Että 20.1.2004 on säädetty laki, mikä kieltää syrjinnän perustuen esim. siihen että mies on käynyt siviilipalvelun. Tämän lain perusteella myös sivari voi hakea nykyään poliisiksi. Yksikään työnantaja ei tästä lähtien vittuile siitä että olen ollut palkattomassa töissä ja ollut täten yhteiskunnalleni hyödyksi enkä siis ole mikään rikollinen niinkuin sivareista luullaan. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
No sittenhän sä olet ihan turhaan täällä melskannut yhteiskunnan mädännäisyydestä sivareita kohtaan lakinhan on ollut voimassa vuoden, mitä ihmettä sä sitten olet huutanut et sun mielenterveys on mennyt kun ei pääse töihin jne... haasta ne työnantjat oikeuteen jotka on sinua syrjineet perkeles...
Täsmälleen noin kuin kirjoitit.
RP:n on vain helpompaa syyttää jotain muuta omasta epäonnistumisestaan ja viime aikoina syntipukin rooliin on joutunut asevelvollisuuslaki.
Olen suositellut jo pari kertaa syyllisen hakemista jostain lähempää; vaikka peiliin katsomalla....
Jos on suorittanut asepalveluksen, mistä se kertoo työnantajalle?
On valmis ottamaan vastaan:
-Käskyjä
-Noudattamaan käskyjä ja ohjeita
-Osaa toimia ryhmässä ja/tai ryhmän johtajana
-Osaa tomia myös vaikeissa olosuhteissa
-Ei pelkää hankaliakaan asioita
Syrjiä ei saa, se on totta, mutta jos ei ole
kyennyt käymään edes armeijaa se kertoo jotain.
Työnantajalla on myös oikeus valita sopivin työntekijä,
se ei ole syrjintää.
Miksi muuten joku haluaisi poliisiksi,
jos ei ole uskaltanut asetta kantaa armeijassa?
Armeijaan vaan, jos yhtään kunnoittaa isänmaata.
>Miksi muuten joku haluaisi poliisiksi,
jos ei ole uskaltanut asetta kantaa armeijassa?
Onko poliisin ainoa tehtävä ampua ihmisiä???
>Armeijaan vaan, jos yhtään kunnoittaa isänmaata.
Mutta jos kunnioittaakin ihmiselämää enemmän kuin jotain maaplänttiä jossain.
Samalla tavalla sivarikin voi olla valmis noudattamaan käskyjä, ottamaan hankalia ja vastuullisia tehtäviä ja osaa toimia ryhmässä ja niin edelleen. Se ei ole armeijan käymisestä kiinni, että minkälaisia työtehtäviä pystyy ottamaan/hoitamaan.
Väittäisin että suurimmalla osalla sivareista itseni mukaan lukien syy sivariin ei ollut mikään aseiden/komentajien/hankalien olosuhteiden pelko. Se on todella surullista että asia kuitenkin mielletään juuri noin kuten sanoit "ei ole kyennyt käymään edes armeijaa..". Onneksi se kuitenkin taitaa olla vähenemään päin tuollainen asenteellisuus.
Varmasti jokainen terve ihminen, sivari, nainen, mies, kuka tahansa kykenisi armeijan käymään. Syitä on niin paljon miksi sitä ei kuitenkaan osa käy. Osalla terveydelliset syyt, osalla muut syyt. Itselläkin on hyvä kunto, käyn salilla, lenkillä, pidän itsestäni huolta, ei sairauksia, palveluskelpoisuusluokka A, harrastan musiikkia ja soitan kolmea soitinta, tyttöystäväkin löytyy ja elän onnellista elämää. Ja aivan varmasti armeijan olisin kyennyt käymään vähintään yhtä hyvin kuin muutkin.
