Yks mun kaveri on valmistunut sairaanhoitajaksi. Tietääkö joku onko kovin yleistä että sairaanhoitajat käyvät uteliaisuudesta katsomassa läheistensä terveystietoja..? En todellakaan haluais että tämä hyvä ystäväni saa tietää lääkärillä käynneistäni... osaako joku sairaanhoitaja kommentoida?
Lukeeko sairaanhoitajat
potilaiden tietoja
161547
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei tollanen ole laillista! Ei niitä ominpäin mennä lukemaan, jos kyseinen henkilö ei satu olemaan osastolla hoidossa. Ja silloinkin niitä luetaan vain jos tarvitsee tietoa kyseisen henkilön aiemmista sairaalakäynneistä ja sairauksista.
Ei tietenkään kaikki, mutta idiooteimmat.
Kyllä monet lukevat, mutta mitä hyötyä heille siitä on? He eivät voi keskustella muiden kanssa sinun asioisrta.Jos kuulisit että sinusta on puhuttu sellaisia asioita joita et terveydestäsi ole kertonut kuin lääkärille. Voidaan ystäväsi käytöt tietokoneella tarkistaa, ja sitä kautta hän voi joutua syytteeseen. Tosin monet eivät edes ehdi etsimään tietoja kenestäkään.
Ensinnäkin: jopa omien tietojen lukeminen on lainvastaista. Nykyisenä tietokoneaikana koneen lokitiedostosta selviää, kuka tietoja on katsonut (tiedostoihin mennään henki koht tunnusten ja salasanan kautta). Toisekseen vain omassa yksikössä olevien potilaiden tietoja saa katsoa (ja perustellen omien potilaiden tietoja muista yksiköistä, esim röntgenvastauksia).
Sairauskertomusarkistoihin on mahdollista päästä, siis sellaisiin vanhanaikaisiin, joissa tieto on paperilla. Sinnekin merkitään, kenen papereita on lainannut. Toisaalta harvassa yksikössä on aikaa luuhata arkistoissa katselemassa, josko joku tuttava on mahdollisesti lääkärissä käynyt. Ja viime aikojen potilastiedot ovat taatusti jo sähköisiä.
Pienellä paikkakunnalla esim tk:n vastaanotolla oleva sairaanhoitaja voi "vahingossa" nähdä tuttavansa potilastiedot, samoin tietysti jos tuttava on omalla sairaalan osastolla työssä. Ammattihenkilön moraali on kuitenkin yleensä niin korkea ja rangaistukset tuntuvat, ettei houkutusta käyttää tietoja muuhun kuin auttamiseen ole.
Itse noin 20 v hoitotyössä olleena en ole (enää) tippaakaan kiinnostunut tuttavien hoitokertomuksista. Tuskinpa pankkitäditkään kenenkään tilitietoja mielenkiinnosta penkoo. Sairaus on tarpeeksi ikävä asia ilman ulkopuolisten uteluakin.
kun oma postinkantajani urkkii milloin milläkin varjolla keneltä saan kirjeitä ja kuka se oli, joka kortin lähetti, kun ei uskaltanut sukunimeä siihen laittaa???
Uteliaita ja idiootteja on maailma täynnä, ei ne aina usko edes varotusta. Kiinni pitää jäädä, ennen kuin menee jakeluun, jos silloinkaan.
onko sinulla postinkantajana sairaanhoitaja?
Uteliaat ja idiootit karsiutuvat enimmäkseen jo sairaanhoitajakoulun pääsykokeissa. Ja viimeistään työelämässä.
Puhuin terveydenhuollon ammattietiikasta. Suurin osa ammattilaisista sitä noudattaa.
ja myös keskustelevat keskenään ja juoruilevat tutuilleen myös sairaalan ulkopuolella. Kannattaa välttää sellaisia hoitopaikkoja joissa on tuttuja hoitajia / lääkäreitä joiden tietoon ei halua sairauksiensa menevän.
tosissasi, että ihmisten vaivat jaksavat meitä vielä vapaa-aikanakin puhututtaa? Itse ainakin saan niistä työssä aivan tarpeeksi, ei kiinnosta tippaakaan huudella kenellekään. Toki vaikeat sairaudet tai tapaturmat järkyttävät, mutta niistäkin voi keskustella työnohjauksellisesti.
Anteeksi vaan, mutta turha kuvitella olevansa noin tärkeä ja ainutlaatuinen ihminen. Hyvin harvan koulutetun (valitettavasti kaikenlaista sijaistyövoimaa ja kouluttamatontakin ihmistä joudutaan pitämään joskus töissä) hoitajan etiikka antaa periksi juoruilulle - ota huomioon että esim potilastovereilla tai vierailla ei ole vaitiolovelvollisuutta.
Ja kuten sanoin, tiedonsaanti on nykyään monimutkaista ja tiukasti säädeltyä.
hoitajatädille: olen ihmetellyt yhtä asiaa, sinä varmaan osaat kertoa vastauksen.. olen käynyt lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotolla syömishäiriön takia (oksentamista), niin minkä takia joka ikinen kerta mitataan verenpaine..? yleensä jännittää koko tilanne niin paljon että luvut on aivan kauhean isot.. ekalla kertaa oli kylläkin tosi matalat luvut. (olen tuon ekan viestin kirjoittaja)
Luin kysymyksesi, ja en kyllä ihan suoralta kädeltä osaa vastata. Yleensä huono syöminen ja aliravitsemus voivat tiputtaa verenpaineen ja pulssin, elimistö alkaa tavallaan säästämään itseään. Oksentamisen vuoksi elimistö voi myös "kuivua", ja paineet tippua.
