirjoitti:
Turbiinimoottoreiden yhteydessä vääntö on oleellinen asia. Karkeasti ottaen kun laitat suihkumoottorin akselin etupäähän potkurin, saat potkuriturbiinimoottorin. Kyseisissä moottoreissa vääntö on erinomaisen tärkeässä asemassa. Mootorien tuottoa säädellään nimittäin puhtaasti väännön avulla. Ohjaamossa on mittari, joka mittaa moottorin vääntömomenttia (torque). Kun lentäjä säätää moottorin säätövipua, hän itse asiassa katsoo suoraan vääntömomenttimittarista sopivan asetuksen. Voidaan puhua siis samalla tavalla väännöstä kuin auton moottoreiden yhteydessä.
...useimmat eivät osaa nähdä tuota oleellista eroa suihkumoottoreilla ja potkuriturbiinimoottoreilla varustettujen koneiden välillä. Kertomasi asia (vaikka se totta onkin) on tässä yhteydessä omiaan pelkästään sekoittamaan!
Puhtaasti suihkumoottorin reaktiovoimaan perustuvien voimanlähteiden (kuten MD11:n moottoreiden) yhteydessä ei väännöstä puhuta. Vaikka moottorin sisällä onkin pyöriviä osia ja niiillä jokin tietty vääntömomentti johonkin nähden, ei tuota momenttia käytetä hyväksi lentokoneen eteenpäin tuuppaamiseen. Vain ja ainoastaan reaktiovoima = työntövoima ratkaisee. - lisäys
Njuutton kirjoitti:
...useimmat eivät osaa nähdä tuota oleellista eroa suihkumoottoreilla ja potkuriturbiinimoottoreilla varustettujen koneiden välillä. Kertomasi asia (vaikka se totta onkin) on tässä yhteydessä omiaan pelkästään sekoittamaan!
Puhtaasti suihkumoottorin reaktiovoimaan perustuvien voimanlähteiden (kuten MD11:n moottoreiden) yhteydessä ei väännöstä puhuta. Vaikka moottorin sisällä onkin pyöriviä osia ja niiillä jokin tietty vääntömomentti johonkin nähden, ei tuota momenttia käytetä hyväksi lentokoneen eteenpäin tuuppaamiseen. Vain ja ainoastaan reaktiovoima = työntövoima ratkaisee.Eipä se taida pelkästään reaktiovoimaa tuotella tuo suihkumoottorikaan, varsinkaan uudet. Myös ahdin tuottaa työntövoimaa ja erityisesti ohivirtausmoottoreiden puhallin. Molemmat hyödyntävät turbiinin akseelin synnyttämää vääntömomenttia. Rakettimoottori onkin asia erikseen.
- Njuutton
lisäys kirjoitti:
Eipä se taida pelkästään reaktiovoimaa tuotella tuo suihkumoottorikaan, varsinkaan uudet. Myös ahdin tuottaa työntövoimaa ja erityisesti ohivirtausmoottoreiden puhallin. Molemmat hyödyntävät turbiinin akseelin synnyttämää vääntömomenttia. Rakettimoottori onkin asia erikseen.
Niin että mitenkähän sitä turbiinin akselin vääntömomenttia mahdetaankaan käyttää hyväksi lentokoneen eteenpäin tuuppaamiseen?
Aivan oikein! Sillä vääntömomentilla pyöritetään sitä turbiinia, joka ahtaa ilmaa moottoriin. Siinä kaikki.
Mutta suihkumoottoriin lentokone etenee vain ja ainoastaan suihkumoottorin reaktiovoiman (työntövoiman) varassa. Siellä ilmassa kun ei ole yhtään mitään, mihin mikään moottorin kehittämä vääntömomentti voisi tukeutua. Aivan sama, olipa moottori sitten ohivirtaustyyppinen tai ei.
Potkuriturbiineissa moottorin vääntömomentti valjastetaan pyörittämään potkuria, joka puolestaan pureutuu väliaineeseen (ilmaan) ja saa täten aikaan konetta eteenpäin työntävän voiman. On kyseessä sama asia ja eri asia – kuka mitenkin päin katsoo... - miksi sitten
Njuutton kirjoitti:
Niin että mitenkähän sitä turbiinin akselin vääntömomenttia mahdetaankaan käyttää hyväksi lentokoneen eteenpäin tuuppaamiseen?
