Jatkosota kirjoitetaan PIENELLÄ

Pienellä alkukirjaimella aloitetaan

nimistä johdetut adjektiivit ja muut johdokset
Näitä ovat mm. paikannimistä johdetut asukkaannimet ja adjektiivit:

keskisuomalainen, ruotsalainen, newyorkilainen, impivaaralaisuus, virtasmainen; freudilaisuus

kansojen ja kansallisuuksien nimet
arabi, baltti, somali

perheenjäsenyyttä ja sukulaisuussuhteita ilmaisevat sanat
isä, äiti, mummi, vaari, mamma, pappa

Kohteliaassa puhuttelussa iso kirjainkin on mahdollinen.

arvonimet ja tittelit
Kohteliaisuussyistä nämäkin voidaan joskus puhuttelussa tai kutsussa kirjoittaa isolla. Juoksevassa tekstissä käytetään pientä alkukirjainta.

Lauantaina tasavallan presidentti Tarja Halonen käveli Hakaniementorilla.

Pienellä alkukirjaimella kirjoitetaan myös suomenkielisessä tekstissä esiintyvät muista kielistä lainatut arvonimet ym.

lady, mademoiselle, sir

kielten nimet
Myös niistä muodostetut yhdyssanat ja johdokset aloitetaan pienellä alkukirjaimella.

ruotsi, suomi, saamen kieli; ruotsinkielinen, venäjäntaitoinen

Huom.: Murteiden nimet sen sijaan ilmaistaan yleensä paikannimen avulla sanaliittona: Porin murre, Pohjois-Karjalan murre, Helsingin slangi; suomen (= suomen kielen) murteet, karjalan (= karjalan kielen) murteet. Joskus raja häilyy, esimerkiksi Savon murteesta puhutaan usein ikään kuin kielenä: joku puhuu suomea ja savoa, toinen rauman kieltä.

kasvien ja eläinten ym. suomenkieliset nimet
Ne ovat yleisnimiä myös silloin kun niihin sisältyy paikannimi.

husky, lapinkoira, mustanmerenruusu

kasvien ja eläinten tieteellisten nimien lajinimet
(Felis) domesticus, (Homo) sapiens

tyylisuuntien, ajanjaksojen ja sotien nimet
art deco; antiikki, empire, barokki; ensimmäinen maailmansota, suuri Pohjan sota, talvisota

valtionhallinnon keskeisten elinten nimet
Sekä suomalaiset että muunkieliset kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

eduskunta, hallitus, duuma, knesset, opetusministeriö, ylähuone

Myös poliisiviranomaisten ja tuomioistuinten nimet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: liikkuva poliisi, korkein oikeus, valtakunnanoikeus

toimikunnat, neuvostot ja muut asiantuntijaelimet
oikeusturva-asiain neuvottelukunta, tietosuojalautakunta

lakien nimet
kielilaki, tasa-arvolaki (jonka ”virallinen nimi” eli lakitekstistä löytyvä otsikko on laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta)

päivien – myös juhlapäivien – ja kuukausien nimet
Suoraan muista kielistä lainatut juhlien nimet kirjoitetaan nekin meillä pienellä.

sunnuntai, juhannus, ystävänpäivä, suomen kielen päivä; joulukuu; halloween, jom kippur, ramadan

Myös tervehdyksissä on täysin korrektia kirjoittaa sanat joulu, pääsiäinen ym. pienellä: Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Juhlapäivien nimissä on myös sellaisia, joihin sisältyvän erisnimen merkitys on niin hämärtynyt, että ne kirjoitetaan pienellä.

vappu, tapaninpäivä

Vähemmän vakiintuneet kirjoitetaan erisnimen sisältäviksi sanaliitoiksi nimipäivien tapaan: Lucian päivä, Kukan päivä (vrt. Liisan päivä).