Mutta valitsin sivarin. Tätä varmasti pidetään itsekäänä syynä, mutta siitä ei olisi ollut minulle mitään hyötyä. Olisin tullut intistä kotiin ja miettinyt "mitä jäi käteen, hmm. Ehkä pari uutta kaveria ja nippu mukavia ja vähemmän mukavia muistoja..." mutta siinä se sitten onkin. Pidän tällä hetkellä työkokemusta tärkeämpänä, sillä se vaikuttaa tulevaisuuteeni ja työnsaantiin enemmän kuin ne pari uutta kaveria ja inttimuistot. En tiedä sitten muuttuuko mieleni joskus.
Mitä tulee sivareiden jatkuvaan haukkumiseen ja siihen että heidät määritellään täyskelvottomiksi huonoiksi ihmisiksi pelkästään sen takia kun eivät armeijaan mene, pidän sitä äärimmäisen naurettavana lapsellisuutena. Sama asia jos väittäisi että se joka ei käy verenluovutuksessa, on huono kelvoton paska :D Kävin muuten verenluovutuksessakin.. :)
Se nyt ei kerro yhtään mitään, tiedät varmaan että armeijan voi selvittää vemppaamalla ja lusmuilemalla ja moni oppii ne taidot nimenomaan intissä..
Intin käymättömyydessä ei useimmiten liene kysymys pelkäämisestä - onko Suomen armeija vuosimallia 2005 muka jonkun mielestä pelottava?
Itse olen armeijan käynyt ja myöhemmin ilmoittautunut reservin kieltäytyjäksi/sivariksi, pelko ei ollut siihen syynä.
Itseltäni ei armeijan käymisen jälkeen kokemissani kolmessa työhaastattelussa ole kertaakaan kysytty armeijan käymisestä tai käymättömyydestä.
Mitähän työnantajat pitävät Darkin toitottamasta ideologisesta periaatteesta että kaikki käskyt (ja työmääräykset...?) pitää kyseenalaistaa?
Kannattaa jatkaa saman toitottamista niin kohta tarvitsette uuden lain kun vanha ei pure riittävästi työhönottotilanteessa...
Sivari poliisiksi? Etkö tiedä, että poliisi on väkivaltaorganisaatio siinä kuin armeijakin.
Poliisi vastaa kotimaisesta järjestyksenpidosta. Tarvittaessa poliisi käyttää tuon tehtävän suorittamiseksi väkivaltaa, jopa surmaa ihmisiä ampumalla.
Mikäli järjestyshäiriö uhkaa rajojen ulkopuolelta, vastuu siirtyy armeijalle, mutta perustehtävä- ja keinot ovat samat.
Miten sivari voisi mennä töihin toiseen väkivaltaorganisaatioon, jos vakaumus on estänyt toisen toimintaan osallistumisen? Kai nyt joku logiikka pitäisi säilyttää?
Mitä helvetin väliä sillä on onko mies sivari. Eihän välttämättä vastusta väkivaltaa tai tappamista. Sivariin ei tarvitse mitään helvetin vakaumusta ja nykyään sivari pääsee poliisiksi. Vihdoin tämän maan päättäjätkin ovat sen tajunneet että pääsyvaatimukset ovat olleet vain syrjiviä sivareita kohtaan.
Kyllä sivarilta vakaumus vaaditaan. Enää sitä ei erikseen tutkita vaan oma ilmoitus riittää.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911723
Itse laitoin vaan rastin ruutuun armeijassa eettinen tai uskonnollinen vakaumus. Jonnekin se rasti lätkähti ja sitä ei mitään kyselty vaan kotiutettiin samantien.
"... laitoin vaan rastin ruutuun..."
Oletkos surkimus mennyt valehtelemaan virallisessa asiakirjassa?
Taitavat olla yhtä uskottavia kaikki muutkin sepustuksesi ?