Aivan oikein! Sillä vääntömomentilla pyöritetään sitä turbiinia, joka ahtaa ilmaa moottoriin. Siinä kaikki.
Mutta suihkumoottoriin lentokone etenee vain ja ainoastaan suihkumoottorin reaktiovoiman (työntövoiman) varassa. Siellä ilmassa kun ei ole yhtään mitään, mihin mikään moottorin kehittämä vääntömomentti voisi tukeutua. Aivan sama, olipa moottori sitten ohivirtaustyyppinen tai ei.
Potkuriturbiineissa moottorin vääntömomentti valjastetaan pyörittämään potkuria, joka puolestaan pureutuu väliaineeseen (ilmaan) ja saa täten aikaan konetta eteenpäin työntävän voiman. On kyseessä sama asia ja eri asia – kuka mitenkin päin katsoo...se ohivirtausilma on sitten olemassa, jos puhaltimella ei tuoteta työntövoimaa?
-Sillä vääntömomentilla pyöritetään sitä turbiinia, joka ahtaa ilmaa moottoriin.
Hmm, eikös se turbiini nimenomaan synnytä sen vääntömomentin, jolla pyöritetään ahdinta, joka puolestaan ahtaa ilmaa moottoriin.
-Potkuriturbiineissa moottorin vääntömomentti valjastetaan pyörittämään potkuria
Samanlailla ne ahtimen siivet 'pureutuu siihen väliaineeseen' kuin potkuri.
En ole nyt aivan varma määrästä, mutta muistaakseni suihkumoottorioppitunneilla olisi ollut puhetta, että ahdin tuottaa jotain 20% työntövoimasta.
- ile
Itse kellotan aina lähtökiihdytyksen. Kotimaan lennoilla DC-9-kokoisen koneen lentoonnousunopeus on kuulemma n. 270 km/h. Kuluikohan siihen n. 45s. No en muista tarkkaan.
Sitten kuulin, että Pekingin lennolla kuluu polttoainetta 70 kuutiota (MD-11). Jos siinä on se 200 matkustajaa, niin henkilöä kohti kuluu 350 litraa. Matkaa on 6000km, joten henkilökohtainen kulutus on 5,83 l/100km. Aika paljon.- Niillä lennellyt
Potkuriturbiinikoneet (suihkukoineita myös) lähtevät liikkeelle aika vihaisesti, koska välitys on lyhyempi ja pitoa riittää. Kierrokset tappiin ja vaihde päälle eli lavat oikeaan asentoon - ja silloin selkänoja notkuu!
Taitaa mennä alle 8 sekuntia nollasta sataan ainakin niillä koneilla, jotka on suunniteltu operoimaan lyhyiltäkin kiitoteiltä?
- niin johan lähtee
Väännöllä kiihtyy.... =/
- ***********
Amerikassa valmistettiin 60-luvun alkupuolella,autotehtaiden toimesta, muutamia suihkumoottoriautoja.
Jossain vanhassa v8-magazinessa oli sellaisesta juttuakin. Tais homma kaatua huonoon polttoainetalouteen.- JonR
Onhan niitä kiihdytysautoja kai useampiakin tehty suihkumoottorilla.
Vähän ohi siitä mutta tuossa kiinnostava vehje Vanishing point dragsteri jota liikuttaa rakettimoottori
http://www.joyrainey.net/drag.htm
- Kovaa lähtee
Tuolla toisessa keskustelussa joku mainitsi, että eräs konetyyppi kiihtyy 0 - 200 km/h 12 sekuntia (vai oliko 13), jos lähtee jarruja vasten. Eipä tarvitse kinata, pärjääkö autot...
- Kiihtyvyys
Karkea laskuesimerkki (MD11):
Ajatellaan että kone lähtee tyhjänä ja että se painaa noin 140t. Työntövoimaa MD11 moottoreissa on 3*275 kN eli yht 825 kN.
Kiihtyvyys a=F/m=825000 N/140000 kg=5,9 m/s2
Eli satasen nopeuteen kestäisi noin 28 m/s / 5,9 m/s2 = 4,7sekuntia.
Kolmeen sataan km/h kestää noin 14 sekuntia. Siitä suihkumoottorihärvelit on mukavia, ettei kiihtyvyys ei juuri tipu vaikka vauhti kasvaa, toisin kuin esim autoilla.
