Arto Lahti - mitä tulikaan sanottua?

Venäjä on Suomelle turvallisuusuhka?

Lahti: Täysin eri mieltä. Venäjä on demokraattinen ja kristitty maa, eikä uhkaa Suomea.

Yhdysvallat on Suomelle turvallisuusuhka?

Lahti: Täysin eri mieltä. Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen se maa, jolle Suomen tulisi olla kiitollisen selviämisestä itsenäisenä vaaran vuosina. Täysin toinen asia se, että presidentti Bushin sotaseikkailuja Irakissa ilman YK:n mandaattia on syytä avoimesti moittia.

Tulisiko tasavallan presidentin ottaa Venäjän johdon kanssa esille Karjalan palauttaminen?

Lahti: Kyllä. Karjalan kehittäminen voisi olla hyvä investointi. Rakennusvaihe työllistäisi luokkaa 500 000 miestyövuotta ja vakituisia työpaikkoja syntyisi 200 000. Rauhanomainen palautus on Venäjän johdolle ainutlaatuinen keino nostaa maan poliittista profiilia.

Tulisiko tasavallan presidentin kuulua kirkkoon?

Lahti: Kyllä. Presidentin tehtäviin liittyy moraalisten kantojen esittäminen ja valtiovallan edustaminen ekumeenisissa tilaisuuksissa. Jos presidentti ei näissä asioissa edusta kansansa ylivoimaisen enemmistön arvoja, hänen on vaikea toimia todellisena arvojohtajana.

Tulisiko tasavallan presidentillä olla puoliso?

Lahti: Kyllä. Presidentin tulee toimissaan heijastaa kansan enemmistön kannalta tärkeitä arvoja. Perhearvot ovat näistä täysin keskeiset.

Tulisiko tasavallan presidentin tukea ruotsin kielen asemaa Suomessa?

Lahti: Kyllä. Pohjoismaisen yhteistoiminnan edustajana olen havainnut monilla ulkomaamatkoillani, että skandinaavinen kieli yhdistää pohjoismaiset kansat aivan toisella tavalla kuin englannin kieli.

Ulkonäkö ja edustavuus ovat tärkeitä presidentin työssä?

Lahti: Jokseenkin samaa mieltä. Kysymys on vitaalisuudesta, siis kyvystä luoda uskoa ja innostusta.



Tällainen "oranssi" meille pressaksi?
http://artolahti.com/vaalikirja/12s.jpg ???
3560
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Paljolti Lahden kanssa samaa mieltä.
Ainoastaan tuosta Venäjän uhasta olen erimieltä.
Ja ruotsin kielen tukeminenkaan ei minua oikein innosta.

Äänestä

Helsingin sanomat:

Monen kortin varassa
Mikä tuleva presidenttiehdokas Arto Lahti todella on miehiään?


Helsingin kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti, 56, on pian myös presidenttiehdokas – jos saa järjestykseen valtavan röykkiön kannattajakorttejaan.
Korttikasan kimpussa Lahdella on apunaan Tomi Riihimäki. Riihimäki on paitsi käytettyjen autojen kauppias myös entinen liberaalien puheenjohtaja, Lahden entinen oppilas kauppakorkeakoulusta ja tämän vaalikampanjan päällikkö.
Kaksikko tuskaili perjantaina pitkin syksyä kerättyjen kannattajakorttiensa kanssa. Korteissa pitäisi olla kannattajan syntymäaika, mutta monet ovat sutaisseet hämyisissä keräyspaikoissa kortteihin vain syntymävuotensa.
Asialla on merkitystä. Oikeusministeriö ratkaisee pistokokeissaan, kelpaavatko Lahden osin puutteelliset kortit. Kohtalonhetki koittaa ensi viikolla, kun Lahti kiikuttaa vaadittavat 20 000 korttia ministeriöön tarkastettavaksi.