============================================
§
Siviilipalvelusvelvollisuus
Asevelvollinen, joka VAKUUTTAA uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien VAKAVIEN OMANTUNNONSYIDEN estävän häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa (452/50) säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta rauhan aikana ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin tässä laissa säädetään
============================================
Mutta tätä vakaumusta ei tarvitse perustella millään tavalla rasti ruutuun vaan ja sillä selvä. Onko se nyt vaikea ymmärtää. Näin ainakin armeijassa toimittiin.
Siis vakaumus tarvitaan, eikö niin?
Kerro vielä, mihin se vakaumus katoaa poliisin tehtävässä?
Ellei kaveri vastusta väkivaltaa tai tappamista, minkä h..vetin vuoksi hän sitten ei ole armeijassa?
kyllä mutta käytännössä ei suomeen tule yhtään sivaripoliisia.Näin se vaan menee.Hakea voi mutta...
..voi sanoa asiasta mitä tahansa. Loppupeleissä kuitenkin työnantaja valitsee firmaansa kenet haluaa. Jos jonnekin ei sivareita haluta töihin niin sama se minulle, menen sitten jonnekin muualle.
tommosta en ilmatteekskaan ottais töihin
kuitenkin meillä miespuolisilta vaaditaan sotilaspassi piste.Yhtään sivaria ei meillä ole eikä meille tule.
olemaan aina sivari työnantajien ja työyhteisön silmissä.Olen itse myös sivari ja suurin virheeni mitä olen elämässä tehnyt.Hakenut olen montaa esimiestehtävää ja loppusuoralla siviilipalvelukseni on pudottanut kelkasta (vaikka eivät sitä suoraan sanokkaan).Esimiestehtävissä järjestäin kysytään varusmiespalvelukseni taustaa ja sotilaspassia.Tyydytään siis osaamme ja vastataan itse virheellisistä valinnoistamme.Se vaan harmittaa etten saa uutta mahdollisuutta kun on tää järki pikkuhiljaa ksavanut päähän.Voit lukea kirjoituksiani aikaisemmin niin tiedät että tiedän mistä puhun.
josta kannattaa ottaa vaarin. Esimiestehtäviin ei voi hakea suoraan, ainakaan kovin helposti, kukaan vastavalmistunut. Eli siinä on sitten sellainen homma mihin on oltava näyttöä työkokemuksesta VUOSIEN MITALLA. Neuvon aloittamaan asiantuntijatehtävistä, jos inssi olet. Niissä pääsee alan hommiin sisälle ja esimiestehtäviin eteneminen tapahtuu lyhyehkönkin ajan kuluessa mikäli sinulla on taipumuksia olla esimies. Kyllä aina joku kyttää tekemisiäsi.
En nyt surisi sitä että joku varusmiesjohtajan koulutus on jäänyt saamatta. Ei sitä kovin suureksi arvosteta ainakaan opintoja korvaavana tekijänä, hyvitykset yliopistolla ovat vaihdelleet koulutusohjelmasta ja pääaineesta riippuen 3-8 ov (?). Ainakaan meillä teknillisen yo:n koneosastolla ei saa nopan noppaa - AMK:ssa tilanne oli toinen, enimmillään neljännes työharjoittelusta eli n. 5 ov.
Yhtä lailla joku ottaa järjestelmäsuunnittelijaksi sivuaineena 10 ov ohjelmistopuolta lukeneen fil. maisterin kuin jonkun esimieheksi RUK:n papereilla. 2000-luvun IT-ryntäys on ohi.
Olen lukenut tekstejäsi. Taisit valita sivarin seksuaalisen suuntautumisen takia. Muistan että olemme kummatkin opiskelleet insinööreiksi. Itsellä on tarkoitus jatkaa kohta DI:ksi. En edes vaivaudu hakemaan työtehtäviin mitkä ovat esimiestehtäviä. Mieluummin asiantuntija, tutkija, kehitystehtäviä, joissa alani DI voi toimia.
