Aiemmin oli juttua streotypioista ja nut-tu kertoi sen ärsyttävän että ihmisestä nähdään sukupuoli, ei ihminen. Ja olen niin samaa mieltä kuin olla ja voi. Ihmisiä naisetkin on. Miksi naista pitää katsoa naisena, ei ihmisenä? Naisella on omat visionsa, haaveensa, tulevaisuudensuunnitelmansa, pelkonsa, kaipuunsa, toiveensa, halunsa, ajatuksena, mielipiteensä. Nainen on heikko ja voimakas, itsekäs ja epäitsekäs, vittumainen ja ei-niin-vittumainen. On se niin kumma kun toinen puolisko ihmiskunnansa näkee naisen aivottomana palvelijana jolle ei ole muuta lopullista funkiota kuin astiana olo.
nainenkin on ihminen
nain-en
292424
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 45 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
miksi pitäydyit hyvissä asioissa? samanlaisia surkimuksia. koko seurakunta.
Jos luet kirjoituksesi uudestaan, niin huomaat varmasti, että ei siinä juuri muusta puhuta kuin naisesta ja naiseudesta.
Mikähän palsta tämä olikaan?
Tietenkin feminismipalstalla pitää puhua miehistä ja mieheydestä. HohhoiJAA
Aijaa, entäs kirjoituksen aloitus, eikö siinä "pitänyt" puhua ihmisistä eikä naisista ja
naiseudesta.
Jos ei kerran putkinäöllä avaudu.
Tippaleipäaivotytöllä on menossa jo väsyneet lapsenomaiset vastaukset. Joten; joka ilta, kun lamppu sammuu ja kun saapuu sinen yö, niin nukkumatti se......
Nuku hyvin
Juuri tämän takia minäkin dissaan esim. FEMInismiä ja täysillä.
Juuri tämän takia.
Ennen kuin älähdät, mieti vielä kerran: F-E-M-I-nismiä.
(Itseasiassa tuo "ismiys" on kyllä vielä erottelua suurempi paha.)
Kai nyt naisetkin saavat etujaan ajaa.
ja he kutsuvat sitä sanalla "tasa-arvo".
"nainenkin on ihminen"
Kuinka niin?
Niin femakkohan on venälaisen ja ihmisen välimuoto.
..missä on sanottu, ettei nainen ole ihminen, mielestäni tämä on yksi feministien omia keksintöjä..
Luokittelen kirjoituksesi koukuksi (=ei ihan provo), että syyllistät miehiä (tai ketä nyt syyllistätkin) naisen sukupuolittamisesta. Ongelmaa esiintyy puolin ja toisin, mutta miehillä sentään ei ole mitään "virallista" aatetta tai kattojärjestöjä, joka masinoisi ja yllyttäisi sukupuolittamiseen. Omasta mielestäni juuri Feminismi on se päämanipuloija ja "riidankylväjä" joka sukupuolittaa ihmisiä ja luo juopaa sukupuolten välille. Tuleekin mieleen onko tämä jopa feminististen liikkeiden strategia, elossapysymisensä takaamiseksi. Toiminta supistuu jos sp:n välinen kuilu kuroutuu umpeen.
...mitä ehdotat keinoksi jolla ASENTEET yhteiskunnassa saataisiin muuttumaan? Siis puolin ja toisin. Siitähän tasa-arvon kannalta tämän päivän Suomassa lähinnä on kysymys.
Se on elänyt ja voinut paksusti kautta aikojen ja pitkään ennen kuin feminismistä oltiin edes kuultu.
Lähden purkamaan asiaa kuitenkin toisesta suunnasta eli millä asenteita ei muuteta.
1) Sillä, että luodaan ikään kuin sukupuolten välinen sotatila: Sukupuolten primääriseksi päämääriksi muodostuu toisen sukupuolen nujertaminen ja lievemmässä tapauksessa voittaminen.
2) Sillä, että yhteiskunnalliset ja lainsäädännölliset tukitoimet kohdistuvat (vaikka sanamuoto onkin esim. sukupuolikiintiö) lähes ainoastaan naiseen ja sanktiointi mieheen.
