Joulujuhlakeskustelu

Mistähän on yhtä äkkiä syntynyt kauhea keskustelu koulujen joulujuhlista. Juttua on lehdissä ja tänään esim. Ykkösen aamu-tv:ssä.

Taitaa olla kirkko taas pakkosyöttänyt aiheen medioihin. Ja asiasta käydään keskustelua näkökulmasta tyyliin: "miksi kristillisyys pitää poistaa joulujuhlista"?

Kyllä kai nyt kaikkien yhteisessä juhlassa joku virsi voidaan hoilata, jos se auttaa tyynnyttämään fundamentalistit, mutta miksi sen pitäisi olla pelkkää uskonnonharjoitusta? Kyllä joulujuhlasta pitää tehdä sellainen, että kaikki viihtyvät ja voivat osallistua.

Itse en esim. voinut aina tuntea oloani mukavaksi koulun juhlissa, kun jumalaa ja jeesusta hoettiin joka välissä. Vähän häijyltä tuntuu nousta seisomaan jonkun virren aikana "jumalaa kunnioittamaan", kun itse ei sellaisiin usko.

Ja jos asia yritetään nähdä esim. muslimien näkökulmasta, niin usein samalla unohdetaan, että maassa asuu n. 700 000 uskonnotonta ihmistä, suurin osa ihan täällä syntyneitä suomalaisia. Tätähän kirkko tosin ei myönnä, vaan meidätkin luetaan kristityiksi.

No, kyllä sitä kirkolla vielä tulevaisuudessakin riittää lobbaamista, jotta asemat saadaan edes joten kuten säilytettyä.
261814
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 26

Vanhimmat

No, unohtaa ei sovi sitä, että joulu nimenomaan on kristillinen juhla. Sitähän vietetään Jeesuksen syntymän muistoksi. Jos sen kristillinen sisältö poistetaan, poistuu koko juhla sen nykymuodossa. Silloin se pitää vähintäänkin määritellä uudelleen, vaikkapa "talventaittumisjuhlaksi".

Äänestä
  • Mutta jo joulu sanana viittaa käsittääkseni muualle, kuin kristinuskoon?

    Mutta ennen kristinuskoa on vietetty samanlaista juhlaa, sittemmin kristilliset asiat on vain liimattu siihen päälle.

    Äänestä

  • vaihtoehto kirjoitti:

    Mutta jo joulu sanana viittaa käsittääkseni muualle, kuin kristinuskoon?

    Mutta ennen kristinuskoa on vietetty samanlaista juhlaa, sittemmin kristilliset asiat on vain liimattu siihen päälle.

    Totta toki on, että talvipäivänseisausta on juhlittu erilaisin kulttimenoin lähes kaikissa uskonnoissa - onhan se yksi vuotuisia taitekohtia. Nimi 'joulu' tulee muinaisgermaanisesta sanasta 'yule', joka tarkoitti juuri keskitalven juhlaa. Esimerkiksi kansallissosialistisessa puolueessa oli pyrkimyksiä korvata kristillinen joulunvietto juuri Yule-juhlalla. Tämä pyrkimys liittyi eräissä kansallissosialistisissa piireissä vallinneeseen 'uuspakanuuteen', joka pyrki ottamaan kristillisten juhlien tilalle esikristillisen kauden juhlat.

    Nykyisessä kulttuurissamme joulu mielletään kuitenkin kristilliseksi juhlaksi, Jeesuksen syntymän muistojuhlaksi. Esimerkiksi kansallissosialistinen Yule-kokeilu ei ottanut tulta siipiinsä, vaan suuri enemmistö kansasta vietti edelleenkin vanhojen kristillisten perinteiden sävyttämää joulujuhlaa.

    Sitä paitsi tarkoituksesi ei nähdäkseni ollut korvata joulua jollain 'pakanallisella' juhlalla, vaan nimenomaan häivyttää sen uskonnollinen aspekti. Tämä taas olisi nimenomaan uuden juhlan luomista. Tällekin tosin löytyy esimerkkejä historiasta, esimerkiksi sosialististen maiden uudenvuodenvietto, johon liitettiin joitakin kristillisen joulun piirteitä.

