Suomeen jäädäkseen ?. Ajelin menneellä viikolla pitkässä letkassa, lumipyryssä, nopeus vaihteli 90 -100km/h välillä, autojen etäisyys n. 30metriä.
Jos joku yritti jättää pitemmän välin niin heti löytyi ohittaja. Ajotapa ei jätä siis minkäänlaista marginaalia, jos jotain odottamatonta sattuu niin kolisee. ABS ja luitonesto, ym. järjestelmät saavat osaltaan aikaan että liukkaus ei tunnu niin pahalta. Kun liukkaalla talvikelillä tottuu ajeleen siten että ABS "surahtelee" lähes joka jarrutuksessa niin tarkoittaa että pelivaraa ei ole enää yhtään, autolla siis hiljennetään joka kerta niin nopeasti kun se vallitsevassa olosuhteessa on mahdollista. Entä kun pitäisi pysähtyä vielä vähän nopeammin ?. Olen ajanut autoilla äärilaidasta äärilaitaan, niinku varmaan suurin osa autoilijoista, takapotku 80 luvulta ja kulkupeli jossa on neliveto,ABS ja EPS. (merkit olen oppinut jättään mainitsematta, ne kun vie keskustelut aina sivuraiteelle)
Täytyy sanoa että turvallisuusero jää marginaaliseksi kun vertaa miten eritavalla tulee ajettua. Turvallisuuden tunne on ihan eri asia.
Esimerkiksi luistonestolla varustetuilla auotoilla kiihdyttäminen erittäin liukkakkaalla kelillä tyyli monilla on lätkä lattiaan. merkkivalon vilahtelu ei moniakaan häiritse.
Liukkaus ehkä tiedostetaan mutta saatetaan ajatella, että asia ei kosketa omaa autoani.
Autot ovat parantuneet, renkaat ovat parantuneet, tienhoito on takuulla parantunut. Miksi siis ketjukolareita Suomessa nykyään ?. Liikennemäärät on tietenkin rajusti lisääntynyt mutta kyllä noita ruuhkaisia osuuksia on ollut jo vuosikymmenet.
Tekniikka, kelinvaroitusjäjestelmät ym, ym, eivät auta jos asenne ja ajotapa ei muutu.
Jos joku yritti jättää pitemmän välin niin heti löytyi ohittaja. Ajotapa ei jätä siis minkäänlaista marginaalia, jos jotain odottamatonta sattuu niin kolisee. ABS ja luitonesto, ym. järjestelmät saavat osaltaan aikaan että liukkaus ei tunnu niin pahalta. Kun liukkaalla talvikelillä tottuu ajeleen siten että ABS "surahtelee" lähes joka jarrutuksessa niin tarkoittaa että pelivaraa ei ole enää yhtään, autolla siis hiljennetään joka kerta niin nopeasti kun se vallitsevassa olosuhteessa on mahdollista. Entä kun pitäisi pysähtyä vielä vähän nopeammin ?. Olen ajanut autoilla äärilaidasta äärilaitaan, niinku varmaan suurin osa autoilijoista, takapotku 80 luvulta ja kulkupeli jossa on neliveto,ABS ja EPS. (merkit olen oppinut jättään mainitsematta, ne kun vie keskustelut aina sivuraiteelle)
Täytyy sanoa että turvallisuusero jää marginaaliseksi kun vertaa miten eritavalla tulee ajettua. Turvallisuuden tunne on ihan eri asia.
Esimerkiksi luistonestolla varustetuilla auotoilla kiihdyttäminen erittäin liukkakkaalla kelillä tyyli monilla on lätkä lattiaan. merkkivalon vilahtelu ei moniakaan häiritse.
Liukkaus ehkä tiedostetaan mutta saatetaan ajatella, että asia ei kosketa omaa autoani.
Autot ovat parantuneet, renkaat ovat parantuneet, tienhoito on takuulla parantunut. Miksi siis ketjukolareita Suomessa nykyään ?. Liikennemäärät on tietenkin rajusti lisääntynyt mutta kyllä noita ruuhkaisia osuuksia on ollut jo vuosikymmenet.
Tekniikka, kelinvaroitusjäjestelmät ym, ym, eivät auta jos asenne ja ajotapa ei muutu.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Nykyään on tapana ulosmitata kaikki.
Olipa kyse sitten työntekijän voimavarat tai auton ominaisuudet. Mikään ei riitä. Ei koskaan.
Jos on tänään kiire, on huomenna vielä enemmän kiire.
Asetelman muuttaminen vaatisi valtavan ideologisen murroksen joka ei onnistuisi koska ideologian muuttajia haukuttaisiin vähintään kommareiksi...
Tulevaisuus on ketjukolarien, liikenteessä ja vähän muuallakin...
Seurasin itsekin tyypillistä suomalaista autoilijaa, joha haisteli pakokaasuani tovin matkaa ja kun käännyin risteyksestä pois ja vilkaisin kyseistä autoa, oli tämä taas pinkonut seuraavan auton puskuriin kiinni.
Onkohan irroitettu liian aikaisin rintaruokinnasta, vai mikä läheisyyden kaipuu lie ollut.