Sieluni on rikki!

tuli sellainen ajatus sydämelleni että kysyn sitä.Ehkä et muista mitä sinulle on tehty pienenä mutta kuuntele kehoasi ja anna itsellesi luvan ajatella että taustalla voi olla jotain hirveitä vanhempien,sisarusten tai naapurinsedän tms.tekoja.

Lapsi on niin lojaali että hän tahtoo vain uskoa kaikkeen hyvään ja kieltää kaiken pahan..kunnes on aika uskaltaa kohdata tosiasiat.ja vasta silloin alkaan paraneminen.ja sielun eheytyminen!!

Hyvä ja herkkä kirjoitus sinulla. Joku kysyi oletko insestin uhri, vilpittömyyttään uskoisin. Täällä ei kannata avautua koska kaikki eivät ole uskovaisia. Joukossa on uskonnollisia hirviöitä, jotka tuhoavat toisen jos oma narsismi loukkaantuu. Sun-glasses esimerkiksi haukkuu ja raivoaa yhdelle kirjoittajalle haluten vaikka tuhota ja ajaa maan uumeniin, jotta saisi loukatun narsismin hyvitystä. Toinen tuntuu ja uskon niin olevan autuaan tietämätön mistä on edes kysymys.
Narsismin sairaus.

Sinulla tuntuu olevan sellainen kaaosmainen tilanne tällähetkellä elämässäsi.

Ennenkuin henkilökohtaiset voimasi uupuvat suosittelisin sinua ottamaan yhteyttä johonkin sielunhoitopalveluun. Siellä sinua kuunnellaan ja tuetaan. Et varmasti ole mikään kummajainen eikä sinulla ole mitään häpeämistä siinä että nyt on vaikeaa.

Tiedätkö että silloin kun koko sisäinen maailma tuntuu heittävän "härän pyllyä" ihmisellä ei ole sisäistä kykyä rauhoittua ja kuulla ymmärtäen. Vihollinen toki hyökkää ja syyttää sehän on sen virka ja se veijari kyllä virkaansa hoitaa.

Tällainen nettiosoite olisi jos kiinnostaa:
www.kriisipalvelu.com

Sinua ei ole lempattu ulos mistään ja Jumala ei kiusaa ketään. Ihmisen sielu vaan saattaa kenen kohdalla hyvänsä mennä hetkeksi solmuun ja se solmu on viisasta avata. Pidäthän huolta itsestäsi Taivaan Isä on huolissaan sinusta.

mutta en taida vain tietää oikeita sanoja. Mutta yritän kumminkin.

Jokainen ihminen ja varsinkin uskovainen on joutunut käymään noita tunteita läpi. Syyt ovat vain erilaisia.

Yritä muistaa, että usko tai Jeesuksen rakkaus ei ole koskaan kiinni tunteista. Usein onkin niin, että kun ne tunteet nousevat pintaan ja ajatukset & pelot myllertävät mielessä, niin Jeesus hoitaa ihmistä siinä samalla. Se on myös ihmisen oman psyykkeen keino käsitellä asioita.

Tuli tässä mieleen nämä kaksi Raamatun jaetta:

Matt. 12:31
Sentähden minä sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaamista ei anteeksi anneta.

Huom: Jokainen synti ja pilkka. Kunhan vain itse olet katunut vilpittömästi ja anteeksi pyytänyt Jumalalta, niin sinä saat anteeksi. Sen Jumala on luvannut sanassaan, monessa muussakin Raamatun paikassa. Eikä se anteeksi saaminenkaan ole tunteista kiinni. Kukaan tai mikään tunne ei voi kumota Jumalan sanaa. Se pysyy ikuisesti. Tietysti ihmisen pitää pyrkiä tekemään oikein ja välttää synnin tekemistä. Mutta kukaan ei ole synnitön.

Jaak. 5:15
Ja uskon rukous pelastaa sairaan, ja Herra antaa hänen nousta jälleen; ja jos hän on syntejä tehnyt, niin ne annetaan hänelle anteeksi.


Oletko ikinä ajatellut sielunhoitajalla käyntiä ? se voisi auttaa ainakin hengellisessä mielessä. Ja sieltä saisit apua nimenomaan hengelliseen puoleen.

