Koska joillakin näyttää olevan vaikeuksia hahmottaa gallupien mahdollista vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen, on syytä tuoda tähän hiukan "musta tuntuu" -ajattelua tieteellisempi ja perustellumpi näkökulma.
Galluphan on ikäänkuin "äänestys" pienoiskoossa. Jos tuloksien julkaisu vaikuttaisi itse äänestystulokseen, äänestystuloksen pitäisi poiketa merkittävästi, yli marginaalirajojen, itse gallupin tuloksesta.
Jos äänestystulos vastaa sitä edeltäviä gallupeita, galluptulos ei ole manipuloinut äänestäjiä, koska kuinka esim. 3 miljoonaa äänestäjää osaisi toistensa kopissa tekemistä valinnoista äänestää samanlaisilla suhteilla, mitä gallupiin osallistuneet vaikkapa 1000 ihmistä?
Jos esim. gallupit antavat Haloselle 54% kannatuksen juuri ennnen vaaleja, mutta äänestystulos olisi 64%, voisi gallupin epäillä vaikuttaneen niin, että epävarmat äänestäjät kääntyivät voittajan puolelle. Jos taas tulos olisi 44%, voisi päätellä, että galluptulos sai ihmiset kääntymään suosikkia vastaan. Jos taas tulos vastaa gallupia, on gallup tiennyt kertoa vaikkapa vaivaisella 2000 haastatellun otannalla oikein sen, miten kansa aikoo keskimäärin äänestää. On täysin epätieteellistä väittää, että miljoonat ihmiset kykenevät puristamaan kasaan manipulaation seurauksena samat prosentit, jotka on aikaansaatu parin tuhannen ihmisen haastattelun perusteella.
Galluphan on ikäänkuin "äänestys" pienoiskoossa. Jos tuloksien julkaisu vaikuttaisi itse äänestystulokseen, äänestystuloksen pitäisi poiketa merkittävästi, yli marginaalirajojen, itse gallupin tuloksesta.
Jos äänestystulos vastaa sitä edeltäviä gallupeita, galluptulos ei ole manipuloinut äänestäjiä, koska kuinka esim. 3 miljoonaa äänestäjää osaisi toistensa kopissa tekemistä valinnoista äänestää samanlaisilla suhteilla, mitä gallupiin osallistuneet vaikkapa 1000 ihmistä?
Jos esim. gallupit antavat Haloselle 54% kannatuksen juuri ennnen vaaleja, mutta äänestystulos olisi 64%, voisi gallupin epäillä vaikuttaneen niin, että epävarmat äänestäjät kääntyivät voittajan puolelle. Jos taas tulos olisi 44%, voisi päätellä, että galluptulos sai ihmiset kääntymään suosikkia vastaan. Jos taas tulos vastaa gallupia, on gallup tiennyt kertoa vaikkapa vaivaisella 2000 haastatellun otannalla oikein sen, miten kansa aikoo keskimäärin äänestää. On täysin epätieteellistä väittää, että miljoonat ihmiset kykenevät puristamaan kasaan manipulaation seurauksena samat prosentit, jotka on aikaansaatu parin tuhannen ihmisen haastattelun perusteella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hyvä esimerkki gallupien vaikutuksesta ja niiden tulkinnoista on uutistieto, jossa ensin kehuttiin Halosen ylivoimaisuutta ja ounasteltiin hänen tarvitsevan vain yhden kierroksen voittaakseen.
Sen jälkeen todettiin, että Niinistön suosio näyttää laskevan, kun hänen ja Vanhasen välille oli saatu yksi(1)% eroa Vanhasen hyväksi.
Aivan lopuksi oli ikäänkuin viran puolesta toteamus, että virhemarginaali liikkuu 2-3 prosenttyksikön tietämissä!
Eikö kukaan löydä tuostakaan manipulointia?
Sinä sekoitat kovasti asioita keskenään, kun et esim. erota toisistaan gallupia ja siitä kertovaa uutisointia. Niinpä neuvon vähän sinua.
Gallup on haastattelututkimus, jossa haastatellaan rajatun kokoista, yleensä sattumanvaraista otosta kansasta, tässä tapauksessa heidän tulevaa äänestyskäyttäytymistään ennakoiden tai heidän suhtautumistaan presidenttiehdokkaisiin kartoittaen.
Uutinen, jossa kerrotaan kyseisestä gallupista, on lehtiartikkeli tai esim. tv-uutisten kooste tuon haastattelututkimuksen eli gallupin tuloksista.
