miksi ihminen kärsii??
Kuka osaa antaa selityksen
uskova
1003645
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 100
Vanhimmat
Mun mielestäni toi on turha kysymys. Itse miettisin paljon mielummin että miten pääsen pois kärsimyksestä.
Kun kärsimyksen syy selviää, kärsimys katoaa. On siis mentävä sen läpi, ei karkuun.
loppuelämäksesi kipuihin, jotka eivät anna yölläkään rauhaa, niihin ei ole mitään lääkitystä? kaikki voitava on tehty? et pääse kärsimyksestä eroon. tai lapsesi tai puolisosi kuolee, et pääse sitä kärsimystä pakoon. onko sillä joku merkitys elämässäsi vai onko se vain kärsimystä ilman määrää?
Kun kärimyksen syy selviää, ei se mihinkään katoa. Sille/sen suhteen täytyy tehdä jotain päästäkseen siitä irti/pois.
Olen tuollaisissa kivuissa ollut, mutta en onneksi koko loppuelämäni. Mutta mikä oli pointtisi ?
Kärsimyksen pohjimmainen syy on takertuminen. Esim. läheisen kuolema aiheuttaa kärsimystä, koska sinä olit takertunut tavalla tai toisella häneen. Pohjimmiltaan se siis on itsesääliä.
mitä mieltä olet, onko kivuillasi ollut mitään tarkoitusta? vai onko se vaan niin, että ihmisen pitää kärsiä kärsimyksen vuoksi??
Jahah. Jos auto ajaa ylitseni ja minulta menee jalka poikki, onko kyse pohjimmiltaan siis itsesäälistä ?
että kun emme tunne mitään, lakkamme kärsimästä? ilman tunteita ei ole siis kärsimystäkään? aina kun meillä on tunteita toista ihmistä kohtaan ja joutuessamme menettämään hänet meihin sattuu. on siis mielestäsi parempi pysytellä yksin ilman ihmiskontakteja?
tuskinpa ihmisestä tulee koskaan niin säälimätöntä ettei itseään säälisi.
Enpä tiedä onko sillä mitään tarkoitusta, mutta sen seurauksena pidän (kivuttomasta) elämästä enemmän. Ainakin hetken aikaa..
olemaan kivuttomia, pyrimme olemaan onnellisia. onko elämän tarkoitus olla maksimaalisen onnellinen? entä jos se elämäntarkoitus ei toteudu? onko elämälläsi mitään tarkoitusta?
kukaan ei halua elämäänsä kipua ja kärsimystä, mutta voi sanoa että kaikki me saamme sitä ja minä kysyn miksi?? mistä se tulee?
>>>>>>>>>>>>olemaan kivuttomia, pyrimme olemaan onnellisia. onko elämän tarkoitus olla maksimaalisen onnellinen? entä jos se elämäntarkoitus ei toteudu? onko elämälläsi mitään tarkoitusta?
Niin siis on olemassa erilaisia kärsimyksiä..
Niin ja tässäkin taidat tuhlata aikaasi esittämällä ao. kysymyksiä. Kannattaa ennemmin kysyä: Miten niistä pääsee eroon !
>>>>>>>>>kukaan ei halua elämäänsä kipua ja kärsimystä, mutta voi sanoa että kaikki me saamme sitä ja minä kysyn miksi?? mistä se tulee?
Kärsit, koska et hyväksy tilannettasi. Kärsit, koska olit takertunut siihen, että jalkasi ovat kunnossa. Kipu ja kärsimys ovat eri asia.
Pitää hyväksyä, että kaikki on vain väliaikaista. Siten voi nauttia ihmisistä ja asioista ilman pelkoa ja jäljelle jäävää kärsimystä, kun kaikki muuttuu.
Itsesääli johtuu siitä, että MINÄ menetän jotakin. Se on siis itsekyyttä.
En ole täysin samaa mieltä tosta, suuri fyysinen kipu voi olla kärsimystä. Esim. jos eläin jää auton alle ja loukkaantuu pahasti muttei kuole, saatetaan sanoa että eläin kärsii.
selkeä tarkoitus. Se ilmoittaa, että ota nyt taulapää se sormi pois siitä kynttilänliekistä tai käy ohraisesti. Miten luulisit sormelle käyvän ilman kipua?
siitä miten me ja maailma on rakentunut - ei sillä ole tarkoitusta paitsi kivulla varoittavaan signaalina.
Itse me elämän tarkoituksen teemmme ja koemme kukin omalla tavallamme, onhan elämä jo sinänsä ainutlaatuinen kokemus, joka on tullut juuri meidän osaksemme.
Kärsimys kuuluu elämään. Jos Jumalan poika joutui kärsimään ristillä, miten me sitten välttyisimme?
Ristiä katsoessamme ymmärrämme että Jumala on myös kärsivä Jumala.
tuskinpa on yhtään ihmistä, joka ei jollain tavalla kärsi elämänsä aikana. mutta oletko miettinyt uskovan, kärsimyksen tarkoitusta omassa, toisten ja koko ihmiskunnan elämässä?? onko sillä tarkoitusta, vai kärsimmekö vain koska se kuuluu elämään?
oikea kysymys on: miksi uskovainen kärsii?
nimimerkki kärsimätön ateisti
ja sitä voitte miettiä ihan keskenänne
Etkö tiedä tuota vai onko tämä tietokilpailu?
pohdiskellut ja oppinut jotakin siis uskovan näkökulmasta. tahdon oppia lisää ja erinäkökulmat avaavat ymmärrystä.
toisaalta pohdin ateistin kannalta elämää ja siinä olevaa kärsimystä. jos ihminen kuolee eikä häntä enää ole, mitä vasten ihmisen om pitänyt eläessään kärsiä????mikä logiikka tässä on? onko kärsimys turhaa kuten elämä itsekin? silloinhan ne jotka kärsivät koko elämänsä ovat todella surkuteltavia ihmisiä, siis tästä näkökulmasta.onnellisia ovat ne jotka saavat elää kärsimättä?vai?
sitä mieltä, että kärsimyksellä pitää olla jokin vakio ja tasapaino? Eikös tuon logiikan mukaan elämänsä hurjan onnellisena elänyt paiskattaisi kuoleman jälkeen tasapuolisuuden vuoksi helvettiin?
Ahaa, taisin ymmärtää ..haluat siis näkökulmia.
Itse iloitsen kärsimyksen jälkeen enemmän elämästä, joten ei se kärsimyskään aivan turhaa ole. Jin-Jang-yhtälö.
Aivan kuten talven jälkeen on niin ÄLYTTÖMÄN upeata kun tulee kesä (tai kevät.. :o)
Jos aina olisi kesä, ei siitä osaisi niin nauttia vaikka mukavaa olisikin.
en ymmärrä mistä vetäisit vakiokärsimyksen ja tasapainon, en mielestäni sellaista esittänyt. enkä ymmärrä tuota toistakaan logiikkaa??
onnittelut!jotain alkaa aukeamaan. eli elämästä osataan nauttia enemmän kärsittyämme? oliko tämä se mitä tarkoitit?
