Joku hehkuttaa kuvanvakaajan puolesta, että se olisi paras keksintö digikamerassa sitten automaattitarkennuksen jälkeen ja ettei sitä olisi järkkäreissä patis Konica-minoltassa. Näinkö se menee? Miten sitten kuvataan Canonilla ja Nikonilla ja monella muulla?
Miten välttämätön tuo vakaaja on?
Kuvanvakaaja?
Mitä merkitsee?
48
10756
Vastaukset
- ???????????
Kuvanvakaaja ei ole digikauden keksintö. Canonilla ja Nikonilla niitä on ollut käytössä vuosikaudet filmikameroissakin, Minoltalla ei.
Minolta on ainut järkkärirunko jossa vakaaja on rungossa, Nikonissa ja Canonissa se on objektiiveissa. N&C ovat edelläkävijöitä vakaajan suhteen.
Riippuu pitkälti kuvattavista aiheista vakaajan tarpeellisuus. Mulla on 1 vakaaja-opiska, mutta ei se mikään välttämömyys ole.- Rico, Nikon, Pentax jne
Vitsi, kun joku sanoo, että parasta valita kamera, jossa on kuvanvakaaja, niin johan meikä hermostuu - varisinkin kun tuo joku sanoo, ettei niitä juuri ole kuin siinä merkissä...
Tämä keskustelupalsta on hyvä, mutta hermostuttaa, kun saa sirpaletietoa (EN VALITA, tämä on hyvä tapa saada tietoa, mutta siitä se tuska JA LISÄTIEDON tarve vasta aukeaa! :) - !!!!!
Kuten ei automaattitarkennuskaan. Mutta hiton hyvä se on. Ja silloin kun se on rungossa se toimii kittilaseillakin. Todennäköisesti KonicaMinoltan kaltainen vakaaja löytyy muutaman vuoden sisään joka merkiltä. Silloin tosin kalliiden vakaajaoptiikkojen myynti vähenee...
- Hyödyllisyys?
Vakaaja eliminoi kameran tutinaa tietyssä määrin.
Siitä on hyötyä liikumattomiin kohteisiin käsivaralta.
Mahdollistaa pari suljinaikaa pidemmät valotukset.
Mutta jos kameraa "tutisutetaan" tahallaan, vaikka liikkuvan kohteen perässä voi haitta olla hyötyä suurempi.
Tukevalta jalustalta kuvattaessa saattaa vakaajalla varustettu antaa rakenteensa vuoksi huonompia kuvia kuin kiinteärakenteinen, vaikka ominaisuus on poiskytkettävissä.
Punnitkoon siis kukin hyödyllisyyden omissa olosuhteissaan.
Likkumattomissa kohteissa on jalusta varmenpi vaihtoehto. Se toimii vielä silloin kun stabilisaattori lakkaa toimimasta.- hoplaa vaan
Vakaaja ei korvaa jalustaa, nuija!
Sitä ei ole edes suunniteltu sitä tekemään.
Kuvanvakaaja on tarkoitettu tilanteisiin, jossa jalustan käyttö on hankalaa tai mahdotonta, ja se on silloin todellinen tekijä.
Toi mitä kerroit poiskytketyn kuvanvakaajan tiimoilta taas on täyttä skeidaa. Mistä näitä ääliöitä riittää?! Hohhoijaa... - Siltä näyttää
hoplaa vaan kirjoitti:
Vakaaja ei korvaa jalustaa, nuija!
Sitä ei ole edes suunniteltu sitä tekemään.
Kuvanvakaaja on tarkoitettu tilanteisiin, jossa jalustan käyttö on hankalaa tai mahdotonta, ja se on silloin todellinen tekijä.
Toi mitä kerroit poiskytketyn kuvanvakaajan tiimoilta taas on täyttä skeidaa. Mistä näitä ääliöitä riittää?! Hohhoijaa...Luepa uudestaan.
Ellei onnistu, vain koulu auttaa. - vaka vanha
"Tukevalta jalustalta kuvattaessa saattaa vakaajalla varustettu antaa rakenteensa vuoksi huonompia kuvia kuin kiinteärakenteinen, vaikka ominaisuus on poiskytkettävissä."
Perusteleppa hiukan väittämääsi. Uskotko jo, että maapallo on pyöreä?
"Se toimii vielä silloin kun stabilisaattori lakkaa toimimasta."
Kaikki toimii kamerassa aikansa. Sitten tulee varmaan itku kun suljin lakkaa toimimasta.
Heikolta pohjalta haastat. - periaatteen
mukaan vakaajaputki tuottaa epätarkempia kuvia jalustalta kuvattaessa!
Ei tämä kuitenkaan voi olla mahdollista koska kuvaan Canonilla ;-) - ja Lukija
vaka vanha kirjoitti:
"Tukevalta jalustalta kuvattaessa saattaa vakaajalla varustettu antaa rakenteensa vuoksi huonompia kuvia kuin kiinteärakenteinen, vaikka ominaisuus on poiskytkettävissä."
Perusteleppa hiukan väittämääsi. Uskotko jo, että maapallo on pyöreä?
"Se toimii vielä silloin kun stabilisaattori lakkaa toimimasta."
Kaikki toimii kamerassa aikansa. Sitten tulee varmaan itku kun suljin lakkaa toimimasta.
Heikolta pohjalta haastat.Onko tuo niin vaikeasti ymmärrettävissä?
Stabilisaattori lakkaa toimimasta, vaikuttamasta, kun valotusaika tulee tarpeeksi pitkäksi!
Stbilisaattori ei myöskään kykene estämään suurta huojuntaa.
Tuollaisessa laitteessa on myös toleranssi tai hystereesi, mihin se regoi.
