Luottamus kirkkoa kohtaan on vahvistunut, suomalaisista 63 prosenttia sanoo luottavansa kirkkoon. Aineisto on kerätty ihmisten arvomaailmaa ja elämäntilannetta kartoittavan kansainvälisen World Values -tutkimuksen yhteydessä.
Merkille pantavaa on, että kirkon arvostus on jatkanut nousuaan 2000-luvun noususuhdanteesta huolimatta. Yleensä taloudellinen noususuhdanne suosii kovia arvoja, kun yhteisölliset arvot taas voimistuvat laman aikana. Näin kävi Suomessa 1990-luvun alussa. Silloin luottamus kirkkoon oli melkein 30 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin tänään.
World Values -tutkimus julkaistaan virallisesti ensi vuoden alussa. Kirkon tutkimuskeskus on kuitenkin antanut osan materiaalista Kotimaan käyttöön. 100-vuotisjuhlalehdessä Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen arvioi, että suomalaiset arvostavat kirkon erilaisia toimintamuotoja. Selvää on, että diakonian kriisiapu ja ruokapaketit tarvitseville on nähty todellisina kädenojennuksina heikko-osaisille.
On mielenkiintoista, että tasavallan presidentti Tarja Halonen korostaa samassa juhlalehdessä kirkon yhteiskunnallisen työn merkitystä ja kiittää kirkkoa ihmisarvon puolustamisesta.
Lähde: Kotimaa-lehti
Merkille pantavaa on, että kirkon arvostus on jatkanut nousuaan 2000-luvun noususuhdanteesta huolimatta. Yleensä taloudellinen noususuhdanne suosii kovia arvoja, kun yhteisölliset arvot taas voimistuvat laman aikana. Näin kävi Suomessa 1990-luvun alussa. Silloin luottamus kirkkoon oli melkein 30 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin tänään.
World Values -tutkimus julkaistaan virallisesti ensi vuoden alussa. Kirkon tutkimuskeskus on kuitenkin antanut osan materiaalista Kotimaan käyttöön. 100-vuotisjuhlalehdessä Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen arvioi, että suomalaiset arvostavat kirkon erilaisia toimintamuotoja. Selvää on, että diakonian kriisiapu ja ruokapaketit tarvitseville on nähty todellisina kädenojennuksina heikko-osaisille.
On mielenkiintoista, että tasavallan presidentti Tarja Halonen korostaa samassa juhlalehdessä kirkon yhteiskunnallisen työn merkitystä ja kiittää kirkkoa ihmisarvon puolustamisesta.
Lähde: Kotimaa-lehti
Vastaukset 12
Vanhimmat
liperikaulaisiin. Olen kirkostaeronnut.
tietenkin otantana Kotimaa-lehden lukioiden keskuudesta?
Niinpä niin....
keskimäärin.
Vai kasvaa luottamus kirkkoon siitä, että EU:n rahoilla annetaan ruokapaketteja! No, papit ovat aina olleet hyviä nappaamaan muiden teot omaksi ansiokseen.
Homma näyttää haisevan
1) sopiva taho tekee kyselyn sopivasti muotoilluin kysymyksin
2) kyselystä poimitaan tarkoituksenmukainen vastaus
3) vastausta selitetään olettamuksilla
4) lopputulemaan niputetaan sinne kuulumattomia seikkoja
5) vastausta korostetaan kertomatta faktoja
6) koska uskis on tyypillisesti auktoriteettiuskoinen, lainataan jonkun auktoriteettin aiheeseen liittymätöntä kommenttia.
Evlut lahkokin on tuossa hyvä, mutta toki on myönnettävä katolisen kirkon ylivertainen osaaminen.
´
´
´
Tilastot saadaan näyttämään totuuden vastaista lukemaa hyvin helposti erilaisilla kysymysten asettelulla.
Jos kirkon todellisesta olemuksesta tehtäisiin kysely rehellisesti asetetuilla kysymyksillä, niin tuloskin olisi totuuden mukainen.
Ensimmäinen kysymys kuuluisi näin aseteltuna:
1. Oliko mielestäsi oikein, että Martti Luther 1500 luvulla sisällytti perustamaansa uuteen lahkoon katolisuudesta alkaneen lapsikasteen? - - -
Toinen kysymys: Uskotko, että pieni lapsi on saatanan oma ilman lapsikastetta, jonka Luther omaksui katolisesta kirkosta? - - -
Kolmas kysymys: Uskotko, että pieni lapsi irrotetaan saatanasta ja hän saa Pyhän Hengen sekä uudestisyntyy lapsikasteessa?
