Tieteen kriteerit ovat 1) objektiivisuus, 2) kriittisyys, 3) testattavuus, 4) autonomisuus ja 5) edistyvyys.
Objektiivisuus tarkoittaa, että saadut tulokset ja julkistut tekstit ovat tutkijan persoonasta tai hänen attribuuteistaan (sukupuoli, äidinkieli, kansallisuus, kengännumero jne) riippumattomia. Eli että sama ilmiö saadaan esiin aina, kun koe tai havainto toistetaan samanlaisissa olosuhteissa ja samoilla parametreillä. Jos naistutkimus olisi tiedettä, sitä kykenisivät tekemään aivan yhtä hyvin miehet, naiset kuin hermafrodiititkin.
Kriittisyys tarkoittaa sitä, että tutkimustuloksista voidaan muodostaa niistä riippumattomia malleja ja erilaisista malleista voidaan valita se, mikä parhaimmin sovittaa tutkimustulokset todellisuuteen. Eli niin, että malli sovittaa teorian todellisuuteen, ei niin että malli tulkitsee todellisuutta teorian valossa.
Testattavuus tarkoittaa sitä, että tulokset voidaan falsifioida, eli asettaa lähtöparametrit toisiksi ja osoittaa, ettei eri lähtöparametreilla saada samoja tuloksia, ja että olettamukset voidaan kumota. Tämä sen vuoksi, ettei syntyisi kehäpäätelmiä, jotka ovat loogisia umpikujia. Teorian täytyy näyttää myös ne olosuhteet/välineet joilla teoria voidaan osoittaa vääräksi.
Autonomisuus tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole esoteerisen (asialle vihkiytyneiden) oppihenkilöiden mystinen salaoppi ja toisaalta tutkimustulokset eivät riipu tutkijoiden suhteesta oppilaitokseen, yhteiskuntaansa eivätkä tieteen tulosten arviointiin saa ulkopuoliset ryhmät (kuten poliitikot) saa vaikuttaa mielipiteillään eikä näkemyksillään.
Tieteen edistyvyys puolestaan tarkoittaa todellisuutta koskevan kokonaiskuvauksen urakan etenemistä. Tiedetään yhä enemmän ja virheellisiä käsityksiä oikaistaan. Eli tutkimustulokset ja teoriat mallintavat objektiivista todellisuutta koko ajan paremmin ja paremmin, ja virheelliset paradigmat hylätään tarvittaessa. Ei niin, että takerrutaan epätoivoisesti vanhoihin käsityksiin ja yritetään hylätä tulokset, jotka ovat paradigman kanssa ristiriidassa.
Mitä taas on pseudotiede? Pseudotieteiden piirteitä ovat mm. seuraavat: (1) Pseudotiede tukeutuu epämääräiseen tieto-oppiin, joka sallii auktoriteettiuskon ja dogmaattisen asenteen. Tulosten tulkinta riippuu tulkitsijan persoonasta. (2) Pseudotiede karttaa usein käsitteellisesti tarkkaa, eksaktia ajattelua. (3) Pseudotieteeen hypoteesit ja teoriat ovat usein mahdottomia testata tai huonosti testattavissa. (4) Ne ovat usein ristiriidassa todennettujen tieteellisten hypoteesien kanssa eivätkä muutu todistusaineiston vaikutuksesta. (5) Laadullisesti huono todistusaineisto yritetään usein kompensoida aineiston määrällä. Apunaan pseudotiede käyttää usein ns. pseudoteknologiaa. (6) Pseudotiede sisältää anakronista ajattelua, joka perustuu vanhoihin tieteen hylkäämiin teorioihin ja olettamuksiin. Se vetoaa usein myös myytteihin ja mysteereihin. (7) Pseudotiede on yleensä eristynyt, yksinäinen oppirakennelma.
