Lähde: http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id22396.html
Sattupahan silmään. Itse artikkeli käsittelee Tasa-arvokeskustelua.
Ihmettelen, miten otsikon mukainen tilanne on päässyt syntymään ja onko paineita pyrkiä muuttamaan sitä? Onko feministeillä lääkkeitä moiseen "ongelmaan" vai onko se edes ongelma?
Mikähän mahtanee olla valtion työntekijöiden sukupuolijakauma?
Sattupahan silmään. Itse artikkeli käsittelee Tasa-arvokeskustelua.
Ihmettelen, miten otsikon mukainen tilanne on päässyt syntymään ja onko paineita pyrkiä muuttamaan sitä? Onko feministeillä lääkkeitä moiseen "ongelmaan" vai onko se edes ongelma?
Mikähän mahtanee olla valtion työntekijöiden sukupuolijakauma?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Patriarkaatti paljastettu. Ilman vaatteita.
Eikös se yksityinen sektori palkkojensa puolesta ole mielekkäämpi paikka?
Feminismi on vasemmistolainen poliittinen ideologia joka pyrkii korkean verotuksen, kiintiö-lainsäädännön, suuren julkisen sektorin, palkkasäännöstelyn ja muiden sosialistiseen suunnitelmatalouteen kuuluvien talouden mekanismien avulla luomaan naisille sukupuoleen perustuvia etuja ja eri-oikeuksia työmarkkinoille.
Feminismi pyrkii myös yksilönvapauden ja sananvapauden kumoamiseen ja loukkaamiseen. Muunmuuassa erilaiset kiintiöjärjästelmät ja "vihalainsäädäntö" on feministiliikkeen masinoima sorto ja väkivaltakampanja miessukupuolta vastaan.
Feministien mukaan olet sovinisti jos et ole feministi.
Sovinismi on miesten oikeuksien ja vapauksien puolustamista miesvihamielisessä ympäristössä. Sovinismi ei pyri naissukupuolen sortamiseen, vaan miesten(kin) oikeuksien palauttamiseen ja turvaamiseen.
..se kertoa etta TAAS tammoisen jutun saa tehtya nainen ("Tasa-arvokeskustelu kapea-alaista") vrt Hannele Torronen & Co. ...lieko koko "tasa-arvokeskustelu" niin paha paikka, etta tavallisille miehille (ei j.varanka mallia) on laitettu kollektiivinen "tasa-arvofobia"...vaikka varmaan "ovat tervettulleita".
Milloin esimerkiksi Henry Moilanen kertoo etta tasa-arvokeskustelu on kapea-alaista.. vai laittaako ennemmin saunan paalle...
Eli tamakin vaitos on tietylla tapaa kapea-alaista tasa-arvokeskustelua...
Kyllä, kunnanvirkojen naisistuminen nähdään ongelmana myös feministipiireissä. Ongelma on se, että sekä valtion että kunnan virkoihin on pätevyysvaatimuksena alan koulutus. Kunnallisella puolella pääosin virkoja on sosiaali-, terveys- ja opetustoimessa. Teknisenviraston viroissa on enenmistö miehiä. Tekninen puoli ei ole kovin työllistävä ja siellä on suuremmat mahdollisuuden yksityistämiseen ts. virkojen voi odottaa edelleen vähenevän.
Valtionhallinnossa on myös naisenemmistö töissä.
Julkishallinnon virkojen naisistuminen on yhteiskunnallinen ongelma. Julkinensektori käyttää paljon ns. näkymätöntä valtaa. Perhepoliittiset ratkaisut tehdään pitkälti ruohonjuuri tasolla. Terveystoimessa priorisointi on vallankäyttöä sekin. Mikäli hallinto ei ole erittäin läpinäkyvää, voi mieleen väkisinkin tulla syrjinnän mahdollisuus.
Akateemisesti koulutetut miehet eivät kunnan ja valtion virkoja hae, syynä on palkkauksellinen alijäämä. Kuntatalous ei toisaalta kestä mittavaa palkkaremonttia. Kiintiövirkojen perustamisessa ei ole järkeä, mikäli halukkaita hakijoita ei ole. Pelkästään miesten palkkatason nostaminen ei ole mahdollista nykyisen lainsäädännön puitteissa. Virkojen pätevyysvaatimuksissa ei niissäkään ole tinkimisen varaa. Opettajien, sairaanhoitajien, lastenhoitajien, sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden jne.. täytyy olla koulutettuja ammattilaisia.