Erilaisten kerrallisten teemapäivien nimet ovat kuitenkin yleensä propreja.

ruokien ja ruokalajien nimet
Ne kirjoitetaan pienellä myös silloin kun ne ovat lainasanoja.

basmatiriisi, osso buco

Nimityksiin sisältyy usein merkitykseltään kalvennut erisnimi (kuten moniin muihinkin mitä erilaisimpiin asioihin viittaaviin sanoihin). Ne kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

bostonkakku, janssoninkiusaus, karjalanpaisti

Huom. Ravintola-alan erikoiskielessä poikkeuksen tekevät kuitenkin niin sanotut gastronomiset määreet, jotka voivat viitata henkilön- tai paikannimeen ja jotka vakiintuneeseen tapaan kirjoitetaan isolla, esim. ”kuhaa Orly” (= Orlyn tapaan); Romanovin mansikat.



Jo edellä mainittujen ryhmien lisäksi eri aloilla on paljon muita erisnimilähtöisiä mutta yleiskäsitteiksi muuttuneita sanoja, jotka vakiintuneisuuttaan kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella.

dieselmoottori, röntgenkuva, steinerkoulu, suomimakkara, tuomasmessu

Jotkin sanat häilyvät vielä eris- ja yleisnimisyyden rajoilla: Eurooppa-ministeri ~ eurooppaministeri.

Kun erisnimeä käytetään kuvallisesti, alkukirjain on yleensä pieni. Osa tällaisista sanoista on päässyt sanakirjoihinkin.

– – on nähnyt kiinat ja amerikat; kulmakunnan peppi pitkätossu; donjuan, ruususenuni

Lyhenteistä pienikirjaimisia ovat yleisten lyhentämissääntöjen mukaan muodostetut yleiskielen lyhenteet, samoin mittayksiköiden lyhenteet. Myös monet sanoiksi hahmotettavat lyhenteet ovat pienikirjaimisia.

ks. (’katso’), mm. (’muun muassa’) nro (’numero’), ym. (’ynnä muuta’); mm (’millimetriä’); luki-, luomu-

Koska yleisnimen ja erisnimen rajat häilyvät, myös alkukirjaimen käyttö vaihtelee. Kielitoimiston neuvonnasta kysytään paljon erilaisista rajatapauksista. Niitä ovat mm. seuraavat:

Sellaiset erisnimen sisältävät ilmaukset, joissa erisnimen merkitys ei ole kokonaan häipynyt taustalle. Näissä sekä iso- että pienikirjaiminen kirjoitusasu ovat mahdollisia.

braillekirjoitus ~ Braillen (piste)kirjoitus; Pekkas-päivä ~ pekkaspäivä, Ruotsin-laiva ~ruotsinlaiva; Suomen mestaruus ~ suomenmestaruus

Sama sana voi olla sekä eris- että yleisnimi kulloisenkin merkityksen perusteella. Siispä ei voida yksiselitteisesti sanoa, että se ja se sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Pitää tietää yhteys, jossa sanaa käytetään.

Pohjoismaat (= alueen nimi) – pohjoismaat (= yleensä pohjoiset maat)

Puolueiden ja järjestöjen virallisten nimien rinnalla käytetään myös yleisnimiä. Niinpä kuulutaan Marttaliittoon, mutta käydään marttojen kokouksessa.

Varsinaiset lempinimet kirjoitetaan isolla, mutta joskus rajat häilyvät. Tällaisia ovat esimerkiksi autojen nimet: Mersu (~ mersu), Sitikka (~ sitikka) , rätti-Sitikka ~ rättäri.

On olemassa myös sellaisia virallisesta nimestä yleistymään pyrkiviä käsitteitä kuin Joutsen-merkki (~ joutsenmerkki) ja Reilu kauppa (”Meillä käytetään reilun kaupan kahvia.”). Iso alkukirjain on ensisijainen, kun kyseessä on rekisteröity merkki. Erisnimisyyttä puoltaa myös merkitys: kyseessähän ei ole mikä tahansa reilu ja rehellinen kauppa, vaan tietyt ehdot täyttävä kansainvälinen tuotanto- ja jakelujärjestelmä.

Lisäksi on joitakin käsitteitä, jotka voidaan vapaasti tulkita joko eris- tai yleisnimiksi; usein kyseessä ovat kuvitteelliset paikat ja henkilöt. Esimerkiksi CD-Perussanakirjassa seuraavista esitetään sekä yleis- että erisniminen kirjoitusasu: kyöpeli ~ Kyöpeli, manala ~ Manala, tuonela ~ Tuonela; Nukkumatti ~ nukkumatti.

