Keskityin siihen, miksi (luonnon)tieteet ovat Naturalistisia. Samalla keskityin myös siihen,miksi jalkani on kipeänä :(
*Tietoteoreettinen syy
Havainnot ovat jotain havaitsijalle. Emme pysty sanomaan, mitä ne havainnot pohjimmiltaan ovat, mutta tiedämme että ne ovat olemassa. Muusta emme pysty sanomaan mitään: Esimerkiksi ajattelumme saattaa olle deterministisen reaktion tulos tai satunnaisia. Mutta havaintomaailma on ainut asia,jonka olemassaolosta voimme olla varmoja.
Naturalismi ei ole välttämättä ontologinen kannanotto: Newton uskoi Jumalaan, mutta hänen tieteensä oli tiukasti naturalistista. Toki naturalismi yksittäinen tiedemies saattaa uskoa tiukasti ontologiseen materialismiin, mutta naturalismi itsessään ei sisällä ontologista kannanottoa: se vain jättää ottamatta kantaa siihen,mitä ei tiedetä ja josta ei saada tietoa.
*Kriittisyyden syy
Tiede nojaa siihen,että toiset asiat ovat enemmän tosia kuin toiset. Tiede etsii totuuksia. On mahdollista, että naturalistisin keinoin ei voida saada kaikkea tietoa maailmasta, josta elämme, mutta muutakaan tapaa ei ole: Esimerkiksi matemaattisen ilmiön olemassaolo riippuu täysin siitä,miten alkuarvot on asetettu. Jos alkuarvot ovat ympäristömme kannalta epätodet,on johtopäätös epätosi. Intuitioiden ristiriidassa emme pysty päättelemään kumpi on oikeassa. Meidän on siis aina verrattava ennustetta -joka voi olla rationaalisesta, intuitiivisesta tai jopa deterministisestä luonnonlaeista saatu- siihen ympäristöön,joka meillä on. Muuten emme pysty testaamaan väitteidemme uskottavuutta. Jotta kritiikkiin olisi aihetta, tulisi antaa keino tutkia "einaturalistista", eli yliluonnollista maailmaa tavalla,joka ei olisi mielipidesidonnainen.
*Historiallinen syy
jokainen tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon, ja koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella, että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja. Useita yliluonnollisista prosesseiksi väitettyjä havaintoja on paljastettu luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. Sen sijaan ainuttakaan ilmiötä -oli sitä väitetty luonnolliseksi tai yliluonnolliseksi- ei sen sijaan ole osoitettu yliluonnolliseksi. Yliluonnollisen vaihtoehdon perustelemiseksi olisi siis tehtävä lisäoletus naturalismin ulkopuolisen mahdollisesta olemassaolosta.
*Yhteisöllinen syy
Tiede, joka nojaa kielen ja todellisuuden väliseen suhteeseen, määrittelee itsensä. Tiede noudattaa tiettyjä sääntöjä, joita voidaan muuttaa vain rajoitetuin ehdoin. Kaikkia pelejä pelataan niiden omilla säännöillä. Miksi tiedeyhteisön ulkopuolisen tahon tulisi päättää näistä ehdoista?
*Käytännön syy
Käytännön hyötyä saadaan -olipa tieto sitten matemaattista tai empiiristä- vasta,kun tietoa sovelletaan naturalistiseen ympäristöön. Lisäksi naturalistinen tutkimus on osoittanut tehonsa tuottamalla runsaasti käytännössä havaittavia keksintöjä.
-----
Mutta upeita korjauksia tuli siitä Behejutustani. Iso kiitos kaikille(etenkin niille,joiden korjaukset päätyivät lopulliseen tekstiin, mutta myös muille.)
"Pax Romana" lähestyy,aikani tiukalla.
Täältä tähän.
*Tietoteoreettinen syy
Havainnot ovat jotain havaitsijalle. Emme pysty sanomaan, mitä ne havainnot pohjimmiltaan ovat, mutta tiedämme että ne ovat olemassa. Muusta emme pysty sanomaan mitään: Esimerkiksi ajattelumme saattaa olle deterministisen reaktion tulos tai satunnaisia. Mutta havaintomaailma on ainut asia,jonka olemassaolosta voimme olla varmoja.
Naturalismi ei ole välttämättä ontologinen kannanotto: Newton uskoi Jumalaan, mutta hänen tieteensä oli tiukasti naturalistista. Toki naturalismi yksittäinen tiedemies saattaa uskoa tiukasti ontologiseen materialismiin, mutta naturalismi itsessään ei sisällä ontologista kannanottoa: se vain jättää ottamatta kantaa siihen,mitä ei tiedetä ja josta ei saada tietoa.
*Kriittisyyden syy
Tiede nojaa siihen,että toiset asiat ovat enemmän tosia kuin toiset. Tiede etsii totuuksia. On mahdollista, että naturalistisin keinoin ei voida saada kaikkea tietoa maailmasta, josta elämme, mutta muutakaan tapaa ei ole: Esimerkiksi matemaattisen ilmiön olemassaolo riippuu täysin siitä,miten alkuarvot on asetettu. Jos alkuarvot ovat ympäristömme kannalta epätodet,on johtopäätös epätosi. Intuitioiden ristiriidassa emme pysty päättelemään kumpi on oikeassa. Meidän on siis aina verrattava ennustetta -joka voi olla rationaalisesta, intuitiivisesta tai jopa deterministisestä luonnonlaeista saatu- siihen ympäristöön,joka meillä on. Muuten emme pysty testaamaan väitteidemme uskottavuutta. Jotta kritiikkiin olisi aihetta, tulisi antaa keino tutkia "einaturalistista", eli yliluonnollista maailmaa tavalla,joka ei olisi mielipidesidonnainen.
*Historiallinen syy
jokainen tuntemamme luonnonlaki on joskus ollut tuntematon, ja koska emme tiedä kaikkea, on perusteltua ajatella, että edelleen on olemassa tuntemattomia luonnollisia prosesseja. Useita yliluonnollisista prosesseiksi väitettyjä havaintoja on paljastettu luonnollisten ilmiöiden synnyttämiksi. Sen sijaan ainuttakaan ilmiötä -oli sitä väitetty luonnolliseksi tai yliluonnolliseksi- ei sen sijaan ole osoitettu yliluonnolliseksi. Yliluonnollisen vaihtoehdon perustelemiseksi olisi siis tehtävä lisäoletus naturalismin ulkopuolisen mahdollisesta olemassaolosta.
*Yhteisöllinen syy
Tiede, joka nojaa kielen ja todellisuuden väliseen suhteeseen, määrittelee itsensä. Tiede noudattaa tiettyjä sääntöjä, joita voidaan muuttaa vain rajoitetuin ehdoin. Kaikkia pelejä pelataan niiden omilla säännöillä. Miksi tiedeyhteisön ulkopuolisen tahon tulisi päättää näistä ehdoista?
*Käytännön syy
Käytännön hyötyä saadaan -olipa tieto sitten matemaattista tai empiiristä- vasta,kun tietoa sovelletaan naturalistiseen ympäristöön. Lisäksi naturalistinen tutkimus on osoittanut tehonsa tuottamalla runsaasti käytännössä havaittavia keksintöjä.
-----
Mutta upeita korjauksia tuli siitä Behejutustani. Iso kiitos kaikille(etenkin niille,joiden korjaukset päätyivät lopulliseen tekstiin, mutta myös muille.)
"Pax Romana" lähestyy,aikani tiukalla.
Täältä tähän.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.