Presidenttiehdokas Arto Lahti 14.12.2005:
"Karjalan palauttaminen Suomelle ja EU:n siviililainsäädännön piiriin on terveen järjen käyttämistä. Sillä tavalla teollisuudelle syntyy kasvualue, joka houkuttelee investointeja kaikkialle Suomeen. Aivan ilmeisesti Putinin esikunta osaa katsoa karttaa. Miksi Suomen poliittinen johto ei halua asiasta edes kotimaassa keskustella? "
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra perustaa suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille teollisuuskylän Venäjälle. 14 suomalaista teollisuusyritystä on ilmoittanut halukkuutensa lähteä mukaan teollisuuskylähankkeeseen. Teollisuuskylä tarvitsee maata 30-40 hehtaaria ja jos halukkaita tulee enemmän alueen tarve nousee 100 hehtaariin.
Venäjän valtio tukee hanketta, se on säätänyt lain erityistalousalueista, joille tämä teollisuuskylä on tarkoitus perustaa. Venäjä takaa suomalaisille yrityksille viiden vuoden verovapauden investoinneista. Koneet ja laitteet saa viedä Suomesta ilman tullimaksuja. Perustetaanko tämä teollisuuskylä Karjalaan? Ei vaan Pietariin tai sen lähistölle. Karjalasta ei Sitran Venäjä-ohjelman vetäjän Maaret Heiskarin mukaan löydy näille suomalaisille yrityksille tarpeeksi osaavaa työvoimaa.
ProKarelia reformi väittää: "Alueelle jäävässä venäläisessä väestössä on hyvin koulututtuja nuoria henkilöitä, jotka pian oppivat suomen kielen. Tällöin heillä voi olla merkittävä osa nopeasti kasvavan uuden idänkaupan toteuttamisessa."
Näitä "hyvinkoulutettuja nuoria henkilöitä" ei siis nyt riitä edes 14 pienelle ja keskisuurelle teollisuusyritykselle, vaan teollisuuskylä pitää sijoittaa Pietarin kupeeseen.
Puheet ovat hienoja ja lupaukset upeita. Käytäntö osoittaa kuitenkin todellisuuden olevan aivan muuta. Karjala ei kiinnosta teollisuusyrityksiä hyvin yksinkertaisista syistä. Siellä ei ole teollisuustoiminnalle edellytyksiä.
Uutinen aiheesta oli eilisissä lehdissä.
Sitra:
Kilpailukykyä ja potkua liiketoiminnan kasvuun Venäjältä
Integraatio-ohjelman kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta
Tiedote 13.12.2005
Venäjä on Suomen Pk-teollisuudelle yhä varteenotettavampi mahdollisuus kansainvälistyä ja parantaa kilpailukykyä. Venäjän raaka-aine-, tuotanto- ja työvoimakustannustaso on Suomea edullisempi, mikä antaa selkeän kilpailuedun mm. alihankinnalle.
Sitran Venäjä-ohjelma auttaa 74 suomalaisyritystä hakemaan liiketoiminnan kasvua Venäjältä. Tärkeimpiä keinoja ovat yhdessä toimiminen ja vaikuttaminen, verkottuminen venäläisten yritysten kanssa, Venäjä-osaamisen kokoaminen ja kokemusten vaihto. Sitra julkisena toimijana avaa ovia Venäjällä.
- Annamme yrityksille realistisen kuvan Venäjän talouden kehityksestä ja toimintaolosuhteista sekä parannamme valmiuksia kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen Venäjällä. Venäjän markkinaoloista saa nykyisin luotettavaa ja asianmukaista tietoa, johon liikeidean ja -toiminnan voi perustaa. Villin-Idän ajat voi jo unohtaa, toteaa Sitran Venäjä-ohjelman johtaja Maaret Heiskari.