    Äänestä

  • old_profile_25605 kirjoitti:

    Totta toki on, että talvipäivänseisausta on juhlittu erilaisin kulttimenoin lähes kaikissa uskonnoissa - onhan se yksi vuotuisia taitekohtia. Nimi 'joulu' tulee muinaisgermaanisesta sanasta 'yule', joka tarkoitti juuri keskitalven juhlaa. Esimerkiksi kansallissosialistisessa puolueessa oli pyrkimyksiä korvata kristillinen joulunvietto juuri Yule-juhlalla. Tämä pyrkimys liittyi eräissä kansallissosialistisissa piireissä vallinneeseen 'uuspakanuuteen', joka pyrki ottamaan kristillisten juhlien tilalle esikristillisen kauden juhlat.

    Nykyisessä kulttuurissamme joulu mielletään kuitenkin kristilliseksi juhlaksi, Jeesuksen syntymän muistojuhlaksi. Esimerkiksi kansallissosialistinen Yule-kokeilu ei ottanut tulta siipiinsä, vaan suuri enemmistö kansasta vietti edelleenkin vanhojen kristillisten perinteiden sävyttämää joulujuhlaa.

    Sitä paitsi tarkoituksesi ei nähdäkseni ollut korvata joulua jollain 'pakanallisella' juhlalla, vaan nimenomaan häivyttää sen uskonnollinen aspekti. Tämä taas olisi nimenomaan uuden juhlan luomista. Tällekin tosin löytyy esimerkkejä historiasta, esimerkiksi sosialististen maiden uudenvuodenvietto, johon liitettiin joitakin kristillisen joulun piirteitä.

    minä, koko ikäni suomessa asunut, olen elänyt.

    Minä en miellä joulua miksikään satuolennon syntymäpäiväksi, vaan ihan muuksi.

    Juhlaksi muiden joukossa jonka hihhulit koittavat omia. Miksikö? Siksi kun hihhuli saa omaan egoonsa ison pullistuman kun ei tartte juhlia yksin.

    Jos Jessen synttärit päätettäisiin kristittyjen eri lahkojen toimesta pitää 19.11. niin jengiä olisi läjässä yhtä paljon kuin kommunistien vappumarssilla.

    Itseasiassa vappu kommunistien juhlana on vastaava vertaus kuin joulu kristittyjen juhlana.

    Molemmissa jengi pitää hauskaa ja aatteen vuoksi mukana on vain muutama vähälahjaisin ja heidän "paimenensa"

    Äänestä

  • Nassen kirjoitti:

    minä, koko ikäni suomessa asunut, olen elänyt.

    Minä en miellä joulua miksikään satuolennon syntymäpäiväksi, vaan ihan muuksi.

    Juhlaksi muiden joukossa jonka hihhulit koittavat omia. Miksikö? Siksi kun hihhuli saa omaan egoonsa ison pullistuman kun ei tartte juhlia yksin.

    Jos Jessen synttärit päätettäisiin kristittyjen eri lahkojen toimesta pitää 19.11. niin jengiä olisi läjässä yhtä paljon kuin kommunistien vappumarssilla.

    Itseasiassa vappu kommunistien juhlana on vastaava vertaus kuin joulu kristittyjen juhlana.

    Molemmissa jengi pitää hauskaa ja aatteen vuoksi mukana on vain muutama vähälahjaisin ja heidän "paimenensa"

    "Minä en miellä joulua miksikään satuolennon syntymäpäiväksi, vaan ihan muuksi."

    Jos joku suomalaista kulttuuria tuntematon kysyisi sinulta, miksi joulua vietetään, vastaisit luultavasti, että se on kristillinen juhla, jossa juhlitaan Jeesuksen syntymää. Tämä täysin siitä huolimatta, mitä mieltä olet kyseisestä henkilöstä.

    Äänestä

  • old_profile_25605 kirjoitti:

    "Minä en miellä joulua miksikään satuolennon syntymäpäiväksi, vaan ihan muuksi."

