Rovasti Frans Kärki oli nuorena pappisopiskelijana vastustanut kiivaasti 1824 syntyneen isoisänsä, Taavetti Priiarin käsitystä siitä, että Matti Kurki olisi taistellut tanskalaisia kristinuskon tuojia vastaan. Frans Kärjen silloisen käsityksen mukaan tanskalaiset eivät 1100-luvun lopulla ahdistelleet suomalaisia. Isoisä oli kuitenkin ollut aivan varma kertomuksen todenperäisyydestä. Kärki kuuli kuitenkin 1900-luvun alussa professori Hainarin luennossa uuden tiedon että tanskalaiset olivat todella tehneet retkiä Suomeen.
Taavetti Priiarin oli kertonut seuraavaa: "Matti Kurki oli lähetetty Turkuun veroa maksamaan mettänahoilla. Tanskalaiset tahtoivat tehdä vääryyttä Turun joella, jossa Tanska ja Ruotsi tappelivat. Tanskalaiset tulivat veroa ottamaan. Ne anastivat Ruotsin veronahat. Siinä tuli kova taistelu. Kurki haettiin kahakkaa selittämään. Hän otti kaljaasin purjeen maston eli kaljun käteensä ja hyppi kuin kurki veneestä veneeseen ja löi ja sanoi: "Riirat ne ratkee tai paatit katkee". Tanskalaiset tulivat maahan lyödyiksi. Verojen kantaja kirjoitti Ruotsin kuninkaalle, että kukaan ei voinut Matti Kurkea vastustaa. Koko joki oli kaatuneita täynnä. Kun tanskalaiset sitten aikoivat Turun joella uudestaan anastaa saaliin, niin Ruotsin lähettiläs etsi Kurkea, joka vesilahtelaisten puolesta teki rauhat. Ruotsin lähettiläs vei tiedon siitä Ruotsin kuninkaalle ja Ruotsin rahan kokooja vielä erikoisesti ilmoitti kuninkaalle, että ottakaa Matti Kurki avuksenne ja niin tuli Kurki tutuksi." Siitä alkoi Kurkien huima nousu kohti valtakunnan ykkösaatelia.
Taavetti Priiarin oli kertonut seuraavaa: "Matti Kurki oli lähetetty Turkuun veroa maksamaan mettänahoilla. Tanskalaiset tahtoivat tehdä vääryyttä Turun joella, jossa Tanska ja Ruotsi tappelivat. Tanskalaiset tulivat veroa ottamaan. Ne anastivat Ruotsin veronahat. Siinä tuli kova taistelu. Kurki haettiin kahakkaa selittämään. Hän otti kaljaasin purjeen maston eli kaljun käteensä ja hyppi kuin kurki veneestä veneeseen ja löi ja sanoi: "Riirat ne ratkee tai paatit katkee". Tanskalaiset tulivat maahan lyödyiksi. Verojen kantaja kirjoitti Ruotsin kuninkaalle, että kukaan ei voinut Matti Kurkea vastustaa. Koko joki oli kaatuneita täynnä. Kun tanskalaiset sitten aikoivat Turun joella uudestaan anastaa saaliin, niin Ruotsin lähettiläs etsi Kurkea, joka vesilahtelaisten puolesta teki rauhat. Ruotsin lähettiläs vei tiedon siitä Ruotsin kuninkaalle ja Ruotsin rahan kokooja vielä erikoisesti ilmoitti kuninkaalle, että ottakaa Matti Kurki avuksenne ja niin tuli Kurki tutuksi." Siitä alkoi Kurkien huima nousu kohti valtakunnan ykkösaatelia.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Oliko Matti Kuningas-sukua, nimittäin ...
On vielä muuan merkittävä yhteys, jonka mm. Seppo Suvanto ja Helge Pohjolan-Pirhonen ovat tuoneet Kurkien suhteen esiin. Vahvistaakseen asemiaan Suomessa Birgen jaarli jätti retkiensä jälkeen tänne sukulaisiaan, jotka avioituivat sitten suomalaisten kanssa. Nokian Viikiin tiedetään tulleen mm. Odygd-sukua. Kurkia ja heidän sukulaisiaan Svärdejä avioitui useissa vaiheissa jaarlin sukulaisten kanssa. Näin siis Kurjet ovat Ruotsin kuningashuoneen Folkungasukua. Ritari Niilo Kurki mm. avioitui tunnetun Odygd-sukuisen Filpus Kaarlenpojan tyttären kanssa. Niilolla ei liene ollut jälkeläisiä, mutta hänen sisarillaan oli. Avioliiton myötä Niilo Kurki sai maatiloja Upplandista sekä kihlakunnantuomarin viran Frösåkerista. Tästä alkavat myös myöhempien Kurkien tuomarinvirat. Myös myöhemmin Folkungat ja Kurjet avioituivat. Se, että esimerkiksi Niilo Kurki on voinut saada vaimokseen Filpus Kaarlenpojan tyttären, osaltaan vahvistaa käsitystä, että Kurjet todella ovat voineet olla Ruotsin kuninkaiden silmissä kuuluisan Matti Kurjen sukua. (Pohjolan-Pirhonen Helge, 1975:695, Suvanto 1973: 66, 316)
Jan Ranecken kirjasta "Svenska medeltidsvapen" löytyy kaksi Kurck-nimistä sukua. Toisesta mainitaan suvun olevan alunperin suomalainen, ja sen kantaisäksi Mats Kurck (finska "kurki"=trana). Tämä on suomeksi Matti Kurki. Toinen Kurck-suku on edellisen nuorempi haara.
Ranecke mainitsee Nils Kurckin, laamanniksi 1400 ja kuollut 1428. Tämä vahvistaa Pohjolan-Pirhosen oikeaksi.
Tanskalaiset aloittivat ristiretkeilyn arkkipiispa Absalonin aikakaudella 1100-luvulla, ensimmäisenä Bornholmia ja Rugeniä vastaan. Eestiläisiä vastaan he hyökkäsivät Valdemar II Seieriä vastaan 1200-luvun alussa. Tämä johti Lindanisan taisteluun 1219, Pohjois-Viron joutumiseen Tanskan hallintaan ja Tallinnan (Taani Linn, tanskalaisten kaupunki) perustamiseen. Tanskalaiset hyökkäilivät samaan aikaan ahkerasti myös Suomeen.
Nimi "Matti" on selkeästi kristillinen, samoin kuin Lalli. Mutta on muistettava, että "ristiretki" oli oikeastaan pelkkä eufemismi valloitus- ja ryöstöretkille, ja kertomuksesta voisi päätellä, että Kurki puolusti Ruotsin valtaa Aurajoen suulla tanskalaisia valloittajia vastaan. Varsinais-Suomi ja Satakunta olivat tuolloin jo kiinteä osa Svean valtakuntaa, ja niissä oli ledung-laitos jo järjestettynä.
Matti Kurjen ja venäläispäällikkö Pohdon taistelu sensijaan on legenda sinänsä.