Muutama poiminta tässä sieltä täältä:
Hallituksen esitys laiksi autoverolain muuttamisesta
Verojaostossa ovat olleet kuultavina
ylitarkastaja Merja Sandell, valtiovarainministeriö
tullisihteeri Tuula Karjalainen, Tullihallitus
tulliylitarkastaja Markku Partanen, Eteläinen tullipiiri
tullitarkastaja Martti Pyhälahti, Läntinen tullipiiri
puheenjohtaja Veikko Airaksinen, Suomen Paluumuuttajat ry
neuvontapäällikkö Tiina Hailla, Suomi-Seura ry
sosiaalipoliittinen sihteeri Jukka Pajarinen, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
toimitusjohtaja Harri Nykänen, Autoalan Keskusliitto ry
toimitusjohtaja Pekka Puputti, Autotuojat ry
toimitusjohtaja Pasi Nieminen, Autoliitto ry
Pohjoinen tullipiiri ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ovat antaneet asiasta kirjallisen lausunnon.
Käytettyjen autojen verotus
Valiokunnan käsityksen mukaan uusien autojen autoverotuksen taso ja käytettyjen autojen autoverotuksen taso ja yksityiskohdat on ratkaistava kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon sekä valtiontaloudelliset vaikutukset että myös ratkaisun vaikutus autokauppaan ja alan työllisyyteen. Valiokunta toteaa, ettei unionilainsäädäntö sinänsä määrittele uusien tai käytettyjen autojen verotuksen tasoa tai tarkkaa toteuttamistapaa. Verotus ei kuitenkaan saa olla syrjivää tai muodostua kaupan esteeksi.
EY-tuomioistuimelle hiljattain antamassaan lausunnossa EU-komissio pitää käytettyjen tuontiautojen verotusta Suomessa EU-säännösten vastaisena. Komission oikeudellisen yksikön laatima lausunto liittyy EY-tuomioistuimessa vireillä olevaan kiistaan siitä, miten Suomeen tuotavia käytettyjä autoja tulisi verottaa. Ennakkoratkaisua EY-tuomioistuimelta on pyytänyt Suomen korkein hallinto-oikeus.
Komission lausunto ei valiokunnan valtiovarainministeriöltä saaman selvityksen mukaan tuonut lisäselvitystä Suomen autoverojärjestelmään kohdistuvista yksityiskohtaisista muutosvaatimuksista. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee tietenkin EY-tuomioistuin, jonka ratkaisua voidaan odottaa loppuvuodesta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asian valmistelua kokonaisuudessaan jatketaan sekä uusia että käytettyjä autoja koskevana valtiovarainministeriön vero-osaston, Tullihallituksen ja Ajoneuvohallintokeskuksen yhteistyönä. Autoverolain mahdollisesta muutosehdotuksesta päätetään siinä vaiheessa, kun tuomioistuinkäsittelyn seuraavat vaiheet mahdollisesti tuovat odotettua lisäinformaatiota kansallisen autoverolainsäädäntömme suhteesta unionisäännöstöön.
Valiokunnan saamien arvioiden mukaan autokauppaelinkeinon käytettyjen autojen varastot ovat markkina-arvoltaan noin 2,0-2,5 miljardin markan suuruusluokkaa. Kansalaisen ostaessa itselleen uuden, käyttämättömän auton hän noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä antaa uuden auton myyjälle vaihdossa vanhan autonsa. Uuden auton ostajan kannalta hankinnassa on ratkaisevaa se, paljonko hän joutuu antamaan välirahaa. Jos käytettyjen autojen maahantuonti lisääntyy niiden verotuksen keventämisen vuoksi olennaisesti, uusien autojen myyjien kyky tyytyä autokaupassa nykyisen suuruisiin välirahoihin saattaa heiketä, jolloin kansalaisen mahdollisuus uuden auton hankintaan voi vastaavasti vaikeutua.
Valiokunnan mielestä niin ympäristö- kuin turvallisuussyistäkin olisi suotavaa, että autokanta uudistuisi uusimmalla ja parhaimmalla tekniikalla varustettujen autojen kautta eikä niin, että Suomeen tuotaisiin runsaasti molemmissa suhteissa uusia autoja huonompia käytettyjä autoja. Jos autokannan uusiutuminen tapahtuu suuressa määrin käytettyinä tuotavien autojen muodossa, Suomen autokannan keski-ikä tulee jatkossa nousemaan eikä alenemaan.