Olen monta kertaa sanonut tästä ahdasmielisestä militarisesta Suomen valtiosta, jossa ei suvaita armeijasta kieltäytyviä. Ainoan uuden mahdollisuuden elämässään voi saada ulkomailla. Aion jatkaa nyt opiskelujani vielä kaksi vuotta ja jos työnsaanti kompastuu vielä siihen etten ole suomalainen sotilas. Häivyn tästä maasta. Mitä tekisin maassa joka suoraan osoittaa ettei se halua minun olla täällä.
Mainiota! Kouluttaudut suomalaisen yhteiskunnan kustannuksella, luistat velvollisuuksistasi ja häivyt ulkomaille!
Tyypillistä: otetaan kaikki hyöty itselle, muut hoitakoot ikävät hommat puolestani.
Heti kaikki mulle tänne nyt!!!
Voisin vaikka maksaa koulutuksestani ja maksaa korkeampia veroja jos yhteiskunnan lait olisivat oikeudenmukaisia jokaiselle Suomen kansalaiselle.
Yhteiskunta on velkaa minulle paljon niistä kärsimyksistä mitä turhaan on aiheuttanut. Pakottanut armeijaan ja lopulta sivariin. Kaikki kärsimykset ja mielenterveysongelmat ja lääkkeet mitä olen syönyt näiden typerien velvollisuuksien takia.
On aivan oikein tälle paska maalle käyttää hyväksi sitä raiskata tekemisillään koko saasta, ottaa ilmainen koulutus, ottaa työttömyyskorvauksia ja käyttää kaikkia palveluja ja lopulta muuttaa pois ja vaihtaa kansalaisuutta ja maksaa verot toiseen maahan. Vihaan Suomea ja erityisesti sen kansalaisia sydämeni pohjasta ja lopuksi sylkäsen tämän Suomi-neidon naamalle oli vitun kurja syntyä tänne onneksi täältä edes saa muuttaa pois.
Mikä kumma sinua estää muuttamasta täältä muualle muuta eläkä vain uhoa, minä ja monet suomalaiset sylkäistään sinun päällesi
"Kaikki kärsimykset ja mielenterveysongelmat ja lääkkeet mitä olen syönyt näiden typerien velvollisuuksien takia."
Yhteinen nimittäjä kaikille tuntemilleni luusereille: Syytetään jotain ulkopuolista tekijää omista epäonnistumisista.
RauhanPuolesta: Ota kerrankin peili käteen ja katso sieltä ongelmisesi suurinta aiheuttajaa.
isäsi,isoisäsi jne tausta maanpuolustussaralla.Sotilas,sotilaskarkuri,sivari vai mistä olet upeat geenisi perinyt?
Isäni alikersantti, isoisäni sotaveteraani, joka kuollut jo vanhuuteen.
Mitäs merkitystä sillä on? Itse olen todellakin perinyt upeat geenit, koska uskallan vastustaa armeijaa ja kieltäytyä siitä. Itse en halunnut olla koulutettu tappaja ja olen ylpeä siitä.
kuollut häpeään?Minunkin mielestäni olet perinyt upeat geenit.Moni on kateellinen noin upealle sivistyneelle "miehelle".
Isoisäni veli jäi rajan taa. Mitään ei kuultu eikä nähty. Pioneerivänrikki. Siunattiin kentälle jääneenä.
Hänen serkkunsa, tavallinen jalkaväen sotamies, jalka poikki puolireidestä. Henki säilyi.
Kumpikin jo manan majoilla.
Mutta yhteinen nimittäjä: MITEN KANSAKUNTA JA ISÄNMAA TÄSTÄ UHRAUKSESTA MUISTI? KUKILLA JA JUHLAPUHEILLA? JOKA VUODEN JOULUKUUN 6. PÄIVÄNÄ?