Kannattajakorttien syntymäajat eivät ole ainoa Lahtea koskeva tulkintaongelma.
Ihmiset panevat nimensä kortteihin, koska he haluavat kaikkien kukkien kukkivan. Vaalit ovat koko kansan show.
Allekirjoittajat eivät ole juuri kyselleet Lahden ohjelman perään. Jos olisivat, Lahti keräisi kortteja vielä seuraavienkin vaalien alla. Todellinen ohjelma on hakusessa itse ehdokkaallakin.
Nyt hän vastustaa kristillisen etiikan pohjalta keinohedelmöitystä. Homot ja lesbot saavat kyytiä. Karjalan palautus olisi mainio asia, ja puolustusliitto Nato toisi luonnollista turvallisuutta.
Ohjelma on kuin tilkkutäkki, ja miehen suusta pursuaa puhetta laidasta laitaan. Lahti on imenyt sekalaisen kannattajakuntansa teemoja kuin pesusieni. Tuntuu, että hänen taustajoukkoihinsa ovat takertuneet kaikkialla muualla päihinsä saaneet monialaiset toisinajattelijat.

Muuttuuko ohjelma, jos olette lopulta presidenttiehdokas, Arto Lahti?
"Kyllä taatusti. Tästä on lähdettävä. Nyt tämä on vielä hakemista", hän sanoo.
"Supistan itse joukkoa, joka on tukenani. Tulee laveampia tulkintoja."
Jo ennen suurempaa karsintaa Lahti ehti muuttua liberaalista omaksi kansanliikkeekseen. Liberaaleista tuli kampanjan rasite aivan alkumetreillä, kun Lahti riitautui puolueen kanssa siitä, kuinka sitoutuneita näiden pitäisi kampanjaan olla.
Mutta se ohjelma. Miten Nato?
Suhde Natoon on Lahden mielestä ratkaistava kansanäänestyksellä. Hän itse ei nykytiedon perusteella halua jäsenyyttä.
Entä keinohedelmöitys? "En kauheasti ottaisi kantaa. Luonnon oikaisemista pitää ajatella naisen kannalta."
Eikä hänellä tunnu olevan mitään homoja tai lesbojakaan vastaan. Karjalan palauttamisesta Lahti kuulisi ensin naapurin mielipidettä.
Tämä on miehen mielipide, vaikka Karjalan palauttajat odottavat hänestä suunnilleen seuraavaa Karjalan maaherraa.
Tästä lähin Lahti miettii, millainen ohjelma puree. Ja keitä todella kannattaa roikottaa tukijoukoissa.

Kolmen lapsen 56-vuotias isä on toiminut yrittäjätalouden apulaisprofessorina ja professorina 1980-luvulta alkaen. Hän on ohjannut satoja gradujen ja väitöskirjojen tekijöitä.
Lahti on graafisen alan yrittäjä, joka on pannut pystyyn monia yrityksiä – joista jotkut ovat hänen hallituskautensa jälkeen päätyneet konkurssiin. Yrittäjyysprofessorin mielestä konkurssi on normaali asia.
"Konkurssia seuraa Suomessa karsiutuminen markkinoilta. Sinäkö olet ollut tuommoisessa mukana, kysyy suomalainen konkurssin tehneeltä."
Kun Lahti on saanut kampanjastaan ylimääräiset rönsyt pois, jäljelle jää lopulta kolme asiaa: yrittäjyys, työ ja globalisaatio. Teesiensä mukaan juuri hän olisi "isänmaallisen arvomaailman aidosti sisäistänyt presidentti". Ja kaiken takana on hänen mukaansa arkkipiispa Mikko Juvalta omaksuttu humaanisuus.
Ajatustensa puolesta aika tavallinen ehdokas siis.