Venäjältä liikevaihdon kasvua
Ohjelmassa mukana oleville yrityksille Venäjä voi turvata tulevaisuuden liike-vaihdon kasvun. Metallin pintakäsittelyyn erikoistuneen yrityksen Aurajoki Oy:n yksikönjohtaja Risto Sirviö uskoo, että Venäjän voimakas rakennus-buumi kasvattaa pintakäsiteltyjen metallirakenteiden kysyntää.
- Venäjä tarjoaa meille merkittävän kasvumahdollisuuden, sillä kotimaan markkinat ovat pysyneet stabiileina jo pitkään. Myös Venäjällä on herätty havaitsemaan, että kuumasinkitys on kannattava ratkaisu pidemmällä aikajänteellä, Sirviö sanoo.
Ohjelmassa mukana olevat yritykset ovat tehneet useita eri alueille suuntautuneita tiedon- ja partnerinhakumatkoja. Näiden pohjalta yritysten päätoiminta-alueeksi on kohdentumassa Pietari ja Leningradin alue. Nämä ovat tuotannon ja logistiikan kannalta järkeviä ja tarjoavat jo sinällään yrityksille Suomen kokoisen markkinan.
- Monille yrityksille käsitys Venäjän markkinan koosta, kehitysasteesta ja osaamistasosta on mullistanut yrityksen omaa toiminta-ajatusta, Heiskari kertoo.
Alihankinnasta kilpailukykyä
Venäjä on tuotantokustannuksiltaan edullinen maa, jossa on myös korkea tekninen osaamistaso. Konekanta on kuitenkin usein vanhentunutta. Alihankinta-toiminta onkin vasta käynnistymässä. Se vaatii Venäjällä vielä ajattelutavan muutosta, yhteisen kielen löytymistä ja ennen kaikkea koulutusta länsimaiseen toimintatapaan.
- Positiivisena yllätyksenä havaitsimme, että venäläiset tuottajat ovat järjestäytyneet alihankintakeskusten alle, Heiskari toteaa.
Ohjelman alihankintaklusteriin kuuluu ennen kaikkea metalli- ja muovialan yrityksiä, jotka hakevat materiaalitoimittajia sekä paikallisvalmistusta Venäjältä, mutta mukana on myös muiden alojen yrityksiä. Näistä on esimerkkinä elin-tarvikealan perheyritys Roberts Oy.
- Kuluneen vuoden aikana olemme löytäneet venäläisiä raaka-ainetuottajia, joiden kanssa jatkamme neuvotteluja yhteistyöstä, Roberts Oy:n vientipäällikkö Ansa Ervasti kertoo.
Teollisuuskylä tarjoaa turvalliset toimintaolosuhteet
Tämän vuoden aikana ohjelmassa mukana olevien pienten ja keskisuurten teollisten tuottajien johtavaksi ajatukseksi on noussut suomalaisen teollisuuskylän perustaminen Venäjälle. Suomalaiset kiinteistö- ja pääomasijoittajat ovat jo ilmaisseet kiinnostusta hanketta kohtaan.
Venäjä-ohjelman puitteissa laaditaan suomalaisomisteinen ja -johtoinen teollisuuskyläkonsepti, jolla turvataan vakaat toimintaolosuhteet suomalaisille tuotantolaitoksille sekä hyödynnetään Venäjän lainsäädännön suomia investointietuisuuksia.
Eri puolella Suomea on käynnissä erilaisia teollisuuskylähankkeita Venäjälle.
- Nämä hankkeet tulee koota yhteen, jotta ne saavat ilmaa siipiensä alle ja venäläiset tahot kiinnostumaan. Saavutamme paremmat rahoitus- ja investointiedut, kun toimimme laajemmalla yrityspohjalla. Otammekin teollisuuskyläklusteriin mukaan uusia toimijoita, Heiskari sanoo.
Venäjä-ohjelma
Sitra käynnisti Venäjä-ohjelman syksyllä 2004. Ohjelman tavoitteena on luoda laaja viitekehys Suomen ja Venäjän talouden yhteistyölle. Venäjä-ohjelmassa on kolme osaohjelmaa: strategia, integraatio ja foorumi. Integraatio-osassa luodaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille uusia toiminta- ja verkottumismahdollisuuksia venäjällä. Mukana on 74 yritystä eri toimialoilta. Yritykset on jaettu tavoitteiden pohjalta neljään klusteriin; etabloitujat, alihankinta, teollisuuskylä ja rakennusala.