    Jos joku suomalaista kulttuuria tuntematon kysyisi sinulta, miksi joulua vietetään, vastaisit luultavasti, että se on kristillinen juhla, jossa juhlitaan Jeesuksen syntymää. Tämä täysin siitä huolimatta, mitä mieltä olet kyseisestä henkilöstä.

    sijoittaa sanoja suuhuni, ole hyvä.

    Olipa jeesus koskaan elänyt tai ei, niin valtaosa suomalaisista ei vietä joulua jessen syntymäpäivänä.

    Sadut ja tarinat ovat kivoja ja jännittäviä, jeesussatu on yksi niistä saaden sen mukaisen arvostuksen.

    Toki suomen kansalaisista 5-8% ihan oikeasti uskoo Jeesukseen Kristukseen Jumalan Poikana.

    Horoskooppeihin uskoo useampi.

    Äänestä

  • vaihtoehto kirjoitti:

    Mutta jo joulu sanana viittaa käsittääkseni muualle, kuin kristinuskoon?

    Mutta ennen kristinuskoa on vietetty samanlaista juhlaa, sittemmin kristilliset asiat on vain liimattu siihen päälle.

    Mietipä joulun nimiä eri kielillä, kristillisyys tulee nimessäkin esiin.

    Äänestä

  • Roomalaisten Saturnalia oli keskitalven juhla, jolloin tapoihin kuului mm. antaa lahjoja. Sitten noin 500-luvulla paavi määräsi, että kyseistä juhlaa on alettava viettää Jeesuksen syntymäjuhlana. Pikkuhiljaa kirkko omi vanhan pakanallisen juhlan itselleen. Monta pakanallista tapaa jäi kuitenkin jäljelle, kuten lahjojen antaminen ja jouluvalojen käyttö.

    Joulun alkuperäinen luonne tai sanoma ei kuitenkaan ole kristillinen. Olisikin suotavaa, että palattaisiin alkuperäiseen valon juhlaan ja jätettäisiin jeesus-hölmöilyt kokonaan pois.

    Lopuksi vitsi: Joosef ja Maria kysyivät yösijaa majatalosta. Majatalon isäntä sanoi, että oli täyttä. Jooseppi sanoi: "Eikö millään sopisi, kun Mariakin on tuossa tilassa? Isäntä vastasi: "No, ei se minun vikani ole, että hän on tuossa tilassa." Jooseppi vastasi: "LUULETKO, ETTÄ SE SITTEN MINUN VIKANI ON?!"

    Äänestä

  • vaihtoehto kirjoitti:

    Mutta jo joulu sanana viittaa käsittääkseni muualle, kuin kristinuskoon?

    Mutta ennen kristinuskoa on vietetty samanlaista juhlaa, sittemmin kristilliset asiat on vain liimattu siihen päälle.

    Joulun yksi esikuva oli kelttien Yule, keskitalven juhla. Mistelinoksa jouluaikanakin on peräisin kelteiltä.

    Joulun vieton perinteet ja tavat ovat ennen muuta kansanuskoon ja pakanallisten jumalien palvontaan liittyviä; kristillisyys on lähinnä myöhemmin päälle liimattu lisä.

    Äänestä

  • nimetön kirjoitti:

    Mietipä joulun nimiä eri kielillä, kristillisyys tulee nimessäkin esiin.

    juhlaa juhlittiin jo ennen jeesuksen syntymää?

    Äänestä

  • Ja jos vapusta poistetaan pyhän Walburgin muisteleminen, se ei enää ole vappu... Kristillistä sisältöä voi itseäisyyspäivää lukuunottamatta sanoa olevan kaikilla vuotuisjuhlilla. Osasta sisältö onn kulunut pois enemmän, osasta vähemmän. Mitään oikean joulun ydintä ei ole olemassakaan, on vain tukku tapoja joiden kokoelmasta riittävän suuri osa saa juhlan tuntumaan oikealta (suomalaiselta) joululta.