Isolla alkukirjaimella aloitetaan

virkkeen ensimmäinen sana
Isolla aloitetaan myös muuten pienellä kirjoitettava nimen etuliite, esim. af tai von. Johtolauseen päättävän kaksoispisteen jälkeinen selittävä teksti alkaa isolla silloin, kun kaksoispisteen piiriin kuuluva kokonaisuus on monivirkkeinen.

Hän sanoi: "Niin sitä pitää!"
Von Wrightien tauluja on esillä Ateneumissa.
Olkaa optimisteja: Kaikki järjestyy. Teillä on kaikki mahdollisuudet puolellanne!

otsikon ja väliotsikon ensimmäinen sana
Muut otsikkoon kuuluvat sanat alkavat pienellä, elleivät ne ole nimiä.

luetelman täysin itsenäiset kohdat
Luetelmassa on tällöin pisteeseen loppuvia itsenäisiä virkkeitä. Esitteiden, ohjelmalehtisten tai vaikkapa käyntikorttien tekstiä voi asetella eri tavoin. Halutessaan voi aloittaa jokaisen rivin isolla, mutta typografiset seikat vaikuttavat paljon, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa.

henkilönnimet
Niin suku- ja etunimet kuin lempi- ja lisänimetkin ovat erisnimiä.

Maija, Juha-Matti, Virtanen, Virtaska, Masa, Katariina Suuri

Nimiin liittyvä määrite (isä, äiti; pyhä jne.) voidaan kirjoittaa isolla, jos se on niin kiinteä, että hahmottuu osaksi nimeä: Äiti Teresa.

Jumala kirjoitetaan isolla puhuttaessa kristinuskon, juutalaisten ja islamin jumalasta; islamintuntijoiden teksteissä arabian sana allah käännetään yleensä suomeksi sanalla Jumala. Eri uskontojen jumalilla on lisäksi mitä moninaisimpia nimiä.

Jumala, Allah, muinaissuomalaisten ylijumala Ukko

Jumalaa ja Kristusta tarkoittavat muutkin sanat kirjoitetaan usein isolla (Vapahtaja).

paikannimet
Suomi, Etelä-Eurooppa, Impivaara, Aleksis Kiven katu

Myös nimeen liittyvä yhdyssanan tai sanaliiton alkuosamäärite kirjoitetaan isolla, jos se rajaa maantieteellisesti jonkin osan perusosan tarkoittamasta alueesta (Järvi-Suomi, Latinalainen Amerikka). Jos alkuosa sen sijaan luonnehtii koko perusosaa jonkin ominaisuuden kannalta, määriteosa kirjoitetaan pienellä (koti-Suomi).

rakennusten nimet
Lasipalatsi, Eduskuntatalo

Usein raja eris- ja yleisnimisyyden välillä häilyy (Kaupungintalo ~ kaupungintalo).

tähtikuvioiden ja taivaankappaleiden nimet
Myös muuten pienellä kirjoitettavat Aurinko, Kuu ja Maa ovat erisnimiä sellaisessa tekstiyhteydessä, jossa niistä ei puhuta yleisesti, vaan "avaruuden paikanniminä".

Linnunrata, Venus. Mars on nyt lähellä Maata.

kirjojen, taideteosten, erilaisten julkaisujen ym. nimet
Useammasta sanasta muodostuvissa nimissä vain ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla, elleivät muut sanat itsessään ole erisnimiä. Eräisiin vanhoihin nimiin on kuitenkin vakiintunut kaikkien osien isokirjaimisuus.

Kalevala, Ellen Thesleffin Kaiku, Suomen kielen perussanakirja

Erisnimiä ovat myös Raamattu ja Koraani.

sävellysten nimet
Isolla kirjoitettavaksi erisnimeksi katsotaan sellainen, joka on varta vasten annettu teokselle nimeksi.

Beethovenin Kohtalonsinfonia, Rautavaaran Valon enkeli

Isolla aloitetaan myös nimeen kuuluva sävellystyypin adjektiiviattribuutti.