Ihminen joutuu kärsimään ulkoisista syistä, koska hänen elinympäristössään tapahtuu kaikenlaisia ennakoimattomia tapahtumia, kuten esim tsunamit, maanjäristykset, tulvat, liikenneonnetomuudet, Estoniat jne. Sellaisia asioita, joiden uhriksi joutumiseksi ei omaa syytä ole ollenkaan. Se vain on ihmisen osa.
Katastrofien ja vastaavien aiheuttamasta kärsimyksestä ihminen kuitenkin voi selvitä nopeastikin ja sopeutua niiden aiheuttamiin seuraamuksiin, jos hän tulee toimeen itsensä kanssa.
Paljon laajempaa on kärsimys sisäisistä syistä. Tätä kärsimystä on kuvattu Raamatussakin, Jobin kirjassa ansiokkaasti. Tuossa tarinassa Jobin kärsimyksen syyksi osoittautui se, ettei hän tuntenut jumalaa.
Vanhat ja viisaat, sen paremmin kuin uskonnollinen eliittikään ei häntä kyennyt auttamaan, koska hekään eivät tunteneet jumalaa. Vasta oppimaton nuorukainen, Elihu osasi opastaa hänet jumalan tuntemukseen, jonka jälkeen Jobilla alkoikin lyyti kirjoittaa.
Jos satuit katselemaan eilen kakkoskanavalla ohjelmaa, jossa piispa Riekkinen (hatunnosto hänelle) kulki poliisin työvuoron ajan maijan kyydissä tutustumassa poliisin työhön ja tämänpäivän jobien elämään, huomasit kenties, ettei hänelläkään juurikaan viisasta neuvoa ollut.
Jumalan tuntemisesta kuitenkin on kysymys, eivätkä papit ja piispat tässä osaa auttaa. Neuvoni on tämä: Yritä päästä selville itsestäsi. Jobin tarinan Elihun voi löytää sisimmästään ja saada opastusta itsensä tuntemiseen, tai sitten ei.
Ei aivan mutta lähellä. Tarkoitan jin-jang ajattelua, eli nautin elämästä enemmän kun olen ollut vähällä menettää sen (mihin saattaa sisältyä kärsimystä). Tai että nautin vapaudestani enemmän menetettyäni sen. Nautin kuuman saunan jälkeen kylmästä suihkusta jne jne
voisin kysyä sinulta, niiden kärsimysten alkuperää joihin ihminen itse ei voi vaikuttaa. tsunamit yms. miksi? ja kumpi voima ne tuottaa Jumala vai saatana?
no mitä ateistit sitten sanovat? mikä ja mistä syystä?
>>ja kumpi voima ne tuottaa Jumala vai saatana?
sisäiset syyt.ennemmin puhuisin omasta toiminnasta johtuvista syistä.syistä,jotka ovat oman toiminnan kautta syntyneet.
esim.dokaamiseen liittyvät asiat ja siitä koituvan kärsimyksen syyt.kun lähet pelaamaan miksi miksi miksi leikkiä,niin huomaat maalissa odottavan oman heikkouden.
jos raamattu puhuu jumalan tuntemisesta,nii mä puhun itsensä tuntemisesta.tai no..puhu raamattu mitä vaa,nii mä puhun mitä puhun.
noi tsunamit ja muut itsestä riippumattomista tapahtumista johtuvat kärsimykset juontavat myös omiin "heikkouksiin"..tietämättömyyteen..siitä että miksi näin tapahtui.ainut ero on siinä,että tämä tietämättömyys ei johdu itsensä tuntemisesta,vaan jostain ulkopuolisesta tekijästä.
>>jos raamattu puhuu jumalan tuntemisesta,nii mä puhun itsensä tuntemisesta.
Luonnon valinta suosii yksilöitä jotka kokevat kipua/kärsimystä kokiessaan oman/sukunsa jälkeläismäärän maksimoimisen kannalta haitallisia asioita.
vastaus...
Voisitko hieman tarkentaa?
Miten niin luonnon valinta suosii yksilöitä, jotka kokevat kipua ja kärsimystä?
Luonto voi valita mitään jos ei ole mistä valita? Tarkoitan, että ennenkuin oli kipua ja kärsimystä.
ettei tämä nyt ihan minullekaan auennut tämä teoria :)
kerro mikä/kuka on luonto?
onko luonto jokin persoonallinen joka tekee valintoja?
Kipu eläimellä estää sitä tekemästä typeryyksiä jotka voisivat johtaa siihen, että ei saa jälkeläisiä.
Esim-1. Leijona saalistaessaan loukkaa itsensä. Kipu pakottaa leijonan lepoon kunnes on riittävän kunnossa jatkamaan.
Esim.-2. Leijona saalistaessaan loukkaa itsensä. Leijona ei tunne kipua vaan jatkaa ja loukkaantunut kohta vaurioituu yhä pahemmin niin, että jalat eivät enää kanna. Vaurio voi olla nyt jo niin vakava, että ruoan metsästys estyy tai eläin kuolee vammaan.
Luonnonvalinta on poistanut esim.2.-leijonan. Se ei päässyt parittelemaan ja saamaan jälkeläisiä joilla ei olisi kivun tunnetta.
Luonnonvalinta siis suosii eläimiä jotka kokevat kipua.
että kärsimys kertoo eläimelle(ihminen) että asiat ei ole oikein. Yksilö joka ei tätä tietoa kykene saamaan tuskin kovin hyvin luonnonvalinnan kannalta menestyy.
Ensimmäinen lause pätee vaikka uskoisit luomiseen.
"kerro mikä/kuka on luonto?"
En ymmärrä kysymystä.
"onko luonto jokin persoonallinen joka tekee valintoja?"
Luonto ei ole persoonallinen, mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan, mutta valintoja se kyllä tekee.
tekee valintoja mutta ei ole persoona? onko joku vielä luonnon takana joka niitä valintoja tekee?? eikai mikään tee valintoja mikä ei kykene ajattelemaan??
tuossa on luonnon logiikkaa, mutta eikö tunnu ihmeelliseltä että tällainen järjestelmä olisi syntynyt ilman ajattelua?
tuossa on luonnon logiikkaa, mutta eikö tunnu ihmeelliseltä että ajattelu olisi syntynyt ilman tällaista järjestelmää?
joku ajattelava olento on suunnitellut vaikkapa nyt leijonat raatelemaan ravintoketjussa alempana olevia elävältä murkinaksi ja samalla suunnitellut kivun jotta jalopeura lepäisi masu täynnä kun on tullut pipi?
tutustunut Raamattuun. jos et vielä, niin katsoppa Jobin kirjaa tässä on luettavaksesi 38 ja 39 luvut. Jumala vastaa sinulle kysymykseesi ihan itse suoraan.
1 Silloin Herra vastasi Jobille tuulispäästä ja sanoi:
2 "Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni?