Itse asiassa kaikessa on oma toimintakynnyksensä.
Stbilisaattoriobjektiivissa on myös enemmän osia kuin kiinteissä, joiden valmistus- ja säätötoleranssit vaikuttaa tai -,
Olen myös jossain nähnyt testejä, joissa vakautetut oli huonompia kiinteisiin kohteisiin kuin vastaavat kiinteärakenteiset.
(Ero ei kuitenkaan merkittävä, mutta testillä havaittava)
Kyseessä oli objektiin rakennetut vakaimet.
Runkoon rakennettu on hieman toinen juttu.
Siinä ei ole objektiivilla "sananvaltaa".
"Se toimii vielä silloin kun stabilisaattori lakkaa toimimasta."
Eikö äly riitä ymmärtämään, että hyvä jalusta pitää kameran paikoillaan vielä silloin kun stabilisaattorista ei ole enää mitään apua?
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_kuvanvakaaja.html
http://www.dpreview.com/learn/?/key=anti-shake - onkin
ja Lukija kirjoitti:
Onko tuo niin vaikeasti ymmärrettävissä?
Stabilisaattori lakkaa toimimasta, vaikuttamasta, kun valotusaika tulee tarpeeksi pitkäksi!
Stbilisaattori ei myöskään kykene estämään suurta huojuntaa.
Tuollaisessa laitteessa on myös toleranssi tai hystereesi, mihin se regoi.
Itse asiassa kaikessa on oma toimintakynnyksensä.
Stbilisaattoriobjektiivissa on myös enemmän osia kuin kiinteissä, joiden valmistus- ja säätötoleranssit vaikuttaa tai -,
Olen myös jossain nähnyt testejä, joissa vakautetut oli huonompia kiinteisiin kohteisiin kuin vastaavat kiinteärakenteiset.
(Ero ei kuitenkaan merkittävä, mutta testillä havaittava)
Kyseessä oli objektiin rakennetut vakaimet.
Runkoon rakennettu on hieman toinen juttu.
Siinä ei ole objektiivilla "sananvaltaa".
"Se toimii vielä silloin kun stabilisaattori lakkaa toimimasta."
Eikö äly riitä ymmärtämään, että hyvä jalusta pitää kameran paikoillaan vielä silloin kun stabilisaattorista ei ole enää mitään apua?
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_kuvanvakaaja.html
http://www.dpreview.com/learn/?/key=anti-shaketukeva jalusta ja Canon, kaiken muun voit unohtaa. Muiden merkkien vakaajilla ei tee yhtään mitään ;-)
P.s L-sarja rules;-) - 98/100 onnistuu
ja Lukija kirjoitti:
Onko tuo niin vaikeasti ymmärrettävissä?
Stabilisaattori lakkaa toimimasta, vaikuttamasta, kun valotusaika tulee tarpeeksi pitkäksi!
Stbilisaattori ei myöskään kykene estämään suurta huojuntaa.
Tuollaisessa laitteessa on myös toleranssi tai hystereesi, mihin se regoi.
Itse asiassa kaikessa on oma toimintakynnyksensä.
Stbilisaattoriobjektiivissa on myös enemmän osia kuin kiinteissä, joiden valmistus- ja säätötoleranssit vaikuttaa tai -,
Olen myös jossain nähnyt testejä, joissa vakautetut oli huonompia kiinteisiin kohteisiin kuin vastaavat kiinteärakenteiset.
(Ero ei kuitenkaan merkittävä, mutta testillä havaittava)
Kyseessä oli objektiin rakennetut vakaimet.
Runkoon rakennettu on hieman toinen juttu.
Siinä ei ole objektiivilla "sananvaltaa".
"Se toimii vielä silloin kun stabilisaattori lakkaa toimimasta."
Eikö äly riitä ymmärtämään, että hyvä jalusta pitää kameran paikoillaan vielä silloin kun stabilisaattorista ei ole enää mitään apua?
http://www.pikseli.fi/digifaq/3_kuvanvakaaja.html
http://www.dpreview.com/learn/?/key=anti-shake" Eikö äly riitä ymmärtämään, "
äly riittää pidemmällekin, aika on kulunut linkkisi kirjoituksen ohi todella pahasti,
"Päivitetty 27.7.2006".
teoriasi on totta kun kaikissa kerrot "niin ja näin",
mutta kyllä kuvanvakaajat ovat todella kehittyneitä ja käsivaraltakin saa lähes poikkeuksetta aivan virheetöntä kuvaa, melko hämärään, no jaa, tietysti videokuva hieman keinuu ja tulee kuva jälkijunassa vaikka pysäyttääkin sivuttaisliikkeen.
ainakin meidän kuvat ovat virheettömiä, ainoan virheen tekee jos kohde liikkuu liian nopeasti, vatsinkin hämärässä, siihen toivoisi keksintöä, vakaajan toiminoihin en tarvitse parannuksia,,,,
(muuta kuin sen että kestäisivät paremmin jatkuvaa autossa ym. kuljetusta, nykyiset alkavat kulumaan jo 20-30 000 autossa laukussa, takapenkillä olleina, tai 300 tuntia kävellen kannettuna)
kannattaa muistaa että dikikameroissa (ainakin minulla) on samantapainen valotustekniikka kuin verhosuljinkameroissakin lyhyillä ajoilla, eikä mitään keskussuljintyyppiä.
- vaka vanha
...vähenevät oleellisesti kun käytössä on kuvanvakaaja. Itse otan suurimman osan kuvistani ilman jalustaa (ja niin varmasti suurin osa kuvaajista) ja vakaaja antaa mahdollisuuden himmentää selkeästi aukon pari enemmän. Miettikääs mitä se ominaisuus maksaisi optiikan kautta?
