Olen käyttänyt ko. lääkettä parisen vuotta, yrittäen aina toisinaan lopettaa käyttämisen. Annos on 20 mg, mutta olen ottanut vain puolikkaan ja nyt viimeisen puolen vuoden aikana vain neljäsosa tabletin päivässä eli 5 mg. 5 mg on aika vähän, joten en tiedä onko sillä vaikutustakaan enää? Kuitenkin aikaisemmilla kerroilla kun olen yrittänyt lopettaa, on jonkin ajan kuluttua palannut masentunut ja itkuinen, toivoton olo ja siitä pelästyneenä olen taas aloittanut lääkkeen käytön. Nyt tällä lopetuskerralla (olen ollut noin kuukauden ilman seromexiä) ei ole tuommoista olotilaa tullut, mutta sen sijaan huomaan itsessäni enemminkin kognitiivisiä oireita. Vai kuvittelenkohan vaan? Eli tuntuu että keskittymiskyky on heikompi, muisti pätkii pahasti, puhuminen on jotenkin vaikeaa (etsin sanoja, takeltelen) ja lukiessa tulee kaikenlaisia häriöitä esim. luen lähes joka lauseessa sanoja väärin yms. Huolestuttaa. Voiko nämä olla vieroitusoireita? Elän muuten nyt harvinaisen stressitöntä ja mukavaa elämänvaihetta, osin siksi päätin juuri nyt seromexin lopettaakin. En vain osannut odottaa tälläistä tilalle. Onkohan lääkkeet sekoittaneet aivokemiani lopullisesti?
Etukäteen jo kiittäen odotan teidän muiden seromex-lääkityksen lopettaneiden kokemuksia!
Etukäteen jo kiittäen odotan teidän muiden seromex-lääkityksen lopettaneiden kokemuksia!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei ole sekoittaneet aivokemiaasi vaan aivokemiasi on ollut alunperin sekaisin ja seromex on tasannut sen.
Se, että tunnet epävarmuutta johtuu ihan siitä, että aivosi taas tuottavat itse serotoniinin esiastetta, joka on sinulla ollut puuttellista.
Ns. masennuksen (eli aivojen välittäjäaineen vähäiseen tuotantoon)oireisiin kuuluu juuri keskittymiskyvyn puutetta ja muistihäiriöitä ym. epävarmuutta olotilassa.
Totuttelu nyt vain olemaan se normaali "hajamielinen" itsesi jos et halua jatkaa lääkitystä.
Miksi muuten lopettelet,onko lääkärisi määrännyt lopettelun vai ihan omin päinkö ajattelit?
Itse olen käyttänyt kyseistä lääkettä siitä asti kun tuli markkinoille eli lähes 15 vuotta ja täytyy sanoa, että ilman tuota kemiallista lisää aivojen toiminnassa mikään ei onnistu.
Sikäli tuo ei ole paha lääke, koska siihen ei ns. totu eikä tule toleranssia vaan annos on ja pysyy kroonisissa masennuksissa samana vuosikymmenet.
Kannattaa miettiä sitä elämän laatuakin onko se parempi pienen määrän popsiessa vaaratonta lääkettä vai haluaako sinnitellä oman "vajavaisuutensa" kanssa. Käyttäahän insuliinia sokeritautia sairastavatkin säännöllisesti, mikä ero on sitten siinä jos aivojen kemiassa on häikkiä verrattuna veren sokeritasapainon häikkiin.