3) Sillä, että sp:n todellista tasa-arvoisuutta ei haluta selvittää. En tunne tai tiedä ainuttakaan tutkimusta joka olisi kokonaisvaltaisesti pyrkinyt tätä selvittämään. Palkka- ja väkivaltatutkimuksia on sitäkin enemmän.
Parhaaseen tulokseen päästäisiin sillä, ettei väkinäisesti yritettäisi tunkea miestä ja naista samaan muottiin. Nainen ja mies ovat pääosin samanlaisia, mutta aivan varmasti löytyy myös eroja. Mikäli nämä eroavaisuudet hyväksyttäisiin ja kannustettaisiin kumpaakin sukupuolta heille vahvoilla alueilla, vältyttäisiin monelta ristiriidalta. Erilaisuus ei estä ihmisiä olemasta tasa-arvoisia. Palkka ei ole se ainoa tasa-arvon mitta. Raha on ainoastaan väline, millä voidaan ostaa elintasoa. Sukupuolikiintiöt ovat myös eräs tapa nostaa sukupuoli primääriin asemaan. Mikäli sukupuoli ajaa pätevyyden ohi, on se omiaan kiristämään asenneilmapiiriä.
Tässä nyt taas alkuun jotain.
Mitä sinä ehdottaisit? .. ja kiintiöistä tai yhteiskunnan tukitoimista vielä; Tuleeko mieleesi ainuttakaan tukitoimea, jossa tuki voittopuolisesti kohdistuisi MIEHEEN?
Naista ei saa (ei ole soveliasta) sukupuolen perusteella arvostella. Feminismi on luonut kuitenkin kivan asetelman, jossa miessukupuolen arvostelu on lähes kaikissa tilanteissa sallittua ja jopa suotavaa. Se kuuluu olennaisena osana nyky-yhteiskuntaa. Oikea malli tiellä kohti sp:n tasa-arvoa vai menikö juna jo risteyksen ohi? Mahtaisikohan feministi edes huomata moista?
Voitko luetella alkuunsa vaikka muutaman sovinistiksi julistautuneen miehen ja sen perään sovinistiseksi julistautuneen yhdistyksen tai/ja organisaation?
1. Yhteistyö on voimaa. Jos todellista tasa-arvoa halutaan sen pitäisi tapahtua yhteistyössä kummankin sukupuolen kesken. (Feminismin tavoitteisiin en nyt erikseen puutu.) Mukaan pitäisi ehdottomasti saada myös elinkeinoelämän miehet.
2. Mitä tulee sukupuolikiintiöihin, niin kannatan niitä ylimenokauden aikana. Koska kiintiöt koskevat myös miehiä, ja jos niiden halutaan toteutuvan myös miesten osalta, olisiko syytä herättää julkista keskustelua mediassa miesten osuuden ’alijäämäisyydestä?’
3. Minä en tiedä onko tehty kattavaa tutkimusta miesten ja naisten kokemuksista tasa-arvokysymyksessä. Mielestäni tasa-arvokysymys suhteessa toiseen, samassa asemassa olevaan toisen sukupuolen edustajaan, on enemmänkin henkilökohtainen kokemus myös täällä meillä Pohjolassa, koska lainsäädäntö ja muut muotoseikat ovat osapuilleen kunnossa. Mutta tiedän, että sterotyyppiset asenteet vaikuttavat jopa ammatin valintaan ja opintoihin. Tiedän myöskin sen että asenteet vaikuttavat myös uralla etenemiseen. (Itse kyllästyin ja perustin kilpailevan yrityksen miesvaltaiselle alalle. Työnantajan perustelu oli mielenkiintoinen: Nainen ei voi samaan aikaan olla sekä miehen halun kohde että tehdä vakavasti otettavaa työtä…)
”Parhaaseen tulokseen päästäisiin sillä, ettei väkinäisesti yritettäisi tunkea miestä ja naista samaan muottiin. Nainen ja mies ovat pääosin samanlaisia, mutta aivan varmasti löytyy myös eroja. Mikäli nämä eroavaisuudet hyväksyttäisiin ja kannustettaisiin kumpaakin sukupuolta heille vahvoilla alueilla, vältyttäisiin monelta ristiriidalta. Erilaisuus ei estä ihmisiä olemasta tasa-arvoisia.”
