Joulukuusille kun kirveen saisi teroitettua ja jos kuusia löytyy mutta onneksi valtion metsät ovat hyvin hoidettu joten täytyy katsoa sopiva neljänneskuu ja sitten kuun varjoissa lähestyä kuusta ja kun se ei aavistakkaan niin silloin isken ja raahan sen omaan kolooni ja vietän mukavaa Joulunalusta näin itsenäisyyspäivänä takaatulen loimutessa tiikerintaljan päällä maaten liekeissä makkaraa jaherkkuja paistellen kunnes uusikuu tuo Joulun tullessaan ja pääsen avaamaan itsetuotuja lahjoja Joulupukin jälleen juuttuessa liian ahtaaseen savupiippuun ja hengittäessä lihankäryistä ilmaa ja huokaillessa josko hänelläkin joskus olisi Joulu kun siitä on niin kauan kun Joulumuorin kanssa viimeksi oli rauhallista ja hiljaista aattoa odotellessa ulkona pakkasen paukkuessa ja puita vääräksi pannessa Tapaninpäivää odotellessa tonttujen palatessa nälissään kotiin pitkiltä lahjanjakoreissuiltaan jotka ulottuivat mantereelta toiselle aivan ympäri maapallon ja sieltä takaisin kotiin Korvatunturille mukavaan lämpöiseen majaan jossa puurokattila hellalla porisee ja johon manteleita on piiloitettu ikään kuin niitä sieltä ei löytyisi vaikka ne eroittaa helposti etenkin keskivahvan puuron seasta joka muistuttaa paksua lunta jota Joulupukki joka talvena näkee puiden oksilla riippumassa kuin valkoisen naavan jota porot syövät korkeuksiin humisevien mäntyjen pinnalta jotka tosin ovat jo kaatoon tuomitut kuin ruoho kesällä paitsi että naava ei ole niin vihreää vaan vaaleampaa joka tuo Joulupukin mieleen monta kultaista muistoa haltijaporo Petterin ja Joulupukin monista seikkailuista aina vuosien takaa jatkuen aina tähän päivään saakka.
KIRVEESTÄ ANNAN !!!!!
Kuunkulkija
13463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Enpäs oo koskaan pöllinyt kuusta mutta sait sen kuulostamaan niin hauskalta että taidan tänä vuonna tehdä poikkeuksen:))))
lailla on juuri niin jännittävää kuin miltä se kuullostaa ja kuusen arvo nousee valtaviin mittasuhteisiin etenkin jos siitä jää kiinni mikä taas tulevaisuudessa on hauska lisä elämänkirjon muistoihin joita riittää.
Mä voisin kaupunkilaisena kiivetä keskustorin isoon kuuseen ja ottaa siitä latvan mukaan. Pääsis vähemmällä tarpomisella ja säästyis yksi kuusi hengissä. Muut kaupunkilaiset vois sitten iloita loppukuusesta.
sitä edes huomaisi. Yön hiljaisuudessa hiipien...
ja kun aamu koittaa....
jännempää kuin valtion metsässä:))))
Aivan hengästyin......
Yksikään luoti ei lävistä sydäntä sellaisella voimalla kuin juuri oikeaan paikkaan asetettu piste.
mielenherkistävää ja ra(u)hallista aikaa ja toivoisinkin että minullekin löytyisi oma Joulumuori jonka kanssa talvipakkasen paukkuessa ulkona voisimme paukutellä lämpimässä sisällä kuusesta löytyviä paukkukarkkeja joita on niin kauhean vaikea löytää nykyään kun kaupat on niin isoja että niissä tarvitaan vyökompassi ettei eksy niin pahasti että kukaan ei enää koskaan löydä ja saa viettää kokonaisen loppuelämänsä yksin ja hyljättynä muttei samalla lailla kuten Hannulle ja Kertulle kävi koska se ei ollut niin kivaa.