Näistä syistä on valiokunnan mielestä tärkeää, että käytettyjä autoja koskevat veromuutokset tehdään mahdollisimman huolellisesti. Veromuutoksen lopputuloksen tulisi luonnollisesti olla EU-kelpoinen niiden kriteerien mukaan, jotka yhteisön tuomioistuin aikanaan asettaa tutkiessaan Suomen järjestelmää. Toisaalta olisi kuitenkin pystyttävä hallitusohjelman mukaisesti huolehtimaan autojen ympäristö- ja turvallisuusominaisuuksien mahdollisimman hyvästä kehityksestä. EU-oikeudellisten vaatimusten ja ympäristötavoitteiden mahdollisimman hyvä yhteensovittaminen tuskin kuitenkaan ratkeaa yksistään verotuksen tasoa muuttamalla. Myös muita keinoja olisi tämän vuoksi käytettävä.
Valiokunta toteaa, että eri tahoilla on jossakin määrin erilainen käsitys siitä, mikä vaikutus autoveron alennuksella olisi autojen hintojen muihin osuuksiin ja erityisesti valmistajan perimään hintaan. Autoveron alennuksesta on yleensä seurannut tehdashintojen suhteellisen osuuden nousu juuri sen verran kuin veron alentuminen on antanut myöten. Saadun selvityksen mukaan EU-komission hintatutkimus viime vuoden marraskuulta osoittaa, että suomalaiset maahantuojat ostavat uudet ajoneuvot noin 10-15 prosenttia halvemmalla kuin muut EU-maat.
Autoveron muutoksen vaikutus kuluttajahintoihin on herkkä tehdashintojen muutoksille. Kokemusperäinen tieto aikaisemmista autoveron alennuksista näyttää osoittavan, että tehdashinnat helposti muuttuvat veronalennusten yhteydessä. Valiokunnan mielestä tästä on johtopäätöksenä, että veromuutoksen tulisi olla suuri, jos halutaan saada aikaan merkittäviä muutoksia autojen kuluttajahinnoissa. Toinen havainto on, ettei odotettavissa oleva lisäkysyntä riitä korvaamaan autoveron matalammasta verokannasta aiheutuvaa verotuoton menetystä. Tehdashintojen nousu lisää myös veron tuottoa, mutta siitä huolimatta verokannan alentaminen näyttää johtavan verotulojen alenemiseen.
Yhteisöoikeudellisesti lienee selvää, ettei uusien autojen veroperusteissa voida toteuttaa mitään sellaista muutosta, joka ei samalla vaikuttaisi myös käytettyjen autojen verotukseen. Esimerkiksi uusien autojen veroprosentin muutos heijastuu välittömästi ja suoraan myös käytettyjen autojen verotukseen. Tästä seuraa, ettei autoveron alennuksella voida tehokkaasti edistää uusien autojen kysyntää käytettyjen autojen sijaan. Eräät valiokunnan saamat arviot näyttävät osoittavan, että verotason muutos vaikuttaa vähintään yhtä paljon käytettyjen autojen tuonnin edullisuuteen kuin mitä se vaikuttaa uusien autojen tuontiin. Jos muutokset johtaisivat uusien autojen tehdashinnoissa olevan edellä todetun 10-15 prosentin suuruisen tehdashintojen korotuspaineen purkautumiseen, veronalennuksen vaikutukseksi jäisi, että uuden auton ostajan asema ei helpotu vaan ehkä jopa vaikeutuu autokaupan välirahojen noustessa.
Valiokunta toteaa, että uusien autojen verotuksen taso ja käytettyjen autojen verotuksen taso ja rakenne on nähtävä kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon mahdollisten veroratkaisujen valtiontaloudelliset vaikutukset, vaikutukset autokauppaelinkeinoon ja luonnollisesti se, että ratkaisujen yksityiskohdat täyttävät unionisäännösten vaatimukset. Valiokunta kiirehtii autoverotuksen kokonaisuudistusta hallitusohjelman mukaisesti siten, että autokannan uusiutumista nopeutetaan liikenneverotuksen rakennetta muuttamalla ja liikenneverotuksessa otetaan nykyistä painokkaammin huomioon ympäristövaikutukset, erityisesti polttoaineen kulutus ja liikenneturvallisuustekijät.