Lisätietoja
Sitra, Maaret Heiskari, Venäjä-ohjelman johtaja, puh. (09) 6189 9476,
050 431 1650, [email protected].
p.s. poistin tälle palstalle nykyään ominaiset tavalliset turhat asiaankuulumattomat jatinat nimimerkeistä tämän viestin lopusta. Jos on aiheeseen jotain sanottavaa niin keskustellaan aiheesta. Turhan paskanjauhamisen tänne kirjoittavista henkilöistä voisi jo jättää kokonaan, kiitos.
"Karjalan palauttaminen Suomelle ja EU:n siviililainsäädännön piiriin on terveen järjen käyttämistä. Sillä tavalla teollisuudelle syntyy kasvualue, joka houkuttelee investointeja kaikkialle Suomeen. Aivan ilmeisesti Putinin esikunta osaa katsoa karttaa. Miksi Suomen poliittinen johto ei halua asiasta edes kotimaassa keskustella? "
Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra perustaa suomalaisille pienille ja keskisuurille yrityksille teollisuuskylän Venäjälle. 14 suomalaista teollisuusyritystä on ilmoittanut halukkuutensa lähteä mukaan teollisuuskylähankkeeseen. Teollisuuskylä tarvitsee maata 30-40 hehtaaria ja jos halukkaita tulee enemmän alueen tarve nousee 100 hehtaariin.
Venäjän valtio tukee hanketta, se on säätänyt lain erityistalousalueista, joille tämä teollisuuskylä on tarkoitus perustaa. Venäjä takaa suomalaisille yrityksille viiden vuoden verovapauden investoinneista. Koneet ja laitteet saa viedä Suomesta ilman tullimaksuja. Perustetaanko tämä teollisuuskylä Karjalaan? Ei vaan Pietariin tai sen lähistölle. Karjalasta ei Sitran Venäjä-ohjelman vetäjän Maaret Heiskarin mukaan löydy näille suomalaisille yrityksille tarpeeksi osaavaa työvoimaa.
ProKarelia reformi väittää: "Alueelle jäävässä venäläisessä väestössä on hyvin koulututtuja nuoria henkilöitä, jotka pian oppivat suomen kielen. Tällöin heillä voi olla merkittävä osa nopeasti kasvavan uuden idänkaupan toteuttamisessa."
Näitä "hyvinkoulutettuja nuoria henkilöitä" ei siis nyt riitä edes 14 pienelle ja keskisuurelle teollisuusyritykselle, vaan teollisuuskylä pitää sijoittaa Pietarin kupeeseen.
Puheet ovat hienoja ja lupaukset upeita. Käytäntö osoittaa kuitenkin todellisuuden olevan aivan muuta. Karjala ei kiinnosta teollisuusyrityksiä hyvin yksinkertaisista syistä. Siellä ei ole teollisuustoiminnalle edellytyksiä.
Uutinen aiheesta oli eilisissä lehdissä.
Sitra:
Kilpailukykyä ja potkua liiketoiminnan kasvuun Venäjältä
Integraatio-ohjelman kokemuksia ensimmäiseltä vuodelta
Tiedote 13.12.2005
Venäjä on Suomen Pk-teollisuudelle yhä varteenotettavampi mahdollisuus kansainvälistyä ja parantaa kilpailukykyä. Venäjän raaka-aine-, tuotanto- ja työvoimakustannustaso on Suomea edullisempi, mikä antaa selkeän kilpailuedun mm. alihankinnalle.
