Mielestäni yksi mielenkiintoisimpia käsitteitä ihmisen ajattelussa on "ei mitään". Onko nolla, pimeä, varjo, ei mitään?
Nollahan keksittiin aika myöhään. Esim. tiettävästi muinaiset roomalaiset eivät tunteneet nollaa. Rupesivat laskemaankin yhdestä.
Pimeä ja varjo ovat sitä, että ei ole valoa. Eivätkö ne silloin ole ei mitään.
Tietämättömyys on sitä, että ei ole tietoa. Onko se ei mitään. Onko pahuus sitä, että ei tunne hyvää. Ateisteja on siksi, että he ajattelevat että Jumala on ei mitään.
Jos hyväksytään, että olotila "ei mitään" on olemassa, voisi ajatella, että kuoleman jälkeen siirrytään olotilaan ei mitään, ja ennen maailman syntyä oli olotila ei mitään. Jos hyväksyy tämän ajattelussaan, ei tarvitse enää pohtia mitä oli ennen alkusyntyä, ja mitä on meidän maailmankaikkeutemme takana.
Nollahan keksittiin aika myöhään. Esim. tiettävästi muinaiset roomalaiset eivät tunteneet nollaa. Rupesivat laskemaankin yhdestä.
Pimeä ja varjo ovat sitä, että ei ole valoa. Eivätkö ne silloin ole ei mitään.
Tietämättömyys on sitä, että ei ole tietoa. Onko se ei mitään. Onko pahuus sitä, että ei tunne hyvää. Ateisteja on siksi, että he ajattelevat että Jumala on ei mitään.
Jos hyväksytään, että olotila "ei mitään" on olemassa, voisi ajatella, että kuoleman jälkeen siirrytään olotilaan ei mitään, ja ennen maailman syntyä oli olotila ei mitään. Jos hyväksyy tämän ajattelussaan, ei tarvitse enää pohtia mitä oli ennen alkusyntyä, ja mitä on meidän maailmankaikkeutemme takana.
Vastaukset 21
Vanhimmat
että tähän viestiin vastaajat, eivät hakisi Raamatusta lainauksia, vaan ajattelisivat aivan rauhassa omilla aivoillaan, mitä itse ovat asiasta mieltä. Tiedän, että Raamatusta löytyy vaikka minkälaisia muinaisia selityksiä, mutta unohdettaisiin ne nyt tämän kerran.
"ei mitään"? Tuo on mielenkiintoinen kysymys. Saman tapainen on ajatus siitä, mitä on äärellisen maailmankaikkeuden ulkopuolella. Onko siellä "ei mitään", vai eikö tuollaista ulkopuolista tilaa lainkaan ole, mikä taas tarkoittanee ettei siellä ole mitään.
Täydellistä tyhjiötä ei kai ole, vaan sielläkin syntyy ja tuhoutuu jatkuvasti hiukkas- ja antihiukkaspareja. Noin ainakin jokin fysiikan teoria olettaa.
Uskonnot puolestaan voivat helposti selittää minkä vaan käsittämättömän.
Sanoit:
"Täydellistä tyhjiötä ei kai ole, vaan sielläkin syntyy ja tuhoutuu jatkuvasti hiukkas- ja antihiukkaspareja"
Siinäpä se, mutta silloinhan siellä on jotain, eikä tila ole silloin "ei mitään". Jos on tarkkaavainen, huomaa, kuinka outo ja meidän aivoillemme on vaikea tajuta tämä käsite "ei mitään". Ei siellä ole mitään fysiikkaakaan. Pelkkä ajattelu voi asian tavoittaa.
Olen lukenut tuollaisesta tyhjiötä selittävästä hiukkasteoriasta, en kuitenkaan ymmärrä sitä.
Täydellinen olemattomuus on yhtä vaikea tajuta kuin miksi mitään on olemassa.
Vaikka ihmisten tietämys lisääntyy jatkuvasti, ei noihin kysymyksiin löytyne vastausta. Uskoa voi tietysti mitä vaan, monelle se riittääkin.
Siksi ei sitä tarvinnut merkitä edes nollana koska oletus varmaankin on ollut ettei ei mitään ole ei mitään. Tietokone tarvitsee tietää onkonolla vai ykkönen koska tietsikalta puuttuu ymmärrys samassa merkityksessä kuin ihmiseltä. Ihminen katsoo ulos ja näkee että on valoisaa,ihmisen ei tarvitse ajatella on pimeää koska näkee ettei ole pimeä koska on valoisa. Tietokoneelle pitää kertoa jos on valoisa ei ole pimeä. Samasta syystä siis nollalla ei ole ollut merkitystä. Jos sato on valmis,sato on korjattavissa,joa sato ei ole valmis ei ole tarvinnut ajatella ettei sato ole valmis korjatavaksi. Mitäpä siis nollalla olisi ollut Romassa käyttöä.