Sanot että mikäli erot hyväksyttäisiin jne… Hm. Katsot nyt asiaa ikään kuin ylhäältä käsin, ulkopuolisen tietäjän näkökulmasta. Mielestäni jokaisella ihmisellä tulisi olla oikeus kasvaa itsensä kokoiseksi ja luoda itsensä näköinen ura ja elämä niin pitkälle kuin se on mahdollista.
SUKUPUOLESTA RIIPPUMATTA.
Tässä meidän käsityksemme alkavat erota. Minä uskon vakaasti että menneisyyden painolasti on kummankin sukupuolen harteilla ja vaikuttaa edelleen ratkaisuihimme eri tavoin. Asennemuutos ilman positiivista yhteistoimintaa on tuskallisen hidasta.
On totta mitä sanot palkasta. Palkka ei ole ainoa tasa-arvon mitta. Mutta miksi ihmeessä sitä ei saada kuntoon!
Se että kiintiöajattelussa sukupuoli ajaa aina pätevyyden ohitse on klisee. Tai sitten olisi hyvä saada pitävää tutkimustietoa näytille
”tukitoimista vielä; Tuleeko mieleesi ainuttakaan tukitoimea, jossa tuki voittopuolisesti kohdistuisi MIEHEEN?”
Ainakin sydämen ohitusleikkauksissa miehet ovat etuoikeutetussa asemassa. Jos oikeasti on olemassa sellaisia miesryhmiä jotka ovat jossakin asiassa heikommassa asemassa SUKUPUOLENSA vuoksi kuin nainen, mielestäni heidän tulisi saada yhteiskunnan tukea (kuten esimerkiksi sotaveteraanit).
Itse kuitenkin ihan halusta POHDIN asioita myös ratkaisulähtöisesti/-keskeisesti, mikä tällä palstalla on valitettavan vähäistä.
1. Yhteistyö kyllä. Sp:n välinen yhteistyö tasa-arvoasioissa olisi omiaan muuttamaan ihmisten asenteita.
2. Sukupuolikiintiöt eivät mielestäni tule muuttamaan ihmisten asenteita, joissain tapauksissa jopa päin vastoin. Kiintiömalli olisi pitänyt ajaa läpi asennetasolla ei lainsäädännöllä. Tiedäthän sinäkin sen, että suuret laivat kääntyvät hitaasti, mutta pysyvät hyvin suunnassa.
3. En tarkoittanut nyt tutkimusta ihmisten kokemasta syrjinnästä. Luulen, että tällainen tutkimus ei tuottaisi oikeita vastauksia. Syynä on lähinnä virallinen totuus naisten syrjinnästä eli lähtökohta vääristää jo mielikuvia. Oikeansuuntainen tutkimus olisikin sellainen jossa tutkittaisiin puhdasta faktatietoa, tilastoja jne. Nimenomaan tällä voitaisiin saada muutettua asenneilmastoa. Huomattaisiin, että eihän nainen nyt ihan niin huonossa asemassa olekaan eli nainen ei siis ole huonompi kuin mies.
Asenteet ovat olennainen osa ihmistä. Mistä asenteet sitten syntyvät? Itse otaksun, että juuri niistä "perinteisistä" valinnoista jotka ilman asenteitakin tai perinnettä ovat muodostuneet luonnollisella tavalla. Itse nimenomaan en vastusta sitä, että jokainen voisi tehdä täysin muista riippumattomia valintoja sp:n siihen vaikuttamatta eli esim. opiskella sitä, mikä sopivalta tuntuu. Entä jos naiset ja miehet ihan luonnostaan suuntautuvat osalta eri aloille? Tarkoitan tällä sillä, että annetaan yksilöille mahdollisuus valita eikä ohjailla heitä ylhäältäpäin. Ei tungeta miestä ja naista väkisin samaan muottiin. Luontainen kehitys muokkaa asenteita aika hyvin.
"On totta mitä sanot palkasta. Palkka ei ole ainoa tasa-arvon mitta. Mutta miksi ihmeessä sitä ei saada kuntoon!"