3 Vyötä nyt kupeesi kuin mies; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.
4 Missä olit silloin, kun minä maan perustin? Ilmoita se, jos ymmärryksesi riittää.
5 Kuka on määrännyt sen mitat-tottapa sen tiedät-tahi kuka on vetänyt mittanuoran sen ylitse?
6 Mihin upotettiin sen perustukset, tahi kuka laski sen kulmakiven,
7 kun aamutähdet kaikki iloitsivat ja kaikki Jumalan pojat riemuitsivat?
8 Ja kuka sulki ovilla meren, kun se puhkesi ja kohdusta lähti,
9 kun minä panin sille pilven vaatteeksi ja synkeyden kapaloksi,
10 kun minä rakensin sille rajani, asetin sille teljet ja ovet
11 ja sanoin: 'Tähän asti saat tulla, mutta edemmäksi et; tässä täytyy sinun ylväiden aaltojesi asettua'?
12 Oletko eläissäsi käskenyt päivän koittaa tahi osoittanut aamuruskolle paikkansa,
13 että se tarttuisi maan liepeisiin ja pudistaisi jumalattomat siitä pois?
14 Silloin se muuttuu niinkuin savi sinetin alla, ja kaikki tulee kuin vaatetettuna esille;
15 jumalattomilta riistetään heidän valonsa, ja kohonnut käsivarsi murskataan.
16 Oletko astunut alas meren lähdesuonille asti ja kulkenut syvyyden kuilut?
17 Ovatko kuoleman portit sinulle paljastuneet, oletko nähnyt pimeyden portit?
18 Käsitätkö, kuinka avara maa on? Ilmoita se, jos kaiken tämän tiedät.
19 Mikä on tie sinne, kussa asuu valo, ja missä on pimeyden asuinsija,
20 että saattaisit sen alueellensa ja tuntisit polut sen majalle?
21 Kaiketi sen tiedät, sillä synnyithän jo silloin, ja onhan päiviesi luku ylen suuri!
22 Oletko käynyt lumen varastohuoneissa, ja oletko nähnyt rakeiden varastot,
23 jotka minä olen säästänyt ahdingon ajaksi, sodan ja taistelun päiväksi?
24 Mitä tietä jakaantuu valo ja itätuuli leviää yli maan?
25 Kuka on avannut kuurnan sadekuurolle ja ukkospilvelle tien,
26 niin että sataa maahan, joka on asumaton, erämaahan, jossa ei ihmistä ole,
27 niin että autio erämaa saa kylläksensä ja maa kasvaa vihannan ruohon?
28 Onko sateella isää, tahi kuka on synnyttänyt kastepisarat?
29 Kenen kohdusta on jää tullut, ja kuka on synnyttänyt taivaan härmän?
30 Vesi tiivistyy kuin kiveksi, ja syvyyden pinta sulkeutuu kiinni.
31 Taidatko solmita Otavan siteet tahi irroittaa kahleista Kalevanmiekan?
32 Voitko tuoda esiin eläinradan tähdet aikanansa ja johdattaa Seulaset lapsinensa?
33 Tunnetko taivaan lait, tahi sinäkö säädät, miten se maata vallitsee?
34 Taidatko korottaa äänesi pilviin ja saada vesitulvan peittämään itsesi?
35 Taidatko lähettää salamat menemään, niin että sanovat sinulle: 'Katso, tässä olemme'?
36 Kuka on pannut viisautta pilvenlonkiin, tahi kuka antoi pilvenhattaroille ymmärrystä?
37 Kuka on niin viisas, että laskee pilvien luvun, kuka kaataa tyhjiksi taivaan leilit,
38 kun multa on kuivunut kovaksi kuin valettu ja maakokkareet toisiinsa takeltuneet?"
39 (39:1) "Sinäkö ajat saaliin naarasleijonalle ja tyydytät nuorten leijonain nälän,
40 (39:2) kun ne kyyristyvät luolissansa ja ovat väijyksissä tiheikössä?
41 (39:3) Kuka hankkii ravinnon kaarneelle, kun sen poikaset huutavat Jumalan puoleen ja lentelevät sinne tänne ruokaa vailla?
1 (39:4) Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko peurojen synnytyskipuja?
2 (39:5) Lasketko, milloin niiden kuukaudet täyttyvät, ja tiedätkö ajan, milloin ne poikivat?
3 (39:6) Ne painautuvat maahan, saavat ilmoille sikiönsä ja vapautuvat synnytystuskistaan.
4 (39:7) Niiden vasikat vahvistuvat, kasvavat kedolla; ne lähtevät tiehensä eivätkä enää palaja.
5 (39:8) Kuka on laskenut villiaasin vapaaksi, kuka irroittanut metsäaasin siteet,
6 (39:9) sen, jolle minä annoin aavikon asunnoksi ja suola-aron asuinsijaksi?
7 (39:10) Se nauraa kaupungin kohinalle, ajajan huutoa se ei kuule;
8 (39:11) se tähystelee vuorilta laiduntansa ja etsii kaikkea vihantaa.
9 (39:12) Taipuuko villihärkä sinua palvelemaan, ja yöpyykö se sinun seimesi ääreen?
10 (39:13) Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle, tahi äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?
11 (39:14) Voitko siihen luottaa, siksi että sen voima on suuri, voitko jättää sen haltuun työsi hedelmät?
12 (39:15) Voitko uskoa, että se palajaa ja kokoaa viljasi sinun puimatantereellesi?
13 (39:16) Kamelikurjen siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?
14 (39:17) Se jättää munansa maahan, hiekalle helteen haudottaviksi.
15 (39:18) Ei se ajattele, että jalka voi ne särkeä ja metsän eläimet polkea ne rikki.
16 (39:19) Se on tyly poikasilleen, niinkuin ne eivät olisikaan sen omia; hukkaan menee sen vaiva, mutta ei se sitä pelkää.
17 (39:20) Sillä Jumala on jättänyt sen viisautta vaille ja tehnyt sen ymmärryksestä osattomaksi.
18 (39:21) Kun se kiitää ilmaa piesten, nauraa se hevoselle ja ratsumiehelle.
19 (39:22) Sinäkö annat hevoselle voiman, puetat sen kaulan liehuvalla harjalla?
20 (39:23) Sinäkö panet sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on peljättävä.
21 (39:24) Se kuopii lakeutta ja iloitsee, lähtee voimalla asevarustuksia vastaan.
22 (39:25) Se nauraa pelolle, ei säiky eikä väisty miekan edestä.
23 (39:26) Sen yllä kalisee viini, välkähtää keihäs ja peitsi.
24 (39:27) Käy jyrinä ja jytinä, kun se laukaten taivalta ahmii; ei mikään sitä pidätä sotatorven pauhatessa.
25 (39:28) Milloin ikinä sotatorvi soi, hirnuu se: iihaha! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden jylisevän äänen ja sotahuudon.
26 (39:29) Sinunko ymmärryksesi voimasta jalohaukka kohoaa korkealle, levittää siipensä kohti etelää?