ihanaa aikaa....Talvi on ihanaa aikaa...Lupa käpertyä pakkasen paukkeessa huopaan soffan nurkkaan
ihanan kirjan kanssa...Lupa nauttia kirjasta yömyöhään....Ai harmillista..Sinulla ei joulumuoria...Nyt toivoo kovasti Kulkijalle oman ihanan............................Toivoin....Sä löydät...nuotionäärestä paahtamasta vaahtokarkkeja...kuusivarkaista posket punaisina nauruun läkähtymästä....kirjastosta hyllyjen välistä...salaa kännyyn supittamasta...Riihkabussista väsyneenä silmät unisen raukeana...katseet hetkeksi..sadan vuoden ikuisuudelta tuntuvan sekuntin ajan kohdatessa...älä päästä katsettasi enää koskaan irti....Mä muuten omin kaikki Sun pisteesi....
katolta paloportaita myöten olohuoneen ikkunan luo. Vain pieni liike ja hän oli sisällä. Kuunvalo loi valoaan siistiin vaaleaan huoneeseen ja makuuhuoneesta kuului hiljainen hengitys. Katsoessaan seinällä olevaa isokokoista taulua Kuunkulkija ymmärsi minkälaisesta henkilöstä oli kysymys; vapaana olemisen halu, samalla tunteiden näyttämisen pelko arkielämässä, siisteys jolla elämä itse pysyisi siistinä ja hallituissa rajoissa olivat tuon ihmisen tunnusmerkkejä. Siihen sekaantui tunteiden näyttämisen tarve joka oli ristiriitoja aiheuttava tekijä.
Kurkistaessaan makuuhuoneeseen hän näki tuon olennon nukkuvan rauhallista unta kaukana kaikesta ahdistuksesta. Tasainen hengitys kertoi Kuunkulkijalle kyvystä irtautua tarvittaessa arjen riistävistä kokemuksista mitkä monasti riitauttivat koko tunne-elämän.
Kuunkulkija poistui makuuhuoneen ovelta olohuoneen ikkunan luo, avasi ikkunan ja poistui hiljaa samaa kautta mistä oli saapunutkin.
Jouluaattona ei voi häiritä.
tästä alkaen olet minulle valoa.
Tähden tähdistä kirkkaimman mä toivoisin hohtavan....
ponkaista ylös ysiltä. Hiivin peiton alle lämpöiseen ja nukahdan kuin lapsi.
Hyvä kun et vihastunut.... Yötä hyvää.
vihastun....Nauroin vain;o)) Hyvää yötä:o))
pitäisi rajoittaa sillä ei ole suotavaa kun pahaa aavistamattoman ylpeästi lunta oksillaan kantavan kuusen kimppuun käydään vain siksi että itsekkäästi haluamme kantaa kauniin luonnontuotteen pirttiimme jossa sillä ei ole mitään toivoa tulevasta vaan pikkuhiljaa suruissaan tiputtelee neulasiaan kuin kyyneleitä samalla aikaa kun Joulumuori on jäänyt yksin tunturimajaan hämmentyneenä hämmentämään suurta puuropataa sillä Joulupukki Tonttuineen epätoivon vimmalla yrittää kiirehtiä tuvasta toiseen aiheuttaen liiallisella kiireellä joskus jopa pahaa mieltä kun hätiköidysti heittää kiroilevalle koltiaiselle tarkoitetun paketin kiltti piltti pienoiselle jonka surun kyyneleet vaihtuvat iloiseen hymyyn kun puurolautaselta löytyy onnea tuova manteli joka hohtaa lusikassa kuin tähti öisellä taivaalla missä näemme myös myöhään joulu-aatto iltana poron tyhjentyneine pulkkineen katoavan taivaan rannan taakse ja siinä siunaamassa hetkessä Joulurauha laskeutuu kaiken kansan sydämiin kun hiljaa hiipien yön harso kietoo vaippaansa rauhattoman mielen ja vain lumihiutaleiden tanssi jatkuu hohtavilla hangilla peittäen alleen kaiken entisen antaen toivoa uudesta puhtaammasta tulevaisuudesta.