Tämä on hankala yhtälö. Feministit ovat olleet tästä kehityksestä huolissaan jo pitkään. Kunnallisten virkojen houkkuttelevuutta on pyritty lisäämään, ehdotuksena on ollut mm. palkkauksen tarkistaminen. Kuntatyönantaja ei ole näille ajatuksille lämminnyt,tosin aivan ymmärettävistä syistä.
Käytännössä kunnat pyörivät jatkossakin pääosin naisten työpanoksen varassa. Kuntapuolen työvoimapula on myös tosiasia osin jo nyt, jatkossa tämäkin ongelma vain pahenee.
Olisiko sinulla vinkkejä tilanteen muuttamiseksi?
että onko alojen/sektoreiden sukupuolittuminen vääjäämätön "luonnonlaki"? Kun sukupuolittuminen alkaa, se vain kiihtyy, ellei tilannetta ohjailla ulkopuolelta. Karkeasti ottaen niin, että tytöt hakeutuvat naisvaltaiseen työympäristöön ja pojat vs. miesvaltaiseen ja sama periaate saattaa toimia myös henkilöä valittaessa. Jospa ihminen kokee kuitenkin viihtyvänsä paremmin työssä oman sukupuolen parissa. Julkisella sektorilla ongelma on yhteiskunnallisesti kuitenkin suurempi kuin yksityisellä sektorilla koska kuten mainitsit, julkinen sektori päättää kansalaisia koskevista asioista ja päätöksiä tekevät myös virkamiehet ja työntekijät. En tiedä miten paljon sukupuoli vaikuttaa päätöksentekoon, mutta aina siinä sekin vaara on olemassa. Tässä mielessä voitaisiin ajatella, että mies on lähtökohtaisesti naista huonommassa asemassa. Olen ymmärtänyt juuri sos.sektorin suosivan naista eli naiset avittavat kanssasiskojaan.
Löytyykö netistä fem. julkaisua, missä tätä asiaa käsitellään. Mielenkiinnosta sen lukisin.
"Olisiko sinulla vinkkejä tilanteen muuttamiseksi?"
Itse en usko yksityistä sektoria matalamman ansiotason olevan se pointti. Ongelma on syvemmällä. Miehen on yksinkertaisesti vaikea sopeutua naisvaltaiseen työyhteisöön ehkäpä suhteessa vaikeampi kuin naisen miesvaltaiseen yhteisöön. Ongelmia esiintyy kuitenkin molemmin päin. Hyvä konkreettinen esimerkki voisi olla se, että nainen ottaa kodin niin suvereenisti hallintaansa, ettei mies enää viihdy siellä (ei ole tilaa). Harvoin tilanne on toisinpäin. Pitäisikö puuttuakin siihen ruohonjuuritason tasa-arvoon?
Näinkin reilusti sukupuolittuneet alat eivät ole muissa maissa näin suurena ongelmana. Suomalainen kulttuuri jostain syystä aiheuttaa näitä pulmia. Miesten rooli, huolimatta voimakaasta tasa-arvokehityksestä, on edelleen perinteinen täälläkin. Samoin naiset mielellään hakeutuvat ihmisläheiseen ja sosiaalisesti arvostettuun työhön. Miehillä on palkkaus se pääasiallisempi funktio. Jossakin on pohdittu myös sitä, että suomalainen tasa-arvoisuus osaltaan lisää työelämän segregaatiota. Ajatelumallin taustalla on: Jos yhteiskunnassa ei ole paljoakaan eroja miesten ja naisten välillä, niitä on haettava. Sukupuoli-identiteetti kun on niin voimakaasti itseyttä määrittävä tekijä.
Sosiaalialalla on ongelmaksi koettu miesnäkökulman puute. Kyse ei ole niinkään naisten halusta auttaa kanssasisariaan vaan siitä, ettei miesten tapoja käsitellä ongelmia ymmäretä ja miesten aggresiiviset kannanotot toimivat heitä vastaan. Etenkin huoltajuuskiistoissa tämä on ongelma, samoin tietenkin syrjäytyneiden kohtaamisessa. Naisten aggresiivisuus on piilotetumpaa ja tietenkin (naistyöntekijöille) tutumpaa.
