Ja vaihtako sitä arkiseen ateismiin. Elämä on kovin tylsää ja arkista sen jälkeen.
ÄLkää koskaan luopuko mielikuvituksesta tai uskosta
Neuvon antaja
11284
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Elämän tarkoitus on palvoa ja rukoilla pelastusta näkymättömältä mielikuvitus ukkelilta.
Amen
Vapaasta mielikuvituksesta luopuu, jos hurahtaa johonkin uskontoon tai uskomusjärjestelmään, joista varsinkin em. rajoittaa mielikuvitusta, ja joka lukee jopa synniksi tietyt ajatukset.
Uskoa (en tarkoita kristinuskoa) ja luottamusta tarvitaan elämässä, jotta voisi ylipäänsä elää. Itse uskon, että elämä kantaa ja alkaa aina ilman mitään varsinaisia uskomusjärjestelmiä.
tarkoitus on aina ollut asettaa rajat ihmisen ajattelulle.Pitää ihmiset ruodussa. Ukovat ovat epäluovia ihmisiä ajattelevat aina yhden ja saman kaavan mukaan.Heillä ei ole omia ajatuksia.Jeesus rules.
ihanasti!
Mielikuvitus ei ole silloin hyväksi, jos ei erota todellisuutta pilvilinnoista vaan elelee siellä pilvilinnoissa. Onhan se aikamoinen pudotus kolahtaa takaisin maan pinnalle jos on luonut itsellensä oman pilvilinnansa.
Minulla on usko, ja koska joskus maalaan taulujakin, tarvitsen mielikuvitusta tai tulisi vain yhtä tyhmää väriä.
Mutta jokaisellahan on ne omat mielipiteensä asioista, en halua riidellä kanssasi nyt tästä.
Jos edes ajattelisit muutamaa tietämääsi uskovaista ihmistä, et kirjoittaisi mitään noin humoristista!
sen, että elämä kantaa ilman jotain kaavamaista uskomusjärjestelmää. "Vapaus" on kuitenkin ei uskovan uskomuksista aika korkealla. Vapaus valita omat uskomuksensa mielekkäällä tavalla.
Mielenkiintoinen veto puhua tässä yhteydessä pilvilinnoista. On tosiaan niin, että saattaa elää pivilinnoissa hurahdettuaan johonkin uskomusjärjestelmään. Tilanne on sama, kun ihminen rakastuu ja tulee sokeaksi tosiasioille. Siksi voin puhua tästä,kun minulle on näin muutaman kerran tapahtunut. Putoaminen pilvilinnoista on tosi epämukava juttu.
Mielestäni ei tässä ole kysymys riidasta vaan keskustelusta.
Jalat tukevasti maassa on hyvä elää ilman minkäänlaisia höntitysjärjestelmiä.
on se että uskomusjärjestelmästä luopuminen on tuskallisempaa kuin äitinsä tappaminen.
Näinollen uhri joutuu hyvin usein elämään loppuikänsä uskotellen itselleen jotakin uskomatonta.
Rakastumisen hurman voi aina paikata rakastumalla toiseen, hihhulille tuo ei ole pakotie.
Oikea uskovainen ei koskaan ajattelisi tuollaista
ei edes uskalla ajatella oman alitajuntansa olevan oikeassa: Jumalaa ei ole.
Uskikselle on helpompi tappaa äitinsä (=katkaista napanuora), kuin huomata Jumalansa olevan mielikuvitusta.