Eli toisin sanoen kone lähtee tyhjänä melko rivakkaasti. Täydellä lastilla kone painaa noin kaksi kertaa enemmän, joten kiihtyvyyskin teoriassa puolet. Muutenkin laskuesimerkki teoreettinen. Koneeseen kohdistuu tietenkin sitä suurempi vastus mitä suurempi nopeus. Tosin moottorien työntövoimakin kasvaa vauhdin mukana, kun pannut saa enemmän ilmaa patopaineen turvin.
Ei muuten tarttenut tietää kiihtyvyyttä varten edes montako hevosvoimaa koneista irtoaa. Jos välttämättä haluaa tietää laskennallisen tehon niin sen voi laskea tietäen nopeuden ja työntövoiman. MD11 lentää noin 910 km/h eli 252 m/s. Siis, P=Fv= 825000 N * 252 m/s = 207900 kW eli noin 283000 hv.
Eli melkein kolmesataatuhatta heppaa löytyy peltien alta. Lähes tyhjällä koneella tehopainosuhde noin 2 hv/kg. - *****
Suomestakin löytyy monta rekisteröityä autoa jotka kiihtyy 0-200km/h alle 10s, nopeimmat taitaa olle 8s paikkeilla.
- Voima jyllää
***** kirjoitti:
Suomestakin löytyy monta rekisteröityä autoa jotka kiihtyy 0-200km/h alle 10s, nopeimmat taitaa olle 8s paikkeilla.
Yli 300 000 tehollista hevosvoimaa tekee sen, että mikään auto ei pysy MD-11:n rinnalla, kun kiihdytetään 0 - 300 km/h!
Käys joskus katsomassa, kun kaukolentoa varten tankattu MD-11 pistää Seutulan kalliot rapautumaan! - Pörje
Kiihtyvyys kirjoitti:
Karkea laskuesimerkki (MD11):
Ajatellaan että kone lähtee tyhjänä ja että se painaa noin 140t. Työntövoimaa MD11 moottoreissa on 3*275 kN eli yht 825 kN.
Kiihtyvyys a=F/m=825000 N/140000 kg=5,9 m/s2
Eli satasen nopeuteen kestäisi noin 28 m/s / 5,9 m/s2 = 4,7sekuntia.
Kolmeen sataan km/h kestää noin 14 sekuntia. Siitä suihkumoottorihärvelit on mukavia, ettei kiihtyvyys ei juuri tipu vaikka vauhti kasvaa, toisin kuin esim autoilla.
Eli toisin sanoen kone lähtee tyhjänä melko rivakkaasti. Täydellä lastilla kone painaa noin kaksi kertaa enemmän, joten kiihtyvyyskin teoriassa puolet. Muutenkin laskuesimerkki teoreettinen. Koneeseen kohdistuu tietenkin sitä suurempi vastus mitä suurempi nopeus. Tosin moottorien työntövoimakin kasvaa vauhdin mukana, kun pannut saa enemmän ilmaa patopaineen turvin.
Ei muuten tarttenut tietää kiihtyvyyttä varten edes montako hevosvoimaa koneista irtoaa. Jos välttämättä haluaa tietää laskennallisen tehon niin sen voi laskea tietäen nopeuden ja työntövoiman. MD11 lentää noin 910 km/h eli 252 m/s. Siis, P=Fv= 825000 N * 252 m/s = 207900 kW eli noin 283000 hv.
Eli melkein kolmesataatuhatta heppaa löytyy peltien alta. Lähes tyhjällä koneella tehopainosuhde noin 2 hv/kg.Puuttumatta fysiikan laskujen väärään tulkintaan.
Moottoritehoa laskiessa koneen nopeus ei ole mitenkään määräävässä asemassa, muutenhan se tarkottaisi että paikallaan olevan koneen moottoreiden teho on 0 , vaikka koneet huutaa täysillä.
Toisekseen työntövoima on ns take off, eli 250 m/s nopeudessa se on jotain muuta.
Jos haluaa tietää koneen maksimitehon, niin se selviää kun tietää työntövoiman ja puhaltimen halkaisijan ( taitaa olla 94 tuumaa )
Näyttäs että se take off teho on vielä suurempi kuin edellä ja sillä teholla tyhjenee täydet tankit ( 140 m^3 ) reilussa tunnissa. - väärää
Pörje kirjoitti:
Puuttumatta fysiikan laskujen väärään tulkintaan.