    Katsomuseroista huolimatta tasapuolisen hauskaa aikaa kaikille, olipa sitten edessä saturnalia, joulu, hanukka tai vaikka vain pidempi loma!

    Äänestä

  • Jori Mäntysalo kirjoitti:

    Ja jos vapusta poistetaan pyhän Walburgin muisteleminen, se ei enää ole vappu... Kristillistä sisältöä voi itseäisyyspäivää lukuunottamatta sanoa olevan kaikilla vuotuisjuhlilla. Osasta sisältö onn kulunut pois enemmän, osasta vähemmän. Mitään oikean joulun ydintä ei ole olemassakaan, on vain tukku tapoja joiden kokoelmasta riittävän suuri osa saa juhlan tuntumaan oikealta (suomalaiselta) joululta.

    Katsomuseroista huolimatta tasapuolisen hauskaa aikaa kaikille, olipa sitten edessä saturnalia, joulu, hanukka tai vaikka vain pidempi loma!

    "Ja jos vapusta poistetaan pyhän Walburgin muisteleminen, se ei enää ole vappu..."

    Luterilaisessa kulttuurissa kasvaneelle suomalaiselle pyhä Walburgis lienee kutakuinkin tuntematon hahmo, eikä häntä täkäläisessä kulttuurissa osata edes yhdistää vappuun. Vappu ei liioin ole kirkollinen juhlapyhä, vaan kevätjuhla ja työväen juhla.

    Katolinen kirkko viettää nykyään muuten 1.5. Joosef työläisen juhlaa Jeesuksen (otto)isä puuseppä Joosefin muistolle.

    "Kristillistä sisältöä voi itsenäisyyspäivää lukuunottamatta sanoa olevan kaikilla vuotuisjuhlilla."

    Ja Suomessa jopa itsenäisyyspäivä on kirkollinen juhlapäivä omine teksteineen, rukouksineen ja virsineen. Sen aiheena on kiitollisuus itsenäisyydestä.

    "Mitään oikean joulun ydintä ei olekaan."

    Minulle sellainen kyllä on, Jeesuksen syntymä.

    "Tasapuolisen hauskaa aikaa kaikille."

    Samoin sinullekin, millä nimellä sitten juhlitkin!

    Äänestä

  • Jeesus Perkele kirjoitti:

    juhlaa juhlittiin jo ennen jeesuksen syntymää?

    Jeesuksen syntymäjuhla näyttää syntyneen vasta 200-luvulla Egyptissä, mutta kyseessä ei silloinkaan ollut joulu, vaan 6.1. vietettävä loppiainen. Se lienee syntynyt kristilliseksi vastapainoksi samana päivänä olleelle pakanalliselle aurinkojuhlalle, jonka aiheena oli Aion -jumalan syntymä neitsytjumalatar Koresta. Loppiaisen alkuperäiseen merkitykseen viittaa myös sen vanha nimi epifania, ilmestys. Kyseessä oli Jumalan "ilmestyminen" maailmaan Jeesuksessa Kristuksessa. 300-luvun alkupuolella alettiin Roomassa viettää Jeesuksen syntymäjuhlaa joulukuun 25. päivänä. Kristittyjen joulu syrjäytti sekä joulukuun 17. päivänä meluisin menoin vietetyn pakanallisen saturnaliajuhlan että joulukuun 25. päivänä olleen, auringon palvontaan liittyneen Voittamattoman Auringon päivän.

    Keisari Aurelianus oli v. 274 rakennuttanut auringolle temppelin ja tehnyt Syyriasta saamansa esikuvan mukaan Voittamattoman Auringon Rooman valtionjumalaksi. Nyt Kristus, vanhurskauden aurinko, osoittautui sen voittajaksi. Näin joulun synty liittyy kristinuskon 300-luvun alussa käymään ratkaisevaan kamppailuun pakanuutta vastaan.

