Hei,
Tuli ajatuksena, että sen sijaan/lisäksi, että keskustelemme osoittaaksemme toisen uskonnon vääräksi ja korostaaksemme omaa oikeassa olemisen riemuamme, olisi mielenkiintoista kuulla asioista niinkin päin, että mihin itse kukin uskoo ja miksi? (voisi ymmärtää toinen toistaan paremmin).
Jos siis viitsit vastata seuraaviin kysymyksiin, tyydyttää se ainakin mun uteliaisuutta.
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
Tuli ajatuksena, että sen sijaan/lisäksi, että keskustelemme osoittaaksemme toisen uskonnon vääräksi ja korostaaksemme omaa oikeassa olemisen riemuamme, olisi mielenkiintoista kuulla asioista niinkin päin, että mihin itse kukin uskoo ja miksi? (voisi ymmärtää toinen toistaan paremmin).
Jos siis viitsit vastata seuraaviin kysymyksiin, tyydyttää se ainakin mun uteliaisuutta.
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
Vastaukset 24
Vanhimmat
... siis mihin itse uskon - ts. mikä mulle tässä maailmassa on totta. Ajattelin pistää näin, mikäli joku kokisi että se on reilua, että kysyjä vastaa itsekin.
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
Tämä on vaikea kysymys, johon en tiedä vielä kunnon vastausta edes itselleni. Etsin sitä. Uskon, että Elämä on Jumalan lahja, johon liittyvistä hyvistä asioista saan hyvällä omalla tunnolla nauttia. Mahdollisesti mulla on hommana palvella toisia - mutta tätä tarkoitusta en täytä tällä hetkellä järin loistavasti.
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
Uskon, Jumalaan, joka on hyvä minua kohtaan, ja jonka luota uskon löytäväni tarkoitsta jokaiselle päivälle.
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
- Näitä on kaksi ristiriitaista, jotka taistelevat sisimmässäni.
I: "Rakasta Jumalaa kaikesta sielustasi, mielestäsi ja voimastasi ja lähimmäistä niin kuin itseäsi." -- joskus huomaan toimineeni näin, valitettavan usein en
II: "Minä haluan tuota ja tuota ja heti..." -- Omat himoni ja haluni, muidenkin kustannuksella, ohjaavat usein elämää ja vaikuttavat haitallisesti omaani ja lähimmäistenikin elämään.
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
Haluaisin noudattaa yhä enemmän ja enemmän periaatetta I, koska uskon, että silloin sekä minulla ja minun kanssani tekemisiin joutuvilla ihmisillä (jota ei oikein voi välttääkään täällä maailmassa) olisi parempi olo.
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
No en. Silloin tunnen syyllisyyttä ja synnintuntoa. Tarvitsen Jeesuksen sovitustyön kautta minulle lahjoitettua armahdusta, jotta jaksan eteenpäin. Silloin saan voimaa myös yrittää pyytää anteeksi ja hyvittää lähimmäisilleni asioita, joita olen heitä vastaan mahdollisesti rikkonut.
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
Kyllä, mutta se kenellä onni on se onnen kätkeköön.
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
Tuohon vanhaan isähahmoon tuolla pilvenreunalla.
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
Tee kuten sydän sanoo.
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
Kyllä, se pitää asiat yksinkertaisina.
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
Toivon näin. Tosin, kukaan ei ole täydellinen?
>2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
>Tuohon vanhaan isähahmoon tuolla pilvenreunalla.
Oletko siis kristitty vai pakana? Siis uskotko, että kristinuskon jumala on vanha isähahmo pilvenreunalla, vai uskotko kuten muinaissuomalaiset, että jumala on vanha isähahmo pilven reunalla tai kuten aasatrot, että jumala on vanha isähahmo pilven reunalla?
Kristittyhän minä. Pienenä oli Jumalasta sellainen ajatusleikki että hän on harmaahapsinen vanha setä tuolla pilvenreunalla, katsoo peräämme ja pitää huolta. Siitä tuo kielikuva tuohon vastaukseen.
En minä kuitenkaan rukoillessani ajattele että rukoilen jotain miestä.. tai no Taivaan Isää;)
"1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?"