Brahmsin Unkarilaiset tanssit, Bachin Brandenburgilaiset konsertot

Sen sijaan erisnimeksi ei katsota sävellysten nimissä sävellystyyppiä kuvaavaa sanaa (klarinettikvintetto) eikä soittimistoon tai esitystilanteeseen viittaavaa sanaa (pianotrio, häämarssi).

oppilaitosten ja tutkimuslaitosten nimet
Päiväkoti Alku, Teknillinen korkeakoulu, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus

virastojen ja laitosten nimistä monet
Ilmailulaitos, Onnettomuustutkintakeskus, Opetushallitus, Ulkomaalaisvirasto, Yleisradio

yritysten, yhdistysten, järjestöjen ym. nimet
Ne koostuvat usein useammasta kuin yhdestä sanasta, ja niistä vain ensimmäinen sana alkaa nykynormien mukaan isolla. Vanhoissa järjestöjen, urheiluseurojen ja puolueiden nimissä on kuitenkin paljon sellaisia, jotka on rekisteröity tästä ohjeesta poikkeavassa asussa.

Marttaliitto, Satakunnan martat ry; Euroopan unioni; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kun ei käytetä yhdistyksen virallista nimeä tai kun viitataan jäsenyyteen, alkukirjain on pieni: Kuulutko marttoihin?

erisnimen sisältävät nimitykset
Henkilönnimeen ja paikannimeen pohjautuvat sairauksien nimitykset kirjoitetaan vakiintuneesti isolla; lääketieteen kielen käytäntö poikkeaa tässä yleiskielestä, jossa useimmat erisnimilähtöiset käsitteet ovat pienikirjaimisia.

Alzheimerin tauti, Down-lapsi, Creutzfeldt–Jakobin tauti, Sallan tauti

Samalla tavalla kirjoitetaan myös henkilönnimiin pohjautuvat elinten, lääketieteellisten kokeiden ja hoitomenetelmien nimitykset, samoin paikan tai keksijän nimeen perustuvat virusten nimitykset.

Millsin koe, Langerhansin saareke, Puumala-virus

tuotenimet
Tuotenimiä koskevat periaatteessa samat oikeinkirjoitusohjeet kuin muitakin nimiä, vaikka ne on joskus rekisteröity näistä poikkeavassa asussa.

Kumpi on edullisempaa kahvia, Saludo vai Presidentti? Voin vaihtoehtona pöydässä oli Keiju-margariinia.

kasvien ja eläinten tieteelliset nimet
Kasvien ja eläinten tieteellisissä nimissä isolla kirjaimella aloitetaan pääjaksot, kaaret, luokat, lahkot, heimot ja suvut.

Felis domesticus, Homo sapiens



Kohteliaisuuden ja kunnioituksen osoitukseksi voidaan esimerkiksi kirjeen puhuttelussa, kutsukortissa ym. käyttää isoa kirjainta myös normaalisti pienikirjaimisesta tittelistä ja muista henkilöön viittaavista sanoista.

Arvoisa Tasavallan Presidentti
Rakas Mummi!

Myös laitosten nimissä käytetään joskus isoa kirjainta näin. Erityisen runsaasti isoa kirjainta kunnioituksen osoituksena viljellään hengellisessä tekstissä.

Kirjeissä persoonapronominit sinä ja te kirjoitetaan usein isolla:

En tiedä, miten voin kyllin kiittää Sinua.

Pienen kirjaimen käyttö on sekin aina mahdollista, ei epäkohteliasta.

Isoa alkukirjainta käytetään myös tyyli- ja korostuskeinona osoittamassa juhlallisuutta, painokkuutta, tärkeyttä tms. Tällöin pitää varoa liiallisuutta, sillä ison alkukirjaimen runsas käyttö tekee tekstistä helposti hyppelehtivää ja voi muodostua maneeriksi, jolloin keino menettää tehonsa.

Se oli yksi elämän Suurista Hetkistä.

Lyhenteet, joihin on poimittu yhdyssanan tai sanaliiton sanojen alkukirjaimet, ovat isokirjaimisia.

MM ’maailmanmestaruus’; OM ’oikeusministeriö’; TTY ’Tampereen teknillinen yliopisto’

Nimeen viittaavat kokonaisina sanoina luettavat isokirjainlyhenteet muuttuvat usein lyhennesanoiksi, joista vain ensimmäinen kirjain on iso, kuten missä tahansa nimessä: Akava, Kela.

http://www.kotus.fi/kielitoimisto/