Kysymyshän on taas asenteista ja perinteistä, naisten ja miesten rooleista. Ei vaan miesten asenteista vaan yhtälailla naisten. Asenteita ei muuteta syyllistämällä toista sukupuolta vaan nimenomaan yhteistyöllä. Oletan, että edeleen mies arvottaa työn suuhteessa kotiin ja perheeseen eri tavalla kuin nainen. Uskoisin, että tässäkään ei kuitenkaan ole isompia ongelmia yksilötasolla. Ongelma muodostuu suurelta osin puusilmäisesti tilastoja tutkimalla.
"Se että kiintiöajattelussa sukupuoli ajaa aina pätevyyden ohitse on klisee."
Jos laissa säädetään, että esim. julkisissa toimielimissä pitää olla molempia sukupuolia edustettuina vähintään suhteessa 40%/60% niin eikö silloin juuri sukupuoli ole primäärinen tekijä. Tämän puitteissa sitten voidaan pelata pätevyydellä jne.
"Ainakin sydämen ohitusleikkauksissa miehet ovat etuoikeutetussa asemassa."
Tarkoitatko, että yhteiskunta tukee ohitusleikkauksia naisten kustannuksella. Eppäilen. Se, että enemmän miehiä leikataan johtuu yksinomaan siitä, että valtaosa ohitusleikkausta tarvitsevista on miehiä ja ainoa missä syrjintää voi tapahtua on eri ikäisten potilaiden kesken.
"Jos oikeasti on olemassa sellaisia miesryhmiä jotka ovat jossakin asiassa heikommassa asemassa SUKUPUOLENSA vuoksi kuin nainen, mielestäni heidän tulisi saada yhteiskunnan tukea (kuten esimerkiksi sotaveteraanit)."
Jaa jos??? No tokihan näitä on mm. Peruskoulutus ja sitä kautta mahdollisuus valita jatkokoulutuspaikka, terveydenhoidon satsaukset, syrjäytyneiden ja muiden vähäosaisten kohtelu, lasten huoltajuuden määräytyminen, miesten vähäinen osuus julkisen sektorin viroissa, otetaan nyt vielä se asevelvollisuus ...
Eikö sinulle ("jos") tullut yksikään noista mieleen? Uskon kuitenkin että et sorru ajattelemaan kyseessä olevan miesten oma vika. Eivät vain pärjää naisille ;D
Vastaan nyt vain tähän kohtaan (jatkan huomenna).
"3. En tarkoittanut nyt tutkimusta ihmisten kokemasta syrjinnästä. Luulen, että tällainen tutkimus ei tuottaisi oikeita vastauksia. Syynä on lähinnä virallinen totuus naisten syrjinnästä eli lähtökohta vääristää jo mielikuvia. Oikeansuuntainen tutkimus olisikin sellainen jossa tutkittaisiin puhdasta faktatietoa, tilastoja jne."
"Faktatietoa" ihmisestä saadaan ainoastaan ihmiseltä itseltään. (Palaan tähänkin tarkemmin.)
Kerroin esimerkkinä oman kokemukseni. Se on faktaa ja syrjintä sukupuolen vuoksi oli merkittävä käännekohta (nyt tässä) minun elämässäni. Ei tämän kaltaiset seikat tilastoissa näy ellei niitä ensin tilastoida. Jos olisin ollut "kiltti tyttö", olisin ehkä alistunut sukupuoleni mukaiseksi katsottuun rooliini. Mutta olisin samalla tehnyt suuren vääryyden itseäni ja omia haaveitani ja kykyjäni kohtaan.
Meillä on lait ja asetukset ja siitä huolimatta naisen asema vaikkapa nyt työelmässä, on selvästi miehen asemaa heikompi.
”2. Sukupuolikiintiöt eivät mielestäni tule muuttamaan ihmisten asenteita,”
- Tietojeni mukaan sukupuolikiintiömalli on saanut alkunsa Norjasta jossa se on osoittautunut hyväksi käytännöksi. Naisia totuttiin näkemään erilaisissa tehtävissä ja siitä on seurannut että sukupuolijakauma on alkanut tasoittua ilman kiintiöitäkin. Sukupuolittuneiden järjestelmien vuoksi poliittiseen päätöksentekoon tarvitaan sekä mies että naisnäkökulmaa. Muun muassa tästä syystä naisten osuutta nimenomaan sukupuolensa edustajina päätöksenteossa pidetään tärkeänä.