Sosiaalisektorin naisistuminen aiheuttaa ongelmia myös siellä työskenteleville. Pienipalkkaiset naiset tekevät työtään lakien ja asetusten mukaisesti, kunnan talousvaateiden kiristäessä lisäksi niskassa. Kuitenkin, on helppoa syyllistää nämä työntekijät sukupuolensa vuoksi, tehdyt päätökset lasketaan "naiseuden" syyksi, etenkin miesten taholta -jos päätökset eivät tyydytä.
En tiedä netistä löytyvistä julkaisuista, olen aika surkea hakuohjelmien käyttäjä. Feministit ovat kyllä olleet varsin huolestuneita työelämän s-p jakaumasta jo pitkään. Ei pelkästään siitä, että naiset eivät tekniikasta ole kiinnostuneita.
Ruohonjuuri tasa-arvoon ollaan puuttumassa myös fem. toimesta. Esim. miehille suositellut vanhenpainlomat vähentäisivät tätä kotielämän vallankäyttöä. Nämä suositukset eivät kuitenkaan saa tuulta siipiensä alle.
Nuoresta tytöstä alkaen tiesin että minusta tulee juristi tai insinööri. Vähitellen kouluaikana huomasin opettajien asenteen ja opetukseen piilotetun ammatinvalinnan ohjailun. Miesopettajien pilkkaa naisoppilaita kohtaan ja naisopettajien huomion kiinnittymien poikien haaveisiin kuten juristin tai insinöörin ammatteihin. Tytöistä ja heidän haaveistaan ei ollut niin väliä.
Hämmennykseni oli niin suuri ammatin valintatilanteessa että ajauduin opiskelemaan alaa, joka pohdiskelee syitä naisten ja miesten väliseen eriarvoisuuteen. Opinnot ovat edelleen kesken enkä vieläkään tiedä mikä minusta tulee.
Kouluissa on paljon piilovaikuttamista, etenkin sukupuoliroolien pönkittäminen on todellinen ongelma. Koulujen konservatiivisuus näkyy voimakkaasti nuorison asenteissa. Tämäkin ongelma on tiedostettu, välineet kurssin muutamiseen tosin puuttuvat
Voiko olla, että miehet ja naiset kokevat alan, jossa työskentelee enemmän samaa sukupuolta, miellyttävämmäksi työyhteisöksi? Erityisesti jos allalla edellytetään korkeakoulutusta. Yliopistoissa opiskelleet naiset ovat duunareita enemmän tarkkoja sp:n tasa-arvosta ja tällöin miehen luonteenomainen miehinen käytös voidaan kokea helposti sovinistisena. Tuskin kukaan jaksaa teeskennellä kolmannesta elämästään tai mielellään ottaa edes sitä riskiä.
Miehille naisellinen nainen työtoverina ei ole niinkään ongelma, mutta miten mahtaa feministisesti suuntautunut nainen suhtautua vs. miehiseen mieheen. Sp:n tasa-arvoa ei ole se, että toisen sukupuolen pitää elää yksisuuntaisesti toisen ehdoilla.
Minulla taas on sellainen muistikuva, että peruskouluopetus eikä opettajat juurikaan ottaneet kantaa / olleet kiinnostuneita mihin kukakin suuntautuu. Näin minä subj. olen sen kokenut ja sinä mielessä olen oikeassa samalla tavalla kuin sinäkin.
Minulla ei ole merkitystä, jos työyhteisössä on kaikki naisia, tai fifty-fifty miehiä ja naisia, mutta en haluaisi työskennellä toiste paikassa, jossa olen ainoa nainen. En jaksa kertoa miksi, ehkä arvaatkin.
Paras tilanne olisi varmaan, että kumpaakin sukupuolta olisi edustettuna suhteessa 50/50. Vaikka näin olisikin uskon, että se on mies, joka joutuu sopeutumaan ja työyhteisö toimii enemmän naisten ehdoilla. Johtunee varmaankin kulttuurista.
"En jaksa kertoa miksi, ehkä arvaatkin."
Jos en ihan väärässä ole, "luulisin" tietäväni :)
Ryhtymättä väittelemään tästä asiasta enempää, voin vain sanoa, ettei koulun piilo-opetussuunitelma ole minunkaan kokemukseni. Konservatiivisten arvojen on tutkimuksissa todettu siirtyvän koulun kautta. Lasten mielikuvat esim. äitien roolista ovat kouluikäisillä vanhoillisemmat, kuin nuoremmilla lapsilla. Käsitys, äidistä kotilieden vaalijana elää sitkeänä koululasten mielissä, vaikka harvan lapsen todellisuutta se enää on.