Uutisoinnissa voi olla virheitä suuntaan jos toiseenkin, riippuen toimittajasta ja sanavalinnoista.
Avaukseni koski kuitenkin gallupien vaikutuksen tarkastelua äänestyskäyttäytymiseen. Sinä voit nähdä manipulointia uutisartikkeleissa, ehkä joku toinen ei näe. Sen sijaan gallupien vaikutuksia pitää tarkastella kuten avauksessani totesin, jos haluaa ottaa edes jonkinmoisen tieteellisen näkökulman asioihin. Jos gallupit pitävät paikkaansa eli ennustavat oikein vaalituloksen, ne eivät ole manipuloineet äänestäjiä, koska äänestyskäyttäytyminenhän vastaa äänestäjien jo gallupissa antamaa tulosta. Silloin on syytä huolestua joko gallupien luotettavuudesta tai niiden manipuloivasta vaikutuksesta, jos äänestystulos poikkeaa ratkaisevasti gallupien antamasta ennakko-odotuksesta, koska silloin voi niiden julkistamisen olettaa muuttaneen ihmisten äänestyskäyttäytymistä. Muistutan, että gallupithan ovat eräänlainen "äänestys" pienessä mittakaavassa. Jos todellinen äänestystulos on sama, ei gallupeilla ollut mitään vaikutusta tulokseen, koska miljoonat äänestäjät eivät voi toisistaan tietämättä osata äänestää juuri gallupin "määräämällä" tavalla, vaan gallup on pienellä otannalla onnistunut luotettavasti ennakoimaan äänestäjien mielipiteet.
Oletetaan, että gallup eli haastattelututkimus antaa Haloselle 54% kannatuksen, Niinistölle 20% kannatuksen ja Vanhaselle 19% kannatuksen.
Sitten media uutisoi pääosin niin, että se kertoo Halosen kannatuksen olevan 54% ja Halosen olevan ylivoimainen. Nyt sinun pitää olla tarkkana ettet sekoita uutisointia ja gallupia. Gallup kertoo sen, ketä satunnaisessa otannassa haastatellut ihmiset ovat kertoneet äänestävänsä ja tämä gallup on siis tehty jo ENNEN siitä kertovaa uutisointia.
Uutisissa hehkutetaan siis tuota Halosen 54% ja kerrotaan hänen olevan ylivoimainen (totta) ja olevan menossa läpi ensimmäisellä kierroksella (totta).
Jos sitten vaaleissa Halonen saa 53-55% äänistä, Niinistö ja Vanhanen kumpikin 18-21% äänistä, miten väittämäsi median manipulaatio on vaikuttanut? Ei mitenkään, koska tulos vastaa ennen tuota "manipulaatiota" tehtyä gallupia, itse asiassa kaikkia vaalikampanja aikaisia gallupeja, jos otetaan keskiarvo! Jos vaaleja edeltävän gallupin ja sinun väittämäsi gallupuutisoinnin manipulointi olisi vaikuttanut, pitäisi Halosen kannatus olla paljon suurempi kuin gallupin tulos!
Mikäli siis äänestystulos vastaa virhemarginaaleissa gallupin tulosta, ei myöskään uutisointi ole manipuloinut ketään.
Todellisuudessa gallupit laaditaan siten, että soitetaan reiskalle ja kysytään mielipidettä, jonka jälkeen tehdään tilaajan haluama tulos.
Samaa mieltä.
Mua kiinnostaa ainoastaan tietää kuka gallubin
on tilannut, siitä voi yleensä päätellä kansan
mielipiteen asiaan näkemättä tuloksia.
Tosin on puolueettomiakin mielipidemittauksia.
Tahtoo ainakin uskoa. sic
Olette väärässä. Jos gallup on ennakoinut vaalituloksen oikein, on se tehty hyvin, ollut luotettava, eikä ole manipuloinut äänestäjiä. Vai onko äänestäjillä kollektiivinen tietoisuus, jos he saavat aikaan gallupin ennakoiman prosenttijakauman?
Jos siis gallup ennakoi esim. Haloselle 54%, Vanhaselle ja niinistölle 20% ja äänestystulos vastaa tuota, miten selitätte äänestäjien osaavan äänestää gallupin mukaisesti?
Jos kysytään tuhannelta ihmiseltä mielipidettä
vaikka seuraavaksi pressaksi, niin jos halutaan, niin tulokseksi saadaan takuuvarmasti se, minkä tilaaja haluaa, siitä huolimatta että kysely olisi tehty "oikein".