Jos maailmalla on alku, niin on järkevää olettaa olevan myös alkusyy. Jos maailmankaikkeus ei ole voinut olla olemassa ikuisesti, niin sillä on alku. Tiedämme maailmankaikkeuden iän olevan rajallinen ja että sitä uhkaa kylmäkuolema joidenkin miljoonien vuosien päästä. Jos maailmankaikkeus olisi ollut olemassa äärettömän kauan, niin kylmäkuolema olisi tullut jo äärettömän kauan aikaa sitten. Siispä vaikuttaa siltä, että maailmankaudella on oltava alku.
Ateistisen uskonnon uskonnollisena dogmana tuo esittämäsi ajatus voi toimia, mutta perusteluja sille ei voi esittää.
Ei mitään. Se on täydellinen tiedottomuus, tyhjyys ja pimeys. Maailmassa on monia asioita joita emme voi käsittää ja tämä on yksi niistä. Maailmankaikkeuden rajattomuus vaivaa meistä monia koska emme pysty käsittämään mitään niin suurta ja tuntematonta. Itseään ei pidä vaivata liian vaikeilla kysymyksillä, koska niihin ei voi saada varmaa vastausta maan päällä.
se myös aikanaan kuolee.Ellei se näin tee,se lienee ikuinen.
lainaus,sillä olet oikeilla jäljillä.
"Väitän, että on mahdollista saada varmuus Jumalan olemassaolosta ja mahdollisuus saada tuntea häntä."
katso syksyllä maahan varisseita puiden lehtiä,sammuvaa kynttilää,höyryävää kuumaa vettä. Aine muuttuu,mutta energia ei häviä vaan muuttaa olomuotoaan. Nolla on ei mitään,kadonnut katoaa tyhjyyteen,eikä kuitenkaan katoa. Ihminen muuttaa aineena ja energiana muotoaan,se millaiseksi muuttuu ei ole kuitenkaan sama ihminen joka elämässään on olevana. Siis,muuttuminen on tulemista nollaksi,tyhjyyteen,kuin syksyisen puun lehti,jossa ei ole mitään surullista eikä pelottavaa vaan se kuuluu luonnon normaaliin kiertokulkuun.
Hei,
yritin rekisteröityä ja petyin älyyni, annoin periksi ohjelman "viisaudelle" siinä vaiheessa, kun se kysyi kolmanteen kertaan isäni nimeä.
"Nada" on sana, joka kuvaa jossakin romaanisessa kielessä "tyhjyyttä". "Nulliteetti" on nollatila ja tyhjyys. Jokin "E"-kirjaimella alkava sana, jota en löytänyt mistään, on myös sana, joka kuvaa "lähtökohtaa, alinta pistettä".
Teesini on: "Nämä sanat, joita käytän, ovat tekaistuja eivätkä johda mihinkään, eikä niillä voi ilmaista oikeastaan mitään, koska ne ovat epätarkkoja".
Tuolla teesillä tyhjään kaikki tämänkin ketjun rakennelmat, filosofiat, uuskonnot, tieteelliset järjestelmät, viisaudenopit sun muut hahmotelmat, joilla yritetään sitoa minun maailmankaikkeuteen ja sen "olevaisuuksiin".
En halua haastaa riitaa, olen rauhan ihminen, ja samalla nollaan omat puheeni. Haluan tehdä selväksi kaikille täällä olijoille, mitä mieltä olen ihmisten välisestä kommunikaatiosta esim. sanojen avulla: sanoilla ei voi kartoittaa oikeastaan mitään, ja niin taas tein "nadaa".
Enpäs enempää puhukaan, koska nyt olen jo sanonut liikaa.
Hyvää -31 asteen säätä.
***"Nämä sanat, joita käytän, ovat tekaistuja eivätkä johda mihinkään, eikä niillä voi ilmaista oikeastaan mitään, koska ne ovat epätarkkoja"***
Näin on sanojen suhteen aina. Voi, kun tämä otettaisiin aina huomioon. Monet riidat jäisi syntymättä.
***samalla nollaan omat puheeni***
Miksi, älä ihmeessä! Puhut täyttä asiaa.
Kun nolla ei riitä? Pensseli tehtailijat kehittivät aikanaan pensseli koon joka oli kokoa nolla. Kun tätä pienempi piti kehittää,oli negatiivinen luku väärä ilmaisumuoto,olisi hassua keksiä koko joka olisi miinus yksi koska kuitenkin kokoa pitäisi ilmaista positiivisellä numerolla. Käyttöö tuli nollanolla sekä nollanollanolla,siis 000 lukujen 0.5 tai ½ sijasta. Miten paljon nollanolla sitten on jos ihminen on nolla ei mitään tyhjyys...tyhjyyttä tyhjempi vai lähes tulkoot kaikkien nollien äiti ?