Objektiivisuus tarkoittaa, että saadut tulokset ja julkistut tekstit ovat tutkijan persoonasta tai hänen attribuuteistaan (sukupuoli, äidinkieli, kansallisuus, kengännumero jne) riippumattomia. Eli että sama ilmiö saadaan esiin aina, kun koe tai havainto toistetaan samanlaisissa olosuhteissa ja samoilla parametreillä. Jos naistutkimus olisi tiedettä, sitä kykenisivät tekemään aivan yhtä hyvin miehet, naiset kuin hermafrodiititkin.
Kriittisyys tarkoittaa sitä, että tutkimustuloksista voidaan muodostaa niistä riippumattomia malleja ja erilaisista malleista voidaan valita se, mikä parhaimmin sovittaa tutkimustulokset todellisuuteen. Eli niin, että malli sovittaa teorian todellisuuteen, ei niin että malli tulkitsee todellisuutta teorian valossa.
Testattavuus tarkoittaa sitä, että tulokset voidaan falsifioida, eli asettaa lähtöparametrit toisiksi ja osoittaa, ettei eri lähtöparametreilla saada samoja tuloksia, ja että olettamukset voidaan kumota. Tämä sen vuoksi, ettei syntyisi kehäpäätelmiä, jotka ovat loogisia umpikujia. Teorian täytyy näyttää myös ne olosuhteet/välineet joilla teoria voidaan osoittaa vääräksi.
Autonomisuus tarkoittaa sitä, että kyseessä ei ole esoteerisen (asialle vihkiytyneiden) oppihenkilöiden mystinen salaoppi ja toisaalta tutkimustulokset eivät riipu tutkijoiden suhteesta oppilaitokseen, yhteiskuntaansa eivätkä tieteen tulosten arviointiin saa ulkopuoliset ryhmät (kuten poliitikot) saa vaikuttaa mielipiteillään eikä näkemyksillään.
Tieteen edistyvyys puolestaan tarkoittaa todellisuutta koskevan kokonaiskuvauksen urakan etenemistä. Tiedetään yhä enemmän ja virheellisiä käsityksiä oikaistaan. Eli tutkimustulokset ja teoriat mallintavat objektiivista todellisuutta koko ajan paremmin ja paremmin, ja virheelliset paradigmat hylätään tarvittaessa. Ei niin, että takerrutaan epätoivoisesti vanhoihin käsityksiin ja yritetään hylätä tulokset, jotka ovat paradigman kanssa ristiriidassa.
Mitä taas on pseudotiede? Pseudotieteiden piirteitä ovat mm. seuraavat: (1) Pseudotiede tukeutuu epämääräiseen tieto-oppiin, joka sallii auktoriteettiuskon ja dogmaattisen asenteen. Tulosten tulkinta riippuu tulkitsijan persoonasta. (2) Pseudotiede karttaa usein käsitteellisesti tarkkaa, eksaktia ajattelua. (3) Pseudotieteeen hypoteesit ja teoriat ovat usein mahdottomia testata tai huonosti testattavissa. (4) Ne ovat usein ristiriidassa todennettujen tieteellisten hypoteesien kanssa eivätkä muutu todistusaineiston vaikutuksesta. (5) Laadullisesti huono todistusaineisto yritetään usein kompensoida aineiston määrällä. Apunaan pseudotiede käyttää usein ns. pseudoteknologiaa. (6) Pseudotiede sisältää anakronista ajattelua, joka perustuu vanhoihin tieteen hylkäämiin teorioihin ja olettamuksiin. Se vetoaa usein myös myytteihin ja mysteereihin. (7) Pseudotiede on yleensä eristynyt, yksinäinen oppirakennelma.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Toissapaivana Ruotsin "noitafeministi", Eva Lundgren, vapautettiin "kafkamaisesta" prosessista koksien hanen vaatimatonta tutkimusta patriarkaatin riiteista.
Tosin prosessikomissio taisi todeta etta ei ainutkaan noista viidesta mainitsemistasi kriteereista ollut tayttynyt....
Sananvapautta... jee... :)
naistutkimuksesta sitten tulee tutkimusta, jonka tulokset riippuvat vain tekijän sukupuolesta? Miten naistutkimus ei ole objektiivista?