Tarkoitus muodostuu monesta tekijästä, jotka on ollut suhteellisen vaikea löytää. Kun en löytänyt uskonnosta tarkoitusta, jouduin aika pitkän tietä huomaamaan, että elän täällä itseäni varten. Niin itsekkäältä kuin se kuulostaa, taustalla on yksinkertaisesti ajatus, ettei jossain vaiheessa elämää saattaa olla sillä tavalla, ettei kukaan muu pyykkejäsi tai tiskejäsi pese kuin sinä itse ja toisaalta, jos rahapula iskee, niin itsepä siitä kärsit. Sitä myötä myös muiden ahdingon ymmärrys on kasvanut ja siksi yksi tarkoituksistani on selvästi auttaa muita läheisiäni jaksamaan päivän yli ja odottamaan huomista, parempaa. Niin kauan kuin unelmat ja haaveet elävät on edessä tulevaisuus. Kun usko huomiseen loppuu, ei ole enää mitään. Voisi siis sanoa, että elämän tarkoitus on usko. Ateistina tietysti tarkoitan jotain muutakuin... sitä ilmeistä.
"2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?"
En usko persoonallisen jumalan olemassaoloon. Sen sijaan on ihmisestä riippumattomia asioita, jotka ohjaavat ihmisen elämää. Itseasiassa ihmisestä itsestään löytyy aika paljon asioita, jotka ohjaavat ihmistä tekemään asioita alitajuisesti. Itse olen noudattanut muutaman vuoden 'antaa tuulen viedä'-periaatetta ja olen oppinut sinä aikana aika paljon elämästä. Mitä itsekukin sitten elämästä haluaa, se ihmistä ohjaa. Muutoin se yliluonnollinen on pikemmin luonnollinen eli luonto ja elämä itse. Yliluonnollinen se ei ole juuri siksi, etten usko kenenkään persoonallisen ohjaavan tätä.
"3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?"
Se universaali ja uskonnosta toiseen liikkuva ajatus siitä, että kaikki ihmiset ovat samassa veneessä. Älä tee lähimmäisellesi, mitä et haluaisi lähimmäisen tekevän sinulle. Ehkä tämä pitäisi myös kääntää niin, että älä tee itsellesi mitään, mitä et haluaisi rakkaasi tekevän itselleen. Toisaalta sitten yksi tärkeimpiä viisauksia on itsensä oppiminen: 'tunne itsesi', 'rakasta lähimmäistä kuin itseäsi' jne.
Lienee sanomatta selvää, mistä nämä eettis-moraaliset periaatteet tulevat: eri uskonnoista. Viime aikoina vaikuttavimmat ovat olleet taolaisuus ja zeniläisyys, mutta aikanaan myös kristinusko. Kaikki puhuvat periaatteessa samasta asiasta, toinen hieman selkeämmin ja yksinkertaisemmin kuin toinen, mutta silti...
"4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?"
Tarkoitukseni ei ole satuttaa itseäni tai lähimmäisiäni, mutta valitettavasti se voi olla toiveajattelua. En usko siihen, että ihminen voisi elää elämänsä koskaan loukkaamatta ketään. Ihmisen syntyä neitseellisesti, äidin pitäisi kuolla ja lapsen pitäisi jotenkin häipyä tundralle elämään erakkona, jotta sellainen olisi edes teoreettisesti mahdollista. En siis erityisesti pyri olemaan loukkaamatta, mutta yritän elää ihmisiksi, ihmisenä, ihmisten keskuudessa ja uskoakseni siihen pystyn.
"5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?"
Ei ole tähän asti ollut ongelmia, vaikka yhdessä vaiheessa elämää tarkoitus, itse ja elämä olivat hakusessa. Silloin satutin enemmän itseäni kuin ketään muuta...
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
= Elämäni tarkoitus on elää kunnon elämä, jota korostaa myös nöyryys taivaan isäukolle.
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
= Uskon kristilliseen Raamatun Jumalaan
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
= Kristilliset elämänarvot ja 10 käskyn noudattamisen yrittäminen. Olen saanut Kristillisen kotikasvatuksen, mutta minua ei ole koskaan pakotettu uskomaan, ehkä siksi uskoni on vahva.
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
= Kyllä, kunnes kuolema minut lopettaa. Uskossa olo tuo varmuutta, turvaa ja onnellisuutta. Olen silloin tällöin oikein ajatellut, miltä tuntuisi olla ateisti. Se on alkanut aina ahdistamaan, joten usko on edelleen se number 1.
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
= En todellakaan! Ja toisinaan harmittaa. Onneksi synnit saa anteeksi. Mutta ei niitä vain humuillan jälkeen saa pyydellä, ikäänkuin sillä saisi siunauksen, vaan itse on mietittävä etukäteen mitä tekee.
