Isälle!

ensimmäinen joulu ilman isää tulossa. Reilu kuukausi vasta on ollut ilman isää. Miten te muut oletta pärjänneet? Millainen on teidän surunne.
Itse olen reakoinut kaikin tavoin kummasti. Aivan eri tavalla kuin luulin. Itkenyt en ole paljon, mutta raskas olo on sen verran vahva, että ei meinaa jaksaa kulkea seuraavaan päivään. Tuntuu tietyllä tavalla niin epäreilulta kun kaverit menevät perheen luokse jouluna, puhuvat joulusta odotettavana asiana. Olen tottakai onnellinen, jos kaverit saavat onnellisen joulun. Sitä vaan toivoisin niin kovin itsellenikin ja sitä tänä vuonna ei mitenkään voi tulla. Hiukan aiotaan perheenjäsenten kanssa yrittää viettää joulua, joululahjat tänä vuonna jo jää lähestulkoon kokonaan siksi, että ei vain ole jaksettu niitä hankkia. Mutta eipä juuri normaaleja asioita tehdä. Hautausmaakin saa jäädä, kun emme uskalla edes yrittää kotona viettää joulua.

myös täällä kirjoitti:

ensimmäinen joulu ilman isää tulossa. Reilu kuukausi vasta on ollut ilman isää. Miten te muut oletta pärjänneet? Millainen on teidän surunne.
Itse olen reakoinut kaikin tavoin kummasti. Aivan eri tavalla kuin luulin. Itkenyt en ole paljon, mutta raskas olo on sen verran vahva, että ei meinaa jaksaa kulkea seuraavaan päivään. Tuntuu tietyllä tavalla niin epäreilulta kun kaverit menevät perheen luokse jouluna, puhuvat joulusta odotettavana asiana. Olen tottakai onnellinen, jos kaverit saavat onnellisen joulun. Sitä vaan toivoisin niin kovin itsellenikin ja sitä tänä vuonna ei mitenkään voi tulla. Hiukan aiotaan perheenjäsenten kanssa yrittää viettää joulua, joululahjat tänä vuonna jo jää lähestulkoon kokonaan siksi, että ei vain ole jaksettu niitä hankkia. Mutta eipä juuri normaaleja asioita tehdä. Hautausmaakin saa jäädä, kun emme uskalla edes yrittää kotona viettää joulua.

Viime vuonna, tähän aikaan isä oli tosi huonossa kunnossa. Tiesimme, et tiemme erkanevat pian.
Olin uutenavuotena isän kuolinvuoteella pari vuorokautta. Pidin häntä kädestä ja juttelin hänelle.
En tiedä kuuliko hän minua. Isän syntymäpäivä oli tammikuun toinen päivä.
Syntymäpäivän hän jaksoi sinnitellä, vaikka pelkäsin, että onko isän kuolinpäivä sama,kuin syntymäpäivä.
Kun isä lähti, katsoin kelloa, joka näytti 00.35.
On ensimmäinen joulu ilman isää,
Tuntuu pahalta ja kaikki nuo ikävät muistot pyörii nyt päässä.
Ehkä tää uusivuosi on se pahin.
Isällä on nyt varmaan hyvä olla, mut mulla on niin ikävä häntä.

aikuinen lapsesi kirjoitti:

Viime vuonna, tähän aikaan isä oli tosi huonossa kunnossa. Tiesimme, et tiemme erkanevat pian.
Olin uutenavuotena isän kuolinvuoteella pari vuorokautta. Pidin häntä kädestä ja juttelin hänelle.
En tiedä kuuliko hän minua. Isän syntymäpäivä oli tammikuun toinen päivä.
Syntymäpäivän hän jaksoi sinnitellä, vaikka pelkäsin, että onko isän kuolinpäivä sama,kuin syntymäpäivä.
Kun isä lähti, katsoin kelloa, joka näytti 00.35.
On ensimmäinen joulu ilman isää,
Tuntuu pahalta ja kaikki nuo ikävät muistot pyörii nyt päässä.
Ehkä tää uusivuosi on se pahin.
Isällä on nyt varmaan hyvä olla, mut mulla on niin ikävä häntä.

Minun isäni kuolemasta on 7v,
Muistan sen päivän kuin eilisen.
Se oli kamala päivä,niinkuin hautajais päiväkin.
Joska on nyt 7v.
Hautausmaan parkkipaikalla olis tehnyt mieli juosta niin kovaa muualle kuin vain jaloista olis päässyt,mutta pakko oli mennä kappeliin.
se kamala löntti syrämmen ja kurkun tienoilla oli kamala.
Nyt vain ajatteln
"isä onhan sinun nyt hyvä olla?"