voiko esim. karies tms. tarttua suutelemisesta?
suutelu
+++
101011
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
karies-bakteeri nimenomaan tarttuu, ei sitä ole kellään syntyessä. jos ei ole karies-bakteeria, niin ei tule reikiäkään...
pienet lapset saavat tämän bakteerin yleensä vanhemmiltaan. "fiksu" äiti tai isä syö samasta lusikasta lapsen kanssa, nuolee lapsen tuttia, pussaa lasta suulle tai muuta järkevää ja tartuttaa tällöin bakteerin lapselleen.
ihan sama suutelussa, siinähän kaikki tarttuu...
Voi sen karies-bakteerin (streptococcus mutans, yleisin) saada aikuisenakin jos siltä on lapsena säästynyt. Tosin ei niin helposti.
Suun täytyy olla "otollinen"...eli huono syyhygienia-->paljon plakkia ja hammaskiveä.
Ja jos sen aikuisena pussailun yhteydessä saiskin...niin voi olla että reikiä ei silti tule. Suun oma bakteerikanta on jo niin kehittynyt ja pistää kyllä hanttiin!
ettei sitä saisi myös aikuisena...? tietenkin voi saada, mutta suurin osa ihmisistä (valitettavasti) saa sen jo lapsena.
ja bakteeri tarvitsee vain hampaan pinnan mihin tarttua, eiköhän se tartu oli sitten puhdas tai likainen suu.
Jos henkilöllä on hyvä suuhygienia, niin hampaan pinta on silloin liukas ---> bakteerin vaikeampi tarttua siihen.
Mutta jos laistaa hampaiden pesusta ---> hampaan pinta rosoinen plakista ja hammaskivestä ----> bakteerit tarttuu paremmin.
Että pienet lapset saavat sen vanhemmiltaa. Niinpä niin, mutta entä se tarhan täti tai setä, samoin isovanhemmat tai yleensä se hoitaja joka hoitaa lasta n. 10 kuukautisena, kun äiti ja iskä ovat töissä. Niin... vanhemmilta vain se tartunta tietty tulee........
varmaan voi jättää täysin vastaamatta, kun pitää vittuilla joka asiasta.
Kyllä aikuisenkin bakteerikanta voi muuttua reikkintymiselle altistavaksi. On totta, että lapsena saatu str. mutans-tartunta aiheuttaa eniten tuhoa ja bakteeri voi jäädä sylkeen suurina määrinä. Toisaalta bakteeria voi olla myös kariespesäkkeissä (rei'issä itsessään) ja vähemmän syljessä, silloin paikkaushoidolla voidaan jo merkittävästi vähentää uudelleenreikiintymisen riskiä.
Bakteerikanta ei yksinään aiheuta reikiä, vaan tarvitaan useampi tekijä: mm hiilihydraattipitoinen ruokavalio, syljen määrä ja ominaisuudet, puhdistustottumukset, fluorin ja ksylitolin saanti - vaikuttavat suuresti.
On jopa sanottu, että parin päivän erittäin runsas ja tiheä mässäily makealla (karkkipäivä) voisi saada pienemmän mutans-kannan kasvamaan!
Aikuisenkin sekä hyvien että huonojen bakteerien kanta vaihtelee jatkuvasti, enemmän tai vähemmän. On aivan mahdollista, että aika ajoin on "otollinen hetki" tartunnalle, aika ajoin taas ei.
Syljen ominaisuudet ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä reikiintymisessä. Kuivassa suussa bakteerit viihtyvät ja niiden määrä lisääntyy, myös str. mutans.
Syljen kyky neutraloida happohyökkäystä eli puskurikapasiteetti voi myös muuttua iän ja elämän myötä.
LIsäksi syljessä on muitakin puolustustekijöitä, entsyymejä yms. joiden merkitystä ei vielä edes täysin tunneta.
Str. mutansin lisäksi laktobasillit aiheuttavat reikiintymistä. Niiden suuri määrä viittaa hiilihydraattipitoiseen ruokavalioon.
Sama, mikä pätee kariesbakteereihin, pätee myös parodontopatogeeneihin, eli hampaiden kiinnityskudostulehdusta aiheuttaviin pöpöihin. Tartunta lisää sairastumisen riskiä, mutta sairastuminen kuitenkin tapahtuu vasta kun sille olosuhteet ovat otolliset.
minkä vuoksi Helsingin Ammakorkeakoulun Hammastekniikan koulutusohjelma levittää sivuillaan tietoa, ettei enää aikuiseen niin helposti tarttuisi? Taitavat siis olla väärässä?
Eikös sinulle ole opetettu, että nettitietoihin yleensä pitää suhtautua kriittisesti!
Helsingin Ammakorkeakoulun Hammastekniikan koulutusohjelma, niin sieltähän valmistuu niitä HUONOJA hammasteknikkoja, jotka ei tiedä mitään, niinkö? Kuinkan en sitä tiennyt? Olenpa minä NIIN tyhmä...