Yksinäisiä neuvotaan muistamaan jouluna. Siinähän saa moni hyvän mielen kun almun ojentaa. Mutta onko yksinäinen almunsaaja hyvillään? Jokainenhan haluaa vastata saatuun lahjaan itse antamalla jotakin. Mitä jos ei ole varaa mitään antaa?
Sain paketin kaukaa asuvalta sukulaiselta. En ilahtunut. Ahdistuin että nyt pitää laittaa vastalahja. Se paketti tuli niin hyvissä ajoin että oli aikaa hankkia vastalahja, ehkä tarkoituksellakin. Joskus vuosia sitten kun taloudellinen tilanteeni oli vieläkin huonompi, yritin selittää tälle lahjanlähettäjälle, että ei ole varaa hänen lapsilleen hankkia lahjoja, mutta hän vain sanoi että kyllä minun täytyy jollakin tavalla muistaa. Kummilasten ollessa nuorempia muistin aina merkkipäivinä ja jouluna, rippijuhliin en päässyt koskaan, niitä ei vietetty eikä silloin sopinut mennä käymään vaikka olin lähimaisemissa.
Mitenkähän moni lähtee vierailulle sukulaisten ja omaisten joulunviettoihin vastahakoisesti? Jouluna kun kuuluu olla hyväntahtoinen ja ajatella lähimmäisiään. Mutta ei se hyvä mieli tule automaattisesti. Usein lapsuusmaisemiin palaaminen tuo kipeät muistot mieleen ja siinä on joulurauhassa pitelemistä.
Mihin kaikki pahat muistot kätketään että voitaisiin yhdessä nauttia herkästä joulutunnelmasta? Miten hakattu ja nöyryytetty lapsi nauttii joulutunnelmasta hakkaajiensa kanssa? Vaikka anteeksi olisi yritetty antaa, muistot eivät unohdu.
Mihin laitetaan omat syyllisyyden tunteet kun ei pystytä tarjoamaan omalle epätäydelliselle äidille sitä kunniaa mitä täydellinen äiti haluaa. Miten otetaan vastaan lahjomiset joilla halutaan vain menneet muistot kuopattavan ja omaa sädekehää kiillotettavan. Miten haavojen päälle laitettu laastari parantaa menneet haavat?
Sain paketin kaukaa asuvalta sukulaiselta. En ilahtunut. Ahdistuin että nyt pitää laittaa vastalahja. Se paketti tuli niin hyvissä ajoin että oli aikaa hankkia vastalahja, ehkä tarkoituksellakin. Joskus vuosia sitten kun taloudellinen tilanteeni oli vieläkin huonompi, yritin selittää tälle lahjanlähettäjälle, että ei ole varaa hänen lapsilleen hankkia lahjoja, mutta hän vain sanoi että kyllä minun täytyy jollakin tavalla muistaa. Kummilasten ollessa nuorempia muistin aina merkkipäivinä ja jouluna, rippijuhliin en päässyt koskaan, niitä ei vietetty eikä silloin sopinut mennä käymään vaikka olin lähimaisemissa.
Mitenkähän moni lähtee vierailulle sukulaisten ja omaisten joulunviettoihin vastahakoisesti? Jouluna kun kuuluu olla hyväntahtoinen ja ajatella lähimmäisiään. Mutta ei se hyvä mieli tule automaattisesti. Usein lapsuusmaisemiin palaaminen tuo kipeät muistot mieleen ja siinä on joulurauhassa pitelemistä.
Mihin kaikki pahat muistot kätketään että voitaisiin yhdessä nauttia herkästä joulutunnelmasta? Miten hakattu ja nöyryytetty lapsi nauttii joulutunnelmasta hakkaajiensa kanssa? Vaikka anteeksi olisi yritetty antaa, muistot eivät unohdu.
Mihin laitetaan omat syyllisyyden tunteet kun ei pystytä tarjoamaan omalle epätäydelliselle äidille sitä kunniaa mitä täydellinen äiti haluaa. Miten otetaan vastaan lahjomiset joilla halutaan vain menneet muistot kuopattavan ja omaa sädekehää kiillotettavan. Miten haavojen päälle laitettu laastari parantaa menneet haavat?
Vastaukset 4
Vanhimmat
on haavojemme parantaja, siihen minäkin olen käteni laittanut.
Yksinäisyys ei aina suinkaan ole se että on 'yksin' anoppini haluaa viettää joulunsa rauhassa, joulupäivänä hän mahdollisesti tulee meille, ainakin viimejouluna, kaikki ei jaksa sitä valvomista ja menoa. Kunnioitan hänen toivomustaan ja annan hänen olla rauhassa. Pyydän sitten kun hänellä on voimia ja intoa.