Sitran Venäjä-ohjelma auttaa 74 suomalaisyritystä hakemaan liiketoiminnan kasvua Venäjältä. Tärkeimpiä keinoja ovat yhdessä toimiminen ja vaikuttaminen, verkottuminen venäläisten yritysten kanssa, Venäjä-osaamisen kokoaminen ja kokemusten vaihto. Sitra julkisena toimijana avaa ovia Venäjällä.
- Annamme yrityksille realistisen kuvan Venäjän talouden kehityksestä ja toimintaolosuhteista sekä parannamme valmiuksia kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen Venäjällä. Venäjän markkinaoloista saa nykyisin luotettavaa ja asianmukaista tietoa, johon liikeidean ja -toiminnan voi perustaa. Villin-Idän ajat voi jo unohtaa, toteaa Sitran Venäjä-ohjelman johtaja Maaret Heiskari.
Venäjältä liikevaihdon kasvua
Ohjelmassa mukana oleville yrityksille Venäjä voi turvata tulevaisuuden liike-vaihdon kasvun. Metallin pintakäsittelyyn erikoistuneen yrityksen Aurajoki Oy:n yksikönjohtaja Risto Sirviö uskoo, että Venäjän voimakas rakennus-buumi kasvattaa pintakäsiteltyjen metallirakenteiden kysyntää.
- Venäjä tarjoaa meille merkittävän kasvumahdollisuuden, sillä kotimaan markkinat ovat pysyneet stabiileina jo pitkään. Myös Venäjällä on herätty havaitsemaan, että kuumasinkitys on kannattava ratkaisu pidemmällä aikajänteellä, Sirviö sanoo.
Ohjelmassa mukana olevat yritykset ovat tehneet useita eri alueille suuntautuneita tiedon- ja partnerinhakumatkoja. Näiden pohjalta yritysten päätoiminta-alueeksi on kohdentumassa Pietari ja Leningradin alue. Nämä ovat tuotannon ja logistiikan kannalta järkeviä ja tarjoavat jo sinällään yrityksille Suomen kokoisen markkinan.
- Monille yrityksille käsitys Venäjän markkinan koosta, kehitysasteesta ja osaamistasosta on mullistanut yrityksen omaa toiminta-ajatusta, Heiskari kertoo.
Alihankinnasta kilpailukykyä
Venäjä on tuotantokustannuksiltaan edullinen maa, jossa on myös korkea tekninen osaamistaso. Konekanta on kuitenkin usein vanhentunutta. Alihankinta-toiminta onkin vasta käynnistymässä. Se vaatii Venäjällä vielä ajattelutavan muutosta, yhteisen kielen löytymistä ja ennen kaikkea koulutusta länsimaiseen toimintatapaan.
- Positiivisena yllätyksenä havaitsimme, että venäläiset tuottajat ovat järjestäytyneet alihankintakeskusten alle, Heiskari toteaa.
Ohjelman alihankintaklusteriin kuuluu ennen kaikkea metalli- ja muovialan yrityksiä, jotka hakevat materiaalitoimittajia sekä paikallisvalmistusta Venäjältä, mutta mukana on myös muiden alojen yrityksiä. Näistä on esimerkkinä elin-tarvikealan perheyritys Roberts Oy.
- Kuluneen vuoden aikana olemme löytäneet venäläisiä raaka-ainetuottajia, joiden kanssa jatkamme neuvotteluja yhteistyöstä, Roberts Oy:n vientipäällikkö Ansa Ervasti kertoo.
Teollisuuskylä tarjoaa turvalliset toimintaolosuhteet
Tämän vuoden aikana ohjelmassa mukana olevien pienten ja keskisuurten teollisten tuottajien johtavaksi ajatukseksi on noussut suomalaisen teollisuuskylän perustaminen Venäjälle. Suomalaiset kiinteistö- ja pääomasijoittajat ovat jo ilmaisseet kiinnostusta hanketta kohtaan.
Venäjä-ohjelman puitteissa laaditaan suomalaisomisteinen ja -johtoinen teollisuuskyläkonsepti, jolla turvataan vakaat toimintaolosuhteet suomalaisille tuotantolaitoksille sekä hyödynnetään Venäjän lainsäädännön suomia investointietuisuuksia.