Jo st uo 5mg pitää nuo ikävät oireet loitolla (hajamielisyys ja keskittymiskyvyn puute) niin ota ihmeessa se 5mg se on sama syötkö enää sitä vai etkö, mutta nähtävästi se pieni määrä antaa jonkinlaisen tasapainon aivoillesi.
ja lopettelen ihan ominpäin lääkitystä. Jotenkin sitä haluaisi olla ilman mitään ja pelottaa pitkäaikaisvaikutukset, vaikka ehkä niitä ei sitten ole (?). En myöskään haluaisi kuormittaa elimistöä millään "turhalla". Olen siis alunperin saanut lääkityksen masennuksen ja unettomuuden hoitoon, mutta aina ennen olen ollut erittäin hyvämuistinen, keskittymiskykyinen etc. jopa masentuneena, joten siksi tämä nykyinen olotila tuntuu oudolta. Ja yhdistän se tähän lääkkeestä "vieroittautumiseen" ja olen miettinyt voisiko tämä oloni olla nyt seurasta noiden serojen pitkäaikaisesta käytöstä. Että en siis enää voikaan olla ilman, tai voin ehkä mutta olen sitten tälläinen hajamielinen puhevammainen puuropää... :-(
Toisaalta olen tosiaan miettinyt, että tuo 5 mg on aika vähän, ja jos tämä olotila ei tästä ala kohentua, voi olla että palaan takaisin seromexin käyttäjäksi..
Mutta kiitos vastauksestasi!
Niinpä jos olotilasi ns. normalisoituu vain sillä että otat sen pienen määrän (todella mitätön määrä) 5mg päivässä niin ota ihmeessä.
Jos mieliala on muuten muuttunut ja olet saanut masennuksen kuriin niin ei kannata turhaan syödä lääkettä, mutta kuten sanoin masennuksen monia oireita ovat juuri tuo keskittymiskyvyn puute ja "hajamielisyys".
Lääke itsessään ei aiheuta noita "oireita", vieroitusoireisiin saattaa kyllä kuulua nuo kertomasi tuntemukset, mutta muuten jos ei ala olotilasi normalisoitua kuukauden sisällä voisi olla hyvä jatkaa sitä 5mg annosta päivässä.
Seromex ei ole ns. rauhoittava lääke eikä muutenkaan aiheuta riippuvuutta vaan lääke säätelee keskushermoston toimintaa ohjaavan serotoniinin vaikutuksia siten, että mieliala kohoaa.
Selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät (SSRI) ovat masennuslääkkeitä. Ne vaikuttavat aivoihin lisäämällä serotoniinin määrää. Yksi asia, joka erottaa SSRIt muista masennuslääkkeistä, on se että SSRIt olivat suunnitellusti kehitettyjä lääkkeitä. SSRI-lääkkeitä ei keksitty vahingossa, vaan ne kehitettiin tarkasti vaikuttamaan masennuksen biologisiin aiheuttajiin.
SSRI-lääkkeiden ei ole havaittu olevan riippuvuutta aiheuttavia, mutta niiden käytön äkillinen lopettaminen saattaa aiheuttaa psyykkisiä vieroitusoireita.
Serotoniini eli 5-hydroksi-tryptamiini (5-HT) on verihiutaleista vapautuva ja verisuonia supistava aivojen välittäjäaine. Serotoniini on myös mielialahormoni, jonka vajaus ilmenee alakulona, apatiana, masennuksena ja kroonisena väsymyksenä. Serotoniinin puute voi aiheuttaa impulsiivista ja väkivaltaista käytöstä. Serotoniinin määrään voidaan vaikuttaa serotoniinin takaisinoton estäjillä (SSRI-lääkkeet), joita on mm. fluoksetiini (seromex).
Pahinta tässä on se että lääkäreitä ei saada
kansan myrkyttämisen vuoksi munista hirteen.
Ongelmat on yleistyneet sitämukaa kun jakelu on lisääntynyt. kysykää mummoiltanne.
..sentään niinkään. Ei ketään pakoteta syömään lääkkeitä vaan se on ihan vapaaehtoista.
Jos haluaa olla ilman sydänlääkkeitä ja kuolla sydänkohtaukseen on se ihan ok. Sama pätee muitakin sairauksia.Ei antibioottikuuriakaan ole pakkko ottaa jos uskoo, että tulehdus lähtee ilman niitäkin.
