TOP-10 ravintolisät

Tuolta saa tätä suosittua tuotetta.
http://www.pakkotoisto.com/kauppa/product_info.php?cPath=30&products_id=410

fghgfh kirjoitti:

Tuolta saa tätä suosittua tuotetta.
http://www.pakkotoisto.com/kauppa/product_info.php?cPath=30&products_id=410

Lue lisää

Aivan äskettäin ilmestyi European Journal of Pharmacology -lehdessä laajahko tutkimus, jonka johtopäätöksessä uskallettiin jopa ehdottaa hoitomuotoa erääksi ratkaisuksi diabeteshoitoon. Tutkimus käsitti 2-tyypin diabeetikkoja, joilla oli vakava säärihaava. Hoitona he saivat joko perinteistä antibioottihoitoa tai tuntemattomampaa otsoniterapiaa. Jälkimmäinen osoittautui huomattavasti paremmaksi. Amputaatiotarve pieneni lähes olemattomiin, haavat paranivat nopeammin ja jopa verensokeriarvot normalisoituivat. Olen referoinut tutkimuksen sivuilleni osoitteeseen: http://www.otsoniterapia.net/uutta/diabetes.htm , jossa tulokset on voitu esittää myös siististi taulukoituna. Kiinnostuneiden kannattaakin klikata sinne, mutta leikkaan tähän tärkeimpiä pointteja:

Tutkimus käsitti yhteensä sata potilasta, joilla kaikilla oli aikuistyypin diabetes (tyyppi 2) ja jotka olivat joutuneet sairaalahoitoon alaraajoissa olevien haavojen vuoksi. Mukaan ei huolittu potilaita, joilla oli muita hoitoon vaikuttavia tauteja, kuten maksan tai munuaisten virhetoimintaa, syöpää, septisiä olotiloja jne. Myöskään raskaana olevia, alkoholisteja, lääkeriippuvaisia tai muita vastaavia tapauksia ei huolittu.

Potilaat jaettiin hoidon perusteella kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä (49 potilasta) sai perinteistä antibioottihoitoa käsittäen sekä systeemisiä että paikallisia antibiootteja suoraan haavaan. Tätä hoitoa annettiin 20 päivän ajan. Toinen ryhmä (51 potilasta) sai otsoniterapiaa niin ikään sekä systemaattisesti että paikallisesti. Systeeminen hoito annettiin peräsuolihuuhteluna 10 mg:n kerta-annoksina. Paikallinen hoito käsitti haavan sulkemisen muoviseen pussiin, joka imettiin alipaineella tyhjäksi. Tämän jälkeen sinne johdettiin otsonikaasua (pitoisuus 60 mg/l) ja annettiin olla jalassa tunnin ajan. Pussin poistamisen jälkeen haavoihin voideltiin vielä otsonoitua auringonkukkaöljyä (Oleozon®). Toimenpiteitä suoritettiin päivittäin 20 päivän ajan.

Potilailta tutkittiin haavojen alan ja läpimitan pienentymistä sekä niiden nopeuksia, paranemista ja sairaalapäivien määrää. Lisäksi tutkittiin useita diabetekseen liittyviä biokemiallisia parametreja. Antibiootteja saaneista potilaista parani 34 eli 69 %, kun otsoniterapiaa saaneista parani 39 eli 78 %. Vaikka tulos suosikin otsonia, eroa ei luonnehdittu tilastollisesti merkittäväksi. Sen sijaan otsonia saaneet viipyivät sairaalassa keskimäärin vain 26 päivää, ja tämä oli selvästi vähemmän kuin antibioottiryhmällä (34 päivää, p = 0,010). Vaikka kaikki potilaat eivät parantuneetkaan, otsonia saaneiden haava pieneni keskimäärin paljon enemmän ja nopeammin kuin antibioottiryhmällä.

Vaikka kaikki potilaat eivät parantuneet, parempiin tuloksiin olisi ehkä päästy, jos hoitoja olisi jatkettu kauemmin. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että niistä potilaista, jotka eivät parantuneet, jouduttiin antibioottiryhmässä amputoimaan seitsemän henkilöä (16 %), ja otsoniryhmässä ainoastaan kolme (5 %). Otsoniterapia ei pelkästään vähentänyt amputoitujen potilaiden määrää, vaan myös sen laajuutta. Koska amputoinnilla on paljon sosiaalista merkitystä potilaan elämänlaatuun, terapiamuodolla, jolla voidaan ehkäistä tai pienentää sen laajuutta, on suuria hyötyjä.