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Maria Kaisa Aula /kesk
vpj. Kari Rajamäki /sd
jäs. Olavi Ala-Nissilä /kesk
Reijo Laitinen /sd
Markku Laukkanen /kesk (osittain)
Hanna Markkula-Kivisilta /kok
Tuija Nurmi /kok
Mauri Pekkarinen /kesk (osittain)
Ola Rosendahl /r
Matti Saarinen /sd (osittain)
Anni Sinnemäki /vihr
Sakari Smeds /skl (osittain)
Irja Tulonen /kok (osittain)
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Ulla Juurola /sd
Bjarne Kallis /skl
Kari Kantalainen /kok
Juha Karpio /kok
Jari Koskinen /kok (osittain)
Mika Lintilä /kesk
Hannes Manninen /kesk (osittain)
Iivo Polvi /vas
Jussi Ranta /sd (osittain)
Kari Urpilainen /sd (osittain)
Hallituksen esitys laiksi autoverolain muuttamisesta
Verojaostossa ovat olleet kuultavina
ylitarkastaja Merja Sandell, valtiovarainministeriö
tullisihteeri Tuula Karjalainen, Tullihallitus
tulliylitarkastaja Markku Partanen, Eteläinen tullipiiri
tullitarkastaja Martti Pyhälahti, Läntinen tullipiiri
puheenjohtaja Veikko Airaksinen, Suomen Paluumuuttajat ry
neuvontapäällikkö Tiina Hailla, Suomi-Seura ry
sosiaalipoliittinen sihteeri Jukka Pajarinen, Suomen ylioppilaskuntien liitto ry
toimitusjohtaja Harri Nykänen, Autoalan Keskusliitto ry
toimitusjohtaja Pekka Puputti, Autotuojat ry
toimitusjohtaja Pasi Nieminen, Autoliitto ry
Pohjoinen tullipiiri ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ovat antaneet asiasta kirjallisen lausunnon.
Käytettyjen autojen verotus
Valiokunnan käsityksen mukaan uusien autojen autoverotuksen taso ja käytettyjen autojen autoverotuksen taso ja yksityiskohdat on ratkaistava kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon sekä valtiontaloudelliset vaikutukset että myös ratkaisun vaikutus autokauppaan ja alan työllisyyteen. Valiokunta toteaa, ettei unionilainsäädäntö sinänsä määrittele uusien tai käytettyjen autojen verotuksen tasoa tai tarkkaa toteuttamistapaa. Verotus ei kuitenkaan saa olla syrjivää tai muodostua kaupan esteeksi.
EY-tuomioistuimelle hiljattain antamassaan lausunnossa EU-komissio pitää käytettyjen tuontiautojen verotusta Suomessa EU-säännösten vastaisena. Komission oikeudellisen yksikön laatima lausunto liittyy EY-tuomioistuimessa vireillä olevaan kiistaan siitä, miten Suomeen tuotavia käytettyjä autoja tulisi verottaa. Ennakkoratkaisua EY-tuomioistuimelta on pyytänyt Suomen korkein hallinto-oikeus.
Komission lausunto ei valiokunnan valtiovarainministeriöltä saaman selvityksen mukaan tuonut lisäselvitystä Suomen autoverojärjestelmään kohdistuvista yksityiskohtaisista muutosvaatimuksista. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee tietenkin EY-tuomioistuin, jonka ratkaisua voidaan odottaa loppuvuodesta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asian valmistelua kokonaisuudessaan jatketaan sekä uusia että käytettyjä autoja koskevana valtiovarainministeriön vero-osaston, Tullihallituksen ja Ajoneuvohallintokeskuksen yhteistyönä. Autoverolain mahdollisesta muutosehdotuksesta päätetään siinä vaiheessa, kun tuomioistuinkäsittelyn seuraavat vaiheet mahdollisesti tuovat odotettua lisäinformaatiota kansallisen autoverolainsäädäntömme suhteesta unionisäännöstöön.