1. On tarkoitus ja se on lisääntyminen, eli elämän jatkaminen.
2. En usko.
3. Elämän säilyttäminen ja hyvät tavat kunniaan. No eiköhän tälläiset asiat omaksuta kasvatuksen kautta aika pitkälle.
4. Kyllä, muutenhan puhuisin paskaa tossa edellä.
5. En pysy, koska olen ahne ihminen, niin kuin me kaikki. Ei voi mitään
1. jokin tarkoitus on, mutta se selviää vasta hieman myöhemmin. ei vielä..
2. karman lakiin, Jumalalliseen suunnitelmaan.
3. "tee toisille niin kuin haluat toisten tekevän sinulle". omatunto on myös asia joka kolkuttaa hyvin vahvasti jos tekee jotain "väärää".
4. aion
5. humalassa joskus pääsee ote lipsuun. siispä olenkin siirtymässä kokonaan yrttilinjalle ja suosittelen sitä lämpimästi jokaiselle, jos jotain päihdettä haluaa käyttää.
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
Yritän kokea upeita elämyksiä (aiheuttamatta haittaa) ja kerätä kaiken tiedon mikä minua kiinnostaa. Näiden uskon säilyvän minussa kuoleman jälkeenkin. Elämäni tarkoitus on siis rikastuttaa kokonaisuutta kokemuksillani; omaa kuolematonta henkeäni ja kaikkea-mikä-on.
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
En usko persoonajumalaan (vaan jumaluuden/hengen läsnäoloon kaikessa). Uskon että on olemassa kehittyneempiä olentoja kuin ihmiset, mutta en odota heidän ohjaavan minua: haluan pärjätä itse, sillä en ole lapsi. Karma ohjaa toki elämääni sen verran kuin olen velallinen teoistani.
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
Tee mitä haluat satuttamatta muita, tämä tullee uuspakanuudesta. Kultaiset säännöt rakkaudesta ja toisille tekemisistä, by Jeesus ja muut. En hyväksy minkään lajin eliön vahingoittamista TURHAAN (syön lihaa ja käytän muita eläinperäisiä tuotteita). Tämä tulee luontorakkaudestani. 10 käskyä ovat varsin käyttökelpoiset!
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
Mikä ettei? En kestäisi elää tietäen että olen rikkonut lähimmäisiäni ja muita lajeja vastaan.
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
No jos tulisi sota tai joku psykopaattiraiskaajamurhaaja kimppuun, niin sitten katsotaan tilanteen mukaan... Loogisesti ajatellen olisi järkevämpää tappaa murhaaja kuin antaa hänen tappaa minut, koska minähän en murhaile, kun taas hän tappaisi vielä monta ihmistä.
Proffa.
Tässäpä minun tulkintani.
"1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?"
Yksittäisillä ihmisillä tuskin on mitään muuta tarkoitusta elämälle kuin olla pienen hetken matkustajana tässä kummallisessa kyydissä, jonka lähtö- ja päätepysäkki jäänevät ponnisteluistamme huolimatta ainakin meidän sukupolveltamme pimentoon.
Vaikka ihminen sinänsä lienee elämälle merkityksetön (ellei ajatella, että aina nokkela ihminen, niin halutessaan, kykenee räjäyttämään Telluksen taivaan tuuliin) on ihmisen, kyydissä pyörtymättä pysyäkseen, kyettävä selittämään itselleen oman olemassaolonsa oikeutus ja tarkoitus.
Minä olen löytänyt tähän saakka oman elämäni tarkoituksen itsekkäästi onnistumisista. Myönnän, että olympiakultaa en ole voittanut ja ruudinkin ehätti joku keksimään ennen minua, mutta esim. ihmissuhteissa, luonnossa liikkuessa ja heikkoina hetkinä jopa työelämässäkin, olen ollut kokevinani hetkittäin sellaisia elämän tarkoitusta muistuttavia välähdyksiä, jotka ovat minulle olleet riittäviä.
"2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?"
Tähän kysymykseen suhtautumiseni on agnostinen eli tunnustan oman käsityskykyni rajallisuuden.
Uskon, että jokin suurempi meitä ohjaileva 'äly' voi olla olemassa ja yhtä hyvin tämän kaiken primus motorina voi olla pelkkä sattuma. Tosin en ole kovin hirvittävästi nähnyt todisteita minkään entiteetin olemassolosta, mutta kaiketi 'suuremman älyn' omistavan entiteetin etuuksiin kuuluu kyky piilottaa itsensä tyhmempien ulottumattomiin.