27 (39:30) Tahi sinunko käskystäsi kotka lentää ylhäälle ja tekee pesänsä korkeuteen?
28 (39:31) Kalliolla se asuu ja yöpyy, kallion kärjellä, vuorilinnassaan.
29 (39:32) Sieltä se tähystelee saalista; kauas katsovat sen silmät.
30 (39:33) Sen poikaset särpivät verta, ja missä on kaatuneita, siellä on sekin."
kirja kertoo ristiriitaisesta jumalasta joka antaa alaisensa kiusata ihmisparkaa, ei kestä kritikkiä ja lopulta korvaa Jobin lapset uusilla vekaroilla ja muulla hyvällä -muistaakseni jopa muutaman kymmen prosentin korolla. Täten kai tunnustaa että oli oikeastaan ilkimö? Kirjoittaja on ollut todellinen irvileuka.
Mielenkiintoista tuossa on aikansa maailmankuva: maallakin on perustansa, oikein upotetut ja vielä kulmakivet kuten rakennuksella ikään, merellä on "raja" ja lähteet josta ne pulppuavat, vedellä on varasto- veden kiertokulkuhan oli heprealaisille tuntematon ym ym
Noh, fyysinen kärsimys johtuu ihmisen hermostosta, henkinen kärsimys esim. kemiallisesta epätasapainosta pääkopassa.
Kärsimystä aiheuttavat asiat voivat olla moninaisia eikä niitä ole käytännöllistä tähän listata. Esimerkkeinä sairaus tai vahingoittunut kudos aiheuttavat fyysistä kärsimystä, kun taas masennus tai paniikkikohtaukset aiheuttavat henkistä kärsimystä.
Siis oot robotin familiasta!?:)
miksi?
Ei siis mistä johtuu kärsimys!
onko tällä kaikella hermoston ja pääkopan kemiallisella epätasapainolla mitään merkitystä ihmiselle?
Noh, jos hermoston impulssit ja pääkopan kemiallinen epätasapaino aiheuttaa kärsimystä, niin voisi kuvitella sillä olevan aika paljon merkitystä ihmiselle.
Eli vastauksessa pitäisi olla jotakin korkeampaa mystiikkaa, vai?
Noh, kärsimys on aina oire jostakin. Kun asiat eivät ole hyvin, niin siitä yleensä seuraa kärsimystä. Tyhmyys on osittainen poikkeus, koska muuten uskovaiset olisivat maassa huutaen jotain outoa...hmm *miettii kielilläpuhumista ja kaatumisia*...ok, ehkä ei sittenkään.
ja sillä on merkitys tai seuraamus, että ihminen kokee fyysistä tai psyykkistä kärsimystä, ok. mutta miksi ihmisen pitää kokea kärsimystä, oletko miettinyt sitä koskaan?
Oliko tuo jokin vihjaus minun olemuksestani(tunteeton paska)?
Signaali jostain. Signaali, että jokin ei ole kunnossa.
onko kärsimys siis informaatiota?
Miten kärsimys on vaikuttanut teidän elämäänne, jotka olette sitä paljon joutuneet kokemaan ?
Jalostaako kärsimys, niin kuin usein kuulee sanottavan ?
...yritin vain selittää.Et ole!
Jos et kärsi,olet onnellinen.Epikuro:-s
Kyllä, kärsimys on informaatiota siinä mielessä. Se on merkki jostain.
Kyllä näin on. Esimerkiksi masennus on merkki ajatusvinoumista, todellisuuden kieltämisestä. Masennus aiheuttaa usein myös fyysisiä oireita.
asian tekee se mistä se informoi? ja kuka tällaisen merkkijärjestelmän on kehittänyt? vai onko niin että tässä sattumanvaraisessa maailmassa toimisikin joku asia järjestelmällisesti?
seurauksena---esim.aids[monissa tapauksissa]...
maksakirroosi-- monien 'rapajuoppojen' tauti.
listaa voisi jatkaa..
miksi ihminen joka mahdollisesti muutenkin joutuu kärsimään, hankkii sitä vielä itse tahallaan?? kukaan ei hanki kärsimystä tietoisesti, mutta monen synniksi sanotun seurauksena on kärsimystä takuuvarmasti jossain vaiheessa.
mikä merkitys tällä kärsimisellä oikein on?
taalla ajassa vain maara-ajan,ja katua ja saada anteeksi,
kun iankaikkisuudessa loputtomasti.
yli kohtuuden menevä kärsimys on täysin turhaa, siitä ei ole mitään etua kenellekään.
synniton tehtiin syntiseksi sinun ja minun tahteni.
tamako oli 'kohtuullista'?
mutta Hanen karsimykset eivat olleet turhaan...siita oli 'etua' kaikille.....jotka vain uskovat.
>>mutta Hanen karsimykset eivat olleet turhaan...siita oli 'etua' kaikille.....jotka vain uskovat.
tietämättömyyttään.
Jos ihminen elää esim. alkoholistiperheessää lapsuutensa, eikä voi valita osaansa ja olotilaansa, ja näiden traumaattisten kokemusten seurauksena alkoholisoituu itse kaikkine seurauksineen, niin onko se itseaiheutettua kärsimystä ?
tarkoitin tuolla sitä,että yleensä emme vie ajatusta käsrsimyksen alkujuurille.miksi vanhemmat juopottelee ja näin kärsimystä itselleen ja toisille aiheuttaa..jne.
jos kärsimyksen tarkoitusta haluaa kelailla,nii se voisi olla esim.tekijä jonka pitäisi pysäyttää ajattelemman juuri näitä syitä kärsimykseen.
on itseaiheutettua.
Tulee mieleen Raamatun sana kirouksesta, joka periytyy sukupolvesta toiseen. usein esim. alkoholismi tai muu vahingollinen asia periytyy ikäänkuin kirouksena saman suvun polvesta polveen, jollei sitä kierrettä katkaista.
mä en noihin kirouksiin niinkää perusta.
jos joskus alkaa lohko leikkaamaan,nii eiköhän nuo kiroukset toimi vaan tietämättömien selityksinä.
sen takia tuo arvonta tuossa oli,kun ensin kelailin tuota muksun kärsimystä..se ei ole itseaihetettua.muksulta ei voi ymmärrystä kärsimyksiinsä odottaa.vaikka tosin..tietämättömyyttähän sekin on.
mutta jos rupeat itse itsellesi aiheuttamaan pahaa oloa perustamalla syyn traumoihin,nii se on mielestäni itseaiheutettua sekä tietämättömyydestä johtuvaa.
traumahan ei ole mikään syy toimintaan,vaan se on toiminnasta johtuva seuraus.kuinka tuota traumaasi käsittelet,on omissa käsissäsi.
>>Jos ihminen elää esim. alkoholistiperheessää lapsuutensa, eikä voi valita osaansa ja olotilaansa, ja näiden traumaattisten kokemusten seurauksena alkoholisoituu itse kaikkine seurauksineen, niin onko se itseaiheutettua kärsimystä ?
eikö kirous sen pitempää kestä ...:)
>>eikö kirous sen pitempää kestä ...:)
Eikö raamatusta löydy vastausta, kun sitä täältä ateistien palstalta haet? Vai etkö osaa tulkita raamattua - tai oletko edes koko kirjaa oikeasti läpi lukenut?
