Sapatti merkkinä

sapatti on Jumalan ja juutalaisten välinen merkki.

Kristity alkoivat viettämään lepopäivää ja sen yhteydessä ehtoollista SUNNUNTAINA kuten Apt 20:7 käy selville.

Väitteesi, että:
"Sapatin muutti sunnuntaille saatanan valtuudella katolinen kirkko. Tämän vallan tunnisti jo Luther antikristukseksi. Sunnuntai on täysin epäraamatullinen ja pakanallinen päivä. Jeesus vietti sapattia ja sapattia vietettiin alkuseurakunnassa."

osoittaa vain sen miten olemattoman vähän tunnet Raamttua ja etenkin kristikunnan varhaista historiaa.

vuonna 110 marttuurina kuollut apostoli Johanneksen oppilast INGNATIOS lasuu:
"ne jotka ovat tuleet uudesta toivosta osalliseksi, eivä enää pyhitä sapattia, vaan eläväät herran päivää(sunnuntaita) noudattaen, sillä sinä päivänä elämä

Edelleen historia kertoo, että. Toisen vuosisadan alussa oli tapana kutsua kokouspäivää "Herran päiväksi" (tuo kokouspäivä oli sunnuntai)

Justinus marttuuri (k n 165 jKr) lasuu: tämän päivän nimi "Herran päivä" ( siis sunnuntai) viittaa maailman alussatapahtuneeseen pimeyden ovittamiseen ja Kristuksen nousemiseen haudasta".

Edelleen JUSTINUS lausuu: "kristityt sunnuntaina kokoontuvat yhteen kaupungeissa ja maalla"

Kirkkohistoria edelleen:
"Apostolien jälkeisenä aikana pidettiin kuten apostolisena aikanakin kauan aikaa kaksi jumalanplavelusta joka SUNNUNTAI , toinen aamulla toinen illalla".

BARNAMAAN ,kirjeessä(jota pidettiin alussa uudentestanentin osana)lasutaan:
"sapatti on jumallalisen lain , Jeesuksen kristuksen uuden lain väärinkäösitys".

Eli, kuten Hb kirje sanoo: "pappeuden muuttuessa tapahtuu välttämättä myöskin lain muutos".

Siksi Jeesuskaan ei rikasta nuorukaista ohjatessaan maininnun sapatin pitämisestä mitään, lasui vain seuraavat käsky pidettäviksi:

"hyvä. Mutta jos tahdot päästä elämään sisälle, niin pidä käskyt."
18. Hän sanoi hänelle: "Mitkä?" Jeesus sanoi: "Nämä: 'Älä tapa', 'Älä tee huorin', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta',
19. 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi'".
20. Nuorukainen sanoi hänelle: "Kaikkia niitä minä olen noudattanut; mitä minulta vielä puuttuu?"
21. Jeesus sanoi hänelle: "Jos tahdot olla täydellinen, niin mene, myy, mitä sinulla on, ja anna köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa; ja tule ja seuraa minua"."


Ei siis sapatista vihjettäkään.

Samoin ei apostolien kokouksessa tehdysssä päätöksessä mainita pakanoille sapatin pitämisestä mitään:

"Sillä Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän päällenne ole pantava enempää kuormaa kuin nämä välttämättömät:
29. että kartatte epäjumalille uhrattua ja verta ja lihaa, josta ei veri ole laskettu, ja haureutta. Jos te näitä vältätte, niin teidän käy hyvin. Jääkää hyvästi!""

Sapatti ei siis koske pakanuudesta kristinuskoon kääntyneitä.



Väitteesi että jo Aadan olisi viettänyt sapatti ei pidä paikkansa, sillä sapatti säädettiin vasta 2500 vuotta luomisen jälkeen.



. Sapatin ensimmäisestä viettämisestä varhaisina vanhan Liiton aikoina

Koko Jumalan antama laki unohtui Israelin keskuudesta. Ei edes papit tienneet sapattikäskystä ynnä muista mitään, kunnes pappi Hilkia löysi lain kirjan temppelistä noin v. 3330 luomisen jälkeen.
Kun lukee 2. Kn. 23 niin ymmärtää miten tyystin oli unohdettu Jumalan laki ja alettu kaikkine pappeineen palvomaan epäjumalia temppelissäkin tuomalla sinne temppeliportot ja epäjumalankuvia palvottaviksi ja nimeämällä temppeliin epäjumalien papit.
Pääsiäisen viettokin oli unohdettu eikä sitä oltu vietetty koko sinä aikana jona tuomarit ja kuninkaat hallitsivat Israelia, eli Samuelin ajoista asti noin vuodesta 2800 luomisen jälkeen, eli noin 500 vuotta oli pääsiäinenkin unohduksissa,( 2. Ak 35:18) eikä Jumala puuttunut asiaan. Vasta lainkirjojen löydyttyä Joosia käski viettämään pääsiäistä lainkirjan mukaan.
Olisiko sitten sapatin viettäminen tarkalleen tiettynä päivänä säilynyt tuona pakanuuden aikana? Kuka sapatin viettämisen muistoa olisi pitänyt yllä,- ei kukaan?