Valiokunnan saamien arvioiden mukaan autokauppaelinkeinon käytettyjen autojen varastot ovat markkina-arvoltaan noin 2,0-2,5 miljardin markan suuruusluokkaa. Kansalaisen ostaessa itselleen uuden, käyttämättömän auton hän noin yhdeksässä tapauksessa kymmenestä antaa uuden auton myyjälle vaihdossa vanhan autonsa. Uuden auton ostajan kannalta hankinnassa on ratkaisevaa se, paljonko hän joutuu antamaan välirahaa. Jos käytettyjen autojen maahantuonti lisääntyy niiden verotuksen keventämisen vuoksi olennaisesti, uusien autojen myyjien kyky tyytyä autokaupassa nykyisen suuruisiin välirahoihin saattaa heiketä, jolloin kansalaisen mahdollisuus uuden auton hankintaan voi vastaavasti vaikeutua.
Valiokunnan mielestä niin ympäristö- kuin turvallisuussyistäkin olisi suotavaa, että autokanta uudistuisi uusimmalla ja parhaimmalla tekniikalla varustettujen autojen kautta eikä niin, että Suomeen tuotaisiin runsaasti molemmissa suhteissa uusia autoja huonompia käytettyjä autoja. Jos autokannan uusiutuminen tapahtuu suuressa määrin käytettyinä tuotavien autojen muodossa, Suomen autokannan keski-ikä tulee jatkossa nousemaan eikä alenemaan.
Näistä syistä on valiokunnan mielestä tärkeää, että käytettyjä autoja koskevat veromuutokset tehdään mahdollisimman huolellisesti. Veromuutoksen lopputuloksen tulisi luonnollisesti olla EU-kelpoinen niiden kriteerien mukaan, jotka yhteisön tuomioistuin aikanaan asettaa tutkiessaan Suomen järjestelmää. Toisaalta olisi kuitenkin pystyttävä hallitusohjelman mukaisesti huolehtimaan autojen ympäristö- ja turvallisuusominaisuuksien mahdollisimman hyvästä kehityksestä. EU-oikeudellisten vaatimusten ja ympäristötavoitteiden mahdollisimman hyvä yhteensovittaminen tuskin kuitenkaan ratkeaa yksistään verotuksen tasoa muuttamalla. Myös muita keinoja olisi tämän vuoksi käytettävä.
Valiokunta toteaa, että eri tahoilla on jossakin määrin erilainen käsitys siitä, mikä vaikutus autoveron alennuksella olisi autojen hintojen muihin osuuksiin ja erityisesti valmistajan perimään hintaan. Autoveron alennuksesta on yleensä seurannut tehdashintojen suhteellisen osuuden nousu juuri sen verran kuin veron alentuminen on antanut myöten. Saadun selvityksen mukaan EU-komission hintatutkimus viime vuoden marraskuulta osoittaa, että suomalaiset maahantuojat ostavat uudet ajoneuvot noin 10-15 prosenttia halvemmalla kuin muut EU-maat.
Autoveron muutoksen vaikutus kuluttajahintoihin on herkkä tehdashintojen muutoksille. Kokemusperäinen tieto aikaisemmista autoveron alennuksista näyttää osoittavan, että tehdashinnat helposti muuttuvat veronalennusten yhteydessä. Valiokunnan mielestä tästä on johtopäätöksenä, että veromuutoksen tulisi olla suuri, jos halutaan saada aikaan merkittäviä muutoksia autojen kuluttajahinnoissa. Toinen havainto on, ettei odotettavissa oleva lisäkysyntä riitä korvaamaan autoveron matalammasta verokannasta aiheutuvaa verotuoton menetystä. Tehdashintojen nousu lisää myös veron tuottoa, mutta siitä huolimatta verokannan alentaminen näyttää johtavan verotulojen alenemiseen.
Yhteisöoikeudellisesti lienee selvää, ettei uusien autojen veroperusteissa voida toteuttaa mitään sellaista muutosta, joka ei samalla vaikuttaisi myös käytettyjen autojen verotukseen. Esimerkiksi uusien autojen veroprosentin muutos heijastuu välittömästi ja suoraan myös käytettyjen autojen verotukseen. Tästä seuraa, ettei autoveron alennuksella voida tehokkaasti edistää uusien autojen kysyntää käytettyjen autojen sijaan. Eräät valiokunnan saamat arviot näyttävät osoittavan, että verotason muutos vaikuttaa vähintään yhtä paljon käytettyjen autojen tuonnin edullisuuteen kuin mitä se vaikuttaa uusien autojen tuontiin. Jos muutokset johtaisivat uusien autojen tehdashinnoissa olevan edellä todetun 10-15 prosentin suuruisen tehdashintojen korotuspaineen purkautumiseen, veronalennuksen vaikutukseksi jäisi, että uuden auton ostajan asema ei helpotu vaan ehkä jopa vaikeutuu autokaupan välirahojen noustessa.