Toinen eli yksinäisenä miehenä vanhuuteen saakka päälle kaksikymppisestä köyhänä veteraanina, josta ei kukaan välittänyt. Ei ollut kelvollinen jälleenrakentamiseen. Sopii hyvin yhden laulun sanat: "Raju ostovoima rintamaeläkkeen, sillä sämpylän saa ja teen". (J. Vainio)
Toiselta jäi sotaleski ja kaksi pientä lasta. Sama edelleen toistuu. Jatkuvuus teki tehtävänsä ja ajan kuluttua löytyi uusi elämänkumppani. Jokainen voi kuvitella miltä tuntuu.
Sitten jotkut meuhkaavat miten kunniakasta on isänmaansa puolesta kaatua.
Minulla on jossain määrin hyvinkin samankaltaisia ajatuksia kuin nimim. Rauhanpuolustajalla, mutta suvun miestemme taustat ovat hieman erilaisia näköjään: minun isäni vapautettiin terveydellisistä syistä, eikä isänisä eikä äidinisä olleet kumpikaan sodassa! Revi siitä, herra Kipupiste. Eli minua sinun on turha kehottaa menemään armeijaan vetoamalla suvun kunniaan tms paskaan.
sinun saavan vapautuksen myös terveydellisistä syistä.Hyvä etttä itse tiedostat henkisen vajautesi.Armeijasta olisit jokatapauksessa joutunut pois parissa viikossa p-kokeen jälkeen.
Olen koittanut kovasti takoa näille Suomen urheille sotilaille järkeä. Mitä ihannoimista voi sodassa olla? Mikä on se asia, mikä tekee tappamisesta oikeutettua ja oman henkensä uhraamisesta tärkeää?
Onko todellakin sankarillista kuolla maansa puolesta, ketä sinne hautaan tulee sanomaan, olit suuri sankari kuolit tärkeän asian puolesta. Onko hienoa katsoa vierestä kun kavereita kuolee ja raajoja irtoaa isänmaan puolesta.
ISÄNMAAN, mikä voi olla tämän sanan takana niin suurta ja mahtavaa, että sen takia kannattaa kuolla ja tappaa tuhansia, en ole vieläkään ymmärtänyt tätä "jaloa" aatetta. Onko maailmassa todellakin olemassa jotain niin suurta ja hienoa asiaa, mikä oikeuttaa tappamaan säälimättä ja samalla aiheuttaen suurta tuskaa omaisille?
Miksi tässä valtiossa mies saa yhteiskuntakelpoisuuden ja hyväksynnän vain olemalla koulutettu tappaja? Onko syy ainoastaan se että valtio rakastaa itseään enemmän kuin yksilöään. Yksilön hengellä ei ole täällä mitään merkitystä, tärkeintä on vaan se, että yhteiskunnan rattaat pyörivät eteenpäin ja byrokratian ihanat säännökset pysyvät ihmisten kiusana.
En haluaa elää rajojeni vankina, en halua omistaa rikkauksia, en halua yletöntä hyvinvointia, en halua kuulua mihinkään yhteisöön. Haluan vain että yhteiskunta lopettaisi itsensä.
En halunnut syntyä tähän maahan vain sosiaaliturvatunnukseksi byrokratian rattaisiin poukkoilemaan, jolle on määrätty helvetisti velvollisuuksia rangaistuksen uhalla. Sitähän meidän elämä on jatkuvasti jos et jotain tee, mikä yhteiskuntaan kuuluu rangaistus seuraa.
Halusin vaan syntyä vaatimattomaan maailmaan, jossa saisi olla rauhassa kaikkien maailman ihmisten kanssa sovussa.
"Halusin vaan syntyä vaatimattomaan maailmaan, jossa saisi olla rauhassa kaikkien maailman ihmisten kanssa sovussa."
Lapsillekin pitää joskus todeta, ettei kaikkea saa mitä haluaa.
Eläisit nyt sitten kuitenkin sen verran sovussa, ettet haukkuisi meitä armeijan käyneitä ja/tai isänmaallisia ihmisiä (ehdoton enemmistö siis) koulutetuiksi tappajiksi tms. Osoitat vain suvaitsemattomuutesi ja kypsymättömyytesi.