- ISO
Eli käytännössä vakaaja antaa käsivaralta kuvattaessa mahdollisuuden käyttää useammin pienempiä ISO-herkkyyksiä, kun vakaaja mahdollistaa jonkin verran pidemmät valotusajat. Siis myös kohinattomampia kuvia.
- kaippa
Osta panasonic, melkein joka mallissa kuvavakaaja.
Kuvanvakaaja hyvä olla, esim. noissa panasonicin useissa malleissa on x12 optinen zoom, niin vakaajan kanssa niillä jopa tekeekin jotain. järkkäreissä vakaaja usein putkessa, mutta näissäkun on kiinteä zoom niin vakaajakin rungossa.
Panasonicit ovat myös voittaneet testejä monissa eri "luokissa".
itse tilasin juuri Panasonic Lumix DMC-FZ5 silverin.
5mb/x12 ja kuvanv. Hinta noin 370e, ei paha mielestäni.- en paljonkaan..
...perustanut kun ostin KM D5D;n -
Sattui vaan olemaan siihen sopivaa lasitavaraa.
Näyttää 400 millisellä tekevän ihan sopujälkeä kun ihan piruuttani jätin Sathcterini himaan.
Huom: 400 x 1,5 = 600 - ja kuussatasella ei justiinsa mitään tee ilman jalustaa.
Tai siis vakaajaa ;)).
Toivottavasti jalustan unohtaminen ei tule tavaksi...
http://www.kolumbus.fi/kirsti.kohonen/ - tätä mieltä
en paljonkaan.. kirjoitti:
...perustanut kun ostin KM D5D;n -
Sattui vaan olemaan siihen sopivaa lasitavaraa.
Näyttää 400 millisellä tekevän ihan sopujälkeä kun ihan piruuttani jätin Sathcterini himaan.
Huom: 400 x 1,5 = 600 - ja kuussatasella ei justiinsa mitään tee ilman jalustaa.
Tai siis vakaajaa ;)).
Toivottavasti jalustan unohtaminen ei tule tavaksi...
http://www.kolumbus.fi/kirsti.kohonen/keskimääräistä paremmin on Kirsti Korhonen Valkotasapainonkin säätänyt,
siihen kiinnitän usein huomiota, kun sitä oikeasti ei voi jälkikorjata, koska jos kuvatessa ei ole oikeita värejä, ei niitä mistään saa, se on vain mielyttävämmäksi muuttamista ei aidommaksi.
Kuvien jälkikäsittely on kuin laittaisi ketsuuppia pajhanmakuiseen ruokaan, tai vahvoja tuoksuja haisevaan vc jotta sillä peittää olemassa olevat hajut. - Rawisti
tätä mieltä kirjoitti:
keskimääräistä paremmin on Kirsti Korhonen Valkotasapainonkin säätänyt,
siihen kiinnitän usein huomiota, kun sitä oikeasti ei voi jälkikorjata, koska jos kuvatessa ei ole oikeita värejä, ei niitä mistään saa, se on vain mielyttävämmäksi muuttamista ei aidommaksi.
Kuvien jälkikäsittely on kuin laittaisi ketsuuppia pajhanmakuiseen ruokaan, tai vahvoja tuoksuja haisevaan vc jotta sillä peittää olemassa olevat hajut.Onkos "tätä mieltä" Koskaan kuullu RAWista?
- Kyllätynyt
Jos lakkaisitte mahtailemasta tietämyksellänne kaikesta ja keskittyisitte asiaan.
ONKO JÄRKKÄREILLÄ ALOITTELEVAN KUVAAJAN KANNATTAVAA OSTAA KUVANVAKAAJALLA VAI ILMAN OLEVA KAMERA?!
Eikai mennyt nyt sormi suuhun kun pitäisi puhua käytännöstä?
KERTOKAA TOKI!- Skeptikko-3
Vakaaja on ihan hauskanen lisuke josta on apua tietyissä mutta rajallisissa tilanteissa. Ela helskutissa sen olemassaolon tai puuuttumisen perusteella kameraasi valitse kun se vakaaja on vain yksi yleensä marginaalinen osatekijä monimutkaisessa kokonaisuudessa.
Esimerkiksi sporttikuvauksessa kun tarvitaan
Kyllä porukka lakkasi jo viisi ja puoli vuotta sitten. Jospa sinä lakkaisit nostamatta vanhoja ketjuja esiin. Minkin kuin tuota kuin se oli uutta, kunnes alettiin puhua Minoltasta.
- Johnnnymale
vakaaja, oli sitten kamerassa tai optiikasa, ei pysäytä kohdetta. kohteen liikeen pysäyttää vain iso aukko tai iso iso.
- pysäyttää vain
”liikeen pysäyttää vain iso aukko tai iso iso”
on pelkkää huuhaata.
Kohteen liikkeen ”pysäyttää” vain lyhyt valotusaika. pysäyttää vain kirjoitti:
”liikeen pysäyttää vain iso aukko tai iso iso”
on pelkkää huuhaata.
Kohteen liikkeen ”pysäyttää” vain lyhyt valotusaika.Lyhyt aikahan on suoranainen seuraus riittävästä aukosta ja ISO:sta joten et tuonut mitään uutta keskusteluun.
Lyhyt aika ja pieni aukko sekä ISO tekevät pimeää kuvaa (DIA) eikä sen läpi voi enää edes katsella auringonpimennystä kuten ennen.- Töitätekevä
Työeläkeläinen kirjoitti:
Lyhyt aikahan on suoranainen seuraus riittävästä aukosta ja ISO:sta joten et tuonut mitään uutta keskusteluun.