Tutkimuksessa tutkittiin myös verensokeriarvojen kehittymistä, josta niin ikään saatiin erinomaisia tuloksia. Hoitojen alussa vain 15 (30 %) antibioottiryhmän ja 14 (27 %) otsoniryhmän potilaan glukoosiarvot olivat viitearvojen (3,33–8,88 mM) sisäpuolella. Hoitojakson päättyessä vain 13 antibioottiryhmän potilaalla glukoosiarvot olivat normaaleja, kun otsoniryhmässä määrä oli noussut 29:aan (56 %) potilaaseen. Hoitojen alussa 80 % otsoniryhmäläisistä ja 45 % antibioottiryhmästä käytti säännöllisesti hypoglykeemisiä lääkkeitä. Tästä huolimatta arvot olivat normaalia korkeammalla, osoittaen lääkehoidon tehottomuutta. Hoitojen alussa otsoniryhmäläisten glukoosiarvot olivat kuitenkin jo normaalin vaihteluvälin sisällä. kaikkiaan 84 %:lla otsoniryhmäläisistä glukoosiarvot kohenivat, kun antibioottiryhmällä näin kävi vain 40 %:lla. Näin tämä tutkimus varmistaa jo aiemman venäläisen tutkimuksen (Mashlennikov ym. 2001) havaintoja, jossa verensokeritasot normalisoituvat sekä 1 että 2 tyypin potilailla.

Tutkijat käsittelevät myös otsoniterapian positiivisten vaikutuksien syitä. Niitä ei kuitenkaan kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista käsitellä tässä yhteydessä kovinkaan tarkasti, sillä asiat ovat vielä osin hypoteettisia ja toisaalta niidenkin selittäminen kansantajuisesti lienee mahdoton tehtävä. Tärkein mekanismi lienee antioksidanttijärjestelmän stimuloituminen ja osittainen normalisointi, jonka samat tutkijat (Al-Dalain ym. 2001) olivat jo aiemmin havainnollistaneet eläinkokeissa. Diabetespotilaiden elimistöhän tuottaa valtavia määriä vapaita happiradikaaleja ja muita reaktiivisia happiyhdisteitä, joita entsymaattiset antioksidantit - lähinnä superoksididismutaasi (SOD) ja katalaasi - sitten sammuttavat. Otsoniterapiakuuri stimuloi SOD:n tuotannon lähes seitsenkertaiseksi verrattuna tilanteseen ennen hoitoja. Katalaasin määrä lisääntyi noin kolmanneksella, ja näiden antioksidanttien keskinäinen suhde normalisoitui selvästi. Vastaavaa ei havaittu antibiootteja saaneilla potilailla. Molemmat hoitomuodot kyllä edesauttavat haavan arpeutumista ja infektioiden häviämmistä, mutta ainoastaan otsoniterapialla on ns. "antidiabeettistä" vaikutusta.

Tutkijat mainitsevat vielä, että otsoniterapia oli selvästi halvempi hoitomuoto, jolla voitiin lyhentää sairaala-aikoja. Koska myös monet diabetekseen liittyvät biokemialliset parametrit kohenivat niin ikään, eikä yhdelläkään potilaalla havaittu sivuvaikutuksia, ei ole ihme että tutkimuksen lopussa he esittävätkin seuraavan kommentin:

”Ottaen huomioon todennäköisyys, että diabeetikko joutuu kalliiseen sairaalahoitoon, on keskimäärin 3-5 kertaa suurempia kuin ei-diabeetikoilla. Epidemiologiset tutkimukset ovat antaneet ymmärtää, että vuonna 2010 olisi 300 miljoonaa diabeettistä potilasta, joten uusia keksintöjä diabetesterapiaan tarvitaan parantamaan hoitoa ja kustannuksia. Otsoniterapia voisi olla ratkaisu diabeteshoitoon.”

Terveisin: Miika Sallinen

Lainattu SUOMI24 Diabetesfoorumilta

fghgfh kirjoitti:

Tuolta saa tätä suosittua tuotetta.
http://www.pakkotoisto.com/kauppa/product_info.php?cPath=30&products_id=410

Lue lisää

...niin riittää vanhemille, sisaruksille, isovanhemmille, serkuille ja muille sukulaisille. Lisäksi vielä naapureille, tutuille, kavereille, työkavereille ja muille lähimmäisille! Mass Blast tarjoaa terveyttä ja pitkää ikää. Massaa tulee ja suu on makiana. Mitä sitä muuta voisi toivoa.