Kretonistisen raamatuntulkinnan mukainen entiteetti pikkumaisine luonteenpiirteineen tosin kuulostaa niin paljon ihan meiltä ihmisiltä itseltämme, että kyseisen Persoonan jäljet näyttäisivät johtavan jonnekin muualle kuin suuren älyn ääreen. (Tai ehkä sekin on vain älykäs hämäys, jolla tyhmää viilataan linssiin niin että optikkoakin hirvittää.)
"3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä?"
En nyt ehkä ole aivan varma, mikä on 'moraalinen periaate' (kaiketi epämoraalisen periaatteen vastakohta), mutta johtotähtenä kai voisi mainita kliseisen inhimillisten arvojen kunnioittamisen eli lyhykäisyydessään sen periaatteen, että oman elämän onnistumiset voi hankkia myös tallaamatta muiden moraalisia periaatteita.
"Mistä olet ne omaksunut?"
Omaksuminen alkoi ensimmäisistä imetyistä äidinmaidon tipoista ja jatkuu edelleen erilaisena informaatiotulvan suodatteluna.
"4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?"
Elän toivossa, että kykenen niitä vielä jalostamaan.
"5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita?"
Pääpiirteissään kyllä, uskoisin. Muutoinhan ne eivät minun moraalisia periaatteita olisikaan.
"Jos et, mitä sitten?"
Silloin jäljelle jäänee epämoraaliset periaatteet.
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
Itse eläminen ja elämän vaaliminen. Sen ymmärtäminen, että on osa suurempaa kokonaisuutta.
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
Uskon suurempaan voimaan Akashaan, josta on kaksi muotoa feminiininen eli Jumalatar ja maskuliininen eli Jumala. Nämä voimat ovat minulle persoonallisiakin, mutta ne eivät ohjaile meitä kuin nukkeja, vaan itse rakennan tieni valinnoillani.
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
Tee mitä tahdot, kunhan et vahingoita. Tämä lausahdus on tunnettu wiccan redenä. Ja tuo moraalikäsitys on ollut päässäni jo lapsesta lähtien, myöhemmin sille löytyi nimi.
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
Kyllä. Koska olen uskollinen itselleni.
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
Pystyn, koska se on ohje eikä laki. Siihen liittyy vielä osio, jossa mainitaan, että kaikki mitä teen palaa minulle takaisin. Kaikki maailmankaikkeudessa liittyy yhteen. Siksi jos teen jotain nyt täällä, se palaa minulle vielä joskus takaisin jossain muodossa.
"Uskon suurempaan voimaan Akashaan, josta on kaksi muotoa feminiininen eli Jumalatar ja maskuliininen eli Jumala. Nämä voimat ovat minulle persoonallisiakin, mutta ne eivät ohjaile meitä kuin nukkeja, vaan itse rakennan tieni valinnoillani."
tuollaista puppua voi opiskella?
Miksi sitä haluaisit opiskella, jos se mielestäsi on puppua. En minäkään kristinuskoa opiskele sen takia, että pidän sitä puppuna. Siihen löytyy ihan muut syyt.
Vaikea vastata, jos vielä pitäis olla rehellinen!
1) Ei koskaan ole ollut selvillä mikään sellainen henk.koht. missio, vaan ehkä se läheisissä ihmisissä on. Olen vain ollut sokea.
Yleisesti elämän tarkoitus voisi olla oppia nauttimaan pienistä asioista lähimmäisiä rakastaen.
2) Niin, kyllä mä Älyyn uskon, vaan toi ohjausjuttu? Oliskohan pitänyt rukoilla?
3) Käytännössä usein itsekkyys. Uskoisin, että se on synnynnäistä.
4) Eikun toivoisin oppivani/kasvavani epäitsekkääksi, mutta en liikaa.
5) No, se on helppoa.
-------------
Mistähän tänne on eksynyt näinkin fiksu ihminen kuin tää proffa? Onkos täällä taso noussut, kun en ole täällä vähään aikaan paljon ollut?
...ihan oikeasti.
jos olisin fiksu, ei minun tarvitsisi kysellä fiksuilta, vaan tietäisin jo kaiken.