    Pohjolassa joulu syrjäytti talvipäivän seisauksen aikaan vietetyn pakanallisen jul -juhlan. Siitä periytyi kuitenkin skandinaavisiin kieliin joulun nimi, ja niistä se saatiin myös suomeen. Muissa kielissä nimet vaihtelevat. Englannissa ei enää paljonkaan käytetä vanhaa ule -sanaa, vaan sen on syrjäyttänyt jouluyön jumalanpalvelukseen viittaava Christmas (Kristus-messu). Ranskan Noël pohjautuu latinan sanaan natalis, syntymäpäivä (Dies Natalis Domini) ja ilmaisee siten juhlan raamatullisen aiheen. samaa juurta ovat mm. italian Natale, espanjan Navidad ja portugalin Natal. Myös useimmissa Euroopan slaavilaisissa kielissä sekä mm. kreikassa ja unkarissa joulua nimitetään syntymistä tarkoittavilla sanoilla. Saksan Weichnachten (pyhät yöt), jonka käytöstä on varhaisin tieto vasta vuodelta 1544, viittaa koko juhla-ajan erityisasemaan vuoden kierrossa.

    Joulun sijoittuminen vuoden pimeimpään aikaan palauttaa mieliin auringon Jeesuksesta käytettynä vertauskuvana ("vanhurskauden aurinko" Mal. 4:2) sekä ne monet Raamatun kohdat, jotka puhuvat hänestä maailman valona. Myös useissa jouluvirsissä Jeesusta verrataan aurinkoon.

    Äänestä

että koko joulusta ym lorvipäivistä luovuttaisiin.
Kysymys "miksi kristillisyys pitää poistaa joulujuhlista?" on täysin järjetön. Joulu on kristillinen juhla, jos siitä poistaa kristillisyyden niin koko juhlaa nyt ei sitten vaan ole.
Oikea kysymys olisi "pitääkö kouluissa olla uskonnollisia juhlia?"
Oma vastaukseni on ei. Yhteiskunnassa ei myöskään tule asetaa jonkin uskontokunnan juhlia mihinkään erityisasemaan.
Meille ei uskoville, jotka vielä yritämme pitää yllä maan kilpailukykykyä tällaiset uskonnon varjolla pidetyt ylimääräiset vapaapäivät ja kaiken maailman pikkujouluhömpät ovat todella raivostuttavia. Pitäköön kukin uskontokunta juhlansa silloin kun huvittaa, mutta jos se vaatii ylimääräisiä vapaita niin siihen saisivat kyllä käyttää ansaitsemaansa vuosilomaa.
Koulujen tehtävä on opetus eikä mitkään karnevaalitouhut. Turhaa vaivata lapsia ja opettajia varsinkin, kuten kerroit, tunsit itsekin olosi jotenkin vaivautuneeksi niissä juhlissa jossa hoettiin jumalaa ja jeesusta.

Äänestä

Ei tee pahaa ihmiselle joskus osallistua uskonharjoitukseen, jos muu elämä on epäuskonharjoitusta.

Äänestä
  • "Ei tee pahaa ihmiselle joskus osallistua uskonharjoitukseen, jos muu elämä on epäuskonharjoitusta."

    Mene sanomaan tuo vaikka muslimille.

    Äänestä

""Kyllä kai nyt kaikkien yhteisessä juhlassa joku virsi voidaan hoilata""

EI VOIDA

Äänestä
  • Eivätkö kristityt pysty edes joskus joustamaan? Ovatko he niin poispilattuja kun ovat saaneet huseerata maassa vuosisatoja? Jo on sitten aikakin oppia joustamaan.

    Äänestä

  • Jos uskonnottomalta vaaditaan joustoa virren veisaamiseksi, kristityltä voidaan vaatia, että tottakai voit viisi kertaa Mekkaa kohti kumartaa. Sen verran pitää joustaa.

    Joustaisitko ?

    Äänestä

Tuskinpa kouluun löytyy sellaista kompromissikasvatusta, johon jokainen olisi täydellisen tyytyväinen.

Mainitsit, että tuntuu pahalta harrastaa väkisin uskontoa. Varmasti, jos ei usko.

