Lueskelinpa taas viikolla aikani kuluksi ystävättäreni kampaamosta tuomia (naisten)lehtiä ja silmiini sattui pari juttua, joita jäin mietiskelemään. Molemmat ovat noin vuoden takaa, mutta voisivat kyllä olla vaikka eilisen lehdistä.
Toisessa jutussa hastateltiin erästä muutaman vuoden takaista Miss Suomea, joka eli avoliitossa ja oli juuri saanut lapsen. Artikkelissa kerrottiin pariskunnan auvoisesta elämästä ja mm. siitä, että omakotitalo oli valmistumassa parin kuukauden sisällä ja muutto rivitaloasunnosta uuteen kotiin, ensimmäiseen yhteiseen, oli edessä.
Toimittajan kysyessä pariskunnan häistä, haastateltava, tämä entinen Miss Suomi vastasi (lainaan nyt suoraan hänen sanojaan):"Kyllähän me olemme naimisiinmenosta puhuneet, mutta minun mielestäni me emme tunne vielä tarpeeksi toisiamme mennäksemme naimisiin. Naimisiin meno kun on niin lopullinen juttu, ainakin minulle".
Siis, haloo! Lapsia voi tehdä ja talon rakentaa, mutta mennä naimisiin...En ollut uskoa silmiäni!
Toisessa jutussa haastateltiin sitten erästä naisnäyttelijää, jonka aikuinen poika oli joutunut pahoinpitelyn uhriksi. Pojan saamat vammat olivat vakavat ja näyttelijätär oli tuskassaan epätoivoinen.
Tuska oli niin kova, että hän ei voinut nukkua, ei syödä, ruumista pakotti ja elämä oli hämärän rajamailla.
Minä uskon, että äidin hätä lapsestaan oli suuri, mutta se, että (lehti lähti naapuriin, enkä voi lainata suoraan, vain muistinvaraisesti, mutta ajatus oli tämä), hän sanoi ajatelleensa monta kertaa tämän prosessin aikana, että miksi hän ei voinut olla poikansa tilalla, hän oli jo elänyt jotakuinkin pitkän ja hyvän elämän, miksi tämän piti sattua hänen lapselleen, mieluummin hän kuin lapsensa, jne...
Ja taas minä jäin miettimään.
Olisiko tämä äiti mieluummin antanut lapsensa kokea sen tuskan, jota hän itse tunsi?
Toivoiko hän todella, että hänen lapsensa olisi istunut hänen sairaalavuoteensa vierellä epätoivoisena tuskaa täynnä. Syömättä, nukkumatta, hämärän rajamailla.
En vähääkään epäile tämän näyttelijättären äidinrakkautta, en todellakaan, mutta kieltämättä ihmettelen hänen ajatustapaansa.
Että nämä taas niistä naistenlehdistä.
"Mä lehden luin..."
Klara*
2
231
Vastaukset
kirjoittavat lehdet ne kaupaksi käyvät. Kun ei parempia ole? Ei ostettaisi, annettaisiin kuolla pois...
- Pääsky64
Nyytäjä sanomassa että tulee uusi trendi ,hyvyys. Se ylemmän keskiluokan suoja vastaan kun ei tiedä miten olisi.
Roosa Meriläinen sanoo,siivoukseen vastaus ,en harrasta.
Voin kuvitella miltä näyttää kun ei harrasta siivousta ja varsinkin kun tulee vauva.Hahhahhaaa.
Kyllä alkaa haluttaa eduskuntaan töihin äkkiä takasin ,ellei joku siivoa.
Mitähän me sanottaisi jos joku kysyisi ?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 895105
- 514022
- 252119
Kaikesta muusta
Mulla on hyvä fiilis. Mä selviän tästä ja sit musta tulee parempi ihminenkin. Ainut, mitä mun pitää nyt välttää on se ko161775Etsin vastaantulevista sua
Nyt kun sua ei oo, ikävöin sua niin v*tusti. 😔Jokaisesta etsin samoja piirteitä, samantyyppistä olemusta, samanlaista s271717- 151414
Ajatteletko koskaan
Yhteisiä työvuosia ja millaista silloin oli? Haluaisin palata niihin vuosiin 🥹261185Tekis mieli lähestyä sua
Mutta pelkään että peräännyt ja en haluis häiritä sua... En tiedä mitä tekisin olet ihana salaa sua rakastan...💗201016T, miten mun pitäis toimia
Olen niin toivottoman ihastunut suhun...ollut jo liian,monta,vuotta. Lähestynkö viestillä? Miten? Sun katse...mä en kest43971- 21970