Edellisten kysymysten vastaukset toisivat esille todellisen lukeman kirkon kannatuksesta.
Tietenkin ihmiset kannattavat kirkkoa, jos asetellaan kysymykset malliin: "tekeekö kirkko oikein hyväksyessään naispappeuden ja homouden?" - - - Uskosta osaton kansahan on sellaisissa asioissa valmiiksi eksytetty mukaan kansankirkon oppiin.
http://www.Jeesus-on-Herra.com
täässä kohtaa kannatti heittää mainos helluntaiseurakunnasta?
Samanlaisia jeesuksen zombeja olette kuin luterilaiset valtiokirkon jäsenetkin.
Sinukin lahkosi aivopesemiä ihmisiä on Uskontojen Uhrit ry:n asiakkaista miltei suurin osa, joten älä viitsi elvistellä täällä!
vaikene pimeyden lähettiläs!
moraali.. Siis valehtelee kunhan vaan sais hyväksynnän ihmisiltä.. mutta kääntyy sitten kun oppii ajattelemaan oikein..
nassen käyttää moraaliaan vain omiin sekopäisiin tarkoituksiin...
Suomalaisten luottamus kirkkoon kasvanut
Julkaistu 02.12.2005 12:55 (päivitetty 14:11)
-
Kirkkoon luottavien määrä on tuplaantunut vuodesta 1990. Yli 60 prosenttiin noussut luottamus yllätti myös tutkijat.
Suomalaisten luottamus kirkkoon on kasvanut rajusti sitten 1990-luvun alun vuosien. Vuonna 1990 vain kolmasosa kansasta luotti kirkkoon.
Elo-lokakuussa tehdyssä tutkimuksessa luottamusprosentti oli 63. Tulos yllätti Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Kääriäisen, koska kirkosta eroaminen on viime vuosina yleistynyt. Kääriäinen uskoo luottamuksen kasvaneen osittain siksi, että kirkko on toiminut lamavuosina heikko-osaisten puolustajana.
Suomalainen usko -tutkimus on osa ihmisten arvomaailmaa kartoittavaa World Values -tutkimusta, joka tehtiin 80 maassa. Tutkimuksen ennakkotiedot on julkaistu tänään ilmestyneessä Kotimaa-lehden 100-vuotisjuhlanumerossa.
Tutkimustuloksista keskusteltiin Kotimaa-lehden järjestämässä aamiaisseminaarissa Helsingissä.
World Values -tutkimuksen kansainvälinen aineisto julkistetaan ensi vuoden alussa.
Kirkosta haetaan vastauksia ongelmiin
Lähes puolet (44 prosenttia) suomalaisista kokee, että kirkko vastaa ihmisten moraalisiin ongelmiin ja tarpeisiin sekä perhe-elämän ongelmiin (47 prosenttia). Reilu kolmannes katsoo, että kirkko vastaa aikamme sosiaalisiin ongelmiin. Liki kolme neljästä suomalaisesta arvioi saavansa kirkolta päteviä vastauksia hengellisiin ongelmiin ja tarpeisiin.
Ihmiset eivät enää pyydä ylhäältä apua iltarukouksessa. Tutkimuksen mukaan päivittäin rukoilee harvempi kuin yksi neljästä ja vähintään kerran kuussa samoin alle yksi neljästä. Viidennes suomalaisista ilmoittaa, että ei rukoile koskaan.
Liki puolet suomalaisista (47 prosenttia) ilmoittaa pitävänsä Jumalaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä. Ensimmäisessä World Values -tutkimuksessa 1981 vain 38 prosenttia piti Jumalaa tärkeänä tai erittäin tärkeänä.
(MTV3-STT)
kaikkien toisensuuntaisten viestien keskellä hyvä huomata, että suomalaisilla taitaa kuitenkin olla järkeä ja harkintakykyä
nykyisin vuodessa ja siten kirkon jäsenmäärä vähenee kokoajan. Tämä on varmaa numerotietoa. Hyvä näin. Tulevaisuudessa voi olla ihmisiä, jotka sanovat olevansa uskovaisia, mutta kirkon jäsenmäärä vähenee koko ajan ja samalla vähenee sen vaikutus-/sortovalta kirkkoon kuulumattomia kohtaan.