Onko ikinä muuten tullut pienimpään mieleenkään, että kärsimykset ja surukin ovat yksinkertaisesti vain osa elämää siinä missä ilo ja hyvyyskin, joita osaksemme saamme? Miten osaisit sinä "syntinen kurja kristitty" arvostaa kaikkea luojasi antamaa hyvää, jos et tietäisi pahasta? Mietihän hetki sitä.
ateistit ovat viisaita ihmisiä, heidän kanssaan on hyvin hedelmällistä keskustella, ja aina siinä jossain välissä saattaa jokin totuuden siemen tulla istutetuksi ;)
miksi olet katkera ja kiukkuinen ihminen? oletko joutunut kärsimään elämässäsi?
sinä kyllä pystyit tekaisemaan kirjoituksestani. mutta uskoviltahan on totuttu kuulemaan yhtä sun toista omituista...
Niin, että uskova sisar/veli hyvä: en todellakaan ole katkera, elämässä on ollut enemmän kuin onni ja ilo myötä. Kaikki on niin mielettömän hyvin ja onnellisesti. Mutta mielestäni pienet vastoinkäymiset ja kyllä ne suuremmatkin kuuluvat elämään. Minä ainakin olen vilpittömästi kiitollinen siitä, että olen täällä. Enkä halua haikailla parempaan (paratiisiin).
Lopeta siis jo se itsekeskeinen ja omahyväinen suuruudenhullu ajattelu siitä paratiisiin haikailusta ja:
YRITÄ NAUTTIA TÄSTÄ ELÄMÄSTÄ, JONKA OLET SAANUT. Ethän vaan pidä tätä maanpäälistä vaellustasi toisarvoisena? Ei herra varmasti kiittämättömiä hurskastelijoita rakasta.
Ps. Lukaisepa vielä kerran raamattua ja huomaat, ettei siellä opetata pakkojulistamaan ja -käännyttämään. vai oletko edes lukenut raamatun läpi. Minä olen. Aamen.
kärsimystä tunnet niinkauan kunnes tiedät mistä se johtuu.jos ja kun kärsimystä koet,nii pysähdy ja mieti mistä se johtuu.
hyvää yötä.
kärsimystä tunnet niinkauan kunnes tiedät mistä se johtuu.jos ja kun kärsimystä koet,nii pysähdy ja tsiikaile omia heikkouksiasi.
Eli ihmiset ovat särkyviä ja hauraita olentoja, jotka tekevät vääriä valintoja, ovat huono-onnisia ja joiden elimistö ei ole tuhoutumaton.
Se, että on vääränä hetkenä väärässä paikassa, riittää tuhoon.
Ihminen kärsii, koska se on niin jännää.
Buddha pohti paljon kärsimyksen syitä. Hän kiteytti että kaikki kärsimys johtuu takertumisesta ja himoista. Myöhemmin hän laajensi aihetta ja me buddhalaiset sanomme nykyisin että kärsimys johtuu takertumisesta, torjumisesta ja typeryydestä koska nämä nostattavat ns. häiritseviä tunteita tai tuottavat hallitsemattomia vahingollisia tekoja. Hän sanoi älä vahingoita ketään, tee kaikille hyvää. Hyveellisyys karkoittaa kärsimyksen. Hän opetti ihmisille jotka jo vanhastaan uskoivat jälleensyntymiseen. Siksi hän myös selitti syyt ja seuraukset yli elämien kiertokulun. Ateistit voivat kai uskoa esim. geeneihin, kemiaan ja ympäristötekijöihin.Anyway, on mitattu ja todistettu että hyvyyden kokemus, oma tai muiden, muuttaa aivokemiaa ja parantaa mm. myös monia tauteja.
Ihminen kärsii, jotta hän voisi olla onnellinen. Ilman kärsimystä ihminen ei voi kokea sen vastakohtaa onnellisuutta.
1. miksi maailmassa on paljon kärsimystä?
2. mistä kärsimys on lähtöisin? hyvästä vai pahasta vai mistä, jos ei ole kumpaakaan?
3. jos Jumala on, onko hän hyvä vai paha?
4. jos Jumalaa ei ole mitenja miksi lyhyt ja ainoa elämä voi olla pelkkää kärsimystä?
5. onko kärsimisesä mitään hyvää? vai onko se pelkästää pahaa?
6. miksi asiat jotka Jumalan Sanassa luokitellaan synniksi, aiheuttavat aina ennemmin tai myöhemmin kärsimystä? mistä tämä loogisuus tulee, jos ei ole Jumalaa?
7. miksi usein kärsimyksen aikan etsitään Jumalaa, mutta ei onnellisina aikoina?
8. onko lapselle rajojen asettaminen(kuri/kurittaminen) vihaa vai rakkautta?
9. onko niin että kaikella pienestä suurimpaan kärsimykseen on jokin tarkoitus/tavoite saada ihminen huomaamaan, että jokin on vialla tai saattaa ihminen kasvamaan ja ymmärtämään jotain mitä hän ei ole koskaan ymmärtänyt ennen tai ilman kärsimystä?
10. voisiko olla niin, että vasta kärsimyksen kautta ihminen oppii tuntemaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon?
11. onko niin, että jokaisessa kärsimyksessä on kaksi tietä kuljettavana katkeroitumisen tai kasvamisen??
12. voiko sittenkin olla niin että kärsimys on suuren Kaikkivaltiaan rakkautta meitä ihmisiä kohtaan - lahjoja joita meistä kukaan ei halua, mutta joita me jokainen saamme? ja joita me joko arvostamme tai kiroamme?
1. miksi maailmassa on paljon kärsimystä?
- harva ihminen tuntee itseään ja ei ymmärrä tätä hyväksyä.
2. mistä kärsimys on lähtöisin? hyvästä vai pahasta vai mistä, jos ei ole kumpaakaan?
-kärsimys lähtee ihmisestä itsestään,kuinka joku asia koetaan ja kuinka siihen suhtaudutaan.
3. jos Jumala on, onko hän hyvä vai paha?
-riippuu jumalan määrityksestä.
4. jos Jumalaa ei ole mitenja miksi lyhyt ja ainoa elämä voi olla pelkkää kärsimystä?
-ihminen ei ole oppinut suhtautumaan kokemaansa elämään.
5. onko kärsimisesä mitään hyvää? vai onko se pelkästää pahaa?
-kärsimyksessä on myös hyvää.se pysäyttää ajattelemaan ja se antaa onnellisuudelle merkityksen.
6. miksi asiat jotka Jumalan Sanassa luokitellaan synniksi, aiheuttavat aina ennemmin tai myöhemmin kärsimystä? mistä tämä loogisuus tulee, jos ei ole Jumalaa?
-"jumalan sana" on filosofiaa.filosofiaa,jonka me elämässämme koemme.