Politiikan tutkijat ja äänestäjät saavat pohtia, tarvitaanko Suomessa Lahden tapaisia ehdokkaita. Viime vaaleissa heitä ei ollut, mutta vuonna 1994 Paavo Väyrynen (kesk) sai jopa omasta puolueestaan kaksi sivuehdokasta, Keijo Korhosen ja Eeva Kuuskosken. Molemmat vielä entisiä ministereitä.
Lahdella on tavoite. Hänelle aukenee tie Yleisradion vaaliohjelmiin heti ehdokkuuden tultua viralliseksi. "Totta kai. Heti, kun hän on ehdokas", vakuuttaa toimittaja Tarmo Ropponen.
Julkisuuden avulla Arto Lahti pyrkii presidentinvaalien pienehdokkaista parhaaksi. Eikä kannattajakortteja palauteta, vaikka ohjelma muuttuu.

http://www.helsinginsanomat.fi/extrat/presidentinvaalit 2006/artikkeli/1101981761752

Sanomalehti Kalevassa Arto Lahti kommentoi Helsingin Sanomien hänestä tekemäänsä profiilia ja siinä esitettyä konkurssiuutista sanomalla että ne konkurssiin menneet firmat olivat vain "ituja" - riskifirmoja, joista osassa bisnesidea ei vain kantanut.

Tämmöinen yrittäjyyden prfofessori meillä, konkurssi kuuluu vain asiaan. Jos Lahdeta tulisi presidentti niin tämä maa joutaisikin konkurssiin.

Äänestä

Oikein hyviä kannanottoja Arto Lahdelta.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


noo huh huh? kirjoitti:

Venäjä on Suomelle turvallisuusuhka?

Lahti: Täysin eri mieltä. Venäjä on demokraattinen ja kristitty maa, eikä uhkaa Suomea.

Yhdysvallat on Suomelle turvallisuusuhka?

Lahti: Täysin eri mieltä. Yhdysvallat on Ruotsin jälkeen se maa, jolle Suomen tulisi olla kiitollisen selviämisestä itsenäisenä vaaran vuosina. Täysin toinen asia se, että presidentti Bushin sotaseikkailuja Irakissa ilman YK:n mandaattia on syytä avoimesti moittia.

Tulisiko tasavallan presidentin ottaa Venäjän johdon kanssa esille Karjalan palauttaminen?

Lahti: Kyllä. Karjalan kehittäminen voisi olla hyvä investointi. Rakennusvaihe työllistäisi luokkaa 500 000 miestyövuotta ja vakituisia työpaikkoja syntyisi 200 000. Rauhanomainen palautus on Venäjän johdolle ainutlaatuinen keino nostaa maan poliittista profiilia.

Tulisiko tasavallan presidentin kuulua kirkkoon?

Lahti: Kyllä. Presidentin tehtäviin liittyy moraalisten kantojen esittäminen ja valtiovallan edustaminen ekumeenisissa tilaisuuksissa. Jos presidentti ei näissä asioissa edusta kansansa ylivoimaisen enemmistön arvoja, hänen on vaikea toimia todellisena arvojohtajana.

Tulisiko tasavallan presidentillä olla puoliso?

Lahti: Kyllä. Presidentin tulee toimissaan heijastaa kansan enemmistön kannalta tärkeitä arvoja. Perhearvot ovat näistä täysin keskeiset.

Tulisiko tasavallan presidentin tukea ruotsin kielen asemaa Suomessa?

Lahti: Kyllä. Pohjoismaisen yhteistoiminnan edustajana olen havainnut monilla ulkomaamatkoillani, että skandinaavinen kieli yhdistää pohjoismaiset kansat aivan toisella tavalla kuin englannin kieli.

Ulkonäkö ja edustavuus ovat tärkeitä presidentin työssä?

Lahti: Jokseenkin samaa mieltä. Kysymys on vitaalisuudesta, siis kyvystä luoda uskoa ja innostusta.



Tällainen "oranssi" meille pressaksi?
http://artolahti.com/vaalikirja/12s.jpg ???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu