Nämä lahtaajat tekevät tätä:
Kun abortoitu sikiö elääkin - SUSANNA VESTER, sairaanhoidon opiskelija. Jyväskylä 12.11.2004 00:01
Olen 3.vuoden sairaanhoidon opiskelija. Tunneillamme törmäsin aiheeseen, joka järkytti minua valtavasti. Keskustelimme abortista, aborttilaista sekä muusta aiheeseen liittyvästä. Tuli puheeksi, miten esim. Venäjällä sikiöitä abortoidaan niin myöhäisessä vaiheessa, että sikiö syntyykin elävänä ja itkien, tarviten vain keskoshoitoa, mutta hänet heitetäänkin roskiin. Järkytyksekseni opettajani totesi, että tätä tapahtuu myös Suomessa, laillisesti. Joskus sikiö abortoidaan aivan viime tipassa (Suomen aborttilain mukaan viikolle 24 saa poikkeustapauksessa abortin tehdä) niin, että tämä syntyy elävänä. Esimerkkinä opettajani kertoi tapauksen, jossa hän oli ollut työvuorossa ja toinen hoitaja oli tullut kysymään, mitä he tekevät, kun abortoitu vauva itkee.
Asiaa oli kysytty lääkäriltä, joka oli sanonut ettei lapselle saa tehdä mitään. Suomen laki nimittäin kieltää abortoidun vauvan hoidon, vaikka tämä syntyisi elossa. Miten tämä voi olla mahdollista? Nykyisellä hoitotekniikalla jopa 22-viikkoiset keskoset saadaan pidettyä hengissä ja kehittymään terveiksi lapsiksi. Miksi yhteiskuntamme hyväksyy tällaisen ristiriidan?
Jos lapsi syntyy keskosena perheeseen joka todella haluaa lapsen, tämän eteen tehdään kaikki mahdollinen hoito. Mutta jos lapsi syntyy keskosena abortin seurauksena, hänelle ei tehdä mitään, vaan odotetaan, että tämä kuolee. Samaan aikaan voi sairaalassa syntyä kaksi samanviikkoista keskosta: abortoitu, ja kauan haluttu. Jälkimmäistä hoidetaan, ensimmäista ei.
Keskoshoito on kallista, mutta onko oikein miettiä kustannuksia kun kyseessä on elämä? Ja eikö muka sillä 24-viikkoisella, abortoidulla, mahdollisesti down-syndroomalapsella ole samaa oikeutta yrittää elää kuin 22-viikkoisella, muuten terveellä? Joskus jopa täysin terve lapsi abortoidaan viime tipassa. Eikä aina ole 100-prosenttista varmuutta kehitysvammalle, joka aborttiin antaa oikeuden viime tippaan asti.
Lääkäritkin ovat vain ihmisiä, he voivat erehtyä.
Puututaan tähän asiaan. Otetaan yhteyttä kansanedustajiimme. Tehdään vetoumus. En tuomitse aborttiin päätyviä, mutta tällainen julmuus, jossa elävänä syntyvä lapsi murhataan kitumalla, on saatava loppumaan. Ihminen ei ole Jumala, joka tietää, jääkö keskonen eloon vai ei. Aina pitäisi yrittää tehdä kaikkensa säilyttää elämä.
Kun abortoitu sikiö elääkin - SUSANNA VESTER, sairaanhoidon opiskelija. Jyväskylä 12.11.2004 00:01
Olen 3.vuoden sairaanhoidon opiskelija. Tunneillamme törmäsin aiheeseen, joka järkytti minua valtavasti. Keskustelimme abortista, aborttilaista sekä muusta aiheeseen liittyvästä. Tuli puheeksi, miten esim. Venäjällä sikiöitä abortoidaan niin myöhäisessä vaiheessa, että sikiö syntyykin elävänä ja itkien, tarviten vain keskoshoitoa, mutta hänet heitetäänkin roskiin. Järkytyksekseni opettajani totesi, että tätä tapahtuu myös Suomessa, laillisesti. Joskus sikiö abortoidaan aivan viime tipassa (Suomen aborttilain mukaan viikolle 24 saa poikkeustapauksessa abortin tehdä) niin, että tämä syntyy elävänä. Esimerkkinä opettajani kertoi tapauksen, jossa hän oli ollut työvuorossa ja toinen hoitaja oli tullut kysymään, mitä he tekevät, kun abortoitu vauva itkee.
Asiaa oli kysytty lääkäriltä, joka oli sanonut ettei lapselle saa tehdä mitään. Suomen laki nimittäin kieltää abortoidun vauvan hoidon, vaikka tämä syntyisi elossa. Miten tämä voi olla mahdollista? Nykyisellä hoitotekniikalla jopa 22-viikkoiset keskoset saadaan pidettyä hengissä ja kehittymään terveiksi lapsiksi. Miksi yhteiskuntamme hyväksyy tällaisen ristiriidan?
Jos lapsi syntyy keskosena perheeseen joka todella haluaa lapsen, tämän eteen tehdään kaikki mahdollinen hoito. Mutta jos lapsi syntyy keskosena abortin seurauksena, hänelle ei tehdä mitään, vaan odotetaan, että tämä kuolee. Samaan aikaan voi sairaalassa syntyä kaksi samanviikkoista keskosta: abortoitu, ja kauan haluttu. Jälkimmäistä hoidetaan, ensimmäista ei.
Keskoshoito on kallista, mutta onko oikein miettiä kustannuksia kun kyseessä on elämä? Ja eikö muka sillä 24-viikkoisella, abortoidulla, mahdollisesti down-syndroomalapsella ole samaa oikeutta yrittää elää kuin 22-viikkoisella, muuten terveellä? Joskus jopa täysin terve lapsi abortoidaan viime tipassa. Eikä aina ole 100-prosenttista varmuutta kehitysvammalle, joka aborttiin antaa oikeuden viime tippaan asti.
Lääkäritkin ovat vain ihmisiä, he voivat erehtyä.
Puututaan tähän asiaan. Otetaan yhteyttä kansanedustajiimme. Tehdään vetoumus. En tuomitse aborttiin päätyviä, mutta tällainen julmuus, jossa elävänä syntyvä lapsi murhataan kitumalla, on saatava loppumaan. Ihminen ei ole Jumala, joka tietää, jääkö keskonen eloon vai ei. Aina pitäisi yrittää tehdä kaikkensa säilyttää elämä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.