7. miksi usein kärsimyksen aikan etsitään Jumalaa, mutta ei onnellisina aikoina?
-ihmisen tapa reagoida.ihminen etsii syytä ahdistukseensa.ihminen haluaa ahdistuksensa pois.onnellisuudessa tila halutaan pitää.syy onnellisuuteen ei ole niinkään olennaista.
8. onko lapselle rajojen asettaminen(kuri/kurittaminen) vihaa vai rakkautta?
-rajojen asettaminen kuuluu lapsen kasvattamiseen.
kurittamalla rajoista kiinni pitäminen on tietämättömyyttä.pyrkimys on hyvä,mutta ei tiedetä kuinka siihen päästään.tärkeintä on välittäminen ja tieto suunnasta johon pyrkii.
9. onko niin että kaikella pienestä suurimpaan kärsimykseen on jokin tarkoitus/tavoite saada ihminen huomaamaan, että jokin on vialla tai saattaa ihminen kasvamaan ja ymmärtämään jotain mitä hän ei ole koskaan ymmärtänyt ennen tai ilman kärsimystä?
-kyllä
10. voisiko olla niin, että vasta kärsimyksen kautta ihminen oppii tuntemaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon?
-ei ihminen jumalan rakkautta opi.ihminen hyväksyy itsensä.oman pienuutensa.
11. onko niin, että jokaisessa kärsimyksessä on kaksi tietä kuljettavana katkeroitumisen tai kasvamisen??
-kyllä
12. voiko sittenkin olla niin että kärsimys on suuren Kaikkivaltiaan rakkautta meitä ihmisiä kohtaan - lahjoja joita meistä kukaan ei halua, mutta joita me jokainen saamme? ja joita me joko arvostamme tai kiroamme?
-vai voisiko kärsimys sittenkin olla suhtautumista omaan heikkouteensa??
on kärsimystä koska maailma on sellainen kuin se on. Sairauksille, onnettomuuksille ei kukaan voi mitään, ei liioin luonnolle, ravintoketjussa alhaalla olevat joutuvat syödyiksi ja raadelluiksi.Ihminen kokee monenlaista henkistäkin tuskaa, pelkoa, hylätyksi tulemista, koska lajina henkiseltä rakenteeltamme olemme sellaisia kuin olemme.
3)jos on jumala, ei hän ainakaan hyvä ole tai sitten ei ole kaikkivaltias ja tähänhän uskontojen saatanatarinatkin viittaavat, ne antavat jumalalle alibin, lapsellisen mutta jonkinlaisen nyt kuitenkin.
4)miten olematon selittäisi mitään?
5)en näe kärsimisessä mitään hyvää - mikä siinä olisi hyvää?
6)synti on uskontojen käsite ja se mikä on syntiä vaihtelee eri uskonnoissa. Uskovaiset selittävät elämänsä pahat asiat synnillä ja jumalan rangaistuksella, mutta se on vain selitys joka vaihtelee uskonnon mukaan
7) kärsimyksen aikana etsitään jumalaa koska etsitään jotain selitystä kärsimykselle
8)lapselle pitää asettaa rajat, fyysinen kurittaminen on väärin
9)kärsimyksellä ei ole tarkoitusta,sellaisen voi tietysti itse keksiä, minkä syyn vain
10)???? rakkauden ja huolenpidon? Jos vaikka työnnät oman lapsesi auton alle ymmärtääkö hän sen kautta miten paljon häntä rakastatja pidät hänestä huolta?
11)kukin reagoi kärsimyksiin omalla tavallaan
12)pölöpölö
Kiitoksia kysymyksistä.
1. miksi maailmassa on paljon kärsimystä?
Koska ihmiset ovat itsekkäitä ja ahneita, ajattelevat usein vain itseään. Koska ihmiset ovat usein suvaitsemattomia eivätkä hyväksy toisia ihmisiä sellaisina kuin he ovat, usein esim. uskonnosta saamansa harhaopin perusteella.
Kärsimys on luonnon keino ilmoittaa että jokin on huonosti.
Kärsimystä on jotta ihminen ymmärtäisi paremmin ilon.
2. mistä kärsimys on lähtöisin? hyvästä vai pahasta vai mistä, jos ei ole kumpaakaan?
Kärsimys on ihmisen keksimä, ihmisestä lähtöisin.
Havaitsen 1/0 pienoista ajattelutapaa.
3. jos Jumala on, onko hän hyvä vai paha?
Havaitsen taas tuota monelle kristinuskovalle tavanomaista 1/0 ajattelutapaa. Jos jumala on, hän voi olla jotain paljon muutakin kuin vain hyvä tai paha. Vaikka molemmat samaan aikaan. Aivan kuten jos ihminen pitäisi "tuomita" kuolemansa jälkeen, erilaisia vaihtoehtoja ei ole pelkästään kaksi, vaan tällä hetkellä yli kuusi miljardia.
4. jos Jumalaa ei ole miten ja miksi lyhyt ja ainoa elämä voi olla pelkkää kärsimystä?
Esim katkeroitumisesta irti pääsemättömyys (ei tarpeeksi henkistä kasvua)
5. onko kärsimisesä mitään hyvää? vai onko se pelkästää pahaa?
On hyvää. Saattaa johtaa henkiseen kasvuun ja lisää onnellisuutta.
6. miksi asiat jotka Jumalan Sanassa luokitellaan synniksi, aiheuttavat aina ennemmin tai myöhemmin kärsimystä? mistä tämä loogisuus tulee, jos ei ole Jumalaa?
Ehkä se on käytännön kokemusta ?
7. miksi usein kärsimyksen aikan etsitään Jumalaa, mutta ei onnellisina aikoina?
Koska suunta on juuri kärsimyksestä pois, ei onnellisuudesta pois. Älkää lukeko/ymmärtäkö tätä väärin: pointtini tässä EI ole se että jumalan etsiminen tekisi onnelliseksi, vaan se että kärsimys on aktiivista kärsimyksestä poispääsyn etsimistä, kun taas onnellisuudessa riittää usein "köllöttely", onnellisuus on se mihin pyritään.
8. onko lapselle rajojen asettaminen(kuri/kurittaminen) vihaa vai rakkautta?
Minusta rajojen asettamisella ja kurilla/kurittamisella on/pitäisi olla HYVIN vähän yhteistä. TOIVOTTAVASTI sinunkin mielestäsi ! Lasten rajojen asettaminen on (jälleen) jotain muutakin kuin 1/0 tilannetta. Se voi olla esim. opetusta, moraalin siirtämistä seuraaville sukupolville jne.
Kuri/kurittaminen taas on LIIAN usein väkivallan siirtämistä seuraaville sukupolville.
9. onko niin että kaikella pienestä suurimpaan kärsimykseen on jokin tarkoitus/tavoite saada ihminen huomaamaan, että jokin on vialla tai saattaa ihminen kasvamaan ja ymmärtämään jotain mitä hän ei ole koskaan ymmärtänyt ennen tai ilman kärsimystä?