En ole asiantuntija näissä syömisasioissa, mutta kysäisepä seuraavan kerran rohkeasti ihan itse.
Vielä yksi juttu.. osaatko sanoa, mitäköhän lääkäri tai terveydenhoitaja sanoo/tekee, jos näkee että olen myös viillellyt itseäni..? En ole uskaltanut vielä kertoa siitä.. ja en todellakaan kehtaa. Voihan olla että ne joku kerta huomaa jäljistä sen..
(olen ekan viestin kirjoittaja)
että he ottavat ongelmasi vakavasti. Viiltely on merkki siitä, ettet todellakaan voi hyvin. Toisaalta se on myös muoti-ilmiö nuorilla: itse hoitamani sanovat, että kun viiltää itseään, tulee kipu, josta tietää olevansa olemassa.
Tunnen kipua, siis elän. Tavallaan. Yrittäisin sinuna keksiä muita keinoja ahdistukseesi, viiltelyistä jää rumat jäljet, joita sitten vanhempana yrität kaikin keinoin peitellä välttämättä siinä onnistuen. Mutta on pelkästään hyvä asia, jos joku huomaa viiltelysi. Voisit kertoa siitä itsekin.
Missään viroissa missä hoidetaan ihmisten asioita, ei saisi katsoa kenenkään tietoja, edes omiaan, ellei se ole viran puolesta tarpeellista. Valitettavasti vaan toiset vähät välittävät. Meillä oli yksi sukulainen vanhainkodissa töissä ja kertoi yksityiskohtaisesti muille tuttujen ihmisten asioita. Sanoin hänelle vaitiolovelvollisuudesta ja siitä, että sinunkin asioitasi varmaan saa sitten hoitajata samalla tavalla repostella. Suuttui, eikä ole enää kanssanne tekemisissä.
Vastaus alkuperäiseen lyhyesti on; Ei missään tapauksessa saisi lukea, mutta tutkivat silti.
Mutta, papereita säilytetään tietääkseni sairaalan arkistoissa ja ne haetaan vain silloin, kun potilas on käymässä, ainakin näin meidän sairaalassamme, kun lapsen kanssa paljon käyn, pari kertaa ovat sanoneet, että ei ole paperit tulleet vielä, kun esim. posti ollut myöhässä. Ja ne arkistot ovat isoja, tuskin hoitajilla on ylimääräistä aikaa siellä viipyä, sillä ainakin paikallisessa lähetti hoitelee papereiden haun. Tietokoneella käynneistä taas monessa uudessa järjestelmässä jää jälki.
Anteeksi nuo virheet, mutta asia varmaan selvisi. Syön tässä samalla :) ja kirjoitan vastoin tapojani yhdellä kädellä.
Itselläni on hyvin paljon tuttuja melkein kaikissa terveydenhoitopaikoissa joissa asioin. Läheinen sukulainen työskenteli 40 vuotta sairaalassa sekä terveysasemilla jne. Menenpä mihin tahansa, aina kysytään, onko kyseinen henkilö sukulainen. Tuo jos mikä on ärsyttävää. Mitä se siinä tilanteessa kenellekään kuuluu? Mitä sanoo esim. ”terveystäti” tästä?
Lisäksi vielä entisiä koulukavereita putkahtaa joka käynnillä jossain...
Paras olikin, kun kävin hyvin arkaluontoisissa asioissa mittauttamassa veriarvojani ja olivakin sitten koholla ja seuraavan kerran kun törmäsin ”tuttuun” labrahoitajaan, tervehti kyllä, mutta ilme oli näkemisen arvoinen. Huomasin vielä, kun jouduimme kaupassa samaan jonoon, että tuijotti kumma ilme kasvoillaan, mutta heti käänsi katseensa pois...
Voin vain kuvitella, mikä supina kahvihuoneessa on käynyt, kun ovat pähkäilleet noita tuloksia.
Minkä ihmeen takia, vaikka on kuinka tuntevinaan, ei noissa tilanteissa (käynnit sairaalassa, TK:ssa, labrassa jne.) voisi odottaa, että potilas itse ottaa puheeksi, jos haluaa käydä keskustelemaan jostain muusta kuin siitä, minkä vuoksi on kyseiseen sairaskäyntiin tms. tullut?
Itse tiedän ainakin yhden varman tapauksen (nyk. eläkkeellä oleva labran osastonhoitaja), joka kertoili kylässä käydessäänkin ihan luontevasti potilaista, kuka kävi jne. Ei sentään kokeiden tuloksista.
Olisi niin mukava olla ANONYYMINA joskus !!!!!!
Hei,
ei meillä hoitajillakaan ole ihan kaikkia oikeuksia. Toki pääsemme lukemaan potilastietoja, mutta esim. HUS:ssa ns. käyttäjätunnukset on annettu vain oman klinikan yksikköihin. Mikäli joku meistä kävisi saittailemassa tiedostoissa jotka eivät meille kuulu siitä jää "jälki" tiedostoon ja urkkija saadaan hyvinkin helposti kiinni.