Valiokunta toteaa, että uusien autojen verotuksen taso ja käytettyjen autojen verotuksen taso ja rakenne on nähtävä kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon mahdollisten veroratkaisujen valtiontaloudelliset vaikutukset, vaikutukset autokauppaelinkeinoon ja luonnollisesti se, että ratkaisujen yksityiskohdat täyttävät unionisäännösten vaatimukset. Valiokunta kiirehtii autoverotuksen kokonaisuudistusta hallitusohjelman mukaisesti siten, että autokannan uusiutumista nopeutetaan liikenneverotuksen rakennetta muuttamalla ja liikenneverotuksessa otetaan nykyistä painokkaammin huomioon ympäristövaikutukset, erityisesti polttoaineen kulutus ja liikenneturvallisuustekijät.
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
pj. Maria Kaisa Aula /kesk
vpj. Kari Rajamäki /sd
jäs. Olavi Ala-Nissilä /kesk
Reijo Laitinen /sd
Markku Laukkanen /kesk (osittain)
Hanna Markkula-Kivisilta /kok
Tuija Nurmi /kok
Mauri Pekkarinen /kesk (osittain)
Ola Rosendahl /r
Matti Saarinen /sd (osittain)
Anni Sinnemäki /vihr
Sakari Smeds /skl (osittain)
Irja Tulonen /kok (osittain)
Kari Uotila /vas
Jukka Vihriälä /kesk
vjäs. Ulla Juurola /sd
Bjarne Kallis /skl
Kari Kantalainen /kok
Juha Karpio /kok
Jari Koskinen /kok (osittain)
Mika Lintilä /kesk
Hannes Manninen /kesk (osittain)
Iivo Polvi /vas
Jussi Ranta /sd (osittain)
Kari Urpilainen /sd (osittain)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Suomen nykyisessä autoverotuksessa on useita ongelmallisia kysymyksiä. Ongelmat näkyvät korkean verotason ja autoverosta perittävän arvonlisäveron ohella yksityisen tuojan ja auton valmistajan edustajan erilaisena verokohteluna, veron määrän huonona ennakoitavuutena ja läpinäkyvyytenä sekä turvallisuus- ja ympäristönäkökulmien riittämättömänä huomioimisena.
Nykyinen autoverotus on johtanut siihen, että auto on tavalliselle kansalaiselle kallis ja että Suomessa on hyvin vanha autokanta. Myös ajoneuvokannan liikenneturvallisuus ja ympäristöystävällisyys on jäänyt taka-alalle fiskaalisen tavoitteen leimatessa yksipuolisesti autoverojärjestelmää.
Ajankohtaiset autokaupan ongelmat eivät poistu odottamalla. Lyhyellä tähtäimellä ei ole odotettavissa suuria hintojen alennuksia. Nyt tilanne tulisi kuitenkin laukaista siten, että hallitus linjaisi väistämättä edessä olevia EU:n edellyttämiä autoveron muutostarpeita käytettyinä maahantuotujen autojen osalta siten, että huomioidaan koko autokaupan sujuvuus. Hallituksen on myös tärkeää selvittää mahdollisuudet suunnitelmallisesti siirtyä autoverotuksesta ajoneuvoverojärjestelmän suuntaan ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Ehdotus
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus tekee viipymättä linjaukset autoverotuksen lähiajan muutostarpeista ja antaa muutosesitykset eduskunnalle siten, että voidaan välttää autokaupan ongelmat. Samalla eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää mahdollisuudet suunnitelmallisesti siirtyä autoverotuksesta ajoneuvoverojärjestelmän suuntaan erityisesti ympäristö- ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden.