Näin on
10. voisiko olla niin, että vasta kärsimyksen kautta ihminen oppii tuntemaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon?
Kyllä voi olla -uskovaisen maailmassa.
11. onko niin, että jokaisessa kärsimyksessä on kaksi tietä kuljettavana katkeroitumisen tai kasvamisen??
Vähintään nämä kaksi
12. voiko sittenkin olla niin että kärsimys on suuren Kaikkivaltiaan rakkautta meitä ihmisiä kohtaan - lahjoja joita meistä kukaan ei halua, mutta joita me jokainen saamme? ja joita me joko arvostamme tai kiroamme?
Minä haluan silloin tällöin ripauksen (itseaiheutettua) kärsimystä, koska ilman sitä unohdan helposti ilon. Mutta vastauksena kysymykseesi katso kohta 10
1.miksi maailmassa on paljon kärsimystä?
Otetaan tässä nyt huomioon vain kärsimys sisäisistä (psyykkisistä) syistä. Paljo kärsimys ihmisellä johtuu sosiaalisuuden kuihtumisesta. Tiedon puusta maistelu vieraannuttaa yhä kauemmas omasta itsestä (omista tunteista) ja aiheuttaa kaiken sen syyllisyyden, ahdistuksen, vihan ja turhautumisen, joka puolestaan saa ihmisen kärsimään.
2.mistä kärsimys on lähtöisin? hyvästä vai pahasta vai mistä, jos ei ole kumpaakaan?
Kärsimys on lähtöisin vieraantumisesta. Vieraantuminen puolestaan edistyy siten, että kun edellinen sukupolvi siirtää henkisen perinnön seuraavalle, siirtyvä perintö koko ajan vähenee ja ohenee sosiaalisuuden kuihtuessa. Kansanomaisemmin voisi sanoa, että kärsimys syntyy ja lisääntyy rakkauden puutteessa.
3.jos Jumala on, onko hän hyvä vai paha?
Kristinuskon Jumala on minun mielestäni ihmisen luomus.
Raamatussa ilmoitettu jumala ei mielestäni ole persoona, joka harkitsisi tilanteen mukaan toimiaan ja esim. säätelisi maailmanmenoa uskovien rukousten perusteella. Raamatun jumala on minun mielestäni sokea "voima", kuten luonnonlait, kaikille tasapuolinen samojen luonnonlakien mukaisesti. Tämä aiheuttaa sen, että toiset ovat hyväosaisia ja toiset huono-osaisia, mitä kukin omilta vanhemmiltaan on sattunut perimään (psyykkisesti). Tässä katsannossa jumala ei ole hyvä eikä paha.
4.jos Jumalaa ei ole mitenja miksi lyhyt ja ainoa elämä voi olla pelkkää kärsimystä?
Riippuu täysin siitä minkälaisten vanhempien lapseksi on sattunut syntymään. Tietenkin jokaisen ihmisen elämässä on muitakin ihmissuhteita, kuin suhteet vanhempiinsa. Ne voivat joissakin tapauksissa kääntää tilanteen. Valitettavasti aika moni joutuu enemmän tai vähemmän kärsimään koko elämänsä. Muuta ihmisellä ei ole, kuin läheiset ihmissuhteet.
5.onko kärsimisesä mitään hyvää? vai onko se pelkästää pahaa?
Kärsiminen tarkoittaa pitkäaikaista, jatkuvaa pahaa oloa. En näe siinä mitään hyvää. Jos sillä halutaan nähdä jokin ihmistä oikealle tielle ohjaava merkitys, olisi sen pysyttävä kohtuullisella tasolla.
6.miksi asiat jotka Jumalan Sanassa luokitellaan synniksi, aiheuttavat aina ennemmin tai myöhemmin kärsimystä? mistä tämä loogisuus tulee, jos ei ole Jumalaa?
Koska itsestään (omista tunteistaan) vieraantuminen aiheuttaa syyllisyyttä, ahdistusta, vihaa, turhautumista jne. ja aikaa myöten kärsimystä.
Jumalalla (kristinuskon) tässä ei ole osaa ei arpaa.
7.miksi usein kärsimyksen aikan etsitään Jumalaa, mutta ei onnellisina aikoina?
Tietenkin siksi, että kärsimys on olotilana sietämätön. Siihen on saatava lievitystä, jos ei yhdellä konstilla niin sitten toisella. Kun ahdistus on tarpeeksi suuri, on jokainen valmis koittamaan mitä tahansa keinoa.
Onnen aikoina tähän ei ole tarvetta.
8.onko lapselle rajojen asettaminen(kuri/kurittaminen) vihaa vai rakkautta?
Lapsi tarvitsee rajoja. Se ei kuitenkaan saisi tapahtua lasta alistamalla.
9.onko niin että kaikella pienestä suurimpaan kärsimykseen on jokin tarkoitus/tavoite saada ihminen huomaamaan, että jokin on vialla tai saattaa ihminen kasvamaan ja ymmärtämään jotain mitä hän ei ole koskaan ymmärtänyt ennen tai ilman kärsimystä?
10. voisiko olla niin, että vasta kärsimyksen kautta ihminen oppii tuntemaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon?
Ei ole mitään tuollaista tarkoitusta, että joku harkitsisi jollekin jonkun kärsimyksen olevan hyvästä. On syytä muistaa, että ihminen käy sähköllä ja kaikki hänen reaktionsa tapahtuvat näiden lakien mukaisesti.
Varmaankin kärsimys saa ihmisen pohtimaan asioita eri kantilta, kuin ilman niitä. Siinä mielessä kärsimyksellä saattaa ollakin vaikutusta.
10.voisiko olla niin, että vasta kärsimyksen kautta ihminen oppii tuntemaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon?
Enpä usko. Ihmisellä on kuitenkin uskomaton kyky järkeistää asioitaan. Niitä, jotka ovat hänelle vaikeita, on hänen tarpeen selittää itselleen niin, että saisi mielen tasapainon.
11.onko niin, että jokaisessa kärsimyksessä on kaksi tietä kuljettavana katkeroitumisen tai kasvamisen??
Näin uskon.
12.voiko sittenkin olla niin että kärsimys on suuren Kaikkivaltiaan rakkautta meitä ihmisiä kohtaan - lahjoja joita meistä kukaan ei halua, mutta joita me jokainen saamme? ja joita me joko arvostamme tai kiroamme?
Enpä oikein usko, kuulostaa tuo pikemminkin järkeistykseltä. Jokainen meistä tulee mahdottoman hyvin toimeen ilman ylenmääräistä kärsimystäkin. Tässäkin on nähtävissä eräänlainen kasaantumisilmiö: hän joka saa kehnot eväät syntymästään, häneltä usein viedään elämän aikana loputkin. Evoluution oikut ovat tuossa mielessä armottomat.
Kärsimyksen dilemma on monen uskovan sydäntä lähinnä, ja monille kirkonmiehillekin nähtävästi ainoa hyväksyttävä epäilyksen syy.
