Luin Juuri hiljattain melko tuoreen artikkelin, joka oli julkaistu November 2005. Tämä artikkeli
käsitti kolmea kansalais ryhmää, joista ensimmäinen oli Sardinialaiten pieni kansakunta,
joka oli saavuttanut tavallista keskivertoa korkeamman iän. Samoin olivat Okinawan saaritolaiset Japanissa saavuttaneet tavallista
korkeamman keskiarvoiän.
Sitten Californian Adventistit olivat kolmas
ryhmä joka oli saavuttanut American korkeimman
eliniän. Kaikilla heillä oli yhteistä myönteinen
suhtautuminen elämän laatuun ja heillä oli kaikilla erittäin hyvä tasapainoinen elämä ja terveelliset ravintotottumukset. Mielen terveys
oli kaikkein tärkein tavoite Jumal suhteineen :::
käsitti kolmea kansalais ryhmää, joista ensimmäinen oli Sardinialaiten pieni kansakunta,
joka oli saavuttanut tavallista keskivertoa korkeamman iän. Samoin olivat Okinawan saaritolaiset Japanissa saavuttaneet tavallista
korkeamman keskiarvoiän.
Sitten Californian Adventistit olivat kolmas
ryhmä joka oli saavuttanut American korkeimman
eliniän. Kaikilla heillä oli yhteistä myönteinen
suhtautuminen elämän laatuun ja heillä oli kaikilla erittäin hyvä tasapainoinen elämä ja terveelliset ravintotottumukset. Mielen terveys
oli kaikkein tärkein tavoite Jumal suhteineen :::
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jotenkin niin kummallista tuo adventistien kaikenlainen "pullistelu". Tavalla tai toisella>> ME >> ja >> MEILLÄ >> ja >> MEIDÄN >> ja muut eivät tietysti ole sitten yhtään mitään.
Eivät muut korosta itseään tuolla lailla.
Mistähän moinen johtuu?
Onkohan adventisteilla NAPOLEONIN tauti kun koko ajan pitää vertailla ja osoittaa omaa paremmuutta.
Olen kuullut vastaavanlaisista tutkimus tuloksista,johon Terve sielukin viittaa.En tiedä sitä sitten kenen toimesta niitä on suoritettu. Mutta oli miten oli,niin olen samaamieltä Tarkastajan kanssa siitä,ettei niissä pitäisi olla mitään pullistelemisen aihetta. Toisaalta haluaisin kyllä elää pitkän elämän,ja myös terveenä,jos mahdollista, mutta luonne on heikko, ja terveet elämäntavat tahtovat unohtua.
Se etteivät muut korosta itseään tuolla lailla,niinkuin mainitsit, pitää paikkansa. Mutta on inhimillistä,että jokaisella on tarve korostaa "itseään" tavalla tai toisella,sehän on aivan luonnollista. Voi myös olla,että se on aika harvinaista jos joku on kokonaan vapaa mainitsemastasi Napoleonin taudista, mutta adventisteilla se saattaa olla pahimmanlaatuista.
Toivon, että kirjoittaja ei tuo kirjoitusta siksi, että kuva toisi paremmuudesta esille, vaan pikemminkin haastetta siihen, terveyteen.
Kyllä sairauden kivut ikäihmisenä on aina vaikeita, ja jos ne voidaan saada vähenemään elämäntapojen muutoksilla, niin se on silloin hyvä. Silloin kaikki keskustelun avaukset ovat hyviä ja tarpeellisia.
Eivät kaikki pidä tupakka-askin varoituksesta, että se tappaa, ja siinähän se kaupan askissa on painettu.
Isät ja äidit varoittavat lapsiaan vaaroista, ja kyllä minä varoittaisin vaarasta ulkopuolista, jos sellainen on tiedossa.
Jospa näkisimme aloituksen positiivisena asiana.
Mainitsin myös, että tuon iän pidentyminen on myös muidenkin uskovien etuoikeus.