3.” En tarkoittanut nyt tutkimusta ihmisten kokemasta syrjinnästä. Luulen, että tällainen tutkimus ei tuottaisi oikeita vastauksia. Syynä on lähinnä virallinen totuus naisten syrjinnästä eli lähtökohta vääristää jo mielikuvia. Oikeansuuntainen tutkimus olisikin sellainen jossa tutkittaisiin puhdasta faktatietoa, tilastoja jne. ”
- Esimerkiksi antropologiset (=ihmistiede) tutkimukset tehdään informantteja haastattelemalla. Samoin suuri osa perhe- ja parisuhdeväkivaltatutkimuksista. Miksi tämä sama menetelmä tuottaisi väärän tuloksen sukupuolisen syrjintäkokemustutkimuksen yhteydessä?
Samoin miksi tutkittu virallinen totuus mielestäsi on väärä? Erilaisten ”kansainvälisten tasa-arvotutkimusten mukaan naisten asema on kaikissa maissa huonompi tai erittäin paljon huonompi kuin miehillä keskimäärin. Suomi sijoittuu pohjoismaista viimeiseksi tasa-arvoindikaattoreihin perustuvissa ksv. tutkimuksissa. Naisten heikompi asema ”koostuu useiden eri tasa-arvoisuutta mittaavien mittauskohteiden arvoista, jotka jäävät meillä 60-80 % tasoon vastaavista miesten tasa-arvolukemista.
(Sinä)” Entä jos naiset ja miehet ihan luonnostaan suuntautuvat osalta eri aloille? Tarkoitan tällä sillä, että annetaan yksilöille mahdollisuus valita eikä ohjailla heitä ylhäältäpäin. Ei tungeta miestä ja naista väkisin samaan muottiin. Luontainen kehitys muokkaa asenteita aika hyvin”
- Vielä tänä päivän tätä ohjailua ylhäältä päin tapahtuu mutta päinvastaisessa mielessä sinun ajatuksesi kanssa. Esimerkiksi J. Eccles on tutkinut yli 20 vuotta erityisesti tyttöjen vastentahtoisuutta matemaattisia ja luonnontieteellisiä aineita kohtaan. Tähän vaikuttavat hänen mukaan sosiaaliset ja kulttuuriset tekijät sekä vanhempien asenteet. Vielä ala-asteella tytöt ovat kiinnostuneita matematiikasta, mutta vähitellen heidän uskonsa omiin lahjoihin murenee paljolti vanhempien aliarvioivan suhtautumisen vuoksi - "pojat ovat luonnonlahjakkuuksia, tytöt menestyvät vain kovalla työllä." Myös opettajan suhtautumisella, opetusmenetelmillä ja luokan ilmapiirillä on suuri vaikutus tyttöjen menestymiseen matematiikassa.
Sukupuolten väliset erot lahjakkuuksissa ilmentävät yhteiskunnan ja sosiaalisen ympäristön erilaista suhtautumista miehiin ja naisiin. Asenteet, kasvatus ja roolimallit vaikuttavat siihen, mistä eri sukupuolet kiinnostuvat ja missä ovat lahjakkaita. Perinteisesti tyttöjä kannustetaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, nukkeleikkeihin ja "tyttömäiseen" toimintaan, kun taas poikia rohkaistaan mm. teknisten laitteiden pariin.
Ja vielä. Mainitsinkin eilisestä lehtijutusta: ”…nuorilla naisharjoittelijoilla voi olla …vaikeaa miesvaltaisilla työpaikoilla…ovat usein pettyneitä etenemiseensä. Monet naiset KOKEVAT (oma korostus), ettei heitä arvosteta samalla tavalla kuin miehiä.”
(Sinä)”Oletan, että edeleen mies arvottaa työn suuhteessa kotiin ja perheeseen eri tavalla kuin nainen. Uskoisin, että tässäkään ei kuitenkaan ole isompia ongelmia yksilötasolla.”
- Puhut jatkuvasti miehistä ja naisista erillisinä kategorisina toimijoina. Eikö olisi syytä sekoittaa pakka ja puhua ihmisistä yleensä siellä, missä sukupuolen mukaan tapahtuva erottelu ei ole tarpeellista. Se olisi mielestäni yksi sp. toisiaan lähentävä tekijä.
