Onhan se. Koillismaalla ja Iijokivarressa (Taivalkoskella) ko. sanaa olen kuullut käytettävän. Päätalon kirjoistakin tuttu.
0Äänestä
Jussi
...on kotoisin?
0Äänestä
Roadrunner
80-luvun alussa armeijassa.
Merkitsi suurinpiirtein: surkea, avuton, huono.
0Äänestä
Äitini sanastoa
suku tullut jostain Venäjän-Karjalan puolelta aikoinaan. Entäpä seuraavat sanat, onko tuttuja: "anikka", "hitu", "hotto"?
0Äänestä
Sudeetisavolainen
Äitini sanastoa kirjoitti:
suku tullut jostain Venäjän-Karjalan puolelta aikoinaan. Entäpä seuraavat sanat, onko tuttuja: "anikka", "hitu", "hotto"?
... on esim. keitetyn perunan kuorenjäte. Paremmissa piireissä, jos perunat keitetään kuorineen, on pöydässä hitulautanen. Länsimurteissakin. Muista ei ole äkkipäätä hajuakaan. Ehkä asiayhtys valaisisi! Anikka viittaisi sormituntumalta johonkin venäläiseen lainaan. Tiijähäntä.
0Äänestä
alkuperäinen arvuuttelijana...
Sudeetisavolainen kirjoitti:
... on esim. keitetyn perunan kuorenjäte. Paremmissa piireissä, jos perunat keitetään kuorineen, on pöydässä hitulautanen. Länsimurteissakin. Muista ei ole äkkipäätä hajuakaan. Ehkä asiayhtys valaisisi! Anikka viittaisi sormituntumalta johonkin venäläiseen lainaan. Tiijähäntä.
Kyllä, hitu on kuori. 'Anikka' tarkoittanee samaa kuin 'saatikka'. 'Hotto' sana on minusta kiinnostava, koska en ole kuullut sitä käytettävän Ilomantsin ulkopuolella, itse asiassa en kenenkään muun kuin äitini, jonka sukujuuria on aikoinaan tullut nykyisen luovutetun Karjalan alueelta. Sanan käytöstä: "Mää hottoon siitä rihtautumasta" =on mene hittoon siitä kiusaamasta tai vehkeilemästä, jotenkin näin se lienee. Kaiketi venäläisperäisiä sanoja? Hottoa en löytänyt murresanakirjoistakaan.
0Äänestä
jos
alkuperäinen arvuuttelijana... kirjoitti:
Kyllä, hitu on kuori. 'Anikka' tarkoittanee samaa kuin 'saatikka'. 'Hotto' sana on minusta kiinnostava, koska en ole kuullut sitä käytettävän Ilomantsin ulkopuolella, itse asiassa en kenenkään muun kuin äitini, jonka sukujuuria on aikoinaan tullut nykyisen luovutetun Karjalan alueelta. Sanan käytöstä: "Mää hottoon siitä rihtautumasta" =on mene hittoon siitä kiusaamasta tai vehkeilemästä, jotenkin näin se lienee. Kaiketi venäläisperäisiä sanoja? Hottoa en löytänyt murresanakirjoistakaan.
on kyseessä sama sana niin tulee mieleen Lönnrothin sanakirjasta sanat hoto honto ontto hontelo ontelo ja kaikkein hauskin juttu, verbi onsia, joka tarkoittaa jonkin paikan avartamista. Ontto=onsittu. Jostain syystä kotoinen onsiminen on korvattu latinalaisperäisellä sanalla kovertaa, kaivertaa, vrt eng. cavern= kaivos.
0Äänestä
m1956
jos kirjoitti:
on kyseessä sama sana niin tulee mieleen Lönnrothin sanakirjasta sanat hoto honto ontto hontelo ontelo ja kaikkein hauskin juttu, verbi onsia, joka tarkoittaa jonkin paikan avartamista. Ontto=onsittu. Jostain syystä kotoinen onsiminen on korvattu latinalaisperäisellä sanalla kovertaa, kaivertaa, vrt eng. cavern= kaivos.
Hoto = ontto on minullekin tuttu sana. Olen kotoisin Forssan läheltä. Mutta voihan sanan alkuperä olla tullut esim. karjalaisesta sukuhaarastani (isä).