Maria Kaisa Aula /kesk
Olavi Ala-Nissilä /kesk
Bjarne Kallis /skl
Markku Laukkanen /kesk
Mika Lintilä /kesk
Hannes Manninen /kesk
Mauri Pekkarinen /kesk
Sakari Smeds /skl
Jukka Vihriälä /kesk
Tapahtuiko mitään??
ymmärrä:
Tavoitteet ovat hyvät. Toivottavasti ne vielä joskus toteutuvatkin. Kaikkea en vain verojaoston selvityksessä ymmärrä.
verojaosto:
”Yhteisöoikeudellisesti lienee selvää, ettei uusien autojen veroperusteissa voida toteuttaa mitään sellaista muutosta, joka ei samalla vaikuttaisi myös käytettyjen autojen verotukseen.”
ymmärrä:
Tätä en käsitä ollenkaan. Miksi pitäisikään EU:n alueella toteuttaa sellainen muutos, jolla estettäisiin vapaa kilpailu ja käytettyjen autojen verotuksen oikeudenmukaisuus. Suomen autoverouudistuksen voimavarat on käytetty juuri tämän kaltaisen asian miettimiseen. Onneksi se jo nyt ”lienee selvää” ja annettaisiin jo lopultakin periksi sekä käytettäisiin voimavarat uudistuksiin, eikä epäoikeudenmukaisten lakien miettimiseen.
verojaosto:
”Esimerkiksi uusien autojen veroprosentin muutos heijastuu välittömästi ja suoraan myös käytettyjen autojen verotukseen.”
ymmärrä:
Tätä ”välitöntä heijastumista” kylläkin estetään nykyisellä autoverolailla. Esimerkkinä mm. tuontiautojen keskiarvoprosenttiluku 29. Uusien prosenttiluku 26.
verojaosto:
”Tästä seuraa, ettei autoveron alennuksella voida tehokkaasti edistää uusien autojen kysyntää käytettyjen autojen sijaan.”
ymmärrä:
Edellisistä teorioista voi näköjään tehdä vaikkapa tuollaisen johtopäätöksen, kun niin halutaan.
Jostakin syystä käytännössä kuitenkin autoverottomissa maissa on uudemmat autot.
Jos esimerkiksi laitettaisiin tietokoneille alvin lisäksi 26 % vero ja lisäksi vielä tietokoneverolle alv niin kohta ihmeteltäisiin VVM:ssä, että miksi meillä on Euroopan vanhimmat tietokoneet. Lisäksi työryhmä toteaisi, että ”Tästä seuraa, ettei” tietokoneveron ”alennuksella voida tehokkaasti edistää uusien” tietokoneiden ”kysyntää käytettyjen tietokoneiden sijaan.”
vanhat 69jutut ovat peräisin ? Olisi aika oleellinen asia.
Jutut ovat siitä kun 5 vuotta sitten alennettiin muuttoautojen veroja.
Ei niin vanhaa autoverojuttua löydäkään, etteikö se ikävä kyllä olisi vieläkin ajankohtaista.
Minä olisin laittanut lähteen näkyviin, tämä tunnarinkaappaaja on unohtanut laittaa linkin copy/paste lähteeseensä.
-69
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/vavm_4_2001.htm
Ikävä kyllä vieläkin täysin ajankohtainen.
TAAS LÄHTI UUTINEN VEKS NETISTÄ, TUO LINKKI EI JOHDA ENÄÄ MIHINKÄÄN. ENNAKKOSENSUURI JYLLÄÄ KUIN VENÄJÄLLÄ?
Object not found!
The requested URL was not found on this server. The link on the referring page seems to be wrong or outdated. Please inform the author of that page about the error.
If you think this is a server error, please contact the webmaster.
Error 404
www.eduskunta.fi
Fri Dec 30 17:10:32 2005
Apache/2.0.51 (Unix) mod_jk2/2.0.3-dev DAV/2 PHP/4.3.8
näin on käynyt aika monelle linkille??!!
tässä yksi, olen ihmetellyt samaa miten GH:n autodata "voitti" perustuslain vastaisesti tullille myytävän palvelun vaikka esim. vakuutusyhtiöt olisivat tarjonneet paremman palvelun kuten nyt KHO on todistanut!!
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=auto_ja_verotus&article=105833&page=10
Haen lisää...
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/vavm_46_2002.htm
ja otin tämänkin talteen ettei häviä...
otti ja hävisi...