”Tarkoitatko, että yhteiskunta tukee ohitusleikkauksia naisten kustannuksella.”
- Kyllä näin väitetään.
”Jaa jos??? No tokihan näitä on mm. Peruskoulutus ja sitä kautta mahdollisuus valita jatkokoulutuspaikka, terveydenhoidon satsaukset, syrjäytyneiden ja muiden vähäosaisten kohtelu, lasten huoltajuuden määräytyminen, miesten vähäinen osuus julkisen sektorin viroissa, otetaan nyt vielä se asevelvollisuus ...”
- Asevelvollisuus. Kyllä. Sen unohdin. Mutta muiden esille tuomiesi ryhmien ongelmat eivät johdu selkeästi SUKUPUOLESTA, kuten vaikka naisen raskaus/synnytys ja äitiysloma siihen liittyvine tarpeelliseksi katsottuine avustuksineen.
Ei minulla tässä sen kummempaa. Ehdotankin nyt, että luovumme, sinä ja minä sp:n keskinäisestä vertailusta. Minulle se sopisi jonkin sortin individualistina ihan hyvin.
Oletko muuten huomannut, että vähättelet miesten syrjintää samalla tavalla kuin minä naisten syrjintää eli syrjintää saattaa olla, mutta se ei johdu sukupuolesta (se vaan kohdistuu siihen, tilastollisesti). Lisäksi itse en anna suurtakaan painoa subjektiivisille kokemuksille. Voitaisiinpa vaihtaa osia vaikkapa 1/2 vuodeksi. Saataisiin molemmat perspektiiviä ja vertailupohjaa syrjinnän kokemuksille. Itse kun koen syrjinnän johtuvan enemmän omasta persoonastani eli sinullekin tulisi peili tätä kautta aika tutuksi tai ainakin saattaisit käyttää sitä eri tarkoituksiin kuin aikaisemmin.
"Itse kun koen syrjinnän johtuvan enemmän omasta persoonastani eli sinullekin tulisi peili tätä kautta aika tutuksi tai ainakin saattaisit käyttää sitä eri tarkoituksiin kuin aikaisemmin"
Ikävää että et ymmärtänyt mitä sanoin. Jos yrityksen johtaja toteaa naispuolisille alaisilleen aamupalaverissa, että he ovat miesten halun kohteita joille vakavasti otettava työskentely miesten kanssa ei sen vuoksi sovi - ei ole henkilökohtaista, muuta kuin syrjityn sukupuolen kautta. Samoin paljastui että yrityksen naiset saivat huomattavan määrän vähemmän palkkaa kuin vastaavassa aemassa olevat miehet - ei myöskään ole suoraan henkilökohtaista. Eriarvoisuus palkkauksessa perusteltiin sillä että miehet ovat perheen pääasiallisia huoltajia.
On erikseen asioita jotka liittyvät henkilökemiaan ynnä muihin seikkoihin, mutta ainakin minä osaan erottaa ne sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä. Kuvittelin että sinäkin osaat.
Päinvastaista kokemusta ja palautetta NIMEN OMAAN NAISENA sain perustettuani oman yrityksen.
Subjektiivinen kokemus tasa-arvokysymyksessä indikoi yhteiskunnan sen hetkistä tilaa ihan siitä huolimatta annatko sille arvoa tai et.
En tuota kiellä. On ääliömiehiä ja osa heistä on työnantajia, esimiehiä ja työkavereita. Erityinen idiootti on se, joka tuon vielä myöntää eli sanoo naiselle noin. Itse olen abs. sitä mieltä, että ainoa peruste palkalle on se työ. Valitettavan usein kuitenkin mm. sopiva supliikki vaikuttaa siihen. Ongelma saattaa osaltaan olla siinä, että ihminen on enemmän tai vähemmän narsistinen ja johdateltavissa. Työnantajan ainoa tai ainakin primäärinen motiivi suhteessa työntekijään pitäisi olla tuottavuus, tuotetaan sitten mitä hyvänsä. Yksi tärkeä seikka on myös se, mikä on työntekijän vaikutus muuhun työyhteisöön. Kannustava, ystävällinen ja positiivinen ote palkitaan aina.
"mutta ainakin minä osaan erottaa ne sukupuoleen kohdistuvasta syrjinnästä. Kuvittelin että sinäkin osaat."