Lyhyt aika ja pieni aukko sekä ISO tekevät pimeää kuvaa (DIA) eikä sen läpi voi enää edes katsella auringonpimennystä kuten ennen.Isoa ISOa tai isoa aukkoa voi käyttää pitkällä valotusajallakin, eikä liike pysähdy.
Liikkeen valokuvassa tosiaankin pysäyttää vaan lyhyt valotusaika.
Mun mielestä se oli aika oleellista just tässä keskustelussa.
Eläkeläinen erehty todellakin aika pahasti tällä kertaa. Töitätekevä kirjoitti:
Isoa ISOa tai isoa aukkoa voi käyttää pitkällä valotusajallakin, eikä liike pysähdy.
Liikkeen valokuvassa tosiaankin pysäyttää vaan lyhyt valotusaika.
Mun mielestä se oli aika oleellista just tässä keskustelussa.
Eläkeläinen erehty todellakin aika pahasti tällä kertaa.Iso aukko ja ISO auttavat lyhentämään valotusaikaa ja siten pysäyttämään liikkeen helpommin. Jos pienennät aukkoa ja/tai ISO:a niin valotusaika pitenee varmuudella.
- skarppaaja
Työeläkeläinen kirjoitti:
Iso aukko ja ISO auttavat lyhentämään valotusaikaa ja siten pysäyttämään liikkeen helpommin. Jos pienennät aukkoa ja/tai ISO:a niin valotusaika pitenee varmuudella.
”Jos pienennät aukkoa ja/tai ISO:a niin valotusaika pitenee varmuudella.”
>>noinhan siinä käy jos ei osaa lukea manuaalia ja hallitse kameran säätöjä.
Mun kamerassa noilla em säädöillä vain kuva tummenee, valotusaika pysyy ”varmuudella” juuri siinä minkä olen valinnut.
Liike kyllä pysähtyy myös jos sitä onnistuu seuraamaan kameralla. Tähtiä kuvatessa tuo seuraaminen on lähes pakollista.
- Kaikki kuvaajat
täällä tuntuvat tärähtäneiltä. Eikä vakaaja taida auttaa...
- tätä mieltä
"Miten sitten kuvataan Canonilla ja Nikonilla ja monella muulla?"
Canonissa ja Sonyssä on parhaar vakaajat,
Konikan hylkäisin ekana.
näkyyhän se vakaaja aina, mutta videokuvauksessa varsinkin,
kävellessäkään ei tärise kuva, huojuu ja keinuu vaan,
mutta aina mielyttävää.
aina paina Dynaamisen vakaajan nappia kun kuvaan vähänkin vaativaa ja käsivaralta.
--------------------------------------------
digikuvausta jo 1997 ja kaikki kuvat ja albumit on jo skannattu,
kun "kuolen" voi heittää albumitroskiin.
Ensimmäisetkin cd;t 1994 vuodelta, Kodakin kultalevyt ovat täysin kunnossa, joten luotan tallennuksiin - 5
"Joku hehkuttaa kuvanvakaajan puolesta,"
on se hyvä keksintö, ja sen pitää olla dikikameran rungossa, ei objektiivissa ja videokamerassa vähintään dynaaminen.
tuolla alla selitetään että pitää kuvata suurella aukolla,,, varmaan että automatiikka säätäisi ajan lyhyeksi,
jos on hyvä vakaaja, voi kuvata automatikalla eikä tarvitse kuin laittaa asetuksista kielto, "älä käytä pitkiä aikoja".- Ihan hyvä keksintö,
mutta sen vakaajan pitää olla objektiivissa, ei rungossa. Objektiivissa oleva vakaaja on suunniteltu toimimaan juuri sen kyseisen optiikan kanssa, jolloin se myös ihan aikuisten oikeesti toimii. Runkovakaaja on epätoivoinen yritys, one size/fits all, eli ei toimi minkään objektiivin kanssa hyvin, mutta kaikkien kanssa huonosti.
- canoniitti vapisee
Ihan hyvä keksintö, kirjoitti:
mutta sen vakaajan pitää olla objektiivissa, ei rungossa. Objektiivissa oleva vakaaja on suunniteltu toimimaan juuri sen kyseisen optiikan kanssa, jolloin se myös ihan aikuisten oikeesti toimii. Runkovakaaja on epätoivoinen yritys, one size/fits all, eli ei toimi minkään objektiivin kanssa hyvin, mutta kaikkien kanssa huonosti.
Canonin lypsylehmän sepustus henkii syvää epätoivoa. Ainoa objektiivin ominaisuus, joka vakaajan toiminnassa pitää huomioida, on objektiivin polttoväli.
Runkovakaajista on kertynyt jo kokemusta useammalta vuodelta ja ihan hyvin ne toimii. Myös vanhempien objeltiivien kanssa. Jää nuo vanhemmat vakaajaobjektiivit kakkoseksi - sehän pitää kanssa muistaa, ettei noita objektiivien vakaajia ole ollut tapana päivittää modernimmaksi ts jos ostat vaikkapa 10 vuotta sitten suunnitellun/markkinoille tulleen vakaajaobjektiivin, niin sen vakaajan teho häviää nykyisille runkovakaajille.
Joissain kameroissa (ainakin Pentaxeissa) on jopa mahdollista käyttää vakaajaa vanhojen, käsitarkenteisten objektiivien kanssa. Polttoväli pitää tietenkin kertoa kameralle (valikkoasetus). - Samaa mieltä
Ihan hyvä keksintö, kirjoitti:
mutta sen vakaajan pitää olla objektiivissa, ei rungossa. Objektiivissa oleva vakaaja on suunniteltu toimimaan juuri sen kyseisen optiikan kanssa, jolloin se myös ihan aikuisten oikeesti toimii. Runkovakaaja on epätoivoinen yritys, one size/fits all, eli ei toimi minkään objektiivin kanssa hyvin, mutta kaikkien kanssa huonosti.