Moottoritehoa laskiessa koneen nopeus ei ole mitenkään määräävässä asemassa, muutenhan se tarkottaisi että paikallaan olevan koneen moottoreiden teho on 0 , vaikka koneet huutaa täysillä.
Toisekseen työntövoima on ns take off, eli 250 m/s nopeudessa se on jotain muuta.
Jos haluaa tietää koneen maksimitehon, niin se selviää kun tietää työntövoiman ja puhaltimen halkaisijan ( taitaa olla 94 tuumaa )
Näyttäs että se take off teho on vielä suurempi kuin edellä ja sillä teholla tyhjenee täydet tankit ( 140 m^3 ) reilussa tunnissa.tuossa laskuesimerkissä sitten oli? Kirjoitinkin siihen, että esimerkki on teoreettinen.
-"Toisekseen työntövoima on ns take off, eli 250 m/s nopeudessa se on jotain muuta."
Otin kantaa myös tähän huomauttamalla, että koneiden työntövoima kasvaa vauhdin mukana staattisesta työntövoimasta. Tämä tietysti sillä oletuksella, ettei esim korkeus muutu.
Tehon laskeminen P=Fv kaavalla ei ole virheellistä, jos kone on vaakalennossa vakionopeudella. - idealisti
väärää kirjoitti:
tuossa laskuesimerkissä sitten oli? Kirjoitinkin siihen, että esimerkki on teoreettinen.
-"Toisekseen työntövoima on ns take off, eli 250 m/s nopeudessa se on jotain muuta."
Otin kantaa myös tähän huomauttamalla, että koneiden työntövoima kasvaa vauhdin mukana staattisesta työntövoimasta. Tämä tietysti sillä oletuksella, ettei esim korkeus muutu.
Tehon laskeminen P=Fv kaavalla ei ole virheellistä, jos kone on vaakalennossa vakionopeudella.Kaava on kyllä oikein mutta ei siihen kuulu koneen nopeus jos moottorin tehoja haluat laskea, mieti vaikka em. tilannetta että kone on paikoillaan täysillä tehoilla.
- iskee kuin miljoon volttia
Porschen Carrera GT-superauto menee 0-200km/h 9.9 sekunnissa, joten vieläkin on lentokoneilla tekemistä.
- alppu
Voima jyllää kirjoitti:
Yli 300 000 tehollista hevosvoimaa tekee sen, että mikään auto ei pysy MD-11:n rinnalla, kun kiihdytetään 0 - 300 km/h!
Käys joskus katsomassa, kun kaukolentoa varten tankattu MD-11 pistää Seutulan kalliot rapautumaan!ainakin tämä hemmo :http://www.rugeley.demon.co.uk/sport/drag/sammy.htm
- Njuutton
Suihkumoottoreiden suorituskykyä kuvaava suure ei ole teho sen paremmin kuin vääntömomenttikaan. Suihkumoottorilla on tietty *työntövoima*. Sitä ei ilmoiteta kilowatteina eikä hevosvoimina, ei kilopondimetreinä eikä newtonmetreinä vaan newtoneina (tai kilopondeina tai jonkin anglosaksisen voiman yksikön avulla).
Nousukiihdytyksessä tuo työntövoima pysyy suunnilleen vakiona koko kiihdytyksen ajan. Jos auto ja lentokone lähtevät kisaamaan kiihdytyksessä, on auto aivan alussa (pienimmillä vaihteilla) niskan päällä.
Auton vetopyöriin vaikuttava vääntömomentti pienenee sitten sitä mukaa, kun manuaali- tai automaattilaatikosta vauhdin kasvaessa tulee käyttöön isompia pykäliä. Tuo vääntömomentti saa aikaan renkaan ja alustan yhtymäkohdassa autoa eteenpäin kuljettavan ja kiihdyttävän voiman, joka luonnollisesti siis pienenee samassa tahdissa isompiin vaihteisiin siirryttäessä.
Kiihtyvyyttä kuvaa yhtälö F = m × a
F = voima
m = massa
a = kiihtyvyys
kääntäen: a = F / m
Lentokoneen suihkumoottorit kiihdyttävät konetta samalla voimalla koko lähtökiihdytyksen ajan. Kun auton kiihtyminen 100-200 km/h sujuu paljon verkkaisemmin kuin ensimmäinen 0-100 km/h, kiihtyy lentokone tuon toisen satasen likimain entistä tahtia. Vielä kolmaskin satanen sujuu rivakasti – ilman vastus tosin alkaa jo hidastaa menoa.