Miten voit olla siitä noin varma? Toiset ihmiset osaavat peittää aika hyvin tunteensa ja iskevät sopivan paikan tullen joskus niin että sitä ei edes itse huomaa.
"Päinvastaista kokemusta ja palautetta NIMEN OMAAN NAISENA sain perustettuani oman yrityksen."
Se on aivan luonnollista ja toivottavasti se kannustaa naisia perustamaan omia yrityksiä, mielellään vielä sellaisia jotka palkkaavat työntekijöitä tai toiminnallaan luovat uusia työpaikkoja. Naisia pitäisi myös kannustaa laajentamaan yritystoimintaa siten, että he loisivat itse itselleen myös niitä johtajan paikkoja.
"Subjektiivinen kokemus tasa-arvokysymyksessä indikoi yhteiskunnan sen hetkistä tilaa ihan siitä huolimatta annatko sille arvoa tai et."
Mitenkähän puolueeton, uskottavan instanssin tekemä, faktoihin pohjautuva ja kattava sp:n tasa-arvotutkimus mahtaisi vaikuttaa näihin subj. kokemuksiin. On monia asioita jotka jakavat ihmisiä tasa-arvoisiin ja vähemmän tasa-arvoisiin yhteiskunnassa ja työelämässä. Olitpa sitten mies tai nainen, niitä on mm. Taidot/kyvyt, ulkonäkö, persoona, sosiaaliluokka, erilaiset statukset jne. Ellei joku suoraan sano naisen nyt vain olevan "huonompi", miten voit tietää mistä arvostelu/syrjintä johtuu. Minä en ainakaan tiedä,, paitsi jos joutuisin hakemaan vaikka vuokra-asuntoa, huoltajuutta jne. ja silloinkaan en voisi olla täysin varma.
Sanoin että erotan sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän esimerkiksi henkilökemioista johtuvista jännitteistä johon vastasit:
"Miten voit olla siitä noin varma? Toiset ihmiset osaavat peittää aika hyvin tunteensa ja iskevät sopivan paikan tullen joskus niin että sitä ei edes itse huomaa."
Sukupuoleen kohdistuvan syrjinnän voi melkoisella varmuudella erottaa siitä kontekstista missä syrjintää tapahtuu. Silloin niihin yleensä löytyy helposti myös stereotyyppisiä selityksiä. (Siksi kerroin nuo omat kokemukseni esimerkkinä tällaisesta tapauksesta.)
Yhteensopimattomat henkilökemiat kyllä aistii melko nopeasti. Näitä kokemuksia on varmasti jokaisella. Tämän samaisen toimitusjohtajan kanssa tulimme muuten toimeen erinomaisen hyvin. Väänsimme kättä tasa-arvosta ynnä muista ihmisen elämään liittyvistä kysymyksistä.
"...iskevät sopivan paikan tullen joskus niin että sitä ei edes itse huomaa."
Tarkoitat ehkä jonkun henkilökohtaista asenneongelmaa, jota ei ihminen edes itse välttämättä tiedosta (?) Tällaista esiintyy varmasti paljon, mutta kukapa niistä nyt suuremmin välittää. Ehkä ongelmainen itse kaikkein eniten.
Ota selvää haastattelutukimuksista ja informanteista. Tietoa löytyy varmaan pelkkien hakusanojen perusteella. Kinaaminen on tylsää.
Mahtaako feminisit olla huomattavasti yliherkkempiä reagoimaan kuin muut lähes kaikkeen mikä ympärillä tapahtuu ja kääntämään sen jonkinlaiseksi naiseen kohdistuvaksi epätasa-arvoksi.
Oletteko te? Herkistää kyllä vähän tuo keskustelukumppanin riehaantuminen bisnesideastaan. Ei osaa enää edes Nuttua sanoa...
Päätit todellakin aloittaa inttämisen kehän kierroksen aivan alusta.
Muuten: mikäs olikaan se kirkolliskokous, joka 1500-luvulla päätti todeta, että naisella on sielu? Voitaisiinko tuo päätös vielä vuonna 2005 riitauttaa ja ottaa uuteen harkintaan? Jotenkin tuntuu että aihetta olisi.
tähän antsun viestiin sanoo?