Eri puolella Suomea on käynnissä erilaisia teollisuuskylähankkeita Venäjälle.
- Nämä hankkeet tulee koota yhteen, jotta ne saavat ilmaa siipiensä alle ja venäläiset tahot kiinnostumaan. Saavutamme paremmat rahoitus- ja investointiedut, kun toimimme laajemmalla yrityspohjalla. Otammekin teollisuuskyläklusteriin mukaan uusia toimijoita, Heiskari sanoo.
Venäjä-ohjelma
Sitra käynnisti Venäjä-ohjelman syksyllä 2004. Ohjelman tavoitteena on luoda laaja viitekehys Suomen ja Venäjän talouden yhteistyölle. Venäjä-ohjelmassa on kolme osaohjelmaa: strategia, integraatio ja foorumi. Integraatio-osassa luodaan erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille uusia toiminta- ja verkottumismahdollisuuksia venäjällä. Mukana on 74 yritystä eri toimialoilta. Yritykset on jaettu tavoitteiden pohjalta neljään klusteriin; etabloitujat, alihankinta, teollisuuskylä ja rakennusala.
Lisätietoja
Sitra, Maaret Heiskari, Venäjä-ohjelman johtaja, puh. (09) 6189 9476,
050 431 1650, [email protected].
p.s. poistin tälle palstalle nykyään ominaiset tavalliset turhat asiaankuulumattomat jatinat nimimerkeistä tämän viestin lopusta. Jos on aiheeseen jotain sanottavaa niin keskustellaan aiheesta. Turhan paskanjauhamisen tänne kirjoittavista henkilöistä voisi jo jättää kokonaan, kiitos.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Ei Karjalaa kehitetä teollistamalla aluetta. Ei siitä kertakaikkiaan tule mitään. Se on utopiaa.
Vertailun vuoksi voisin esittää, että Kainuu kehitetään helposti kukoistavaksi alueeksi teollistamalla alue. Ihan höpöä.
Karjalassa ei ole työvoimaa. Ei nuorta, eikä vanhaa. Se vähäinenkin nuoriso, mitä Karjalassa on jää pysyvästi opiskelukaupunkeihin. Pietariin ja Petroskoihin.
Mikä olisi sen kilpailuetu teollisuuden sijoittumiseen Pietarin alueeseen nähden?
Ei mikään! Ei sellaista ole olemassa.
Aivan turhaa kuvittelua on kehittää taloudellista "yhteistoimintaa" teollisuuden nimissä Karjalan autioituneihin kyliin. Sellaiset ajatukset voi ampua alas jo nousukiidossa.
Karjalan tulevaisuus on matkailussa. Matkailun keinoin hyödyntää sen luonnonoloja.
Järviä, jokia, metsiä. Metsästystä, kalastusta, luontomatkailua.
Lisäksi matkailuun liittyviä oheiselinkeinoja, kuten vaikkapa pienimuotoista kalankasvatusta ja luonnontuotteiden jalostusta.
Ei Karjalasta tule koskaan mitään kultakaivosta, eikä ole tarvettakaan. Parhaiten Karjala säilyy, kun sitä ei lähdetä väkisin vääntämään johonkin suuntaan jalat tukevasti ilmassa.
Pientä arkirealismia mukaan.
"Karjalassa ei ole työvoimaa. Ei nuorta, eikä vanhaa. Se vähäinenkin nuoriso, mitä Karjalassa on jää pysyvästi opiskelukaupunkeihin. Pietariin ja Petroskoihin.
"
Otitko huomioon sen, että Karjalan palautuessa sinne ehkä saattaa muuttaa jälleenrakenustyön perässä suomalaisia?
"Otitko huomioon sen, että Karjalan palautuessa sinne ehkä saattaa muuttaa jälleenrakenustyön perässä suomalaisia?"
Varmasti muuttaisi, niin rakennustöihin kuin ns. paluumuuttajiakin, mutta kuinka paljon? Kuinka mittavaa jälleenrakennusta alueelle oikein halutaan?