-Jos ympyrällä ei ole loppua eikä alkua määritettävissä,ei se kerro etteikö se olisi katoavainen. Jos maailmankaikkeuden alku on syntynyt jonkin toisen lopusta,se olisi kiertokulkua luonnon mukaisesti. Jos tämä maailmankaikkeus tuhoutuu,on se taas jonkun toisen asian synty hetki. Aivan kuin kuolleen ruumiin hajoittaa ne jotka saavat alun kuolleesta ruumiisa. Onko siis tyhjyys tyhjyys,vai puhutaanko yksilön tyhjyydestä. Yksilöllä tyhjyys on nollaksi muuttumista,tulemista ei miksikään,ykkösestä tulee nolla. Yleisellä tasolla,energia ei koskaan muutu ykkösestä nollaksi,nin kauan kuin energia vain muuttaa olomuotoaan. Jos liike muuttuu sähköksi,sähkö muuttuu valoksi,valo lämmöksi,aine muuttuu mutta energia ei lopu,se vain muuttaa ilmenemis ja olomuotoaan. Entä jos lämmöksi muuttunut energia muuttuu kylmäksi,onko se kuollut,vaiko vain muuttunut energian muoto?
kannalta "jumala" ja "ei mitään" ovat samanarvoisia sanoja.
Ne tarkoittavat aina jotain yhteisesti sovittua.Ne sisältävät paljon taistaoletuksia.
Kuinka todellisena pidät sitä mitä puhutulla kielellä ilmaistaan?
Jos koira haukkuu sanan "ei mitään" tarkoittaako se samaa kuin jos ihminen sanoo "ei mitään"?
Puhuttu kieli ei koskaan kerro kuvaamastaan kohteesta mitään. Kieli on symboolifunktio joukollle asioita, aisihavaintoja, joita sinun pitää olettaa ensin mielessäsi.
Mutta se joka siitä luodaan on kyllä olemassa niinkuin sä huomaat? Ja kaikki huomaa kun sä täällä kirjoitat niin jänniä juttuja meille!
Näin se meni!
1 Alussa Jumala loi taivaan ja maan. [1. Moos. 14:19; Ps. 121:2, 146:6; Hepr. 11:3]
Aika ja tila muodostavat todellisuuden yhdessä, ja se on omalla tavallaan täysin ääretön ja myöskin mittaamaton, eikä sitä voidakkaan mitata, koska se on vailla kaikkia tunnettuja ja vielä sen kaikkia tuntemattomia rajoja ja mittoja, joita siis ei ole, muuten kuin ihmisen omissa mielikuvissa. Ja toki niitä voidaan kyllä hahmotella ja mitata.
Mutta "ei mitään" tässä tapuksessa voidaan mieltää aivan hyvin vain kadotukseksi. Jolloin se joka joskus oli, ei nyt enää milloinkaan tule olemaan. Voi myös olla kyseessä suhteellinen asia, jolloin sille täytyy vain löytää epäsuhta tai jonkinlainen oikea yhtälö. Tosin, ikuinen kadotus on se "ei mitään" ihmisen kuoleman jälkeen, joten sille ei tarvitse hakea omaa selitystä välttämättä, kun sen oikeaksi havainnoiminen ja todistaminen käy sitten joskus mahdottomaksi "ei mitään" todellisuudessa.
Kaikkeuden syntyä ei kyllä ole, eikä se myöskään voi kuolla, vrt. aineen katoamattomuuden lakiin, joten siihen ei voi ripustautua kiinne. Eikä myöskään "ei mitään" kaikenkattavasti ole ollut olemassa, vaikka ihminen onkin olemassa vasta oman syntymänsä jälkeen. Niin tai näin, kuolemankin jälkeen ihminen joutuu ilmeisesti vielä kerran kuolemaan, lopullisesti tai sitten vain elämään.
kerrankin kirjoitat ihan asiaa.
En muista aiempaa koskaan ennen tapahtuneen. Muistaako kukaan muu?
Vielä kun veli luopuu mielikuvituskristuksestaan, niin alkaa kuuppa kiiltämään uudestaan.
En tunne sinua. Enkä elä täällä lukeakseni yhtä tyhjän kanssa olevia viestejä.
Rätti handussa hankaamassa? Onko portaattomassa remppa?
etkö lukenut viestiä ?
Tähän saakka käyty keskustelu osoittaa, kuinka vaikeata on kokea mielekkääksi käsite "ei mitään".
Olisiko mustan aukon takana ei mitään? On olemassa pussi-teoria, jonka mukaan mustan aukon takana on toinen meille vastakkainen maailmankaikkeus. Mutta silloinhan sekään ei ole mitään, kun siellä olisi siis jotakin.
Ihminen yrittää täyttää kaiken jollakin ja pelkää tuntematonta. On turvallista ajatella, että, jos on olemassa "ei mitään"-tila, sitä on turha pelätä, kun siellä ei ole mitään. Eikö ole mukavaa, että ainakin yksi mahdollinen vaihtoehto on kuoleman jälkeen päästä tilaan "ei mitään" siis varsinaiseen lepoon. Ainakin parempi kuin ikuisuus, joka tuntuu aikamoiselta rangaistukselta. Eihän sitä kukaan kestäisi.
Jos loputtomuus on sama kuin ikuisuus, olisko lopullisuus sama kuin ei mitään?