0Äänestä
Äiti myös
Äiti joskus totesi, että kissa makaa ihan anhittomana. Sillä oli sellainen tapa suurimman osan päivää tehä (siis kissalla).
Katselin jsokus sängyn alta, josko siellä se anhi olisi, vaan ei löytynyt. Ehkä ymmärsin sanonnan väärin ;-)
Äiti on Oulujokilaaksosta kotoisin. Ylikiimingin suunnalta.
0Äänestä
Fakta homma
Anhiton ei ole sana, eikä Päätalo ole koskaan käyttänyt sitä.
0Äänestä
luepaiijokesipoika
Kyllä käytti, kuten käytti suoroakin.
0Äänestä
sarana55
anhiton (vähäinen)
0Äänestä
Heikurama
Päätalon anhittomiin tarkoittanee loppuun. Esim. "Suola on käynyt anhittomiin"..."suola on loppu".
0Äänestä
egyptiläinen
Anhiton kuulostaa aivan Mika Waltarin romaanihenkilöltä. Olisiko Sinuhesta?
0Äänestä
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Onhan se. Koillismaalla ja Iijokivarressa (Taivalkoskella) ko. sanaa olen kuullut käytettävän. Päätalon kirjoistakin tuttu.
...on kotoisin?
80-luvun alussa armeijassa.
Merkitsi suurinpiirtein: surkea, avuton, huono.
suku tullut jostain Venäjän-Karjalan puolelta aikoinaan. Entäpä seuraavat sanat, onko tuttuja: "anikka", "hitu", "hotto"?
... on esim. keitetyn perunan kuorenjäte. Paremmissa piireissä, jos perunat keitetään kuorineen, on pöydässä hitulautanen. Länsimurteissakin. Muista ei ole äkkipäätä hajuakaan. Ehkä asiayhtys valaisisi! Anikka viittaisi sormituntumalta johonkin venäläiseen lainaan. Tiijähäntä.
Kyllä, hitu on kuori.
'Anikka' tarkoittanee samaa kuin 'saatikka'.
'Hotto' sana on minusta kiinnostava, koska en ole kuullut sitä käytettävän Ilomantsin ulkopuolella, itse asiassa en kenenkään muun kuin äitini, jonka sukujuuria on aikoinaan tullut nykyisen luovutetun Karjalan alueelta.
Sanan käytöstä: "Mää hottoon siitä rihtautumasta" =on mene hittoon siitä kiusaamasta tai vehkeilemästä, jotenkin näin se lienee.
Kaiketi venäläisperäisiä sanoja? Hottoa en löytänyt murresanakirjoistakaan.
on kyseessä sama sana niin tulee mieleen Lönnrothin sanakirjasta sanat hoto honto ontto hontelo ontelo ja kaikkein hauskin juttu, verbi onsia, joka tarkoittaa jonkin paikan avartamista. Ontto=onsittu. Jostain syystä kotoinen onsiminen on korvattu latinalaisperäisellä sanalla kovertaa, kaivertaa, vrt eng. cavern= kaivos.
Hoto = ontto on minullekin tuttu sana. Olen kotoisin Forssan läheltä. Mutta voihan sanan alkuperä olla tullut esim. karjalaisesta sukuhaarastani (isä).
Äiti joskus totesi, että kissa makaa ihan anhittomana. Sillä oli sellainen tapa suurimman osan päivää tehä (siis kissalla).
Katselin jsokus sängyn alta, josko siellä se anhi olisi, vaan ei löytynyt. Ehkä ymmärsin sanonnan väärin ;-)
Äiti on Oulujokilaaksosta kotoisin. Ylikiimingin suunnalta.
Anhiton ei ole sana, eikä Päätalo ole koskaan käyttänyt sitä.
Kyllä käytti, kuten käytti suoroakin.
anhiton (vähäinen)
Päätalon anhittomiin tarkoittanee loppuun. Esim. "Suola on käynyt anhittomiin"..."suola on loppu".
Anhiton kuulostaa aivan Mika Waltarin romaanihenkilöltä. Olisiko Sinuhesta?