Kiitos kuitenkin arvioinnistasi, joka kyllä hiveli turhamaisuuttani - nyt pitää muistaakin alkaa ruoskia itseäni, ja muistutella itselleni, että "mua nöyrempää ei olekaan" (tämän kuulin eräältä ystävältäni, ei ole oma keksintö) :-)
...eli hieman äkkiseltään tuumailtuja,mutta...!?!
1. Kyllä...todennäköisesti !
2. En...kun ei liene todisteita moisesta olennosta !
3. Humanismi,viher-piiperrys,naturalismi ym...
4. No miksen muka...kunnes jotain muuta viksua ilmestyy näköpiiriin !
5. n.99%:sti,mutta muutamana päivänä vuodessa lankean `syntiin´...(oliskos vapaaehtoisia?)!!!
... 6.kysymys - miksi ihmeessä ottaisit raamatun elämänohjeeksesi,jos voisit muutenkin elää täysipainoista elämää ?
... 6.vastaus - tiedon puutten takia,kö ?!?
;^D
1. Elämällä ei voi olla tarkoitusta yksilötasolla, koska syntyminen on ihan sattumaa.
2. Vaikea olla uskomatta, jos katselee luonnon järjestyksen kaaosmaista järjestystä. Tuskin ihan omaa elämääni ohjaa pitkälti muu, kuin minä, ympäristö ja sattuma.
3. Rehellisyys, hädässä olevien auttaminen kykyjen ja voimien mukaan. lähimmäisenrakkaus. Lienen syntynyt tällaiseksi.
4. Sitä en voi tietää, mutta tuskin paljon muutun.
5. Joskus potuttaa oma itseni, koska helposti käytetään hyväksi. Olen ajatellut suodattaa enemmän asioita.
1. Pyrkiä kohti Jumalaa, Rakkautta, ja täydellisyyttä. Unohtamatta toki että olen epätäydellinen olento, sen mukaisessa maailmassa. Eli pyrin, kohti tuota päämäärää minkä saavuttamisen lahjoittaa Jumala yksin. Hän on se joka vetää minut elämän vuoren huipulle.
2. Uskon olentoon, josta käytetään nimeä Jumala, mutta mielestäni tuo nimitys on vain vertauskuva, ja arvonimi mikä parhaiten kuvaa voimaa mikä on mm. hyper-logos, suvereeni, kaiken alkusyy ja Rakkaus. Hän jonka nimessä on 216 merkkiä.
3. Edellä mainitun Jumalan antama koodi, toora sisältää ko. entiteetit. Hänen esikoisluomus oli Viisaus, josta on lähtöisin uusi liitto, joka ikäänkuin up-datettaa ed. mainitun kaiken ihmisyyden käsitettäväksi ja tavoitettavaksi.
Tämän kokonaisuuden nimi on Raamattu.
4. Kristus on tie, totuus ja (loppu) elämäkin ja ainoa tapa saavuttaa 1. vastauksen päämäärä.
Eli siihen on ainakin pyrkimys, Jumala minua siinä auttakoot
Jumalan yhteisyyteen pääsy tuli lahjana, joka on Kristus. Jolla ei ole poikaa ei ole isääkään.
Kristus on todellakin meidän asianajajamme.
5. En. (lue ed. vastaukset.)
Mistä tiedät kaiken edelläkertomasi olevan totta?
Et mistään! Siispä te uskovaiset olette luulevaisia.
mikä saa sinut luulemaan asian olevan noin?
Eikö uskominen ole omaksumista, eikö tietäminenkin perustu uskomiseen?
mustamaalata ei-uskovaa, jotta häneltä menisi uskottavuus. Sinä olet ilmoittanut uskovasi levitaatioon. Minä en ole ikinä väittänyt olevani UFO-uskovainen tai -luulevainen.
Mutta eihän kiero hihhuli osaa rehellinen olla.
etkö jo väsy sen toistoon, vai onko noin vähän vastattavaa? Et ole koskaan kieltänyt uskovasi ufoihin, etenkään kun sinulta sitä kysyin. Päinvastoin annoit ufo-uskoa tukevan väitteen.
Sinulla ei taida kuule olla sen kummempaa uskottavuutta täällä, tosin negatiivista.
Meillä on näet se ero että siinä missä sinä olet jäänyt kiinni suorista ja lapsellisista valheista, niin olet valehdellut lisää.
Kun taas minä olen paljastanut sinusta niitä lisää.