Rauhan Puolesta, terv ressu
ettei joulupukki ole oikeesti olemassa.Jotkut asiat on vaan hyväksyttävä vaikka ne eivät kovin mieluisia ole.Haaveilla voit mutta ole realistinen ja ajattele etukäteen mikä voisi toteutua ja mikä ei.
Luulen, että mitä enemmän on saanut sotilaskoulutusta, sitä vähemmän sotaa ihannoi. Tieto kun lisää tuskaa.
Jos olet illalla kävelyllä vaimosi ja lapsesi kanssa ja paikalle tulee hullu moottorisahamurhaaja, katsotko päältä kun hän käy perheesi kimppuun? Vai yritätkö, kenties väkivaltaisesti ja itsesi uhraten, pysäyttää hänet? Silläkin uhalla, että tuo hullu pääsee hengestään. Suomen Puolustusvoimat eivät kykene hyökkäämään mihinkään, vaan ne ovat Suomalaisten puolustamista varten. Tällöin tilanne on moottorisahamurhaajaesimerkin kaltainen.
Sota on aina viimeinen keino. On jouduttu pahaan liemeen jos sellainen tulee eteen. Myös ulkopolitiikka on totaalisesti epäonnistunut.
Isänmaata puolustaessani puolustan myös sukulaisia, lapsiani ja rakkaimpiani. Jos heidät pelastaakseni voin menettää henkeni, hyväksyn sen: on se sen arvoinen uhraus. Joillekkin ehkä oma etu menee tässäkin edelle.
Olisi tietysti hienoa, jos voisi syntyä maailmaan, jossa kukaan ei uhkaa toista. Mutta se on toiveajattelua. Siihen ei päästä vastustamalla Puolustusvoimia, jotka ovat olemassa vain oman maan puolustamista varten. Vähän sama, kuin todettaisiin, että rikollisuus loppuu kun lakkautetaan poliisi.
Kerran "en halua omistaa rikkauksia, en halua yletöntä hyvinvointia" niin miksi sitten haahuilet diplariopintojen ja kovemman palkan perään??? Mitä?
Vai oletko näitä perinteisiä tittelinkipeitä perusinsinöörejä joille diplarivaiheessa on loukkaus jos joku erehtyy kutsumaan insinööriksi?
Puhut toista mutta käytännön asioissa kuitenkaan et toteuta liturgioitasi.
Vaikuttaa sivusta katsoen täysin kaksinaamaiselle touhulle.
Haluat ilmeisesti jättäytyä järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle?
Eikö kannattaisi aloittaa kieltäytymällä yhteiskunnan palveluista ja etuisuuksista? Kieltäydy julkisesta terveydenhuollosta ja koulutuksesta, älä kulje julkisin varoin tehtyjä teitä pitkin, älä turvaudu sosiaalitukiin jne.
tällä hetkellä vaikka valmistuin insinööriksi 4,5 vuotta sitten.
Suoraan työministeriön tilastoista 11/2005 napattua:
Työvoimatoimistoihin ilmoittautuneet:
INS 7117 DI 2110
Työttömät työnhakijat (päivärahaan oikeutetut):
INS 3900 DI 1219
Työttömistä vastavalmistuneet:
INS 13,2% DI 8%
Selvensikö tämä taulukko sitä millaiset mahdollisuudet on työmarkkinoilla?
Usko taikka älä, mutta yliopistossa opiskelevalta kolmeakymmentä hipovalta mieheltä kysytään enää harvoin edes tuosta varusmiespalveluksesta. On olemassa muuan kirjoittamaton sääntö että ikiteekkarit ja yhtäjaksoisesti tohtorin tutkintoon opiskelleet vapautetaan...Minulle on sanottu monta kertaa että pitkään opiskelu on hyvä syy jättää armeija käymättä jos se ei kiinnosta.
Hyvää uutta vuotta.