Pääsiäisenvietto ja muut erityisjuhlat oli helppo ottaa käyttöön uudelleen tiettynä päivänä, koska ne olivat sidottu kuukauden päivien järjestyslukuun, joka kuukausi alkoi uudestakuusta. Eli oli helppoa palauttaa niiden vietto oikealle paikalla laskien täydestä kuusta, joka oli kuukauden eka päivä.
Mutta sapatin päivä ? Sitä ei voitu laskea mistään kuunkierrosta tai muusta.

Kun laki annettiin Mooseksen kautta noin vuonna 2450 jälkeen luomisen, niin on täysin mahdotonta, että ”lauantaipäivä” ainoana oikeana sapatinpäivänä olisi säilynyt muistissa päivälleen luomisesta alkaen kaikki nuo noin 2500 vuotta. Oli vuosisatoja joiden aikana ei tiedetty Jumalasta mitään. Ei Jumala valjellut tuon lauantaipäivän pyhittämistä, ei muita juhlia, ei Jumala varjellut omaa temppeliäkään, vaan temppeliin oli tuotu epäjumalankuvia ym palvottavaksi.

Näin tyystin oli temppeli muuttunut epäjumalan temppeliksi, eikä Jumala ollut sitä estänyt:
4. Sitten kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja häntä lähimpiä pappeja sekä ovenvartijoita viemään Herran temppelistä pois kaikki kalut, mitä oli tehty Baalille, Aseralle ja kaikelle taivaan joukolle. Ja hän poltatti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedoilla, mutta vei niiden tuhan Beeteliin.
5. Hän pani myös viralta epäjumalain papit, jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet polttamaan uhreja uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympäristössä ja jotka polttivat uhreja Baalille, auringolle, kuulle, eläinradan tähdille ja kaikelle taivaan joukolle.
6. Hän vei aseran pois Herran temppelistä Jerusalemin ulkopuolelle Kidronin laaksoon ja poltti sen Kidronin laaksossa, rouhensi sen tomuksi ja heitti tomun yhteiselle hautausmaalle.
7. Ja hän kukisti haureellisten pyhäkköpoikien huoneet, jotka olivat Herran temppelissä ja joissa naiset kutoivat verhoja Aseralle.
(lue lisää itse 2 Kn 23 luvusta).

Mitä luomisen jälkeiseen aikaan tulee, niin vasta Enos ryhtyi saarnaamaan Herran nimeen, eli noin 250 vuotta luomisen päättymisen jälkeen. Sapatin viettämisestä ei Jumala säätänyt Adamille mitään. Vasta noin vuonna 1400 Nooa ryhtyi saarnaamaan kääntymystä, mutta ei hänkään puhu sapatin viettämisestä mitään.
Vasta noin vuonna 2000 luomisen jälkeen, Aabrahamin ajoista voidaan katsoa juutalaisuuden syntyneen kun Jumala tekee liiton Aabrahamin kanssa.







SAPATIN VIETTÄMINEN ALKOI NÄIN.

Seitsenjako ja sen mukainen lepopäivä tuli käyttöön eka kerta vasta kun oli lähdetty Egyptistä ja Jumala antoi mannaa syötäväksi.

Mannan laskeutumisesta leirin ympärille alkoi kuuden työpäivän ja niitä seuranneen lepopäivän rytmi kansan keskuudessa eka kerran.

Näin asia kokonaisuudessaan:

“Sillä he eivät tienneet, mitä se oli. Ja Mooses sanoi heille: “Tämä on se leipä, jonka Herra on antanut teille syötäväksi.
16. Ja näin on Herra käskenyt: Kootkaa sitä, jokainen tarpeenne mukaan; ottakaa goomer-mitta mieheen perheenne pääluvun mukaan, kukin niin monelle, kuin kullakin majassansa on.”
17. Ja israelilaiset tekivät niin, ja he kokosivat, yksi enemmän, toinen vähemmän.
18. Mutta kun he mittasivat sen goomer-mitalla, niin ei sille jäänyt liikaa, joka oli koonnut enemmän, eikä siltä puuttunut, joka oli koonnut vähemmän; jokainen oli koonnut niin paljon, kuin hän tarvitsi.
19. Ja Mooses sanoi heille: “Älköön kukaan jättäkö siitä mitään huomiseksi”.
20. Mutta he eivät kuulleet Moosesta, vaan muutamat jättivät siitä jotakin huomiseksi. Niin siihen kasvoi matoja, ja se rupesi haisemaan; ja Mooses vihastui heihin.
21. Ja he kokosivat sitä joka aamu sen verran, kuin kukin tarvitsi; mutta kun aurinko alkoi paahtaa, niin se suli.”