Voin uskovana kertoa mikä myös tuntuu pahalta; että Suomen kouluissa tieteen nimissä opetetaan evoluutioteoriaa totena, vaikka siinä on suuria aukkoja.

Toisaalta näen tämän kouluasian myös siten, että vaikka onkin tärkeää tietää oma kanta asioihin (mm. uskoon) niin on myös arvokasta tajuta, että tässä yhteiskunnassa ei pitkälle pärjätä sooloilemalla.

Vaikka en hyväksy tai ymmärrä kaikkia toisten ajatuksia ja asenteita, niin samassa veneessä tässä kuitenkin ollaan!

Tässä yhteiskunnassa erilaisten ihmisten on pakko olla tekemisissä toistensa kanssa.

Tätä toimeentulemista voi minusta joko helpottaa tai vaikeuttaa. Toisille voi ev.lut. kulttuurin vaikutus olla kova pala, toisille joku toinen. Miusta on kuitenki tärkeetä, että siedetään niitä epämiellyttäviäkin asioita, vaikka oma kanta saa toki olla.

Mm. näistä syistä ite opettelin koulun evoluutio-opetukset mukisematta (niihin uskomatta). Toinen hyvä syy oli arvosana ;)

Odotan samankaltaista joustavuutta vastaavasti evoluution kannattajilta tai joulunvastustajilta tai viherpiiperöiltä tai... :)

Äänestä
  • Evoluutiohan on luonnossa todettu ilmiö, aivan kuin painovoima. Mitä ihmeen pahaa tosiasioiden kertomisessa on? Pitäisikö painovoimasta kertominenkin kieltää sen takia, että joku uskovainen ei "usko" siihen?

    Amerikassa muuten on lahko, joka ei usko painovoimaan minkään fysiikan mukaan. Lahkon mielestä painovoima johtuu Jumalan tahdosta ja vaikutuksesta. Silleen, kohta varmaan tämä nerokas oppi rantautuu Suomeenkin, kunhan näitä skereettuja on tarpeeksi...

    Äänestä

  • Hyvin useat ovat joutuneet lukemaan uskontoa vaikkeivät usko mihinkään korkeampiin voimiin. Ovat siis joustaneet. Monet joutuvat käymään esim. koulukirkossa, kuuntelemaan uskonnollisia tilaisuuksia ja puheita. Eli taas joustavat. Joustavat, vaikka kaikilla pitäisi olla uskonnonvapaus - siis vapaus myös olla erossa koko roskasta.

    Sanoitpa sattuvasti: "evoluutioteoria". Siis evoluutioTEORIA, vain teoria, miten luonto on päätynyt nykyiseen tilaansa. Teoria on vain todennäköisin tapahtumamekanismi. Todennäköisimmäksi tapahtumaketjuksi tieteessä on nykykäsityksen mukaan noussut juuri evoluutio (siis Raamatun teoriat on taakse jääneitä muinaismuistoja). Tieteessä on ainakin se hyvä puoli, että se ei perustu kuin kylmään faktaan (ja sen käyttöön) - ei uskoon. Siis jos mielestäsi evoluutioteoria on virheellinen, todista se vääräksi. Osoita sen erheellisyys. Varmasti saat sanasi kuuluville, jos käytät valideja menetelmiä (aihe on nimittäin niin kiinnostava). Jotain koulukuntia tätä ID-hommaa tekeekin, mutta menetelmät ei kestä kriittistä tarkastelua (koska jossain vaiheessa aina vedotaan, että "usko älä mieti").