Ainakin Nikkorin 300mm f/2.8 VR lasin vakaaja ihan oikeasti toimii, vaikutus on ainakin parin aukon verran. Ja mikä parasta, näiden obiskassa olevien vakaajien vaikutuksen näkee etsinkuvassa ja voi arvioida saavutettavan kuvalaadun. Runkovakaajalla mennään aina sokkona, ja lopputuloksesta ei ole mitään arviota ennen kuin näkee kuvan.
Olen täysin samaa mieltä tuon 'Ihan hyvä keksintö' nimimerkin kanssa runkovakaajien toimimattomuudesta.
Ja mikään vatkaaja ei auta kohteen liikkeeseen, ainoastaan kameran tärinään.
- rungossa eli ei?
Onkohan tämä 10.12. 2005 esitettyyn kysymykseen vastailu jo ”rataennätys”?
Muutamia mutu havaintoja vatkaajasta:
– ei tule juuri koskaan käytettyä kun se useimmiten unohtuu päälle ja pilaa jalustalta kuvatut
– kaikki puhe saavutetuista 2 – 4 aukoista (edusta) tuntuu ihan huuhaalta, jos vatkaajasta on apua niin sen täytyy koskea valotusaikoja
– yritin itse kokeilemalla selvitää millä valotusajoilla vatkaajasta on hyötyä.
Onnistuin saamaan vain yhden kuvan (1/50 sek valotusajalla) jossa vakaajalla otetussa kuvassa on vähemmän liike-epäterävyyttä. Kaikilla muilla valotusajoilla otetuissa kuvissa ilman vatkaajaa otettu kuva oli terävämpi.
Kokeilua on jatkettava jotta saisin vastinetta vakaajallisten objektiivien hinnoille.
– osaisiko joku neuvoa millä valotusajoilla vakaajasta on todellista näkyvää hyötyä?
Toisessa kamerassani on vakaaja rungossa, toisessa taas vain objektiiveissa.Aukko on yksikkö, jolla mitataan kameran valotusta (ajan ja aukon yhdistelmää). Yhden aukon lisäys merkitsee kaksinkertaista määrää valoa kennolle tai filmille. Tämä lisäys voidaan aivan hyvin tehdä aikaa
Vakaajia tulisi kehittää niin, että ne tunnistaisivat eri kuvaustilanteet (käsivara, panorointi, jalusta) automaattisesti ja osaisivat toimia oikein. Minusta on outoa, että ainakin Canonin pokkareissa tämä valinta on syvällä valikoissa.
Vatkaajan etu tulee nimenomaan pidemmillä ajoilla. Ei 1/50 sekunnin ajalla vatkaajaa tarvitse ainakaan laajakulmalla. Kun alat ottamaan n. 1/10 s ja pidemmillä, niin siitä alkaa olla hyötyä. Vakaaja ei estä liike-epäterävyyttä vaan tärähtämistä. Liike-epäterävyys johtuu kohteen liikkeestä.- todellista hyötyä
> – kaikki puhe saavutetuista 2 – 4 aukoista (edusta) tuntuu ihan huuhaalta, jos vatkaajasta on apua niin sen täytyy koskea valotusaikoja
Vaikeaa on tosiaan ymmärtää ohjeita, jos ei tunne terminologiaa.
> – yritin itse kokeilemalla selvitää millä valotusajoilla vatkaajasta on hyötyä.
Ei kyse ole pelkästään valotusajoista, vaan valotusajan ja polttovälin suhteesta. Lieneekö edes perinteinen valotusaika = 1/polttoväli -nyrkkisääntö tuttu?
> Onnistuin saamaan vain yhden kuvan (1/50 sek valotusajalla) jossa vakaajalla otetussa kuvassa on vähemmän liike-epäterävyyttä.
Vakaaja ei poista kohteen liikkumisesta johtuvaa liike-epäterävyyttä.
Eikä se myöskään poista kaikenlaista kuvaajasta aiheutuvaa epäterävyyttä. Vakaaja "puree" ainoastaan kameran kiertoliikkeeseen vaaka- tai pystysuuntaisen akselin ympäri. Nämä kiertoliikkeet ovat ongelma erityisesti pitkällä polttovälillä ja suht. suurilla kuvausetäisyyksillä. Jos teleobjektiivin kuvakulma on 10° (200 mm objektiivi täysikennoisessa tai 135 mm croppirungossa), niin onhan se selvää, että jo 0,005° kiertoliike valotuksen aikana riittää tekemään kuvasta lievästi epäterävän.
Jos em. esimerkin tapauksessa käytetään 1/200 s valotusaikaa, kuvan riittää pilaamaan kameran kiertoliike, joka tapahtuu nopeudella 1°/s. Vertailun vuoksi: kellon minuuttiviisari liikkuu 0,1°/s.
Lähikuvauksessa suurempi ongelma voikin olla kameran vaaka/pysty/eteen/taakse -suuntainen liike, jota vakaaja ei poista - ei itseasiassa edes havaitse, koska liikeanturit ovat todellisuudessa kulmanopeus- tai kiihtyvyysantureita. Jos kuvataan makro-objektiivilla 45x30 mm länttiä, niin kameran parin sadanosamillin suuruinen vaaka/pystysuuntainen siirtymä valotuksen aikana riittää tekemään kuvasta täysin epäterävän.
Vakaaja ei myöskään voi mitään optisen akselin ympäri tapahtuvalle kiertoliikkeelle, esim. kameran kallistumiselle laukaisimen survaisun voimasta.
Vakaaja voi näyttää tehottomalta, jos testaat sitä ottamalla sisätiloissa & lyhyeltä etäisyydeltä valokuvia sanomalehdestä tms. Olen tuon saman virheen tehnyt. Kun sisällä kaikessa rauhassa tähtäilee, saa teräviä kuva jopa reilusti em. 1/polttoväli -sääntöä hitaammilla suljinajoilla. Lisäksi kuvausetäisyydet ovat lyhyitä, joten epäterävyys voi olla sitä lajia, johon vakaaja ei edes pysty vaikuttamaan.
Vaan reaalimaailmasta saamani kokemukset ovat ihan toisenlaisia. Tällä 1/polttoväli -säännöllä ei tule kuin sutta ja sekundaa, kun yritän ottaa kuvia kiireessä, hengästyneenä tai tuulen riepotellessa kuvaajaa ja kameraa. Pitäisi pistää pykälää (aukkoaskelta) tai paria ripeämpi aika kehiin. No problem, kun käytössä on 24 mm laajis; kuvataan 1/25 s sijaan sitten vaikka 1/100 s ajalla ja hyvä tulee. Mutta 400 mm telen kanssa menee vähän vaikeaksi. Pitäisi käyttää 1/1000 s valotusaikaa (etenkin, kun huomioidaan vielä croppirunko eli "efektiivinen" 600 mm polttoväli), mut olis kanssa kiva vähän himmentää paremman piirron / syväterävyyden vuoksi.
Tällöin vakaaja, jonka kanssa riittää hyvin 1/250 ja tuurilla (tai kun on mahdollisuus useaan yritykseen) voi kelvollista jälkeä tulla vielä 1/100...1/125 s ajoillakin, on ns. taivaan lahja.
- rungossa eli ei?
Nyt olen entistä pahemmin ”ulalla”N
”Yhden aukon lisäys merkitsee kaksinkertaista määrää valoa kennolle tai filmille. Tämä lisäys voidaan aivan hyvin tehdä aikaa”
– tosta en saa mitään selvää (yhden aukon lisäys … tehdä aikaa).
Käsivaralta kuvatessani:
– valitsen aukon ensisijaisesti terävyysalueen (tarpeen) mukaan. Aukkoarvoja en käytä ajan ”tekemiseen”, jos ymmärsin oikein mitä tarkoitit.
– valotusajan valitsen muiden muuttujien (valon määrä, liike, polttoväli käsivaralla yms) perusteella ISO:n sallimissa rajoissa.
– sitten säädän/tarkistan ISO-arvon.
– automaattitarkennusta en käytä kuin hätätilassa ja se olisikin ymmärtääkseni ”pilannut” kuvanvakaajatestini.
Noilla em. eväillä ”testasin” mainostettuja lupauksia kuvanvakaajan 2–4 aukon ”eduista”. Objektiiveina oli croppikennoisissa 85 mm ja 55–300mm objektiivit. Kuvailin pihalla seisten perennoja n. 3–5 m:n etäisyyksiltä ja n 30 m:n päässä olevaa liikennemerkkiä.
Tuon vähäisen kokemukseni perusteella en osaa uskoa, että 2–4 aukon etuja on saavutettavissa kovinkaan laajalla valotusaika-alueella.
Liike-epäterävyys termiä käytin huolimattomasti, tarkoitin kameran (käsien tärinä) ja kuvanvakaajan liikkeistä aiheutunutta epäterävyyttä kuvassa.
Jos markkinoisin vakaajia niin mainostaisin esim. 2–4 EV:n eduista valotusajoissa (en aukoista). Ilmoittaisin myös millä valotusajoilla tuo ”etu” on saavutettavissa.
Minusta on käsittämätöntä, että haluaisin kuvata esim. 4 aukkoarvoa pienemmällä aukolla tai pienempi valovoimaisella objektiivilla siksi kun siinä on kuvanvakaaja.
Jos tuollainen 2–4 aukon etu on oikeasti olemassa niin miksi kukaan ei kerro millä valotusajoilla se saavutetaan. Kun samaa objektiivia myydään sekä vakaajalla, että ilman niin miksi ei voida ilmoitaa esim vakaajamallin tarjoavan 2 EV edun valotusajoilla xx – yy, HUOM jos ei käytetä jalustaa.
Kun täällä useat näyttävät tietävän saavuttaneensa esim. 3 aukon edun niin miksei kukaan tiedä tai halua sanoa millä valotusajalla se onnistui?- rungossa eli ei?
ps.
jos onnistu selvittämään millä valotusajoilla ”etu” esiintyy niin käyttäisin sen ensisijassa ISO-arvoon tarvittaessa. Ei ilmeisesti mennyt kerrasta perille. Aukolla ei tarkoiteta tässä konkreettista aukkoa vaan sillä mitataan valotusta tai pikemminkin sen muutoksia. Tämä on ihan normaalia terminologiaa. Jos kuvaat olosuhteissa, joissa vakaajaa ei tarvitse, niin ei siitä tietenkään hyötyä ole. Jos ilman vatkaajaa voit ottaa kuvan vaikka 1/30 s valotusajalla, niin kaksi aukkoa tarkoittaa, että voit ottaa n. 1 / 8 s valotusajalla.
- rungossa eli ei?
okaro kirjoitti:
Ei ilmeisesti mennyt kerrasta perille. Aukolla ei tarkoiteta tässä konkreettista aukkoa vaan sillä mitataan valotusta tai pikemminkin sen muutoksia. Tämä on ihan normaalia terminologiaa. Jos kuvaat olosuhteissa, joissa vakaajaa ei tarvitse, niin ei siitä tietenkään hyötyä ole. Jos ilman vatkaajaa voit ottaa kuvan vaikka 1/30 s valotusajalla, niin kaksi aukkoa tarkoittaa, että voit ottaa n. 1 / 8 s valotusajalla.
”voit ottaa kuvan vaikka 1/30 s valotusajalla, niin kaksi aukkoa tarkoittaa, että voit ottaa n. 1 / 8 s valotusajalla.”
En kai osannut kysyä oikein joten yritänpä uudelleen?
”millä valotusajoilla ”etu” esiintyy”
kuvaan enimmäkseen noilla: 85 mm ja 55–300mm objektiiveilla
Jos kuvaan esim. valotusajalla 1/250 – 1/800 sek niin mitä (esim 3-aukon) etua saavutan vakaajalla ja miten se näkyy kuvassa?
Entä jos valotusaika on 2 sek, 1 sek tai 1/2 sek joita myös kokeilin vakaajalla ja ilman? rungossa eli ei? kirjoitti:
”voit ottaa kuvan vaikka 1/30 s valotusajalla, niin kaksi aukkoa tarkoittaa, että voit ottaa n. 1 / 8 s valotusajalla.”
En kai osannut kysyä oikein joten yritänpä uudelleen?
”millä valotusajoilla ”etu” esiintyy”
kuvaan enimmäkseen noilla: 85 mm ja 55–300mm objektiiveilla
Jos kuvaan esim. valotusajalla 1/250 – 1/800 sek niin mitä (esim 3-aukon) etua saavutan vakaajalla ja miten se näkyy kuvassa?
Entä jos valotusaika on 2 sek, 1 sek tai 1/2 sek joita myös kokeilin vakaajalla ja ilman?Ero näkyy niillä ajoilla, joilla et enää saa teräviä kuvia ilman vakaajaa. Jos kuvaat noin lyhyellä ajalla, ei vakaajasta tietenkään ole juuri mitään hyötyä. Toisaalta 2 sekuntia on liian pitkä vakaajallekin. Vakaaja ei poista hitaita liikkeitä.
- tuuri vs. tekniikka
> Ero näkyy niillä ajoilla, joilla et enää saa teräviä kuvia ilman vakaajaa
Tai pikemminkin niin, että kelvollisten kuvien määrä kasvaa. Ilman vakaajaakin voi joskus, tuurilla, saada terävän tai vähintäänkin kelvollisen kuvan tolkuttoman hitaalla (useita aukkoja alle tämän 1/polttoväli säännön) suljinajalla. Toisaalta vakaajankin kanssa tulee silloin tällöin kämmättyjä kuvia.
Esim. jos polttovälillä X ja suljinajalla Y vain joka kolmas kuva on kelvollinen ja vakaajan kanssa suhde on toisinpäin eli kelvollisia on kaksi kolmesta .... ei kuulosta suurelta erolta? Eli vakaajan puutteen paikkaa, kun vaan ottaa joka kohteesta yhden varmistuskuvan?
No, lasketaanpa, kuinka monta kuvaa pitää ottaa, että on lähes varmasti, sanotaanko vaikka 95 % todennäköisyydellä, vähintään yksi kelvollinen kuva muistikortilla.
Ilman vakaajaa yksittäinen kuva epäonnistuu 2/3 todennäköisyydellä. Kun kohteesta/tilanteesta ottaa 2 kuvaa, on edelleen 44 % ja kolmen kuvan jälkeen 30 % riski totaaliselle (ei yhtään terävää kuvaa muistikortilla) epäonnistumiselle. Alle 5 % riskiin pääsy edellyttää KAHDEKSAN kuvan ottamista!
Jos taas vakaajan kanssa yksittäinen kuva epäonnistuu 1/3 todennäköisyydellä (vakaajakaan ei tee ihmeitä, sekin kanssa tulee epäonnistumisia, kun venytellään rajoja), niin jo toisen kuvan myötä totaalisen epäonnistumisen riski painuu 11 prosenttiin = suht siedettäväksi ja kolmas kuva tiputtaa riskin tavoiteltuun alle 5 % lukemaan.
Tässä se ero omasta mielestäni piilee. Ilman vakaajaa pitää (tietyissä tilanteissa) vain laukoa ja toivoa onnenkantamoista. Paitsi että aika/kärsivällisyys harvemmin riittää 5-10 kuvan paukuttamiseen joka kohteesta ja tilanteesta, joten on hyvin mahdollista, ettei kelvollisia kuvia tule ainuttakaan. Vakaajan kanssa taas riittää, kun ottaa pari, kolme, kuvaa, minkä jälkeen voi olla suht varma, että ainakin yksi niistä on kelvollinen. - rungossa eli ei?
Eli siis yksikään vakaajan ylistäjä täällä ei osaa sanoa millä valotusajoilla vakaajasta on kuvassa näkyvää hyötyä. Kunhan vaan kilvan todistavat sen erinomaisuutta kuin herätysseurojen saarnamiehet. Taitaa olla enempi uskon asia tai olisiko kysymyksessä useimmiten ns. placebo-ilmiö.
Voisiko tuo johtua siitä, että kellään ei ole asiasta todellista tietoa kuten ei minullakaan (”tulee silloin tällöin”).
”voi joskus, tuurilla, saada terävän tai vähintäänkin kelvollisen kuvan”
”lyhyellä ajalla, ei vakaajasta tietenkään ole juuri mitään hyötyä”
”Jos ilman vatkaajaa voit ottaa kuvan vaikka 1/30 s valotusajalla, niin kaksi aukkoa tarkoittaa, että voit ottaa n. 1 / 8 s valotusajalla.”