"Jos Jumala on hyvä, miksi hän sallii kärsimyksen?" Moni uskova on jättänyt kirkon tai jumalansa tämän kysymyksen edessä.
Minulle ateistina tuo ei ole mikään kynnyskysymys. Ihmisen elämä ja sattumien ja mutaatioiden aikaansaannosta. Ihmisiä syntyy myös vammaisina ja kuolee tarkoituksetta. Tämä vahvistaa pikemmin kaaosteorian kuin "älykkään suunnittelun" kuvaa maailmasta.
Ihminen kärsii - ja kärsii eläinkin. Koko elämä ei kuitenkaan kaiken aikaa ole kärsimystä. Elämä voi olla myös äärimmäisen kaunis ateistillekin: sattuma on luonut kauniita maisemia ja auringonlaskuja ilman persoonallisen Luojan kättä.
Niin että keskustelkaa (ja kärsikää) uskovat ja elefantit vain keskenänne. Menen ulos ihailemaan tähtitaivasta.
juuri tämä ristiriita on saanut minutkin tutkimaan tätä asiaa perusteellisesti Hyvä Jumala / kärsivä maailma.
näennäisestä ristiriidasta huolimatta en ole hylkäämässä Jumalaa vaan selvittää mistä tässä on kysymys. tiedän, että Jumala rakastaa ihmistä, minua, siitä huolimatta(vai siksi juuri?) kohtaan elämässäni kärsimystä.
mitään ristiriitaa ei ole.
Hyvä Jumala antaa sinunkin nauttia luonnon kauneudesta vaikka et Häntä kunnioitakaan Luojana.
muuten Raamattu kehoittaakin meitä kärsimään toisiamme :)
"miksi ihminen kärsii??"
No jos hän leikkii sikaa? Onhan näitä possunaamareita saatavissa kunnon sikabileisiin. Toisinaan joidenkin on väitetty olleen jossain aivan sikana. Että miksikö sitten kärsii? No en osaa sanoa. Ehkä se tuntuu juuri sillä hetkellä mukavalta. Kukapa vasten tahtoaan kärsisi? Ihminen pyrkii pois hänelle epämieluisasta tilanteesta. Vai?
rakas siinolaiseni :)
missä olet viivyskellyt kärsinesi?
Kivaa, että sentäs joku on odottanut minuakin :)
Mutta että jopa kärsääni! Haluaisitko kärsiä kanssani, muruseni?
kärsimään toisiamme, ja kyllähän me kärsimmekin.vastaileppa noihin 12 lisäkysymykseenikin. siinä sitä on kärsimistä ;)
"1. miksi maailmassa on paljon kärsimystä?"
Tuuria on monenlaista ja melko monella käy se huono tuuri. Esim. sairastutaan jne.
"2. mistä kärsimys on lähtöisin? hyvästä vai pahasta vai mistä, jos ei ole kumpaakaan?"
Tuurista edelleen, enkä tarkoita Tuurin kyläkauppaa. Jotkut ovat pahoja luonteeltaan ja haluavat tuottaa kärsimystä muille.
"3. jos Jumala on, onko hän hyvä vai paha?"
Jos Jumala on, hän on hitonmoinen sadisti ja henkisesti täysin sairas. Vain sellainen voi nautiskella katsellessaan omien luomustensa kärsivän. Sellaiselta olisi turha odottaa hyvää siellä ikuisuudessakaan.
"4. jos Jumalaa ei ole miten ja miksi lyhyt ja ainoa elämä voi olla pelkkää kärsimystä?"
Kaikki eivät esim. sairastu vakavasti, joten kaikille lyhyt ja ainoa elämä ei ole kärsimystä.
"5. onko kärsimisesä mitään hyvää? vai onko se pelkästää pahaa?"
Jos ihmisellä menee hyvin, hän ei ainakaan minun mielestäni kärsi. Edelleenkään en näe mitään syytä pyrkiä kärsimyksiin, vaan pikemminkin niistä pois. Jos kärsimys olisi hieno juttu, turhaan sitten ylläpidetään kalliita sairaaloita, koska sairastuneet ihmiset ovat vain päässeet onnensa täyttymykseen.
"6. miksi asiat jotka Jumalan Sanassa luokitellaan synniksi, aiheuttavat aina ennemmin tai myöhemmin kärsimystä? mistä tämä loogisuus tulee, jos ei ole Jumalaa?"
Se johtuu uskonnollisesta kasvatuksesta eli tietynlaisesta aivopesusta.
"7. miksi usein kärsimyksen aikan etsitään Jumalaa, mutta ei onnellisina aikoina?"
En minä etsi silloinkaan. Mustanaamiokin auttaa enemmän hädän hetkellä kuin Jumala. Unohtuu itsesääli, kun lukee jänniä juttuja.
"8. onko lapselle rajojen asettaminen(kuri/kurittaminen) vihaa vai rakkautta?"
Niin no tuo Raamattu muistaakseni vihjaa jotain sen sorttista, että joka vitsaa säästää, se lastaan vihaa. Tuo teos siis kehottaa jopa lainvastaisiin tekoihin. Laki koskee ihan jokaista, joten tietyt rajat on oltava, jos aikoo pysytellä sakottomana vapaalla jalalla.
"9. onko niin että kaikella pienestä suurimpaan kärsimykseen on jokin tarkoitus/tavoite saada ihminen huomaamaan, että jokin on vialla tai saattaa ihminen kasvamaan ja ymmärtämään jotain mitä hän ei ole koskaan ymmärtänyt ennen tai ilman kärsimystä?"
Kärsimys on tosiaan merkki siitä, että jokin on pielessä. Jos ei asioita tajua ilman kärsimystä, niin kärsiköön sitten.
"10. voisiko olla niin, että vasta kärsimyksen kautta ihminen oppii tuntemaan Jumalan rakkauden ja huolenpidon?"
Minä oppisin tuntemaan todellisen rakkauden ihan muilla konsteilla kuin vittumaisuudella. Vaimoakaan ei tarvitse vetää turpaan vakuuttaakseen hänelle rakkauttaan. Hän visertää ennemminkin muilla konsteilla.
"11. onko niin, että jokaisessa kärsimyksessä on kaksi tietä kuljettavana katkeroitumisen tai kasvamisen??"
Jotkut kärsimykset on vain pakko niellä, jos niihin ei muuta korjauskeinoa ole. Siksi niistä joko katkeroidutaan tai "kasvetaan". Tietynlaiset nöyryytykset jäävät kyllä kaikesta huolimatta juhmimaan takaraivoon.
"12. voiko sittenkin olla niin että kärsimys on suuren Kaikkivaltiaan rakkautta meitä ihmisiä kohtaan - lahjoja joita meistä kukaan ei halua, mutta joita me jokainen saamme? ja joita me joko arvostamme tai kiroamme?"
Edelleenkään en näe mitään syytä tavoitella itselleen kärsimyksiä. Asiallisesti ihmiset pyrkivät niistä mieluummin pois. Paitsi tietysti jos on kovin masokistinen luonne.