Kuusi päivää kerättiin mannaa ja sitä seuraava päivä levättiin.
Tästä mannan laskeutumisesta siis alettiin eka kerran laskea ja viettää työn ja levon vuorottelu,- kuusi päivää tehtiin työtä ja seuraava päivä oli lepopäivä. Tehtiin työtä kuusi päivää ja seitsemäs levättiin:

2. Ms 16:22. Mutta kuudentena päivänä he kokosivat sitä leipää kaksinkertaisesti, kaksi goomeria kullekin. Ja kaikki kansan päämiehet tulivat ja ilmoittivat sen Moosekselle.
23. Niin hän sanoi heille: “Tämä tapahtuu Herran sanan mukaan; huomenna on levon päivä, Herralle pyhitetty sapatti. Mitä leivotte, se leipokaa, ja mitä keitätte, se keittäkää; mutta kaikki, mitä tähteeksi jää, pankaa talteen huomiseksi.”
24. Ja he panivat sen talteen huomiseksi, niinkuin Mooses oli käskenyt, eikä se ruvennut haisemaan, eikä siihen tullut matoja.
25. Ja Mooses sanoi: “Syökää se tänä päivänä, sillä tänä päivänä on Herran sapatti; tänään ette löydä kedolta mitään.
26. Kuutena päivänä on teidän sitä koottava, mutta seitsemäntenä päivänä on sapatti; silloin ei sitä ole.”

Ei siis mainita mitään siitä ,että tarkalleen tuona päivänä - 2450 vuotta sitten Jumala piti lepopäivän.

27. Kuitenkin muutamat kansasta lähtivät seitsemäntenä päivänä kokoamaan sitä, mutta he eivät löytäneet mitään.
28. Niin Herra sanoi Moosekselle: “Kuinka kauan aiotte kieltäytyä noudattamasta minun käskyjäni ja lakejani?
29. Katsokaa, Herra on antanut teille sapatin; sentähden hän antaa teille kuudentena päivänä kahden päivän leivän. Olkoon jokainen alallaan, älköönkä kukaan lähtekö paikaltansa seitsemäntenä päivänä.”
30. Ja kansa lepäsi seitsemäntenä päivänä.

Levättiin kuuden työpäivän päätteeksi, - luomisen päättymisestä oli kulunut aikaa noin 2500 vuotta.
Ei mainita mitään siitä, että ensimmäisenä viikon päivänä tuli mannaa kedolle. Eikä sitä, että seitsemäntenä viikon päivänä levättiin; - EI, vaan levättiin kuuden työpäivä jälkeen olevana seitsemäntenä päivänä;- siis mannan laskeutumisesta lukien seitsemäntenä päivänä. Lepopäivänä ei siis ollut kyse luomisen päättymisen muistopäivästä, vaan kuuden työpäivän päätteeksi olevasta päivästä, jolloin mannaa ei kedolle tullut.
Ei vihjettäkään siitä, että Jumala olisi vedonnut siihen, että juuri tuona päivänä, jolloin ei mannaa ollut kedolla, Jumala lepäsi 2500 vuotta sitten luomistyönsä jälkeen. Vaan selvästi korostetaan, että kuuden työpäivän jälkeen on levättävä. Kuusi päivää siis omistettiin työlle, mutta seuraava päivä levättiin ja pyhitettiin se Herralle.

Ennen tuota manaa ei Raamatusta löydy mainintaa siitä, että ihmiset olisivat kuuden päivän työn jälkeen levänneet, eli pitäneet sapattia. Ainoastaan pääsiäisen seitsenpäiväisen juhlan eka ja seitsemäs päivä oli lepopäivä ja sekin oli säädetty vähää ennen tuota mannan tuloa.

Ei siis mitään viittausta siihen, että olisi vihjattukaan siihen, että juuri tuona päivänä, jolloin ei mannaa tullut, olisi ollut Luomisen lepopäivä.
Eli tuo mannan syöminen ja lepopäivien rytmitys alkoi vasta alkoi noin 2500 vuotta luomisen jälkeen. Seitsenjaosta ja sapatista ei sitä ennen puhuta mitään sitten luomisen päättymisen.
Kuuden päivän työn ja seuraavan päivän levon rytmin noudattaminen alkoi vasta noin 2500 vuotta luomisen jälkeen. (lienee tuolloinkin alkanut lepopäivä unohtunut sen jälkeen monta kertaa niin kuin koko lakikin sadoiksi vuosiksi)