Olen kerran päässyt koeajamaan (Saksassa) Jaguar XJ12 -autoa, jotain 1980-luvun mallia. Tehoa liki 300 hv, automaattilaatikko. Kun kaasupolkimen survaisi maantiellä pohjaan kaupunkinopeudesta, ei kiihtyvyys tuntunut alussa mitenkään erikoiselta 2-litraisella perheautolla ajamaan tottuneesta. Vasta satasen toisella puolella havaitsi kunnon eron perhepirssiin: kiihtyvyyttä tuntui jatkuvan ja jatkuvan melkein kuin lentokoneen lähtökiihdytyksessä! Vielä 150:ssä kiihtyvyyttä oli niin että veti suupieliä korviin päin, mutta tie oli sellainen, että piti hellittää. Moottoritiellä en käynyt.- näin on
Eikä tartte muuten tehoista tietää mitään. Jätetään nää tehopuheet näille kaiken maailman Corolla Dx kuskeille :) Saavatpahan vertailla kiihtyykö paremmin kun on 48 tai 53 hv myllyssä.
- tosimiehelle
http://www.hekkuli.org/~hekkuli/tunaaja.txt
Rakettimoottori on tosimiehen moottori, siinä vasta vääntö puhuu.- Heko heko
Ihan kelpo urbaani legenda!
Rakettimoottori ei "väännä" sen enempää kuin suihkumoottorikaan, vaan tuottaa ihan lineaarista (suoraviivaista) työntöVOIMAA. Molemmat ovat ns. reaktiomoottoreita.
Erona on se, että suihkumoottorin polttoaineen palamiseen tarvittava happi saadaan suihkumoottorin imemästä ilmasta, kun taas raketissa on kaikki palamiseen tarvittavat tykötarpeet mukana. Suihkomoottori ei toimi ilmakehän ulkopuolella, missä rakettimoottori vielä toimii. - JonR
Tosipapan moottori, tuolla on hyvä suihkauttaa, cittarille pelaamaan hedelmäpeliä :D
http://www.cs.tut.fi/~kiiskils/turbo.html
- Miksei autoissa ole...
suihkumoottoria.
Erkki päättää kiihdyttää suihkuautoaan tempaistakseen Anteron ohi.
Pahaksi onneksi Erkki ei havaitse takanaan kulkenutta ajoneuvoa...
http://www.wimp.com/crosswinds/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Yksi päävastuullinen heitti lusikan nurkkaan.
Toivottavasti omaisuuden hukkaamiskielto tulee välittömästi.172254Parrakkaat miehet ovat inhottavia ja vastenmielisiä
Ennen Suomi ja koko maailma oli täynnä kasvonsa hyvinhoitavia miehiä. Tänä päivänä lähes kaikki miehet ovat kuin jotain2191876Purrasta tehty huoli-ilmoitus
Näin lehti kertoo https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/0f1cfaf0-d4e4-4a97-9568-c27b3199b0162071752Pelottaa kohdata hänet
En tiedä jaksanko tai kykenenkö. Tuntuu jättimäiselle vuorelle kiipeämiseltä. Pitäisikö luovuttaa. Pitäisi. En jaksa nyt1021431Olisin halunnu vaan tutustua
Ja kevyttä olemista... Mutta ei sitten. Ehkä mies säikähti, että haluan heti kaiken. 😅 Kävisi ihan sellainen kevyt meno481326Naiseni on todellinen seksipeto
Vaikka pukeutuu ihan kasuaalisti julkisilla paikoilla. Mutta näin tämän läpi ensisilmäyksellä ja sain seksipedon kaivatu541139Kokoomus haluaa leikata vielä lisää sosiaaliturvasta
Kokoomuksen Sanni-Granhn Laasonen pyytänyt KELA:aa selvittämään mistä leikataan vähäosaisilta vielä lisää sosiaaliturvas1741125- 891031
Totuus Sofian miljonääristä :miljoonien velkataakka painaa miestä.
Näin se totuus tulee jokaisesta ja seiskalehden uutiset kertoo totuuden vihdoinkin.148937Nina Mikkonen avoimena "vapinataudistaan"- Demonstroi oireet yllättäen tv-kameroiden edessä: "Se..."
Nina Mikkonen oli Viiden jälkeen -ohjelmassa ti 12.8. ja kertoi perinnöllisestä sairaudestaan ja mm. sairauden vaikutuks14891