Sama pätee psyyken lääkkeisiin. Ei ketään pakoteta ottamaan mitään psyykenlääkettä, mutta niistä on vaan monasti apua erilaisiin psyyken ongelmiin. Ja mitä mummoihin tulee joille syötetään unilääkkeitä, en minä tiedä onko se niin kauheaa jos ihmiselle annetaan mahdollisuus saada helposti uni kuin pitää hereillä ja valvottaa koska unen tarve vähenee vanhetessa.
Jos ihminen on niin vahva, että tulee toimiin omine avuineen ilman lääkitystä jonkin sairauden kohdatessa on se hieno juttu, mutta nykyaikana tuskin kannattaa ottaa sitä "riskiä" että jättää ottamatta lääkärin määrämän lääkityksen.
Anestesia on kyllä hieno asia, ettei tarvitse enää kapulaa iskeä suuhun ja hankkia 10 miestä pitelemään ihmistä paikollaan jos jokin elin /kohta joudutaan leikkaamaan kirurgisesti.
Tiedä sitten. Ennen vanhaan käytettiin erialaisia rohtoja eli rohdoskasveja ja alkoholia/ huumaavia kasveja lääkinnällisiin tarkoituksiin. Jos nykyajan lääkkeet onkin synteettisesti valmistettuja ovat ne ainakin turvallisia.
Mutta kukin pitäköön mielipiteensä. Itse henkilökohtaisesti syön mielummin serotoniina, jotta aivoissani ei olisi välittäjäaineen vajetta ja tarvitsisi saada psykoosia tai tuskissaan tappaa itseään tai alkoholisoitua....
Mutta kukapa sen muuten tietää mikä on oikea laita ellei ole itse sitä kokenut...
tsemmpiä sinulle vaan
Usko vaan, tuon puuroinen pää on ohi menevä juttu!!! Itselläni on sama ilmiö ollut lopetuksen yhteydessä...aikansa sitä kesti ja sit pikkuhiljaa oma järjestelmä lähti "käyntiin".
Kyllä tuossakin lääkkeessä omat haittavaikutuksensa on niinkuin pakkaus selosteesta selviää. ja ne eivät kuulu myöskään ihmisen normaaliin arkeen joten kannatta miettiä onko haittoja enemmän lääkkeitä syödessä vai ilman. Jokin lääkkeen mukana tuleva oire voi myös hankaloittaa asioita ja näin lisätä elämän laadun huononemista. Masennusta ei voi verrata sokeritautiin, koska siitä suurinosa voi parantua niin ettei lääkkeitä edes tarvitse.
Vai kannattaisiko sittenkin odottaa että vierotusoireet menevät ohi!? Kuukauden odotus vierotusoireiden häviämiselle on todella lyhyt aika, lähinnä alkaa jo kuulostaa lääkkeiden myyntipuheelta..
Lääke tosiaan ei aiheuta fyysistä riippuvuutta mutta henkistä sitäkin enemmän, niinkuin lopettamisen ajattelun peloista puhuminen täällä...
ite oon käyttäny seromexia just kans 20mg annoksella. Käytin samaan aikaan myös muita lääkkeitä, mutta sanoin lääkärilleni että haluan lopettaa läääkkeet. älkää kysykö miksi, minulla on omat syyni siihen. Lääkäri lopetti seromexin minulta, suoraan siitä 20mg annoksesta.
Pari viikkoa siitä minulla oli todella paljon agressiivisuutta ja ärtyneisyyttä. vanhempani sanoivat minun muuttuneen täysin. sitä kesti siis joku pari viikkoa. sitten tuli n. kuukauden jakso, millon mulla ei ollut keskittymiskykyä ollenkaan, kädet saatto täristä ja olo oli semmonen hassu. mutta se loppu vähän ajan päästä, ja nyt olo on taas ihan mukava. olen päässyt masennuksesta eroon ja olen siitä todella ylpeä.
Toivottavasti sinunkin oireet loppuvat! jos eivät, niin mene lääkärin puheille. mutta kuitenkaan en usko että toi on mitään vaarallista :)
hyvää jatkoa!