Mitä tehdä kun seurakunnnan tilaisuuksiin meno on mulle suoraan sanottuna nykyään evvk? Olen kyllästynyt ainaisen saman hokemiseen. Olen joskus tuntetun syyllisyyttä siitä etten jaksa iloita ja hehkuttaa pelastuksesta kuten muut jaksavat. Miten te ihmiset jaksatte jopa vuosikymmeniä käydä seurakunnassa kyllästymättä? MUlle väkisin hiipii ajatus että tulinko lainkaan uskoon noin 2vuotta sitten? Alussa minun piti jokaiseen tilaisuuteen jonka suinkin löysin mennä. Mutta nyt kaikki innostus on totaalisesti lopussa. Mikä avuksi?
Seurakuntaan meno ei huvita=/
Uskisboy..26v
6255
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Raamatunluku ja rukouselämä minulla kyllä on. Raamatunlukuun mulla menee päivittäin 30-60min.
Hei!
Uskonelämässä on eri vaiheita. Älä huolestu. Kun kerran luet Raamattua ja rukoilet, uskonelämäsi on hengissä, Jumalan armosta. Kiitä siitä.
Etsi käsiisi vaikka kirjastosta Owe Wikströmin kirja Häikäisevä pimeys. Sisällysluettelosta näet luvut, jossa puhutaan siitä, että uskonelämässämme on erilaisia vaiheita. Owe Wikström on uskonnonpsykologian professori ja itse harras kristitty. Hänellä on asiantuntemusta ja kokemusta. Minulle hänen tekstinsä oli valaisevaa.
On totta, että tarvitsemme myös kristittyjen yhteyttä seurakunnassa. Hyppää ne evakelioimiskokoukset yli ja keskity sellaisiin kokouksiin, joissa on enemmän Raamatun tutkimista ja opetusta. En tosin tunne täysin helluntaisrk:n kokoustyyppejä, mutta ennen ainakin oli tällaisia erityyppisiä kokouksia.
Pyydä rukouksessa myös samanhenkisiä uskonystäviä, joiden kanssa voisit tutkia Raamattua monipuolisesti ja syvällisesti.
Olen samaa mieltä,että uskon elämämme ei mene suorassa putkessa,vaan se on hyvin vaiherikasta.Uskomme koetellaan eri tavoin.Jumala haluaa nähdä,olemmeko tosissamme.Mutta ikuisen elämän vuoksi kannattaa pitää Jeesuksesta kiinni.Jeesus kanssasi!
Se olisi oikein suotavaa tuon ikäiselle nuorelle miehelle...
Ehkäpä sinut on vain harhautettu luulemaan, että usko on tärleä asia sinulle. Olet niin nuori, että minusta sinun nyt VIIMEISEKSI tulisi kuluttaa aikaasi hukkaan jossain helluntaiseurakunnan vaeltelusessioissa. Elä, nauti nuoruudestasi avoimin silmin. Lue muutakin kuin sitä yhtä ja samaa Raamattua. Huomaat, että maailma on kaunis ja lopulta usien aika mukava paikka, ja se on semmoinen myös ILMAN helluntailahkoa ja sen valheita.
Miksi aluksi kävit innolla seurakunnassa? Mitä odotit? Mitä nykyään odotat?
Onhan se totta, että itekin kaipaisin jotain uutta toimintaa ehkä kristittyjen yhteyttä, kodinomaisuutta enemmänkin.
Uskoon tultuaan sitä kai usein tajuaa selvästi, mistä on pelastunut ja on aivan innoissaan Jumalasta. Saattaa käydä niin, että ympärillä olevat ihmiset tartuttavat passiivisen suhtautumisen uskoon. Rukouskokouksissa ei yleensä nuoria juurikaan vieraile. Nuortenilloissa saattaapi olla paljon kaikkea muuta tekemistä kuin hengellisten aarteiden äärellä viipymistä.
Onneksi Jumala on kiehtovampi ja arvollisempi saamaan huomiomme kuin voisimme edes kuvitella. Rukoillaan herätystä Suomeen.
Uskisboy, Jumala haluaa varmasti johdattaa sua, ehkä, jos selvittäisit itsellesi, mikä on ongelma, voisit omalta osaltas olla valona ja suolana vastustaen niintä ahistavia skenaarioita, joiden takia et nyt haluais käydä kirkosa. :)