Raamatustahan nämä löytyy. Miksi siis perustaa viime vuosisadan puolenvälin ”profeettoihin”, jotka ovat olleet paljossa väärässä.
Sapatin ehdoton pitäminen lauantaina jos mikä on ihmisten tekemä perinnäissääntö. Seuraamussääntöineen: taivas taikka helvetti: Jumalan merkki taikka pedon merkki. Voiko hatarimmin perustein mitään oppisääntöä tehdä kuin tuo lauantaisapatin ehdottomuus vetoamalla siihen, että juuri lauantaipäivänä Jumala 6000 vuotta sitten lepäsi ja tuo seitsenjako on säilynyt tähän päivään asti.
Raamatullista perustetta lepopäivän säilymisenä tarkalleen samana viikonpäivänä ei ole. Perinnäissääntöjä ja olettamuksia toki voi mikä taho tahansa luoda mielinmäärin,- ja niitä on tuhansittain,- kullekin tarpeittensa mukaan.

Kaikkiaankin: kun sapatti mainitaan 5. Ms 5 luvussa, noin v. 2500 jälkeen luomisen niin seuraavan kerran sapatista mainitaan Raamatussa 2. Kuningastenkirjan 4 luvussa, eli noin v. 3300, eli noin 800 vuotta myöhemmin..

Sapatti alkaa eri aikaan maapallolla nytkin. Toiset aloitta sapatin kun toiset sen lopettaa.
Kyllä adventistien ylin johto varmasti tietää asian seitsenjaon säilymisen mahdottomuuden, mutta kun asia on riistäytynyt käsistä tuonkin pedon merkin kohdalla, niin on pysyttävä mielipiteissä asiassa katkeraan loppuun asti. Aivan kuten Jeesuksen ristiinnaulinneet ylipapit aikoinaan.

Tuo sapattivouhotus


Adventistitkin viettävät sapattia hyvin eri aikaa eripuolella maailmaan.
Jumala kuitekin lepäsi seitsemäntenä päivänä yhdessä paikassa.

Nimittäin päivämääräraja Tyynellä valtamerellä vaikuttaa sen, että toisella puolella rajaa ollaan vuorokausi eri ajassa.

ja jos tuo raja ylitetään perjantai-iltana tietyyn suuntaan niin siirrytään suoraan lauantai-iltaan ja sapaati jää väliin.
Jos taasen päivämääräraja ylitetään lauantai-iltana toiseen suuntaan niin siirrytäänkin perjantai-iltaan jolloinka sapatteja on vietettävä kaksi perättäin.

Mitä luomisen jälkeiseen aikaan tulee, niin seitsenjako ei ole voinut säilyä muistissa koko ajan. sillä sapattia alettiin viettämään vasta n 2450 vuotta luomisen jälkeen.

Jumalan KAIKKI laki unohtui juutalasilta puleksi vuosituhanneksi, kunnes pappi Hilkia sen löysi temppelistä.

Lisäksi oli sellainen kummajainen ajanlaskussa kuin ns "Joosuan pitkä päivä, jolloin päivä ja yö olivat tuplasti pitemmät normaalista. viimeistään tuossa vaiheessa sapatti siirtyi sunnuntaiksi ja seitsenjako meni sekaisin.

Missään Uudessa testamentissa ei painoteta, että pidä sapatti. Eikä painoteta, että sapatti pitäsi pitää tarkalleen tiettynä päivänä.

Apostolit tekivät ihan oikein kun alkoivat pitämään lepopivää sunnuntaina, - Jeesuksen haudastanousemisen muistopäivänä.

ja kaikkiaankin-JOS halutaan pitää laki niin Raamatun mukaan on pidettävä KOKO LAKI, joka rikoo yhdessä kohtaa on vikapää koko lain rikkomiseen.

Jotenka- mikäköän siinä laina alla olemisessa niin viehättää.

varmaankin jokin ANSAITA - juttu.
Halutaan kuvitella, että siten oltaisiin otollisempia Jumalalle. 'niin tehden kuitenkin turhennetaan Jeesuksen ristin sovitustyö jossa Jeesus TÄYTTI KOKO LAIN - morsiammelleen Jeesus ei jättänyt mitään lain täyttämiselvoietta.

ja olishan se tärkeääkin lähteä Jeesuksen TÄYDELLISTÄ TYÖTÄ parantelemaan ihmisen omilla ponnisteluilla.

oli syytä alkaa korostamaan että työtä PITÄÄ tehdä 6 päivää ja yksi levätä.
Nyt ollaan niin "pyhiä" että vietetään lepopäivä sekä lauantaina että sunnuntaina. ja eläkeläisen ne vasta pyhiä ovat kun lepäävät 7 päivää viikossa.

Jotenka ne horinat ja "profetiat" että tulisi jokin "sunnuntai-sapattilaki" ovat täyttä humpuukia.