Ja mikähän tiede on irrallinen siitä, että olemme ihmisiä ja ihmisinä tutkimme ja tarkastelemme maailmaa?
Wittgenstein teki teoksen "matematiikan filosofiasta", eli analyysin, ainakin pyrkimyksen, matemaattisten symbolien juurelle, jotka ovat, luonnollisesti, myos ihmisten luonnoksia.
Tosin aika pikaisesti vilkaistua, tuli sama fiilis, mika monesti tulee kun avaa ammattiakateemikon teoksen, etta jonkinlainen akateeminen "ura" tai jonkinlainen sosiaalinen sfaari, tahtoo vaikuttaa teokseen.
Jopa "julkkis" Bordieu, kirjoittanut mm "median sosiologiasta", on osa AKATEEMISTA SOSIOLOGIAA. Hehee... :)
"Ja mikähän tiede on irrallinen siitä, että olemme ihmisiä ja ihmisinä tutkimme ja tarkastelemme maailmaa?"
Kaikkein objektiivisimpia (irrallaan tutkivan henkilön persoonasta) ovat teoreettiset luonnontieteet: matematiikka, teoreettinen fysiikka, teoreettinen kemia ja kosmologia.
Seuraavaksi objektiivisimpia ovat soveltavat luonnontieteet (kemia, fysiikka, tähtitiede, biologia, biokemia, termodynamiikka, sähköoppi, Boolen logiikka jne).
Kolmantena portaana ovat insinööritieteet (teknillinen kemia, teknillinen fysiikka, prosessitekniikka, konetekniikka, sähkötekniikka, elektroniikka, tietojenkäsittelyoppi, mekatroniikka jne)
Neljäntenä ovat eläviä olentoja sivuavat luonnontieteet, kuten lääketiede, kybernetiikka, etologia, eläinlääketiede, psykiatria jne)
Viidentenä ovat elävän maailman ilmiöitä sivuavat tieteet, kuten psykologia, kognitiotiede, psykolingvistiikka, logopedia jne.
Mitä kauemmas teoreettisista luonnontieteistä mennään, sitä hämärämmiksi tieteen kriteerit muuttuvat ja sitä enemmän kyseessä on oppi eikä tiede. Monet humanistiset tieteet eivät ole tieteitä lainkaan, sillä niitä ei voida tutkia tieteellisen metodin avulla eivätkä ne täytä kaikkia tieteen kriteerejä - tai mitään niistä.
Vähimmin tieteitä ovat uskonnot, ideologiat ja maailmankatsomukset.
..tiettävästi tiede jakaantuu kahtia: luonnontieteisiin ja ihmistieteisiin ja niillä on erilaiset metodit..
..vähän sama asia kuin traktorin korjaaminen psykoterapialla tai ihmisen jakoavaimella..
korjata jakoavaimella (ja muilla instrumenteillä) eli siis luonnontieteen keinoin, mutta traktoria ei voida korjata psykoterapian keinoin.
..ihmisen kehoa voi leikellä ja siihen voi tietenkin vaihtaa osia, panna muovia ja muuta pakeliittia kuluneen tilalle, mutta pointti näyttää olevan siinä, mikä on ihminen..
..arvot, normit, tunteet, sosiaalinen järjestelmä, säännöt,tieto, luulot, uskomukset,ymmärrys ne ovat myös osa ihmistä ja oikeastaan niistä koostuu koko sivistynyt maailma..
..mahtaakos niihin jakoavain soveltua kuinka hyvin..
..tokihan esimerkiksi george-setämme on käyttänyt jakaria patenttilääkkeenä, mutta tulokset eivät ole olleet kovin rohkaisevia..
Ei kuule häiskä kiinnosta tuollaiset tiedemäärittelyt ja vaikka kiinnostaisi, niin tämä palsta on niille aivan väärä yleensäkin.
Mitä jos tarjoilet noita näkemyksiä tiedepalstalle?