ID on kiinnostunut aiheesta:
"Jos elämä on "älykästä alkuperää", miten vosimme tunnistaa sen"
(Tai ainakin sen pitäisi olla...)
"Älyttömyys" ei ole ominaisuus vaan sen puute. Emme voi havaita tai todistaa olemassaolottomuutta. Todistustaakka on sillä joka väittää olevaksi, ei sillä joka väittää olemattomaksi; Toisin sanoen ID -teoreetikoiden tulisi osoittaa, että Designer ei ole ylimääräinen tekijä. Suunnitelmallisuuden osoittaminen suoritetaan tuottamalla empiirinen tunnistamiskoe ja testaamalla sitä jonkin piirteen suhteen. Jos tulokset eroavat, kun on tehty "riittävä tutkimusotos", voidaan tehdään päätelmä, että kyseisen eron on todennäköisesti aikaansaanut juuri älyllinen tekijä. Jos taas lopputuloksissa ei havaittaisi eroa, tehdään ilmeisesti päätelmä, että todennäköisesti havaittavaa eroa ei ole. Tällöin tekijä on suljettu pois "todennäköisin syin" empiiristen kokeiden tulosten pohjalta. Karsinta suoritetaan myös, jos mitään tälläistä testattavaa piirrettä ei tunneta.
Miten voimme erottaa älyllisyyden?
(Eikä minun vastuullani ole sellaista koetta antaa, vaan niillä jotka väittävät että voidaan tunnistaa.)
- - - - -
Näin mielipiteenä
Lähimpään on tietääkseni päässyt Turing:
Brittiläinen matemaatikko ja tietojenkäsittelyteoreetikko Alan Turing esitti vuonna 1950 "Turingin testinä" tunnetuksi tulleen operationaalisen määritelmän sille, milloin voisimme sanoa tietokoneen toimintaa "älykkääksi".
Turingin kuvitteellinen testiasetelma on kyselypeli, johon osallistuu kolme pelaajaa: A (vakuuttaja), B (harhauttaja) ja C (kyselijä).
Pelaaja C saa esittää A:lle ja B:lle vapaamuotoisia kirjallisia kysymyksiä, mutta ei näe heitä. Pelin versiossa I pelaajat A ja B ovat mies ja nainen, ja C yrittää kyselemällä selvittää kumpi on kumpi.
A yrittää vakuuttaa C:n omasta oikeasta sukupuolestaan, kun taas B yrittää saada C:n päätymään virheelliseen lopputulokseen.
Pelin versio II on muuten samanlainen, mutta pelaajat A ja B ovat nyt ihminen ja kone. Turingin määritelmän mukaan peliin osallistuvaa konetta voidaan pitää älykkäänä, jos "tyypillinen" C erehtyy version II pelissä yhtä usein kuin version I pelissä.
Turingin koneessa luotetaan selvästi ihmisen intuitiiviseen kykyyn "tunnistaa äly."
ja ennen kaikkea,onko Turingin testissä esitetty älykyyden määritelmä mitään muuta,kuin kuin ihmismäisyyttä keskustelussa.
Jos ei, se siitä. Muuta tunnistusmetodia ei kai tiedetä.
Jos kyllä,voidaan Turingin testiä soveltaa Älykkään Suunnittelijan tunnistamisessa.
Koska Turingin testi ei vaadi fyysistä läsnäoloa,vaan ainoastaan tuotoksen käsittelyä, esimerkiksi "henkistä inspiraatiota" -tai "rukousta"-tapaa keskustella Jumalan kanssa. Tapoja saada vastauksia. [tosin se vaikuttaa yksisuuntaiselta], en usko ID -ihmisten edes olevan kovin vastahakoisia tähän..
"Jos elämä on "älykästä alkuperää", miten vosimme tunnistaa sen"
(Tai ainakin sen pitäisi olla...)
"Älyttömyys" ei ole ominaisuus vaan sen puute. Emme voi havaita tai todistaa olemassaolottomuutta. Todistustaakka on sillä joka väittää olevaksi, ei sillä joka väittää olemattomaksi; Toisin sanoen ID -teoreetikoiden tulisi osoittaa, että Designer ei ole ylimääräinen tekijä. Suunnitelmallisuuden osoittaminen suoritetaan tuottamalla empiirinen tunnistamiskoe ja testaamalla sitä jonkin piirteen suhteen. Jos tulokset eroavat, kun on tehty "riittävä tutkimusotos", voidaan tehdään päätelmä, että kyseisen eron on todennäköisesti aikaansaanut juuri älyllinen tekijä. Jos taas lopputuloksissa ei havaittaisi eroa, tehdään ilmeisesti päätelmä, että todennäköisesti havaittavaa eroa ei ole. Tällöin tekijä on suljettu pois "todennäköisin syin" empiiristen kokeiden tulosten pohjalta. Karsinta suoritetaan myös, jos mitään tälläistä testattavaa piirrettä ei tunneta.
Miten voimme erottaa älyllisyyden?
(Eikä minun vastuullani ole sellaista koetta antaa, vaan niillä jotka väittävät että voidaan tunnistaa.)
- - - - -
Näin mielipiteenä
Lähimpään on tietääkseni päässyt Turing:
Brittiläinen matemaatikko ja tietojenkäsittelyteoreetikko Alan Turing esitti vuonna 1950 "Turingin testinä" tunnetuksi tulleen operationaalisen määritelmän sille, milloin voisimme sanoa tietokoneen toimintaa "älykkääksi".
Turingin kuvitteellinen testiasetelma on kyselypeli, johon osallistuu kolme pelaajaa: A (vakuuttaja), B (harhauttaja) ja C (kyselijä).
Pelaaja C saa esittää A:lle ja B:lle vapaamuotoisia kirjallisia kysymyksiä, mutta ei näe heitä. Pelin versiossa I pelaajat A ja B ovat mies ja nainen, ja C yrittää kyselemällä selvittää kumpi on kumpi.
A yrittää vakuuttaa C:n omasta oikeasta sukupuolestaan, kun taas B yrittää saada C:n päätymään virheelliseen lopputulokseen.
Pelin versio II on muuten samanlainen, mutta pelaajat A ja B ovat nyt ihminen ja kone. Turingin määritelmän mukaan peliin osallistuvaa konetta voidaan pitää älykkäänä, jos "tyypillinen" C erehtyy version II pelissä yhtä usein kuin version I pelissä.
Turingin koneessa luotetaan selvästi ihmisen intuitiiviseen kykyyn "tunnistaa äly."
ja ennen kaikkea,onko Turingin testissä esitetty älykyyden määritelmä mitään muuta,kuin kuin ihmismäisyyttä keskustelussa.
Jos ei, se siitä. Muuta tunnistusmetodia ei kai tiedetä.
Jos kyllä,voidaan Turingin testiä soveltaa Älykkään Suunnittelijan tunnistamisessa.
Koska Turingin testi ei vaadi fyysistä läsnäoloa,vaan ainoastaan tuotoksen käsittelyä, esimerkiksi "henkistä inspiraatiota" -tai "rukousta"-tapaa keskustella Jumalan kanssa. Tapoja saada vastauksia. [tosin se vaikuttaa yksisuuntaiselta], en usko ID -ihmisten edes olevan kovin vastahakoisia tähän..
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.