On ehkä syytä jokaisen mielessään kerrata minkä se EU oikein on ja mihin suuntaan sitä pyritään kehittämään.
On turha kuvitella että se paras EU saavutetaan yhden yön jälkeen. Kyllä siihen menee vuosia ja hyvä niin.Tämä aika tulee osata käyttää ns pehmeään laskuun tai pehmeään nousuun. Näinhän se on, joissakin asioissa mm meillä puhumme "laskusta" kun toimintatapoja ja menetelmiä on uusittava. EU:n kannalta siis kokonaisuuden kannalta, tämä meidänkin "lasku" on todellisuudessa nousua. Puhumme paljon solidaarisuudesta ja pohjoismaisesta hyvinvoinnista. Eikö tällaista voisi suoda myös esim Puolalle tai Eestille?
Jotta asioissa päästäisiin johdonmukaisesti eteenpäin tulisi EU:lle saada nopeasti ns "peruslaki". Valitettavsti Ranska oli sen kaataja.
Kun nyt tarkastelemme EU:n merkitystä meillä Suomessa, voidaan todeta että kyllä se on ollut positiivinen tekijä, vaikka olemmekin siitä maksaneet.
Maatalouskysymykset tulevat olemaan meillä se iso asia. Toisaalta jos meillä maatalouden kannattavuus on niinkuin se on, voidaankin kysyä kannataisiko kaikki ne suuret rahamäärät (EU:n kansalliset)kohdentaa toisella tavalla ja päästä irti ns tukijaisista. Toimenpiteiden tulee olla sellasia etteivät ne "tapa" vaan tukevat keinoja muuttaa mekanismia. Siinäpä pohtimista.
On turha kuvitella että se paras EU saavutetaan yhden yön jälkeen. Kyllä siihen menee vuosia ja hyvä niin.Tämä aika tulee osata käyttää ns pehmeään laskuun tai pehmeään nousuun. Näinhän se on, joissakin asioissa mm meillä puhumme "laskusta" kun toimintatapoja ja menetelmiä on uusittava. EU:n kannalta siis kokonaisuuden kannalta, tämä meidänkin "lasku" on todellisuudessa nousua. Puhumme paljon solidaarisuudesta ja pohjoismaisesta hyvinvoinnista. Eikö tällaista voisi suoda myös esim Puolalle tai Eestille?
Jotta asioissa päästäisiin johdonmukaisesti eteenpäin tulisi EU:lle saada nopeasti ns "peruslaki". Valitettavsti Ranska oli sen kaataja.
Kun nyt tarkastelemme EU:n merkitystä meillä Suomessa, voidaan todeta että kyllä se on ollut positiivinen tekijä, vaikka olemmekin siitä maksaneet.
Maatalouskysymykset tulevat olemaan meillä se iso asia. Toisaalta jos meillä maatalouden kannattavuus on niinkuin se on, voidaankin kysyä kannataisiko kaikki ne suuret rahamäärät (EU:n kansalliset)kohdentaa toisella tavalla ja päästä irti ns tukijaisista. Toimenpiteiden tulee olla sellasia etteivät ne "tapa" vaan tukevat keinoja muuttaa mekanismia. Siinäpä pohtimista.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen samaa mieltä marssijärjestyksestä. Ennen "perustuslakia" pitää perusrakennetta muuttaa. Laajamittainen maataloustukijärjestelmä purettava ja palautettava jäsenmaiden omaan harkintaan. Jos joku maa haluaa ylläpitää ylimitoitettua ja tehotonta maataloutta, maksakoon siitä itse. Muutenkin maatalouden painoarvo on kohtuuton todellisuuteen verrattuna. EU ei saa jäädä agraariyhteisöksi. Samoin liika direktiivitehtailu pantava kuriin. Vain sellaiset lait, joilla selvää yleistä hyötyä ja merkitystä, kaikkia koskevaksi. Kaiken lisäksi nämä(maatalous,direktiivit) ovat oivaa ainesta unionin vastustajille ja hajoittajille. Viisautta ja taktista silmää tarvitaan etenkin EU-asioissa.
Tästä seuraakin kysymys:mihin poliittista unionia tarvitaan? Itse olen aina ollut sitä mieltä, että taloudellinen yhdentyminen olisi riittänyt.
Taloudellinen yhdentyminen liittyy poliittiseen yhdentymiseen siten, että talous on politiikkaa.
Suomi säästäisi todella paljon, jos tuo maatalouspolitiikan kansallistaminen toteutuisi. Ei enää tarvitsisi maksaa Ranskan, puhumattakaan uusien jäsenmaiden nousevia tukia (nousevia viimeksi mainittujen kohdalla).
Suomen kansalliset tuet ovat siinä vaihdossa pikkurahaa. Sen verran pientä on Suomen maatalous Euroopan mittakaavassa.
KAtsokaapa kaikki tuonne "10 syytä irtautua EU:Sta"-kirjoitukseen.
Ei taida herättäjä kaikella kunnioituksella käsittää, että esim. niitä luvattuja nettojäsenmiljardien takaisin saantia ei tule koskaan!
Samoin ei Puola ja Viro nouse EU:n avulla-ainoastaan maiden kärkirikas EU-eliitti nousee. Kuten nousi Neuvostomaissa. Ja paljón muuta!
Ja eihän tuota EU:ta oikein pysty alkaa kannattaa, kun on niin ristiriitaisia kannattajien kannatuspuheita, jopa vastoin EU:n tarkoituksia!
Katsotaan kun keritään. Nopean vilkaisun jälkeen sinulle pitäisi varmastikin perustella hieman tarkemmin. Odottele pari päivää työkiireet painaa päälle huki alkaa ihan kohta.
Globalisaatio ja globaalit ympäristöongelmat eivät välttämättä ole uhka, vaan mahdollisuus.