Käyt selvästi suurta prosessia ja psyykkistä kasvua läpi. Joskus niitä on vaikea käsitellä yksinään. Ja niihin tarvitaan tukea.

Joskus ainoa oikea vaihtoehto on pyrkiä terapeutin vastaanotolle. Jossa pystyy puhumaan asioistaan ja käsittelemään tunteitaan/ajatuksiaan niin, että psyyke ei romahda. Varsinkin jos kysessää on hyvin kipeät asiat. Hän myös antaa ammatillista ja ulkopuolisia näkökulmia tilanteeseen. Koska usein itseltään jää monet asiat huomaamatta.

Muistan sinua rukouksin !

Kiitos teille kaikille lohdutuksista ja rukouksista!

Aralla sydämellä kirjoitan, olen tänään itkenyt paljon ja koin ihan johdatuksena kun Herra
lähetti yhden siskon luokseni rukoilemaan
ja jakaamaan näitä kipeitä asioita.

Ymmärrän että pelkään ja olen koko ajan kiertänyt
itseni kohtaamista, sillä jossain syvällä
on pelästynyt pikkutyttö, joka aina mielytti
ihmisiä kauniisti hymyillen ja hyväksyntää hakien
eli rakkautta kerjäten.

En uskalla katsoa syvälle itseeni
koska siellä voi olla tosi likaista ja rumaa
vaikka tiedän että Jumala haluaa, että menen nyt
rohkeasti pelkoani kohti.

Ennen uskoontuloa olevat sielun haavat
eivät voi parantua, jos en suostu parannettavaksi
ja juuri nyt, kun ne ovat näinkin auki
tämä sattuu tosi paljon.

Myös itseni hyväksyminen tämmöisenä kuin olen
ei ole koskaan riittänyt itselleni
miten näin rikkinäisenä voisi toinen ihminen olla
riittävä minulle?

En pysty tuntemaan empatiaa
koska olen aina mielyttänyt ihmisiä
ja tämän roolini taakse olen unohtanut itseni kokonaan.

Sieluni huutaa armoa!
ja ymmärrän etten halua olla
hurskas uskovainen vaan
epähurskas syntinen
joka myöntää että on kipeä.

Olen kerännyt eri keskusteluista vastauksiani, ja niistä voit löytää lohdullisia sanoja.

http://groups.msn.com/Kristuksenseuraajat/general.msnw?action=get_message&mview=0&ID_Message=6&LastModified=4675551514324873688

Siunausta ja rauhaa

Kaikkien maskejen alta
elämän pituisten maratoonejen
itseään saavuttamatta

kun kasvot paljastuu
ihminen ottaa käteensä sydämen
antaen Luojalleen
ja Hän parantaa

sielun haavat niin syvät
kudotaan umpeen
suostumuksen lankoin

Täydellistä ei ole
sillä vain epätäydellisyydessä
kasvaa aito persoonallisuus

ja persoonallisuuden rajat
antavat kasvun itsensä tuntemiseen
silloin rakkaus pääsee hoitamaan

- sielun joka on rikki

Ainakin se tulee mieleen kirjoituksestasi, että aikaa tarvitaan paljon. Sisäinen eheytyminen yleensä on pitkä prosessi.

Onko sinulla luotettavaa ystävää tai sielunhoitajaa, jonka kanssa voisit luottamukselliessti keskustella ja rukoilla tilanteesi puolesta? Asioiden käsitteleminen voisi helpottaa oloasi. Usein ikävien asioiden pyöritteleminen mielessä saa ikään kuin nuo asiat kasvamaan suhteettoman suuriksi.

Kukaan meistä ihmisistä ei mene elämäänsä läpi virheettömänä. Toisten omatunto soimaa herkemmin kuin toisten. Kuitenkin Jumala rakastaa sinua ja haluaa auttaa sinua. Meidän on usein vaikea hyväksyä itsemme, tunteemme, rikkinäisyytemme ja vajavaisuutemme ja luulemme sitten että Jumalakin vaatii meitä olemaan täydellisiä.

En osaa auttaa sinua, mutta muistan sinua rukouksin.