Pitää olla selkeä realistinen ennuste siitä, mitä oikein rakennetaan.
Ei Karjalaan muuta kukaan kolmannen tai neljännen polven karjalainen aivan huvikseen. Pellonlaitaan ihmettelemään. Ihmiset, joilla on työ, perhe, asunto Suomessa. Mahdollisesti kaupungissa.
Muuttaisi rakentamaan jotain irrallista, realimaailmaan kuulumatonta.
Kesäasunnon voisi joku rakentaa. Ja sehän on ihan hyvä.
Minä ajattelen Karjalan palautumisen melkoisen hiljaisena asiana. Mitään ei alkuvaiheessa kehity kovin nopeasti. Matkailuyrityksiä kasvaa pikkuhiljaa. Nykyinen paikallisväestö työllistyy niissä yrityksissä, siinä mitassa kun on mahdollista. Uutta työväestöä tarvitaan Suomesta, mutta rajallisessa mitassa.
Karjala ei ole talouden Eldorado.
Mutta se hiljainen kehitys on slle alueelle kaikkein parasta. Silloin säästytään suuremmilta tuhoilta. Ja tällä tarkoitan nimenomaan ympäristöä.
Kyllä Karjala (ja muut luovutetut alueet) sopivat Suomeen. Sillä takaisin luovuttamisella pitää olla joku järkevä peruste ja kehittämissuunnitelma.
Karjalan kannakselle kannattaisi rakentaa lähiaikoina kymmenkunta golfkenttää. Ilmasto on parempi kuin Suomessa, pelaajia tulisi massoittain Suomesta ja Pietarin alueelta. Sopivaa maata on riittävästi saatavilla ja markkinointi Suomen puolella olisi helppoa varsinkin jos kentät sijaitsisivat lähellä kuuluisia taistelutantereita: "Tali-Ihantala-Golf", "Summa-Golf", "Taipale-Golf", "Kuuterselkä-Golf", "Äyräpää-Golf", "Joutselkä-Golf" ja Laatokan pohjoispuolella tietenkin "Kollaa-Golf". Jos minulla olisi rahaa aloittaisin projektin välittömästi.
Tätä juuri tarkoitin.
Uusia nousevia ideoita.
Asun itse uudessa golf-pitäjässä. Naapurikunnassa on vielä suurempi ja rahakkaampi golf-paikka ja -kerho. Näissä paikoissa raha liikkuu.
Kuinkahan monta golfharrastajaa on Pietarissa? Hevosharrastajaa? Luontomatkailijaa?
Juuri tätä tarkoitin.
Laajensit juuri näkemystäni.
Kiitokset siitä,
Gofissa tuskin raha liikkuu ellei sitten ole rahakkaita pelaajia. Jos kiinnostaa pistää rahat kofkentän osuuksiin niin hiljaista on rahan liikkumisen kantilta.
Ensimmäisenä siellä olisi edessä mittava siivousurakka.On Terijoen rannatkin rikottuja lasipulloja täynnä ettei voi ilman kenkiä mennä uimaan sinne paskaveteen.Karjala on ollut aikanaan maan vilja-aitta.Kuka rohkea menee sinne kyntämään ja miinoja vaarattomaksi tekemään.Jostain korviin tuli että tuossa olikos Kostamus. Niin Ikealla 50 Hehtaaria ostettuna ja tehdas pystyssä. Sinne on jo paikkansa vähin äänin pistäneet pystyyn suuret suomalaiset.Nyt sitten meinataan valtion rahaa sijoittaa sinne pilvin pimein ja kun ei oiken tiedä mitä tarvis niin pitää oikein keksimällä keksiä.Antaa kuulkaa olla.Ensin alue pitää saada Suomelle,ennenkuin sinne mitään sijoitetaan.Jos nyt välttämättä pitää jotain hyödyllistä tehdä niin Suomen työttömät tarvitsevat kipeästi työpaikkoja.