    Äänestä

"Ja jos asia yritetään nähdä esim. muslimien näkökulmasta, niin usein samalla unohdetaan, että maassa asuu n. 700 000 uskonnotonta ihmistä, suurin osa ihan täällä syntyneitä suomalaisia. Tätähän kirkko tosin ei myönnä, vaan meidätkin luetaan kristityiksi."
-uskonnoton lobbari

Lukumääristä en - rehellisesti sanottuna - tiedä, mutta itse asia oli asiaa kuin asiallinen asiallisuus: kirkosta eronneet ja muut ei-kristilliset suomalaiset katsotaan ikäänkuin valtionkirkon kulttuuripiirissä oleviksi, valtionkirkkoon kuulumattomiksi hahmoiksi. Näin siitäkin huolimatta, että jotkut heistä ovat oletetun, kristillisen pseudouskontonsa antiteesejä. Tällainen lähestymistapa on äärimmäisen perverssi! Mutta sillekin löytyy selitys: ne, jotka nostavat äläkkää kristillisten perinteiden mitätöimisestä koulujen jouluttelun yhteydessä, eivät yksinkertaisesti ymmärrä, millaista on, kun väestö ei enää olekaan lähes sataprosenttisesti evankelis-luterilaista. Näillä on yksi ja sama mieli, ja he antavat voimansa ja valtansa pedolle.

Äänestä
  • mokaa itsensä julkisesti lähestyessään asiaa painottaen näkökulmaa evlut-lahko vs. islaminuskoiset.

    Parempi näkökulma olisi se että vai 4-8% ihmisistä uskoo raamatun jumaliin, loput eivät. Sitten voi miettiä paljonko porukalla kannattaa hihhuloida tuon vähemmistön mukaan.

    Äänestä

  • Että tuollaisia aivottomia penikkoja pyöriikin jaloissa! Painu kakara leikkimään Barbeillasi ja jätä aikuiset puhumaan aikuisten asioita!

    Äänestä

  • lässytä! kirjoitti:

    Että tuollaisia aivottomia penikkoja pyöriikin jaloissa! Painu kakara leikkimään Barbeillasi ja jätä aikuiset puhumaan aikuisten asioita!

    Minkä arvoiseksi katsot viestisi tämän keskustelun kannalta? Jos olisin suopea, katsoisin sen olevan keskusteluarvoltaan nolla. Mutta olen armoton - viestisi arvo keskustelulle on negatiivinen; hyökkäävä viestisi ei hyökkää ensinkään esittämiäni näkemyksiä vastaan, vaan sitä henkilöä vastaan, joksi minut oletat. Jotta voisit päästä edes neutraaliin nollatulokseen, sinun täytyisi hieman petrata - kirjoita joku mitäänsanomaton "kommentti" edes nimellisesti asiaan liittyen, tietenkin ilman perusteluja, ja jätä henkilöön käyvä hyökkäys sikseen.

    Sikäli kun jotain asiaakin ilmenee, voimme keskustellakin. Tässä on viisaus.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


uskonnoton lobbari kirjoitti:

Mistähän on yhtä äkkiä syntynyt kauhea keskustelu koulujen joulujuhlista. Juttua on lehdissä ja tänään esim. Ykkösen aamu-tv:ssä.

Taitaa olla kirkko taas pakkosyöttänyt aiheen medioihin. Ja asiasta käydään keskustelua näkökulmasta tyyliin: "miksi kristillisyys pitää poistaa joulujuhlista"?

Kyllä kai nyt kaikkien yhteisessä juhlassa joku virsi voidaan hoilata, jos se auttaa tyynnyttämään fundamentalistit, mutta miksi sen pitäisi olla pelkkää uskonnonharjoitusta? Kyllä joulujuhlasta pitää tehdä sellainen, että kaikki viihtyvät ja voivat osallistua.

Itse en esim. voinut aina tuntea oloani mukavaksi koulun juhlissa, kun jumalaa ja jeesusta hoettiin joka välissä. Vähän häijyltä tuntuu nousta seisomaan jonkun virren aikana "jumalaa kunnioittamaan", kun itse ei sellaisiin usko.

Ja jos asia yritetään nähdä esim. muslimien näkökulmasta, niin usein samalla unohdetaan, että maassa asuu n. 700 000 uskonnotonta ihmistä, suurin osa ihan täällä syntyneitä suomalaisia. Tätähän kirkko tosin ei myönnä, vaan meidätkin luetaan kristityiksi.

No, kyllä sitä kirkolla vielä tulevaisuudessakin riittää lobbaamista, jotta asemat saadaan edes joten kuten säilytettyä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu