puurakenteista

siinä 4m:n tapauksessa massat ovat 425kg ja 106kg.

siis:

m = 2ab²R / (3Lg) , kun kakkosnelonen on "pystyssä" (eli makaa sivua a vasten)

Ja m = 2ba²R/ (3Lg), kun kakkosnelonen lappeellaan(eli makaa sivua b vasten

mitat pitäis olla a = 50mm ja b = 100mm, että se vastais kakkosnelosta!

Nuo laskemani arvot pätee siis "ykkösneloselle" eli tavalliselle laudalle

Arvot muuttuu siis seuraavasti(pystyssä arvot kerrottu 2:lla ja lappeellaan 4:llä):


L= 4000mm
Pystyssä: m = 850kg
Lappeellaan: m = 424kg

L= 3000mm
Pystyssä: m = 1130kg
Lappeellaan: m = 568kg

L=2000mm
Pystyssä: m = 1700kg
Lappeellaan: m = 848kg

L=1000mm
Pystyssä: m = 3400kg
Lappeellaan: m = 1700kg

lankku kirjoitti:

mitat pitäis olla a = 50mm ja b = 100mm, että se vastais kakkosnelosta!

Nuo laskemani arvot pätee siis "ykkösneloselle" eli tavalliselle laudalle

Arvot muuttuu siis seuraavasti(pystyssä arvot kerrottu 2:lla ja lappeellaan 4:llä):


L= 4000mm
Pystyssä: m = 850kg
Lappeellaan: m = 424kg

L= 3000mm
Pystyssä: m = 1130kg
Lappeellaan: m = 568kg

L=2000mm
Pystyssä: m = 1700kg
Lappeellaan: m = 848kg

L=1000mm
Pystyssä: m = 3400kg
Lappeellaan: m = 1700kg

Lue lisää

Sinun laskutavallasi 8 m kestäisi 425 kg, 16 m yli 212 kg. Katonrakennus olisi todella helppoa. Laskeppa huviksesi paljonko 16 m pitkä ratakisko kestäisi. Lujuuslakenta on paljon paljon paljon vaikeampaa. Katsoppa joskus lujuusopin perusoppikirjasta hiukan valmiiksi laskettuja taulukoita vastaaville rakenteille tai hanki hiukan käytännön kokemusta vaikkapa pitkällä laudalla tai kepillä. Lujuus ei ole lineaarista.

Lankulta kirjoitti:

Sinun laskutavallasi 8 m kestäisi 425 kg, 16 m yli 212 kg. Katonrakennus olisi todella helppoa. Laskeppa huviksesi paljonko 16 m pitkä ratakisko kestäisi. Lujuuslakenta on paljon paljon paljon vaikeampaa. Katsoppa joskus lujuusopin perusoppikirjasta hiukan valmiiksi laskettuja taulukoita vastaaville rakenteille tai hanki hiukan käytännön kokemusta vaikkapa pitkällä laudalla tai kepillä. Lujuus ei ole lineaarista.

Lue lisää

linkin-Meinaan vaan tuota autokatosta,miten tiuhaan niitä kakkosnelosia pitäs olla,että katos kestää esim. 1m lumikerroksen???

antaa kirjoitti:

linkin-Meinaan vaan tuota autokatosta,miten tiuhaan niitä kakkosnelosia pitäs olla,että katos kestää esim. 1m lumikerroksen???

Jos pakko käyttää kakkosnelosia, niin naulaa kahden lappeellaan olevan kakkosnelosen väliin pystyssä oleva kakkosnelonen. Naulat muutaman sentin välein ja paljon liimaa. Lujuus moninkertaistuu. Kakkoskuutonen välissä vielä paljon parempi. Ja kysy rakennuspuolelta, siellä osataan nämä hommat oikeasti.

Lankulta kirjoitti:

Sinun laskutavallasi 8 m kestäisi 425 kg, 16 m yli 212 kg. Katonrakennus olisi todella helppoa. Laskeppa huviksesi paljonko 16 m pitkä ratakisko kestäisi. Lujuuslakenta on paljon paljon paljon vaikeampaa. Katsoppa joskus lujuusopin perusoppikirjasta hiukan valmiiksi laskettuja taulukoita vastaaville rakenteille tai hanki hiukan käytännön kokemusta vaikkapa pitkällä laudalla tai kepillä. Lujuus ei ole lineaarista.

Lue lisää

Käytin kuivan männyn murtolujuudelle arvoa 100MPa, joka vastaa standardia RIL 162-1. Se murtolujuus ei ole tarkalleen oikea murtolujuus syiden suunnassa, vaan se on nimenomaan taivutusmurtolujuus, kun syyt ovat pituussuunnassa (kuten kakkosnelosessa on). Palkkiteorian yhtälöt eivät päde puulle niin hyvin kuin metallille, mutta taivutusmurtolujuus onkin muokattu oikeasta syiden suuntaisesta murtolujuudesta siten, että palkkiteorian yhtälöitä voi käyttää.

Ja laskemillani arvoilla kakkosnelonen nimenomaan katkeaa (eikö sitä kysytty?), ei niiden perusteella mitään rakenteita voi mitoittaa; jo senkin takia että taipuma on todella suuri jos pituus 4m. Kyllähän siihen pitäis joku varmuusluku ottaa mukaan jos jotain rakennetta mitoittaa.

Mutta tarkistin vielä ja samaan tulokseen päädyin. Ei mielestäni mitään väärää. Otin vielä nyt oman painon huomioon, vaikka ei sillä paljon merkitystä ollutkaan. (Kuivan männyn tiheys on 480kg/m^3). Laskin vielä taipumankin keskikohdassa. Ja kyseessä siis kummastakin päästä nivelisesti tuettu kakkosnelonen, jota painetaan tarkasti keskeltä suurimmalla mahdollisella voimalla ennenkuin kakkosnelonen katkeaa.

Eli:

muodossa:
(pituus, suurin massa keskellä, taipuma keskellä)

Kakkosnelonen makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 845kg, 23cm
3m, 1130kg, 13cm
2m, 1700kg, 5,7cm
1m, 3400kg, 1,4cm


Kakkosnelonen makaa pitemmällä sivulla:
4m, 420kg, 45cm
3m, 563kg, 26cm
2m, 847kg, 11cm
1m, 1700kg, 2,8cm

Laskin myös laudalle (ykkösnelonen):
Lauta makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 422kg, 23cm
3m, 565kg, 13cm
2m, 848kg, 5,7cm
1m, 1700kg, 1,4cm

Lauta makaa pitemmällä sivulla:
4m, 104kg, 91cm
3m, 140kg, 51cm
2m, 211kg, 23cm
1m, 424kg, 5,7cm

Tehkää testi:
Ottakaa hyvälaatuinen yli 4 metriä pitkä, höylätty, kuiva mäntylauta (tai muu mäntyinen semmonen missä ei oo mitään ylimääräisiä koloja reunoissa, ja pinta on sileä, ja mitat ovat reilut 25mm x 100mm). Pistäkää jonkinlaiset tuet 4m:n päähän toisistaan ja asettakaa lauta näiden päälle siten että se makaa pitemmällä sivullaan. Sitten tarkasti tukien keskelle astutaan vain toisella jalalla. Ja painon siirto jalalle todella rauhallisesti.

Jos olet alle 90kg, väitän, että lauta kestää painosi!!! Mutta se myös painuu vajaa 90cm alaspäin keskeltä.

antaa kirjoitti:

linkin-Meinaan vaan tuota autokatosta,miten tiuhaan niitä kakkosnelosia pitäs olla,että katos kestää esim. 1m lumikerroksen???

Kattokuormaksi pitää laskea länsirannikolla ainakin 75 cm lunta, joka tarkoittaa 150 kg/m^2, plus rakenteen omapainon osuus arviolta 50 kg/m^2, joka tekee yhteensä kuormaa 200 kg/m^2 (2000 N/m^2 eli 2 kN/m^2). Jos rakennat muualla, pitää lumikuorma olla vähintään 180 kg/m^2 ja Pohjois-Suomessa, tai yleensä runsaslumisella alueella, pitää vaakasuoraksi lumikuormaksi valita 200…220… kg/m^2.

Esimerkiksi lasketut 2*4-arvot eri jänneväleille näyttäisivät noin pikaisesti tarkastaen olevan pistekuormalle OK, mutta laskelmista puuttui eräs oleellinen tekijä – taipuma. Toiseksi sinulla on kuormituksena jatkuva kuorma, jonka vaikutus lasketaan hieman eri tavalla.
Sallittu taipuma lienee (arvaan) toissijaiselle kattorakenteelle L/300 … L/200 haarukassa, kun L on jänneväli.

Koska rakennussuunnitelmastasi ei ole tarkempaa tietoa, niin suurempien vahinkojen välttämiseksi suosittelen, että käännyt jonkun paikkakunnalla asuvan rakennusmestarin puoleen, niin hän katsoo ”Rakentajain kalenterin” taulukoista sinulle tarvittavan palkkikoon ja –jaon, sekä piirtää tupakka-askin kanteen skitsin kattorakenteesta.

antaa kirjoitti:

linkin-Meinaan vaan tuota autokatosta,miten tiuhaan niitä kakkosnelosia pitäs olla,että katos kestää esim. 1m lumikerroksen???

Luotettavalta taholta asiantuntevaa tekstiä puurakentamisesta sisältävä julkaisu. (3,4 MB)

http://virtual.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2005/W21.pdf
Taulukot 5.1…5.4 ja 5.5 antanevat vastauksia esittämiisi kysymyksiin.

se lankku kirjoitti:

Käytin kuivan männyn murtolujuudelle arvoa 100MPa, joka vastaa standardia RIL 162-1. Se murtolujuus ei ole tarkalleen oikea murtolujuus syiden suunnassa, vaan se on nimenomaan taivutusmurtolujuus, kun syyt ovat pituussuunnassa (kuten kakkosnelosessa on). Palkkiteorian yhtälöt eivät päde puulle niin hyvin kuin metallille, mutta taivutusmurtolujuus onkin muokattu oikeasta syiden suuntaisesta murtolujuudesta siten, että palkkiteorian yhtälöitä voi käyttää.

Ja laskemillani arvoilla kakkosnelonen nimenomaan katkeaa (eikö sitä kysytty?), ei niiden perusteella mitään rakenteita voi mitoittaa; jo senkin takia että taipuma on todella suuri jos pituus 4m. Kyllähän siihen pitäis joku varmuusluku ottaa mukaan jos jotain rakennetta mitoittaa.

Mutta tarkistin vielä ja samaan tulokseen päädyin. Ei mielestäni mitään väärää. Otin vielä nyt oman painon huomioon, vaikka ei sillä paljon merkitystä ollutkaan. (Kuivan männyn tiheys on 480kg/m^3). Laskin vielä taipumankin keskikohdassa. Ja kyseessä siis kummastakin päästä nivelisesti tuettu kakkosnelonen, jota painetaan tarkasti keskeltä suurimmalla mahdollisella voimalla ennenkuin kakkosnelonen katkeaa.

Eli:

muodossa:
(pituus, suurin massa keskellä, taipuma keskellä)

Kakkosnelonen makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 845kg, 23cm
3m, 1130kg, 13cm
2m, 1700kg, 5,7cm
1m, 3400kg, 1,4cm


Kakkosnelonen makaa pitemmällä sivulla:
4m, 420kg, 45cm
3m, 563kg, 26cm
2m, 847kg, 11cm
1m, 1700kg, 2,8cm

Laskin myös laudalle (ykkösnelonen):
Lauta makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 422kg, 23cm
3m, 565kg, 13cm
2m, 848kg, 5,7cm
1m, 1700kg, 1,4cm

Lauta makaa pitemmällä sivulla:
4m, 104kg, 91cm
3m, 140kg, 51cm
2m, 211kg, 23cm
1m, 424kg, 5,7cm

Tehkää testi:
Ottakaa hyvälaatuinen yli 4 metriä pitkä, höylätty, kuiva mäntylauta (tai muu mäntyinen semmonen missä ei oo mitään ylimääräisiä koloja reunoissa, ja pinta on sileä, ja mitat ovat reilut 25mm x 100mm). Pistäkää jonkinlaiset tuet 4m:n päähän toisistaan ja asettakaa lauta näiden päälle siten että se makaa pitemmällä sivullaan. Sitten tarkasti tukien keskelle astutaan vain toisella jalalla. Ja painon siirto jalalle todella rauhallisesti.

Jos olet alle 90kg, väitän, että lauta kestää painosi!!! Mutta se myös painuu vajaa 90cm alaspäin keskeltä.

Lue lisää

Jep. Kyllä se kutakuinkin näine menee.

se lankku kirjoitti:

Käytin kuivan männyn murtolujuudelle arvoa 100MPa, joka vastaa standardia RIL 162-1. Se murtolujuus ei ole tarkalleen oikea murtolujuus syiden suunnassa, vaan se on nimenomaan taivutusmurtolujuus, kun syyt ovat pituussuunnassa (kuten kakkosnelosessa on). Palkkiteorian yhtälöt eivät päde puulle niin hyvin kuin metallille, mutta taivutusmurtolujuus onkin muokattu oikeasta syiden suuntaisesta murtolujuudesta siten, että palkkiteorian yhtälöitä voi käyttää.

Ja laskemillani arvoilla kakkosnelonen nimenomaan katkeaa (eikö sitä kysytty?), ei niiden perusteella mitään rakenteita voi mitoittaa; jo senkin takia että taipuma on todella suuri jos pituus 4m. Kyllähän siihen pitäis joku varmuusluku ottaa mukaan jos jotain rakennetta mitoittaa.

Mutta tarkistin vielä ja samaan tulokseen päädyin. Ei mielestäni mitään väärää. Otin vielä nyt oman painon huomioon, vaikka ei sillä paljon merkitystä ollutkaan. (Kuivan männyn tiheys on 480kg/m^3). Laskin vielä taipumankin keskikohdassa. Ja kyseessä siis kummastakin päästä nivelisesti tuettu kakkosnelonen, jota painetaan tarkasti keskeltä suurimmalla mahdollisella voimalla ennenkuin kakkosnelonen katkeaa.

Eli:

muodossa:
(pituus, suurin massa keskellä, taipuma keskellä)

Kakkosnelonen makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 845kg, 23cm
3m, 1130kg, 13cm
2m, 1700kg, 5,7cm
1m, 3400kg, 1,4cm


Kakkosnelonen makaa pitemmällä sivulla:
4m, 420kg, 45cm
3m, 563kg, 26cm
2m, 847kg, 11cm
1m, 1700kg, 2,8cm

Laskin myös laudalle (ykkösnelonen):
Lauta makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 422kg, 23cm
3m, 565kg, 13cm
2m, 848kg, 5,7cm
1m, 1700kg, 1,4cm

Lauta makaa pitemmällä sivulla:
4m, 104kg, 91cm
3m, 140kg, 51cm
2m, 211kg, 23cm
1m, 424kg, 5,7cm

Tehkää testi:
Ottakaa hyvälaatuinen yli 4 metriä pitkä, höylätty, kuiva mäntylauta (tai muu mäntyinen semmonen missä ei oo mitään ylimääräisiä koloja reunoissa, ja pinta on sileä, ja mitat ovat reilut 25mm x 100mm). Pistäkää jonkinlaiset tuet 4m:n päähän toisistaan ja asettakaa lauta näiden päälle siten että se makaa pitemmällä sivullaan. Sitten tarkasti tukien keskelle astutaan vain toisella jalalla. Ja painon siirto jalalle todella rauhallisesti.

Jos olet alle 90kg, väitän, että lauta kestää painosi!!! Mutta se myös painuu vajaa 90cm alaspäin keskeltä.

Lue lisää

on jäänyt ainakin huomioimatta. Keskikohdassa vaikutta samaan aikaa sekä taivutuksen aiheuttama veto-/puritusjännitys, että kohtisuora leikkausjännitys. Nämä jännitykset kun laskee yhteen niin reunalla jännityksen maksimi ratkaisee kokonaisjännityksen arvon.

Leikkausjännitys on mg/A, painon kohdalla.

Lujis kirjoitti:

on jäänyt ainakin huomioimatta. Keskikohdassa vaikutta samaan aikaa sekä taivutuksen aiheuttama veto-/puritusjännitys, että kohtisuora leikkausjännitys. Nämä jännitykset kun laskee yhteen niin reunalla jännityksen maksimi ratkaisee kokonaisjännityksen arvon.

Leikkausjännitys on mg/A, painon kohdalla.

Lue lisää

Ensinnäkään ei normaalijännitystä(veto/puristus) ja leikkausjännitystä voi yhteen laskea, ne ovat ihan erilliset asiat. On olemassa hypoteeseja, joiden mukaan tarkastetaan kestääkö materiaali kyseistä jännitystilaa(normaalijännitykset kolmessa eri suunnassa ja leikkausjännitykset kolmessa eri suunnassa.

Lisäksi väitit että leikkausjännitys on mg/A kakkosnelosen keskikohdan ylä- ja alareunalla. Se ei ole. mg/A ei ole edes keskimääräinen leikkausjännitys, (mg/2)/A on keskimääräinen leikkausjännitys keskellä olevassa poikkileikkauksessa (leikkausjännityksen suunta riippuu siitä kummalta puolelta pistemäistä voimaa poikkileikkaus valitaan). Oikeasti suorakulmiopoikkileikkauksella kyseisessä tilanteessa leikkausjännitys on nolla poikkileikkauksen ylä- ja alareunalla, ja 1.5-kertainen keskimääräiseen leikkausjännitykseen nähden poikkileikkauksen keskellä.

Esim. kun kakkosnelosen pituus on 4m ja se makaa lyhyemmällä sivulla. Keskellä poikkileikkauksen keskimääräinen leikkausjännitys on 845kg * 9.81m/s^2 / (100mm * 50mm) / 2 = 0,829MPa
Silloin poikkileikkauksen ylä- ja alareunassa on leikkausjännitys 0MPa ja keskellä 1,5 * 0,829MPa = 1,24MPa

Vastaavassa tilanteessa normaalijännitys on yläreunassa 100MPa puristusta ja alareunassa 100MPa vetoa, mutta poikkileikkauksen keskellä normaalijännitys on 0MPa (koska kakkosnelosessa ei ulkoista vetoa/puristusta)

Siis
alareunassa:
(100MPa normaalijännitys, 0MPa leikkausjännitys)

keskellä:
(0MPa normaalijännitys, 1,24MPa leikkausjännitys)


Ei tarvitse olla meedio, kun olettaa että kakkosnelonen murtuu ensin alareunasta kuin keskeltä (vaikka materiaalit kestävätkin leikkausta huonommin kuin normaalijännitystä)

se lankku kirjoitti:

Ensinnäkään ei normaalijännitystä(veto/puristus) ja leikkausjännitystä voi yhteen laskea, ne ovat ihan erilliset asiat. On olemassa hypoteeseja, joiden mukaan tarkastetaan kestääkö materiaali kyseistä jännitystilaa(normaalijännitykset kolmessa eri suunnassa ja leikkausjännitykset kolmessa eri suunnassa.

Lisäksi väitit että leikkausjännitys on mg/A kakkosnelosen keskikohdan ylä- ja alareunalla. Se ei ole. mg/A ei ole edes keskimääräinen leikkausjännitys, (mg/2)/A on keskimääräinen leikkausjännitys keskellä olevassa poikkileikkauksessa (leikkausjännityksen suunta riippuu siitä kummalta puolelta pistemäistä voimaa poikkileikkaus valitaan). Oikeasti suorakulmiopoikkileikkauksella kyseisessä tilanteessa leikkausjännitys on nolla poikkileikkauksen ylä- ja alareunalla, ja 1.5-kertainen keskimääräiseen leikkausjännitykseen nähden poikkileikkauksen keskellä.

Esim. kun kakkosnelosen pituus on 4m ja se makaa lyhyemmällä sivulla. Keskellä poikkileikkauksen keskimääräinen leikkausjännitys on 845kg * 9.81m/s^2 / (100mm * 50mm) / 2 = 0,829MPa
Silloin poikkileikkauksen ylä- ja alareunassa on leikkausjännitys 0MPa ja keskellä 1,5 * 0,829MPa = 1,24MPa

Vastaavassa tilanteessa normaalijännitys on yläreunassa 100MPa puristusta ja alareunassa 100MPa vetoa, mutta poikkileikkauksen keskellä normaalijännitys on 0MPa (koska kakkosnelosessa ei ulkoista vetoa/puristusta)

Siis
alareunassa:
(100MPa normaalijännitys, 0MPa leikkausjännitys)

keskellä:
(0MPa normaalijännitys, 1,24MPa leikkausjännitys)


Ei tarvitse olla meedio, kun olettaa että kakkosnelonen murtuu ensin alareunasta kuin keskeltä (vaikka materiaalit kestävätkin leikkausta huonommin kuin normaalijännitystä)

Lue lisää

ei missään tietenkään sanota että sen täytyy murtua juuri reunoista tai keskeltä. Sillä reunojen ja keskikohdan välillä on sekä leikkausjännitystä, että normaalijännitystä. Mutta tuo 1,24MPa on nimenomaan leikkausjännityksen maksimi, ja se on niin pieni että se voidaan jättää huomiotta.

se lankku kirjoitti:

Ensinnäkään ei normaalijännitystä(veto/puristus) ja leikkausjännitystä voi yhteen laskea, ne ovat ihan erilliset asiat. On olemassa hypoteeseja, joiden mukaan tarkastetaan kestääkö materiaali kyseistä jännitystilaa(normaalijännitykset kolmessa eri suunnassa ja leikkausjännitykset kolmessa eri suunnassa.

Lisäksi väitit että leikkausjännitys on mg/A kakkosnelosen keskikohdan ylä- ja alareunalla. Se ei ole. mg/A ei ole edes keskimääräinen leikkausjännitys, (mg/2)/A on keskimääräinen leikkausjännitys keskellä olevassa poikkileikkauksessa (leikkausjännityksen suunta riippuu siitä kummalta puolelta pistemäistä voimaa poikkileikkaus valitaan). Oikeasti suorakulmiopoikkileikkauksella kyseisessä tilanteessa leikkausjännitys on nolla poikkileikkauksen ylä- ja alareunalla, ja 1.5-kertainen keskimääräiseen leikkausjännitykseen nähden poikkileikkauksen keskellä.