Uskovat yleensäkin elävät 7 vuotta
Kirjoittanut: adventisti 2.12.2005 klo 17.48
Joten tämä tarina ei ole Napoleon tautia vaan
kansain välistä todellista tietoa. Tässä tarinassa eivät Adventistit pullistele vaan asiaan perehtyneet kertovat maailmalle totuuden. Lue itse Artikkeli niin huomaat mistä on kyse::
Kristushan kuoli hyvin nuorena, joten hän ei olisi lmeisesti ollut hyvä adventisti. Monet apostolitkin tekivät samoin, eli seurasivat Kristusta, melkoisen nuorella iällä kuoleman ja tuonelan kautta taivasten valtakuntaan. Ja monet muutkin Kaikkivaltiaan uskolliset palvelijat ovat luopuneet elämästään jo ennen keski-ikää, tosin jonkun muun toimesta. Näin on käynyt jopa yhdysvalloissakin, mutta vainmuutaman kerran.
Terve suhde Luojaan ei siis ole tae pitkästä elämästä maan päällä, eikä kuoleminen vanhalla iällä ole siis saavutus Luojamme silmissä laisinkaan. Vaan ainoastaan usko, täydellinen luottamus taivaalliseen Isään ja Hänen tahtonsa toteuttaminen elämämme aikana täällä maan päällä.
Kyllä psalmi 91:n mukaan ikävuodet ovat Jumalan lahjaa.
Jos koko elämäkin on lahja taivaalliselta Isältä, niin eikö silloin nuo psalmien "tokaisut" ole vähän epäolennaisia näkemyksiä. Siis eihän Luoja peri keltään korvausta elämästä, eikä Hän myöskään aseta sen pituutta kriteeriksi mihinkään.
Jospa näkisimme asian siltäpuolen, että elämän lahjan antaja kouluttaa aina työntekijänsä tänne, palvelemaahan tänne on tultu.
Elämän viisaus, se annettu on täällä ajassa hengellisessä työssä sitten siunaukseksi mahdollisimman pitkään ja toiminnallisesti.
Monella iällisesti pitkämatkalaisella on hyvä sana ja ikäväähän se on jos "kaaduttasiin kesken matkaa saappaat jalassa".
Kuitenkin käytäntöjä ja olemassa olevia tapahtumia vastaan väittämistä ei voida pitää kovinkaan viisaana toimintana ihmiseltä joka yrittää asioita
selittää elämän pituuden pohjalta. Kaikki Luojan kasvattamat uskolliset palvelijat ovat kuolleet melkein säännönmukaisesti ennen ns. "eläke-ikää".
Ja tuolla seikalla nimenomaa selitetään tyhjäksi ihmisen iän merkitys versus aito "usko", eli luottamus taivaalliseen Isään ja Hänen uskollisena palvelijana toimimiseen. Uskolliset palvelijansa Hän kyllä kouluttaa ja on kouluttanut läpi vuosi tuhansien ja sen juuri pitäisikin näkyä jossakin konkkreettisesti vielä tänäpäivänäkin. Ja tiedän
myös, ettei Hän kouluta palvelijoitaan toimimaan jossakin uskonnollisessa tai aatteellisessa ryhmässä/joukossa, vaan vartavasten ihmisten parissa puolueettomana ihmisten välisissä asioissa ja kiistoissa.
Vanhan viisauden mukaan, ei kukaan voi tietää elon päiviensä määrää eikä askeltensa suuntaa etukäteen
. Ja toinen viisaus, ei ole ihmisen asia se, kelle Herra antaa ja keltä ottaa.
Näinhän se on, uskovat yleensäkin eri seurakunnista seurakuntaa nimeämättä, elävät pidempään kuin vertaisryhmä kansasta, iloinen mieli ja elämänmyönteisyys varmasti on yksi tekijä.
Sitten toinen on se, että tupakka ja alkoholi ei ole tuhoamassa elämää. Tästä kaikesta kuuluu kiitos Herralle.