Tässäkin tapauksessa sinä teit niin jälleen, ja ali-arvioit palstalaisten arvostelukykyä törkeästi.
Tässä kysyttiin jokaisen henkilökohtaista näkemystä kyseisiin asioihin.
On vähintäänkin mautonta ja moukkamaista irvailla niitä, olivat ne sitten millaisia tahansa, varsinkaan jos oma kapasiteetti ja itsetunto estävät omien näkemysten esille tuonnin.
1. Onko elämälläsi tarkoitusta, jos, niin mikä?
Ilman suurempaa tarkoitusta kuin pelkkä oman mukavuuden ja mielihalujen tyydyttäminen eläminen menettäisi melkolailla mielekkyyttään, jonka koen tai kokisin kovin mielettömänä; pelkkä hengissä oleminen ei ole todellista elämistä. Tällainen "ylipois" itsestä toiminen ei kuitenkaan pidä olla olemista toisten orjuutettavana, vaan sen tulee olla mahdollista syvintä olemustaan toteuttamalla, jotta syvin ihmisyys toteutuisi. Henkilökohtaisesti haluan ihmetellä ja sittemmin tutkia mielenkiintoisimpina pitämiäni asioita. Psykiatrin työ voisi olla mielenkiintoista mutten viitsi opiskella riittävästi lääketiedettä ja toivon omaavani jonkinverran luovuutta voidakseni tehdä jotain immortalisoivaa, joka voisi saada jotkut muutkin tuntemaan elämänsä mielekkäämmäksi.
2. Uskotko mihinkään ihmisälyä suurempaan älyyn / voimaan, joka voi ohjata elämääsi? Jos, niin mihin?
Itseasiassa kyllä sillätavoin että sitä uskomiseksi voi kutsua. Puhuessani jumaluudesta sinällään en viittaa kristinuskon Jumalaan, joka on minulle pelkkä personofoitu yksipuolistus siitä voimasta, joka meillä jokaisella sinällään on sisällämme ja toisaalta periaatteellisena ulkopuolella; luovuus, korkeammat toiveet ovat meille suurinta elämänhalua, joka ilmenee ulkoisessa maailmassa mm. monipuolisuutena, jota emme tunnu pystyvä ymmärtämään meille riittävästi pelkän tieteen keinoin; kokonaisuus joka tietyllätapaa lähentelee Spinozan panteismia.
3. Mitkä moraaliset/eettiset periaatteet ovat tärkeimpiä käyttäytymistäsi ohjaavia tekijöitä? Mistä olet ne omaksunut?
Oman itsen kunnioittamisesta se kaikki alkaa, jo siksikin että vain siten voi todella myös kunnioittaa muita ihmisiä. Meillä on kohtuullisen korkealla kehittyneitä yleismaailmallisia ja yhteiskunnallisia normeja, jotka tulevat tai pitäisi tulla yhteisömme jäsenten omaksuttaviksi ja jotka on luonnollista omaksua osaksi henkilökohtaista moraalia lupaamalla toisille autonomiansa vastineeksi omastaan.
Lopulta jokainen teko suuntautuu itsensä toteuttamiseen, tavoitteeseen kohti koskaan saavuttamatonta täydellisyyttä sekä siihen että elämästä muodostuu lopulta mahdollisimman miellyttävä kokonaisuus. Nietzschen kirjoitelmista pidän luonnollisesti niin että hänen oppinsa vaativat tiettyä jatkuvaa tulkitsemista. Siihen sopii melkolailla hyvin satanismin filosofia, jota on tullut tutkailtua. Oikeanlainen musiikki puolestaan on omiaan voimistamaan näiden periaatteiden olemassaoloa.
4. Aiotko noudattaa ko. periaatteita koko loppuelämäsi, miksi?
Epäilemättä huomattuani omasta mielestäni näinkin hyvän perustan on epätodennäköistä että koskaan tulisin
sen pohjaa muuttamaan. Mutten lyhyen elämäni aikana ole pystynyt kysymäänkään niitä oleellisimpia ongelmakohtia, joita kokonaisnäkemykseni hyväksyy näennäisristiriitoina, usko kehittyy, eikä se ole irrallaan elämänfilosofiasta.
5. Pystytkö aina noudattamaan yllä kuvailemiasi periaatteita? Jos et, mitä sitten?
En ole täydellisesti kyennyt elämään jota olisin toivonut aiemmin voida toteuttaa mutta toivon pian pystyväninäkemyksen enemmän selkiydyttyä.