Esim. kun kakkosnelosen pituus on 4m ja se makaa lyhyemmällä sivulla. Keskellä poikkileikkauksen keskimääräinen leikkausjännitys on 845kg * 9.81m/s^2 / (100mm * 50mm) / 2 = 0,829MPa
Silloin poikkileikkauksen ylä- ja alareunassa on leikkausjännitys 0MPa ja keskellä 1,5 * 0,829MPa = 1,24MPa

Vastaavassa tilanteessa normaalijännitys on yläreunassa 100MPa puristusta ja alareunassa 100MPa vetoa, mutta poikkileikkauksen keskellä normaalijännitys on 0MPa (koska kakkosnelosessa ei ulkoista vetoa/puristusta)

Siis
alareunassa:
(100MPa normaalijännitys, 0MPa leikkausjännitys)

keskellä:
(0MPa normaalijännitys, 1,24MPa leikkausjännitys)


Ei tarvitse olla meedio, kun olettaa että kakkosnelonen murtuu ensin alareunasta kuin keskeltä (vaikka materiaalit kestävätkin leikkausta huonommin kuin normaalijännitystä)

Lue lisää

piti todeta että ei se maksimileikkausjännitys siinä 1m:n pituisessa lyhyemmällä sivulla makaavan kakkosnelosen tapauksessakaan (m = 3400kg) ole sen suurempi kuin 5,00MPa. Edelleen se on pieni.

se lankku kirjoitti:

Ensinnäkään ei normaalijännitystä(veto/puristus) ja leikkausjännitystä voi yhteen laskea, ne ovat ihan erilliset asiat. On olemassa hypoteeseja, joiden mukaan tarkastetaan kestääkö materiaali kyseistä jännitystilaa(normaalijännitykset kolmessa eri suunnassa ja leikkausjännitykset kolmessa eri suunnassa.

Lisäksi väitit että leikkausjännitys on mg/A kakkosnelosen keskikohdan ylä- ja alareunalla. Se ei ole. mg/A ei ole edes keskimääräinen leikkausjännitys, (mg/2)/A on keskimääräinen leikkausjännitys keskellä olevassa poikkileikkauksessa (leikkausjännityksen suunta riippuu siitä kummalta puolelta pistemäistä voimaa poikkileikkaus valitaan). Oikeasti suorakulmiopoikkileikkauksella kyseisessä tilanteessa leikkausjännitys on nolla poikkileikkauksen ylä- ja alareunalla, ja 1.5-kertainen keskimääräiseen leikkausjännitykseen nähden poikkileikkauksen keskellä.

Esim. kun kakkosnelosen pituus on 4m ja se makaa lyhyemmällä sivulla. Keskellä poikkileikkauksen keskimääräinen leikkausjännitys on 845kg * 9.81m/s^2 / (100mm * 50mm) / 2 = 0,829MPa
Silloin poikkileikkauksen ylä- ja alareunassa on leikkausjännitys 0MPa ja keskellä 1,5 * 0,829MPa = 1,24MPa

Vastaavassa tilanteessa normaalijännitys on yläreunassa 100MPa puristusta ja alareunassa 100MPa vetoa, mutta poikkileikkauksen keskellä normaalijännitys on 0MPa (koska kakkosnelosessa ei ulkoista vetoa/puristusta)

Siis
alareunassa:
(100MPa normaalijännitys, 0MPa leikkausjännitys)

keskellä:
(0MPa normaalijännitys, 1,24MPa leikkausjännitys)


Ei tarvitse olla meedio, kun olettaa että kakkosnelonen murtuu ensin alareunasta kuin keskeltä (vaikka materiaalit kestävätkin leikkausta huonommin kuin normaalijännitystä)

Lue lisää

oikeassa siinä, että leikkausjännitystä ja taivutuksen aiheuttamaa veto-/puristusjännitystä ei kuulu laskea yhteen ( ainakaan suoraan ).

Sen sijaa leikkausjännitys on aina vain pistekuorman (tai tukipisteen) kohdalla vaikuttava jännitys, joka on sama koko poikkipinnan osalta. Ellei puun osalta lasketa jotain korjattuja arvoja. Itse olen metallipuolen kavereita.

Veto- ja puristujännityksen palkkiin aiheuttaa nimenomaan tukireaktioiden aiheuttama taivutus. Tämä aiheuttaa yläpuolisessa kuormituksessa vetojännityksen alapintaan ja puristusjännityksen yläpintaan. Puun poikkileikkauksen keskilinjan kohdalla ei esiinny näitä jännityksiä.

Epäedullisin paikka on siis puolessa välissä palkkia oleva pistekuorma, joka aiheuttaa samassa kohdassa sekä maksimaalisen veto-/puristusjännityksen, sekä samaaikaisen leikkausjännityksen.

Jos lumikuorma lasketaan pistekuormaksi keskelle palkkia vaikuttavaksi pistekuormaksi, ollaan turvallisella puolella, kunhan vielä otetaan huomioon varmuukerroin 1.5 - 2.0.

Tämän lisäksi on huomioitava mahdolliset dynaamiset kuormat kuten tuuli, lumen kastuminen / liikkuminen jne. Viime mainittujen puutteellinen huomiointi on aiheuttanut viime aikoina uhreja vaatineita kattosortumia.

Lujis kirjoitti:

oikeassa siinä, että leikkausjännitystä ja taivutuksen aiheuttamaa veto-/puristusjännitystä ei kuulu laskea yhteen ( ainakaan suoraan ).

Sen sijaa leikkausjännitys on aina vain pistekuorman (tai tukipisteen) kohdalla vaikuttava jännitys, joka on sama koko poikkipinnan osalta. Ellei puun osalta lasketa jotain korjattuja arvoja. Itse olen metallipuolen kavereita.

Veto- ja puristujännityksen palkkiin aiheuttaa nimenomaan tukireaktioiden aiheuttama taivutus. Tämä aiheuttaa yläpuolisessa kuormituksessa vetojännityksen alapintaan ja puristusjännityksen yläpintaan. Puun poikkileikkauksen keskilinjan kohdalla ei esiinny näitä jännityksiä.

Epäedullisin paikka on siis puolessa välissä palkkia oleva pistekuorma, joka aiheuttaa samassa kohdassa sekä maksimaalisen veto-/puristusjännityksen, sekä samaaikaisen leikkausjännityksen.

Jos lumikuorma lasketaan pistekuormaksi keskelle palkkia vaikuttavaksi pistekuormaksi, ollaan turvallisella puolella, kunhan vielä otetaan huomioon varmuukerroin 1.5 - 2.0.

Tämän lisäksi on huomioitava mahdolliset dynaamiset kuormat kuten tuuli, lumen kastuminen / liikkuminen jne. Viime mainittujen puutteellinen huomiointi on aiheuttanut viime aikoina uhreja vaatineita kattosortumia.

Lue lisää

Leikkausjännityksen resultantti tietyssä poikkileikkauksessa on leikkausvoima. Ja leikkausvoima on tasapainoehdon mukaan vakio kuormittamattomilla palkin osilla. Niinpä tässä tapauksessa leikkausjännitys on -F/2 toisella puolella pistevoimaa ja F/2 toisella. Pistevoimien kohdalla on voiman suuruinen muutos leikkausvoimassa: tuella F/2 -> 0 , toisella tuella -F/2 -> 0 ja keskellä -F/2 -> F/2 suuruinen hyppy. Keskimääräinen leikkausjännitys tietyssä poikkileikkauksessa on kyseinen leikkausvoima jaettuna poikkileikkauksen pinta-alalla. Leikkausjännitys on siis vakio pituussuunnassa palkin keskikohdasta tuelle asti, ja toisella puolella pistevoimaa samansuuruinen ,mutta vastakkaismerkkinen. Mutta leikkausjännitys ei ole vakio poikkileikkauksessa. Ylä ja alareunoilla ei voi olla tässä tapauksessa leikkausjännitystä, koska silloin ylä- ja alapinnan pisteet eivät olisi tasapainossa. (jännitystilan tasapainoyhtälöt) τ_xy = τ_yx
koska pinnoissa ei ole pinnan suuntaista jännitystä, eli esim. τ_yx = 0 niin on myös τ_xy = 0 reunapisteessä. Ja τ_xy on nimenomaan se leikkausjännitys jota tämä keskustelu koskee.
Leikkausjännitys jakaantuu poikkileikkaukseen toisen asteen yhtälön mukaan siten että se on tässä tilanteessa nolla ala- ja yläreunassa ja 1,5-kertainen kerkimääräiseen leikkausjännitykseen keskellä poikkileikkausta. Eihän se keskimääräinen leikkausjännityskään huono arvo ole tietyissä tilanteissa kun ei niin kiinnosta tarkka jakauma. Mutta on hyvä tiedostaa silti, että oikean leikkausjännityksen huippu on 1,5-kertainen siihen verrattuna tässä yksinkertaisessa tilanteessa.

En mäkään ole erityisesti puun mekaniikasta tietoinen, ne ovat lähinnä "raksapuolen" juttuja.

Tosin saattaa sittenkin olla siinä metrin pituisessa kakkosnelosessa leikkausjännitys on yli sallitun. Nimittäin katsoin juuri, että männyn murtolujuus on vain 3MPa syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Mutta se on normaalijännitykselle. En sitten tiedä minkälaista lujuushypoteesia tälläisessä komposiittirakenteessa pitäisi käyttää. (puu on komposiitti). Sitten puussa on vielä ne "vuosirenkaat", eli sekin vaikuttaa missä kulmassa ne ovat. Pitäis olla vielä kolmaskin murtolujuus. Puu on aika vaikea aine.

se lankku kirjoitti:

Käytin kuivan männyn murtolujuudelle arvoa 100MPa, joka vastaa standardia RIL 162-1. Se murtolujuus ei ole tarkalleen oikea murtolujuus syiden suunnassa, vaan se on nimenomaan taivutusmurtolujuus, kun syyt ovat pituussuunnassa (kuten kakkosnelosessa on). Palkkiteorian yhtälöt eivät päde puulle niin hyvin kuin metallille, mutta taivutusmurtolujuus onkin muokattu oikeasta syiden suuntaisesta murtolujuudesta siten, että palkkiteorian yhtälöitä voi käyttää.

Ja laskemillani arvoilla kakkosnelonen nimenomaan katkeaa (eikö sitä kysytty?), ei niiden perusteella mitään rakenteita voi mitoittaa; jo senkin takia että taipuma on todella suuri jos pituus 4m. Kyllähän siihen pitäis joku varmuusluku ottaa mukaan jos jotain rakennetta mitoittaa.

Mutta tarkistin vielä ja samaan tulokseen päädyin. Ei mielestäni mitään väärää. Otin vielä nyt oman painon huomioon, vaikka ei sillä paljon merkitystä ollutkaan. (Kuivan männyn tiheys on 480kg/m^3). Laskin vielä taipumankin keskikohdassa. Ja kyseessä siis kummastakin päästä nivelisesti tuettu kakkosnelonen, jota painetaan tarkasti keskeltä suurimmalla mahdollisella voimalla ennenkuin kakkosnelonen katkeaa.

Eli:

muodossa:
(pituus, suurin massa keskellä, taipuma keskellä)

Kakkosnelonen makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 845kg, 23cm
3m, 1130kg, 13cm
2m, 1700kg, 5,7cm
1m, 3400kg, 1,4cm


Kakkosnelonen makaa pitemmällä sivulla:
4m, 420kg, 45cm
3m, 563kg, 26cm
2m, 847kg, 11cm
1m, 1700kg, 2,8cm

Laskin myös laudalle (ykkösnelonen):
Lauta makaa lyhyemmällä sivulla:
4m, 422kg, 23cm
3m, 565kg, 13cm
2m, 848kg, 5,7cm
1m, 1700kg, 1,4cm

Lauta makaa pitemmällä sivulla:
4m, 104kg, 91cm
3m, 140kg, 51cm
2m, 211kg, 23cm
1m, 424kg, 5,7cm

Tehkää testi:
Ottakaa hyvälaatuinen yli 4 metriä pitkä, höylätty, kuiva mäntylauta (tai muu mäntyinen semmonen missä ei oo mitään ylimääräisiä koloja reunoissa, ja pinta on sileä, ja mitat ovat reilut 25mm x 100mm). Pistäkää jonkinlaiset tuet 4m:n päähän toisistaan ja asettakaa lauta näiden päälle siten että se makaa pitemmällä sivullaan. Sitten tarkasti tukien keskelle astutaan vain toisella jalalla. Ja painon siirto jalalle todella rauhallisesti.

Jos olet alle 90kg, väitän, että lauta kestää painosi!!! Mutta se myös painuu vajaa 90cm alaspäin keskeltä.

Lue lisää

En lukenut koko ketjua, mutta tuosta palkin taipumisesta: Jos nelimetrinen palkki tuetaan päistään ja sitä taivutetaan 90 senttiä alas keskikohdastaan, ei se enää ole kannakkeillaan. Jos palkki taas on pidempi kuin 4 metriä ja se tuetaan 4 metrin etäisyyksiltä, liukuu se alaspäin kannakkeillaan, jolloin kokonaispituus kasvaa.

se lankku kirjoitti:

Leikkausjännityksen resultantti tietyssä poikkileikkauksessa on leikkausvoima. Ja leikkausvoima on tasapainoehdon mukaan vakio kuormittamattomilla palkin osilla. Niinpä tässä tapauksessa leikkausjännitys on -F/2 toisella puolella pistevoimaa ja F/2 toisella. Pistevoimien kohdalla on voiman suuruinen muutos leikkausvoimassa: tuella F/2 -> 0 , toisella tuella -F/2 -> 0 ja keskellä -F/2 -> F/2 suuruinen hyppy. Keskimääräinen leikkausjännitys tietyssä poikkileikkauksessa on kyseinen leikkausvoima jaettuna poikkileikkauksen pinta-alalla. Leikkausjännitys on siis vakio pituussuunnassa palkin keskikohdasta tuelle asti, ja toisella puolella pistevoimaa samansuuruinen ,mutta vastakkaismerkkinen. Mutta leikkausjännitys ei ole vakio poikkileikkauksessa. Ylä ja alareunoilla ei voi olla tässä tapauksessa leikkausjännitystä, koska silloin ylä- ja alapinnan pisteet eivät olisi tasapainossa. (jännitystilan tasapainoyhtälöt) τ_xy = τ_yx
koska pinnoissa ei ole pinnan suuntaista jännitystä, eli esim. τ_yx = 0 niin on myös τ_xy = 0 reunapisteessä. Ja τ_xy on nimenomaan se leikkausjännitys jota tämä keskustelu koskee.
Leikkausjännitys jakaantuu poikkileikkaukseen toisen asteen yhtälön mukaan siten että se on tässä tilanteessa nolla ala- ja yläreunassa ja 1,5-kertainen kerkimääräiseen leikkausjännitykseen keskellä poikkileikkausta. Eihän se keskimääräinen leikkausjännityskään huono arvo ole tietyissä tilanteissa kun ei niin kiinnosta tarkka jakauma. Mutta on hyvä tiedostaa silti, että oikean leikkausjännityksen huippu on 1,5-kertainen siihen verrattuna tässä yksinkertaisessa tilanteessa.