”yksittäinen kuva epäonnistuu 1/3 todennäköisyydellä… kolme, kuvaa, minkä jälkeen voi olla suht varma, että ainakin yksi niistä on kelvollinen”.
Jos saan onnistuneen kuvan esim ISO 100, f/5.8,1/30s valotusajalla niin miksi ottaisin toisen ( 2EV ylivalotetun) kuvan vatkaajalla 1/8s valotusajalla.
– mikään onnistuneiden 1/3 todennäköisyys ei paljon naurata kun tilanne on ohi ennenkuin todennäköisyys toteutuu
– että sillälailla tulikin vastauksina asiantuntemuksen taso tällä palstalla kun etsin neuvoa valotusajoista, joten ihan turhaan kyselin.
Eipä auta kuin alkaa itse kokeilemaan josko osaisin löytää vastauksen tuohon minua askarruttavaan n. 3 aukon (tai vaikka pienemmänkin) edun saamiseen vaadittavista valotusajoista.Aika hyvin ovat onnistuneet sekunnin kymmenesosien kuvausajoilla Nikon II vakaajalla. 1/4 sek taitaa olla pisin jota olen kokeillut vapaalta kädeltä, tosin luokkaa 20mm optiikalla.
abcdef:lle kerron jossain olevan jalustankäyttökieltoja ja sen vuoksi jouduin turvautumaan ISO1600 - ISO2000 arvoihin ja varsin pitkiin aikoihin.
- abcdef
hyvä jalusta ja lankalaukaisin
ovat parhaat vakaajat- parhaat vakaajat?
riippunee paljon siitä minkälaisella langalla laukaiset.
peilin lukitus on lyhyehköillä valotusajoilla einomainen ”tärähdyksen” vähentäjä.
- rungossa eli ei?
Ensimmäisen kokeilun tuloksia
85 mm, croppikenno, vakaaja rungossa:
– käsivaralta kuvatessa vakaajalla näyttää pääsääntöisesti saavan vähemmän tärähtäneitä kuvia valotusajoilla 1/60 – 1/8 sek.
– em. pidemmillä ja lyhyemmillä valotusajoilla ei kuvissa ole nähtävissä säännönmukaisesti etua vakaajan käytöstä.
1/125 sek valotusajalla sekä vakaajalla, että ilman vakaajaa kuvatut
ovat suunnilleen samanlaisia.
Jalustalta:
– yleensä kaikki jalustalta vakaajalla kuvatut kuvat näyttivät kahta em. vaihtoehtoa enemmän ”tärähtäneiltä”
– 1/8 sek käsivaralta ilman vakaajaa otettu kuva on selvästi parempi kuin jalustalta vakaajalla kuvatessa (molemmat olivat merkittävästi huonompia käsivaralta vakaajalla kuvattuun verrattuna).
– kaikki jalustalta 1/250 sek ja sitä pitemmillä ajoilla ilman vakainta kuvatut (peili lukittuna, vitkalaukaisu) ovat selvästi muita terävämpiä. - Hanu5
Moi!
Minulla on kuvanvakaajalla varustettu Canon EF-S 18-55 mm 1:3.5-5.6 IS linssi. Olen ihmetellyt sen huonoa kuvan laatua, vaikka testien mukaan sen pitäisi olla ihan kohtuullinen.
Aloin testata objektiivia tarkemmin ja huomasin, että vakaaja päällä kuvista tulee selvästi epäterävämpiä kuin ilman vakaajaa. Sama tulos tuli käsitarkennuksella ja automaattitarkennuksella.
Päätinkin, että en käytä vakaajaa muuten kuin silloin, jos pitää ottaa kuvia käsivaralta pitkällä valotusajalla.
En tiedä onko "vika" linssin ominaisuus, vai onko minun yksilössäni tosiaan jotain vikaa. Ilman vakaajaa kuvat ovat kyllä OK. Tosin vanha Olympus UZ-470 pokkari tekee silti parempaa jälkeä kuin mikään järkkärini objektiivi.- vakaaja päällä
”Päätinkin, että en käytä vakaajaa muuten kuin silloin, jos pitää ottaa kuvia käsivaralta pitkällä valotusajalla.”
Ei se ihan noinkaan mene nappiin. Kannattaa kokeilemalla etsiä ne muutamat valotusajat joilla vakaajasta saattaa olla hyötyä. Muiden mielipiteillä ei tässä ole mitään merkitystä, kokeile itse omalla kamerallasi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1522175
Stubb kävi pelaamassa golfia Trumpin kanssa Floridassa
Presidentit tapasivat aamiaisella, pelasivat kierroksen golfia ja lounastivat yhdessä. Vierailu oli luonteeltaan epävir3411413Mies, miksi et vaikuta halukkaalta?
Ihmeellistä käytöstä mieheltä. Toki et ole mikään teinipoika enää.961397- 1681291
- 681071
- 35978
Ikävä on häntä
Josta on tullut niin tärkeä ja rakas. Olisinko onnellinen hänen kanssaan. Ne rakastavat silmät jotka mua katsoo aina jos59930Minkä kultakimpaleen
Menetän jos en saa häntä. Joku muu saisi nauttia siitä hellyydestä, huumorista ja intohimosta. Ehkä hän ymmärtää nyt mik31929Joustoasuminen , kyykyttämistä vai ihan vaan mielenvikaisuutta?
https://yle.fi/a/74-20149669 Kun asumistukia leikataan joittenkin sääntöjen mukaan,olis pakko muuttaa halvempaan. Mutta27862Onko kaivattusi
Työelämässä vai ei? Jo on niin mitä ajattelet hänen ammatistaan? Jos ei ole niin haittaako se sinua?46849