Siunattua joulua sinulle aloittaja, syyllistäminen ei auta meitä kukaan tehdään se mitä voidaan ja jaksetaan, tämän ajan keskellä.
on muistuttaa meitä Jumalan lahjasta Jeesuksesta.
Hän antoi rakkaimpansa meidän tähtemme. Mekin olemme ansiottomia lahjan saajia. Emme voi Jumalalle antaa mitään vastalahjaa muuta kuin kurjan elämämme. Ottakaamme siis Jeesus vastaan ja palvelkaamme Häntä , rakastakaamme Häntä. Hän rakasti meitä ensin.
Joulun siunausta ja rakkauden mieltä ja muistetaan niitä kurjimpia ainakin rukouksin, sekin on tärkeää.
vastata,oikein !
Mistä löytyy ne sanat jotka voivat tuntosi kirvoittaa ja vapauttaa menneisyyden kahleista?
Inhimillisesti ajatellen,kaikki korulauseet tuntuu tyhjiltä,vaikka kuinka kauniita haluaisi sanoa,onttoja ovat sanat.
Kuitenki on yksi ,Jeesus,Hän on saanut kärsiä enemmän kuin kukaan meistä,Hän sai käydä läpi helvetin tuskien,hiki oli verta,sydän murtui surusta ja tuskasta,ei niinkään Hänen ruumillisista runnomisesta,vaan siitä,että ihmiset hylkäsivät Hänet,vaikka Hän teki ainoastaan vain hyvää,silti sai kärsiä vastusuta syntisiltä,enemmän kuin tarpeeksi,Isänsä hylkäämänä sovitti syntimme,tuska ja suru tähtemme,syvin sääli,mitä kukaan koskaan kokenut.
Eikö Hän sanonutkin,ristiään Gogatalle raahatesaan, "Älkää minua itkekö,itkeää itsänne,mikä tehdään tuoreelle puulle,mitä tekevätkään kuivalle puulle?"
Ei Hän ajatellut itseään,vaan,ihmistä saatanan vallan alaisena,kadotettuna ilman sovitusta,ilaman Jeesuksen ristiä.Golgataa.
Näiden asioiden oikeisiin tärkeysjärjestykseen laittamalla,opimme tuntemaan tuskamme syvyyden,vertaus kohteena Jeesusken "Viadolorosa",jää omamme pieneksi,vaikka ei niin pieniksi,etteikö Jeesus haluaisi tulla rinnallesi,minun rinnalleni,jokaisen joka haluaa Hänet ,lohduttajaksi.
Juuri sentähden Hän voi kiusattuja auttaa,koska on ollut itse kiusattuna enemmän kuin meistä kukaan,siksi vain Hän voi kuisattua auttaa.
Hyvää juhlan jatkoa sinulle,Golgata on siunauksen lähde,siellä se ilonlähde avattiin,kärsivällekkin.
"Katso Jeesukseen,katso Jeesukseen,
Hän on sun vierelläs,
aivan siinä lahelläs.
Katso Jeesukseen,Hän on sun vierelläs.
Katso Jeesukseen katso Jeesukseen,
Hän käy sulle avaamaan,
paikka pöytään varataan.
Katso Jeesukseen Hän käy avaamaan.
Katso Jeesukseen katso Jeesukseen,
Hän on sun ystäväs,
kuka muu niin ymmärtäis?
Katso Jeesukseen Hän on sun Ystäväs!
Katso Jeesukseen katso Jeesukseen,
Hän vie sun kotihin,
taivaan juhlasaleihin!
Katso Jeesukseen Hän vie sun kotihin !
tälle lauseelle: "silti sai kärsiä vastusuta syntisiltä."
tarkoittaa koko ihmiskuntaa,joka on kokonaisuudessaan syyllinen Jeesuksen ristiin-naulitsemiseen,Adamista lähtien,siksi on kirjoitettu tuo yllä oleva totuus.
Jokainen on syyllinen,siksi koska kaikki on alistettu synnin alle,on myös jokaisen kohdattava Jeesus,joko täällä ajassa armahtajana,tai sitten iankaikkisuudessa tuomarina.Näin se vaan on,ei siitä vastuusta kukaan pääse keinotekoisilla uskonnoilla ja riiteillä selvitytymään.
Joko notkistamme polvet nyt ajassa,tai sitten viimeisellä tuomiolla viimeistään,siellä notkistuu jäykimmätkin polvet!
Eikö siis ole paljon helpompi ihan omasta vapaasta tahdosta polvistua Herran Jeesuksen eteen ja tunnustaa syyllisyytensä,saada anteeksi anto,ja omantunnon vapaus!