En mäkään ole erityisesti puun mekaniikasta tietoinen, ne ovat lähinnä "raksapuolen" juttuja.

Tosin saattaa sittenkin olla siinä metrin pituisessa kakkosnelosessa leikkausjännitys on yli sallitun. Nimittäin katsoin juuri, että männyn murtolujuus on vain 3MPa syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Mutta se on normaalijännitykselle. En sitten tiedä minkälaista lujuushypoteesia tälläisessä komposiittirakenteessa pitäisi käyttää. (puu on komposiitti). Sitten puussa on vielä ne "vuosirenkaat", eli sekin vaikuttaa missä kulmassa ne ovat. Pitäis olla vielä kolmaskin murtolujuus. Puu on aika vaikea aine.

Lue lisää

"Leikkausjännitys jakaantuu poikkileikkaukseen toisen asteen yhtälön mukaan siten että se on tässä tilanteessa nolla ala- ja yläreunassa ja 1,5-kertainen kerkimääräiseen leikkausjännitykseen keskellä poikkileikkausta."

Ei pidä paikkaansa jos kuorma on ihan oikeasti pistemäinen. Silloin leikkausjännitys aivan kuorman vieressä voi olla oletukseesi nähden vaikkapa 5 kertainen. Eli leikkausjännitys ei silloin jakaudu paraabelin mukaisesti, koska pistemäisellä kuormlla ko leikkausjännitysjakautuma edellyttäisi ääretöntä kimmomoduulia paksuussuuntaiselle puristukselle, mikä ei vastaa alkuunkaan todellisuutta.
Leikkausmurtuma aivan pistemäisen kuorman kohdalla/vieressä ei kuitenkaan romahduta koko palkkia, vaan erottaa syyt korkeussuunnassa toisistaan lyhyeltä matkalta palkin pituuden suunnassa mitattuna. Toisinsanoen yhden 2*4 palkiin sijasta palkki onkin paikallisesti esim 4 kpl 2*1 päällekkäin ja kiinni toisissan vain kitkalla leikkausmurtuman seurauksena. Eikä myöskään ylisuuri puristusjännitys kuorman kohdalla poikkisyyn sunnassa romahduta vielä palkkia. Ne syyt vain puristuvat kuorman puolella lähemmäksi toisiaan ja palkin poikkileikkauksen koko pienee korkeussuunnassa, puun tiheyden kasvaessa. Seurauksena palkin taivutuskapasiteetti laskee, mikä voi johtaa koko palkin romahtamiseen, jos riittävä varmuuskerroin puuttuu.
3400 kg on joka tapauksessa aivan liikaa 2*4 mänty tai kuusi sahatavaralle, vaikka palkki olisikin vain 1 metriä lyhyt.

fyysikoitten laskelmiin. Tiedäthän miten on puurakentamisessa viimeaikoina käynyt. Romahtaneita kattoja ym. Niin siinä käy kun yrittää matematiikalla viisastella. Käytä vain sitä luotettavaa maalaisjärkeä.

noitten kirjoitti:

fyysikoitten laskelmiin. Tiedäthän miten on puurakentamisessa viimeaikoina käynyt. Romahtaneita kattoja ym. Niin siinä käy kun yrittää matematiikalla viisastella. Käytä vain sitä luotettavaa maalaisjärkeä.

Lue lisää

Niin pitää muistaa, että insinöörilaskennassa MINIMI varmuuskerroin rakenteen käyttökelvottomaksi menemisien suhteen on 1.5... mutta em. kaltaisissa kattorakenteissa vaikkapa 5.0

Eli ensin lasket em. kaavoilla jonkin kohtuullisen riittävän mitan ja sitten käytännössä laitat 5 kertaa lujempaa.

noitten kirjoitti:

fyysikoitten laskelmiin. Tiedäthän miten on puurakentamisessa viimeaikoina käynyt. Romahtaneita kattoja ym. Niin siinä käy kun yrittää matematiikalla viisastella. Käytä vain sitä luotettavaa maalaisjärkeä.

Lue lisää

nuo romahtaneet kattorakenteet, mitä nyt mutaman vuoden sisällä on ollu nii on ollu ihan jotain muuta ku puuta... taisi jossain olla osaksi puuta, mutta yleensä metallia tai alas on vaan puonnu kevyt alaslasku katto..siis sisä verhous..

noitten kirjoitti:

fyysikoitten laskelmiin. Tiedäthän miten on puurakentamisessa viimeaikoina käynyt. Romahtaneita kattoja ym. Niin siinä käy kun yrittää matematiikalla viisastella. Käytä vain sitä luotettavaa maalaisjärkeä.

Lue lisää

Niin just.Maalaisjärkeä kannattaa käyttää,nuo laskutoimitukset on ihan turhia.

Menit uskomaan (koulupoikien) laskuharjoituksia, joissa käytettiin n. 10-kertaisia jännityksiä rakentamisessa sallittuihin suomalaisen havupuun arvoihin verrattuna. Oikeampi jako 3 m jännevälille olisi tapauksessasi ollut suuruusluokkaa 30 cm k/k. Esim. kertomani VTT:n linkki antaa 3 m jänteellä palkkiväliksi 36 cm k/k ja tämä leimatulle lujuuslajitellulle puulle (C24). Puu on materiaali, jonka lujuus vaihtelee samankin puulajin välillä suuresti ja eräs tekijä on tilavuuspaino. Mittaustulokset kertovat 15 % kosteuden omaavan havupuun taivutuslujuuden voivan vaihdella 40 … 95 N/mm^2 kun tilavuuspaino vaihtelee 0,35 … 0,65 kg/dm^3 (TKK 5).
Puutavaran pitää olla hyvälaatuista jotta voidaan käyttää sallittuna taivutusjännityksenä 10 N/mm^2, jonka jännityksen 1,25 kN/m^2 (125 kg/m^2) kokonaiskuorma (lumi rakennemassat) palkkijaolla 60 cm ja tukivälillä 3 m aiheuttaa syrjällään olevaan 50mm*100mm kannattimeen.
Tehty mikä tehty ja tuurillahan ne laivatkin seilaa.

Esimerkkinä voin mainita, että nykyisessä asuintalossani on osalla vesikattoa tukivälillä 3,2 m 2-tukisena palkkina 2”*7”, palkkijako 60 cm k/k ja materiaalina parasta suomalaista hienosyistä iki-mäntyä, eikä mitään tehometsänhoidon hötötuotetta.

ihmettelijä kirjoitti:

Menit uskomaan (koulupoikien) laskuharjoituksia, joissa käytettiin n. 10-kertaisia jännityksiä rakentamisessa sallittuihin suomalaisen havupuun arvoihin verrattuna. Oikeampi jako 3 m jännevälille olisi tapauksessasi ollut suuruusluokkaa 30 cm k/k. Esim. kertomani VTT:n linkki antaa 3 m jänteellä palkkiväliksi 36 cm k/k ja tämä leimatulle lujuuslajitellulle puulle (C24). Puu on materiaali, jonka lujuus vaihtelee samankin puulajin välillä suuresti ja eräs tekijä on tilavuuspaino. Mittaustulokset kertovat 15 % kosteuden omaavan havupuun taivutuslujuuden voivan vaihdella 40 … 95 N/mm^2 kun tilavuuspaino vaihtelee 0,35 … 0,65 kg/dm^3 (TKK 5).
Puutavaran pitää olla hyvälaatuista jotta voidaan käyttää sallittuna taivutusjännityksenä 10 N/mm^2, jonka jännityksen 1,25 kN/m^2 (125 kg/m^2) kokonaiskuorma (lumi rakennemassat) palkkijaolla 60 cm ja tukivälillä 3 m aiheuttaa syrjällään olevaan 50mm*100mm kannattimeen.
Tehty mikä tehty ja tuurillahan ne laivatkin seilaa.

Esimerkkinä voin mainita, että nykyisessä asuintalossani on osalla vesikattoa tukivälillä 3,2 m 2-tukisena palkkina 2”*7”, palkkijako 60 cm k/k ja materiaalina parasta suomalaista hienosyistä iki-mäntyä, eikä mitään tehometsänhoidon hötötuotetta.

Lue lisää

Valitettavasti ihmettelijä lienee oikeassa, vaikkakin mitään varmaa on vaikea sanoa kun ei tiedä miten kyseinen rakenne on toteutettu. Ns. maalaisjärjen käyttö johtaa usein rakenteen alimitoitukseen, ellei kyseessä ole erittäin kokenut rakentaja. Toisaalta kyseessä olevan autokatoksen kohdalla lienee suhteellisen helppoa huolehtia ettei lumikuorma kasva liian suureksi. Näinollen rakenne on käyttökelpoinen vaikkei ilmeisesti olekaan mitoitettu määräysten mukaisesti.

Noiden "koulupoikien laskuharjoitusten" puolustukseksi täytyy sanoa että kyllä ne ovat sinänsä ihan oikein laskettu vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen, vaikkei tuon murtokuoman mukaan voikkaan rakenteita mitoittaa. Rakenteet kun täytyy suunnitella kokonaisvaltaisesti jotta saadaan määriteltyä rakenneosille kohdistuvat kuormitukset oikein ja huomioitua materiaalin ominaisuuksien vaihtelu, sekä tarkistettua rakenteen stabiliteetti.

wileni kirjoitti:

Valitettavasti ihmettelijä lienee oikeassa, vaikkakin mitään varmaa on vaikea sanoa kun ei tiedä miten kyseinen rakenne on toteutettu. Ns. maalaisjärjen käyttö johtaa usein rakenteen alimitoitukseen, ellei kyseessä ole erittäin kokenut rakentaja. Toisaalta kyseessä olevan autokatoksen kohdalla lienee suhteellisen helppoa huolehtia ettei lumikuorma kasva liian suureksi. Näinollen rakenne on käyttökelpoinen vaikkei ilmeisesti olekaan mitoitettu määräysten mukaisesti.

Noiden "koulupoikien laskuharjoitusten" puolustukseksi täytyy sanoa että kyllä ne ovat sinänsä ihan oikein laskettu vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen, vaikkei tuon murtokuoman mukaan voikkaan rakenteita mitoittaa. Rakenteet kun täytyy suunnitella kokonaisvaltaisesti jotta saadaan määriteltyä rakenneosille kohdistuvat kuormitukset oikein ja huomioitua materiaalin ominaisuuksien vaihtelu, sekä tarkistettua rakenteen stabiliteetti.

Lue lisää

Ilmeisesti minua tarkoitetaan "koulupojalla". En ole missään vaiheessa tässä keskustelussa ollut mitoittamassa autokatosta. Olen vain vastannut kysymykseen: "Kuinka painava mies voi seistä kakkosnelosen keskellä kakkosnelosen katkeamatta"

Ja toisekseen ei tuollainen autokatos ole mielestäni alimitoitettu. Meillä on mökillä jonkun maalaisjärjellä mitoitettu tasakattoinen puuliiteri, jossa on kakkosnelosia yli metrin välillä, ja jänneväli on autokatoksen luokkaa. Ja päällä peltikatto. Ei se koskaan ole notkunut vaikka kuinka olisi lunta ollut katolla.

Kaikki viisastelut ja viittaukset rakennusmääräyksiin voit unohtaa, ellet nyt sitten aio hyväksyttää katostasi asumiskäyttöön tiilikatteella ! !

Rakentamasi katos kestää n. 150 kp/m^2 reilusti aikamoisella varmuuskertoimella, ja etuna on se että joka kerta kun käyt katoksessa voit vilkaisemalla todeta kuormituksen vaikutuksen, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.

Mielestäni 60 cm on aika hyvä kompromissi kevyeen katokseen

wileni kirjoitti:

Valitettavasti ihmettelijä lienee oikeassa, vaikkakin mitään varmaa on vaikea sanoa kun ei tiedä miten kyseinen rakenne on toteutettu. Ns. maalaisjärjen käyttö johtaa usein rakenteen alimitoitukseen, ellei kyseessä ole erittäin kokenut rakentaja. Toisaalta kyseessä olevan autokatoksen kohdalla lienee suhteellisen helppoa huolehtia ettei lumikuorma kasva liian suureksi. Näinollen rakenne on käyttökelpoinen vaikkei ilmeisesti olekaan mitoitettu määräysten mukaisesti.

Noiden "koulupoikien laskuharjoitusten" puolustukseksi täytyy sanoa että kyllä ne ovat sinänsä ihan oikein laskettu vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen, vaikkei tuon murtokuoman mukaan voikkaan rakenteita mitoittaa. Rakenteet kun täytyy suunnitella kokonaisvaltaisesti jotta saadaan määriteltyä rakenneosille kohdistuvat kuormitukset oikein ja huomioitua materiaalin ominaisuuksien vaihtelu, sekä tarkistettua rakenteen stabiliteetti.

Lue lisää

Oli mukava lukea asiantilan ymmärtävää kommenttiasi.
Joka kolmannen omakotitalon pihassa on leikkimökki, joka ei täytä rakennusmääräyksiä ja kuitenkin ne ”kestävät” yli talvien. Mutta ei koneita, siltoja ja rakennuksia nykyään mitoiteta periaatteella ”kyllä se sen kestää”, vaan teoreettisten ja kokemukseen perustuvien määräysten mukaisten kuormien, kuormituskertoimien ja sallittujen jännitysten mukaan. Maallikon yleinen käsitys on, että rakenteen lujuudelle riittää kun se vaan teoreettisesti kestää mieleen juolahtavat kuormat ja unohdetaan kuormitusten epämääräisyys ja varmuuskerroin pois tarkastelusta. Varmuuskerroin saattaa joissain tapauksissa olla 5 … 10. Varsinkin puurakenteet ovat ongelmallisia puun suuren lujuusvaihtelun vuoksi, eikä siksi uusien rakennusten kantaviin rakenteisiin saa käyttää muuta kuin vähintään piirustuksiin merkittyä lujuusleimattua puutavaraa, jonka sallitut jännitykset ovat kaukana ko. puulajin maksimilujuuden arvoista.