Opettajan tyttärenä olen liian lähellä koulumaailmaa, jotta uskaltaisin sitä lähteä aivan subjektiivisesti arvioimaan. Itseään lähellä olevia arvoja on vaikea nähdä.
Muistuu mieleeni eräs ystävän, hän työskenteli asiantuntijana tasa-arvolautakunnassa vähän aikaa. Hyvinkin feministisenä tunnettu nainen kaipasi kovin edes yhtä miestä siihen yhteisöön. Hyvin heterogeeniset työyhteisöt ovat aika hankalia, mikäli siellä joutuu enemmän yhteistyötä tekemään.
Minäkin -tunnettuna feministinä- työskentelen työyhteisössä, jossa on lähinnä miehiä. Törmään joskus sovinistisiin asenteisiin ja usein viehättävään huomavaisuuteen. En tiedä kuinka hankalaksi minut yhteisössäni koetaan. En ole havainnut kuitenkaan valituksia sukupuolestani, päinvastoin.
sitä, että ihmiset alitajuntaisesti tai sitten ihan "tajuissaan" hakeutuvat aloille jossa on jo valmiiksi enemmän omaa sukupuolta. Tämä saattaisi olla eräs mekanismi alojen sukupuolittumiseen. Jos näin on, tuntuu aika keinotekoiselta ohjata tätä kehitystä.
"Muistuu mieleeni eräs ystävän, hän työskenteli asiantuntijana tasa-arvolautakunnassa vähän aikaa. Hyvinkin feministisenä tunnettu nainen kaipasi kovin edes yhtä miestä siihen yhteisöön."
Aika ovela tilanne kyllä on, että tasa-arvolautakunnassa on pelkkiä naisia, etenkin jos kyse on sp:n tasa-arvosta. Hyvä on jos niihin halutaan miehiä, mutta uskon tässä olevan ongelmana hieman sama juttu kun naisvaltaisessa työympäristössä eli voiko mies vapaasti tuoda siellä omat "miehiset" ajatuksensa esille.
"Aika ovela tilanne kyllä on, että tasa-arvolautakunnassa on pelkkiä naisia, etenkin jos kyse on sp:n tasa-arvosta".
Niinpä niin, ystäväni oli lainassa toisesta ministeriöstä, jotta kanslian miehitys saataisiin täyteen. Ystäväni on lainoppinut. Juristeja ei saada huonopalkkaisiin hommiin, heitä saa ainoastaan lainaksi.
Miehisten ajatuksien esitys ei ollut ongelmana, pikemminkin heidän ajatustensa puute oli sitä.
"Miehisten ajatuksien esitys ei ollut ongelmana, pikemminkin heidän ajatustensa puute oli sitä."
Tällaisissa lautakunnissa on oman epäilykseni mukaan naisia, jotka ovat vähintäänkin feministisesti virittäytyneitä. Sinä olet yksi niistä harvoista, jonka kanssa keskustelu sujuu korrektisti asialinjalla, mutta jos nyt edes varovaisesti peilaan tätä palstaa ja mietin, miten feministit ottavat miesten ajatukset vastaan, niin en ihmettele ettei miehiä kiinnosta lähtee näihin lautakuntiin. Vastavoimaksi lautakuntiin pitäisikin ehkä saada joko sovinisteja tai väh. antifeministejä.
Jep. tässä olen oikeasti samaa mieltä. Tasa-arvolautakunnan nykyinen toiminta on naisvaltaista. Ongelmana on palkkauksellinen alijäämäisyys. Ystäväni toimi lautakunnssa siksi, että saataisiin riittävä oikeudellinen toimivalta. Tehtävänä oli esitys laiksi. Ongelmana on, etteivät riittävän koulutuksen saaneet miehet hakeudu hommiin, jossa palkkauus on heikkommanpuoleinen. Ei myöskään ystäväni (nainen) ollut kiinnostunut lautakuntatyöstä. Ministerön asiantuntijana korvaus on mittavampi, lainassa ollessaan hän sai oman palkkansa, joka määräytyi ministeriön palkkauksen mukaan.
Kuitenkin, tasa-arvolautakuntaan täytyisi saada myöskin ns. "miesnäkökulmaa" olkoon näkökulma vaikka sovinistinen, jos se kertoo todellisista mielipiteistä -tässä todellisuudessamme. Kyse onkin vain siitä, kuinka paljon olemme valmiita maksamaan "miesten ajattelutavasta".
Paljonko lisää maksaisit sinä?