Se mitä täällä kuvattu autoallin katto lopulta ”kestää”, on toissijainen asia ja lisäksi käytettävissä olevien nettitietojen perusteella myös mahdoton todeta. Eikä ”kestämisen” ajatus suinkaan ole minkään rakennussuunnittelun peruste, vaan konstruktion tulee aina tähdätä käytön kannalta turvalliseen kokonaisuuteen.
Netti on siitä metka, että täällä pyrähtelee näkymättömyydestä ”kirppuinsinöörejä”, joiden työhistoriasta tuskin yhtään vaativampaa toteutettua mitoituskohdetta löytyy, mutta jotka tietävät ja taitavat omasta mielestään kaiken mitoitukseen liittyvän täydellisesti.
On se juu kumma, kun minäkin olen itseni ja perheeni elättämiseksi tehnyt kymmeniä useaa kertaluokkaa vaikeampien ja vaativampien rakenteiden mitoituksia kuin tämä yksinkertainen kaksitukinen palkki ja lujuuslaskennan lopputulos ja rakennekonstruktio on kelvannut sellaisille luokituslaitoksille kuin Det Norske Veritas ja Lloyd’s Register ja näyttäviä rakenteita on viidessä maanosassa, mutta nyt ei Suomi24n ”kirppuinsinööreille” hyväksyttävää ratkaisua saa syntymään millään.

ihmettelijä kirjoitti:

Oli mukava lukea asiantilan ymmärtävää kommenttiasi.
Joka kolmannen omakotitalon pihassa on leikkimökki, joka ei täytä rakennusmääräyksiä ja kuitenkin ne ”kestävät” yli talvien. Mutta ei koneita, siltoja ja rakennuksia nykyään mitoiteta periaatteella ”kyllä se sen kestää”, vaan teoreettisten ja kokemukseen perustuvien määräysten mukaisten kuormien, kuormituskertoimien ja sallittujen jännitysten mukaan. Maallikon yleinen käsitys on, että rakenteen lujuudelle riittää kun se vaan teoreettisesti kestää mieleen juolahtavat kuormat ja unohdetaan kuormitusten epämääräisyys ja varmuuskerroin pois tarkastelusta. Varmuuskerroin saattaa joissain tapauksissa olla 5 … 10. Varsinkin puurakenteet ovat ongelmallisia puun suuren lujuusvaihtelun vuoksi, eikä siksi uusien rakennusten kantaviin rakenteisiin saa käyttää muuta kuin vähintään piirustuksiin merkittyä lujuusleimattua puutavaraa, jonka sallitut jännitykset ovat kaukana ko. puulajin maksimilujuuden arvoista.

Se mitä täällä kuvattu autoallin katto lopulta ”kestää”, on toissijainen asia ja lisäksi käytettävissä olevien nettitietojen perusteella myös mahdoton todeta. Eikä ”kestämisen” ajatus suinkaan ole minkään rakennussuunnittelun peruste, vaan konstruktion tulee aina tähdätä käytön kannalta turvalliseen kokonaisuuteen.
Netti on siitä metka, että täällä pyrähtelee näkymättömyydestä ”kirppuinsinöörejä”, joiden työhistoriasta tuskin yhtään vaativampaa toteutettua mitoituskohdetta löytyy, mutta jotka tietävät ja taitavat omasta mielestään kaiken mitoitukseen liittyvän täydellisesti.
On se juu kumma, kun minäkin olen itseni ja perheeni elättämiseksi tehnyt kymmeniä useaa kertaluokkaa vaikeampien ja vaativampien rakenteiden mitoituksia kuin tämä yksinkertainen kaksitukinen palkki ja lujuuslaskennan lopputulos ja rakennekonstruktio on kelvannut sellaisille luokituslaitoksille kuin Det Norske Veritas ja Lloyd’s Register ja näyttäviä rakenteita on viidessä maanosassa, mutta nyt ei Suomi24n ”kirppuinsinööreille” hyväksyttävää ratkaisua saa syntymään millään.

Lue lisää

Netti on siitä mukava paikka että täällä voi kuka hyvänsä esiintyä koulutettuna kokeneena ja viisaana ammattilaisena, kehua omia aikaansaannoksiaan, aliarvioida muita, nimittää koulupojiksi, pojiksi tms yrittäen näin kohottaa omaa statustaan, vaikka todellisuudessa pullistelijan kapasiteetti on useissa yhteyksissä osoittautunut riittämättömäksi jopa yksinkertaisiin perusasioihin.

Katoksessa oli n. 5 m avoin etusivu. Siinä oli puupalkki reunassa ja normaalit kattorakenteet.

Kattorakenteet kyllä kestivät lumikuormat, mutta avoimessa sivussa oleva palkki rupesi taipumaan häiritsevässä määrin.

No tämä päätettiin korjata ja taipunut palkki korvattiin todella järeällä teräspalkilla. Ja totta tosiaan katto oikesi ja siinä komeili upea teräspalkki.

Kului pari vuotta ja koko pääty vaipui maan sisään, koska palkin siirtämä kattokuorma kohdistui jäykän palkin johdosta kokonaan yhteen pisteeseen päädyssä. Perustukset oli tietysti tehty minimiperiaatteella.

(Heh)

Tapauksen opetus? Koko rakenne pitää mitoittaa asiallisesti, jos meinaa, että se on kunnollinen.

notkumaan. Kunnan rakennustarkastaja ei hyväksy 3m tasakattona vaan vaatii sen harjakatoksi. On kokemusta.

se alkaa kirjoitti:

notkumaan. Kunnan rakennustarkastaja ei hyväksy 3m tasakattona vaan vaatii sen harjakatoksi. On kokemusta.

Kaikki pitää mitoittaa kunnolla jotta kestävyys säilyy, on kuitenkin järjetöntä tehdä ylimitoitettuja ratkaisuja 5-10 x kestävyydellä vain varmuuden vuoksi. Joku nimittäin maksaa tämän lystin kanssa...

hkgasd kirjoitti:

Katoksessa oli n. 5 m avoin etusivu. Siinä oli puupalkki reunassa ja normaalit kattorakenteet.

Kattorakenteet kyllä kestivät lumikuormat, mutta avoimessa sivussa oleva palkki rupesi taipumaan häiritsevässä määrin.

No tämä päätettiin korjata ja taipunut palkki korvattiin todella järeällä teräspalkilla. Ja totta tosiaan katto oikesi ja siinä komeili upea teräspalkki.

Kului pari vuotta ja koko pääty vaipui maan sisään, koska palkin siirtämä kattokuorma kohdistui jäykän palkin johdosta kokonaan yhteen pisteeseen päädyssä. Perustukset oli tietysti tehty minimiperiaatteella.

(Heh)

Tapauksen opetus? Koko rakenne pitää mitoittaa asiallisesti, jos meinaa, että se on kunnollinen.

Lue lisää

Ei kai jäykempi palkki siirrä päätyy sen enemmän voimaa kuin notkuva palkki. Joten ei "teräspalkki" ole syynä päädyn painumiseen, pääty olisi painunut joka tapauksessa.

Palkin katkeamiseen ei vaikuta sen paksuus jos se on tasapaksu, joten ihan turha määritellä sitä kakkosneloseksi. Voitaisiin puhua vaan materiaalista, eli mitä puuta se on

Oletko aivan varma, koska alumiini on myötölujittuvaa eli sen lujuus kasvaa, kun materiaaliin jää pysyvää venymää?

Noinhan se taitaa olla, paljon ennen lopullista pettämistä tulee niin paljon taipumaa että sen aiheuttamat haitat ovat yleensä määrääviä.